MITÄ OVAT ZOONOOSIT? Kirsti Pelkola ELL, tarttuviin tauteihin erikoistuva eläinlääkäri Anna-Maija Virtala, ELL, MSc, PhD, Dipl ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Mikrobiologian ja epidemiologian osasto Peruseläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta 12.10.2006
Zoonoosimääritelmä Diseases and infections which are naturally transmitted between vertebrates and humans (WHO v. 1958) Zoonoosit ovat tauteja, jotka (joiden aiheuttajat) voivat luonnollisella tavalla tarttua suoraan tai välillisesti (selkärankaisen) eläimen ja ihmisen välillä Zoon=eläin, noson = sairaus Alun perin on pidetty eläinten tauteina, jotka voivat tarttua ihmiseen. Useimmiten zoonooseja tarkastellaan ihmisen kannalta ( humaanizoonoosit )
Rajanvetoa - EHEC, kampylobakteerit - SARS-virus lepakoissa ja sivettikissoissa - rabies- ja ebolavirukset lepakoissa Kaikki zoonoosien aiheuttajat eivät aiheuta eläimissä oireita Ovatko infektiot, joiden säilymö (reservuaari) on vesi, maaperä, kasvit, ravinto tai rehu ja jotka eivät tarvitse selkärankaista säilymöä, sittenkään zoonooseja? ( sapronoosit, saprozoonoosit, geonoosit ) - hepatiitti A viruksen ja noroviruksen aiheuttamia infektioita ei pidetä zoonooseina, mutta ovat uuden zoonoosidirektiivin mukaan HIV-infektio epidemiologisen tilanteen perusteella seurattavia zoonooseja Infektiot, joiden alkuperä ja säilymö on eläimissä, mutta jotka ovat vakiintuneet ihmisille, eivät ole zoonooseja.
Ryhmittelyä Tarttumistavan, aiheuttavan organismin tai esiintymismuutosten mukaan Elintarvikevälitteiset, vesivälitteiset, vektorivälitteiset, suoraan eläimestä tai sen eritteistä tarttuvat, luonnonvaraisten eläinten välittämät zoonoosit Bakteeri-, virus-, sieni-, lois- ja prionizoonoosit Classical, emerging and re-emerging zoonoses
Classical: Rabies, anthrax, tularemia jne. An emerging zoonosis is a zoonosis that is newly recognized or newly evolved, or that has occurred previously but shows an increase in incidence or expansion in geographical, host or vector range. (SARS, lintuinfluenssa) Määritelmä WHO/FAO/OIE, raportti 2004. Re-emerging: Vähentyneitä tai jo kertaalleen lähes hävinneitä, mutta taas ilmaantuvia (trikinoosi Baltian maissa ja Balkanin alueella, E. multilocularis -infektio Keski-Euroopassa ja Aasiassa)
Paljonko zoonooseja tunnetaan? Nykyisin yli 200 vastavuoroisesti (selkärankaisten) eläinten ja ihmisten välillä tarttuvaa zoonoosia Maapallolla n. 50 000 selkärankaista eläinlajia: nisäkkäitä, lintuja, kaloja, matelijoita ja sammakkoeläimiä, edustavat arviolta n. 2 % kaikista maapallon eläinlajeista Suomessa n. 380 selkärankaista eläinlajia Villieläimet biodiversiteetiltään monimuotoisimmilla alueilla, erityisesti trooppisilla alueilla, ehtymätön uusien zoonoosien säilymö! Esim. terveet lepakot ja hedelmälepakot ja Ebola-, Hendraja Nipah-virukset
Entä zoonoottisia patogeeneja? V. 2005: 1407 tunnettua humaanipatogeenia, joista viruksia ja prioneita 208, bakteereita 538, sieniä 317, protozoia 57, loismatoja 287 näistä 58 % (816) on zoonoottisia Suurin osa zoonoottisista patogeeneista EI ole erittäin tarttuvia ihmisten välillä, eivätkä siten aiheuta suuria epidemioita
Miten zoonoosi tarttuu ihmiseen? Elintarvikkeiden ja veden välityksellä Kuka tahansa riskiryhmässä (kaikki syövät ja juovat ) Osa ruokamyrkytyksistä zoonooseja Vektorien välityksellä. Vektorit niveljalkaisia tartunnanlevittäjiä (punkit, hyttyset) Riskiryhmässä vektorin ja taudinaiheuttajan levinneisyysalueella vektorille altistuvat Muut tavat: suora kontakti eläimeen tai sen eritteillä tai raadolla kontaminoituneeseen ympäristöön Riskiryhmässä erityisesti eläinten kanssa tekemisissä olevat (eläinlääkärit, metsästäjät, eläinten kasvattajat jne.)
Maailman ja Suomen zoonoositilanne ja riskit muuttuvat jatkuvasti Muutokseen vaikuttavat Ihmisen toiminta ja sen muutokset Muutokset ympäristössä Muutokset taudinaiheuttajassa
Muutokset ihmisen toiminnassa Ihmisen levittäytyminen uusille alueille (maanviljely, asutus, maanmuokkaus) Uudelleen metsittäminen (USA:ssa Lymen borrelioosi), patoaminen Matkailun lisääntyminen, pakolaisvirrat Eläinten kuljetuksen (ja matkailun ) lisääntyminen Kaupan globalisaatio (eläimet, elintarvikkeet, rehut ym.) Uudet (eksoottiset) tarha- ja lemmikkieläimet ja eläinharrastukset Uudet viljely- ja eläintenkasvatustavat ja teknologia (luomu) Muutokset elintarvikkeiden valmistusprosesseissa, säilytyksessä, kuljetusmatkoissa ja ajoissa Elintarvikevalikoiman ja käyttötapojen muutokset (idut, sushi..) Immuunipuutteisten ihmisten määrän lisääntyminen (väestön ikääntyminen, AIDS)
.ihmisen toiminnassa Antibioottien käyttö ja sen muutokset (resistenssi) Rokottaminen (TBE-rokotuskampanja Ahvenanmaalla) Teollistuminen, ympäristön saastuminen Väestön kasvu, sodat (slummiutuminen, heikentynyt hygienia) Bioterrorismi (elintarvikkeet, ympäristö) (Mikrobilääkeresistenssin tahallinen kehittäminen vs. bioaseet?) Tuotantoa ja kaupankäyntiä säätelevät säädökset Taudinaiheuttajien toteamis- ja tyypitysmenetelmien kehittyminen (todetaan herkemmin ja todetaan uusia tauteja) Tutkimisen, raportoinnin ja tiedonkeruun taso (kuinka paljon ja mitä tiedetään) Valistus
Muutokset ympäristössä Ympäristökatastrofit (vesipula, tulvat, maanjäristykset, tsunamit; hygienian lasku, muu selviytyminen tärkeämpää) Ilmaston lämpeneminen (eläinlajien ja vektorien levinneisyysalueen muutokset, ympäristökatastrofit) Muutokset taudinaiheuttajassa Taudinaiheutuskyvyn muuttuminen: mutaatio, rekombinaatio, reassortaatio, geneettisen materiaalin siirtyminen organismien välillä (SARS, lintuinfluenssa) Mikrobilääkeresistenssin kehittyminen
Zoonoosit lisääntyvät, uusiutuvat ja globalisoituvat! Ulkomailta hankitut ja eksoottiset zoonoosit! Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys!
Visio In fact, more than three quarters of the human diseases that are new, emerging or re-emerging at the beginning of the 21st century are caused by pathogens originating from animals or from products of animal origin (FAO/WHO/OIE raportti 2004) A database analysis of 1415 human pathogens showed that protozoa and viruses are particularly likely to emerge, whereas helminths are unlikely to do so (FAO/WHO/OIE raportti 2004) (Bakteerit?)
Zoonoosien merkittävyys Suomessa arvioidaan Suomen zoonoosistrategian (2004-2008) mukaan: Kansanterveyden kannalta Kansantalouden kannalta Eläintuotannon kannalta
Merkittävimmät zoonoosit Suomessa Elintarvike- ja vesivälitteiset * Top ten vv. 2003-2005 (KTL). Bakteeritaudit: kampylobakterioosi (1.)*, salmonelloosi (3.), yersinioosi (5.), EHEC-tartunta, listerioosi, Kolera ja muut Vibrio-infektiot, bruselloosi, nautatuberkuloosi Loistaudit: giardiaasi (7.), toksoplasmoosi (9.), kryptosporidioosi, lapamatotartunta, systiserkoosi, trikinelloosi Virustaudit: [norovirus (l. kaliki l. Norwalkin kaltainen virus) ja hepatiitti A; eivät varsinaisesti zoonooseja], lintuinfluenssa, SARS Prionitaudit: Creutzfeldt-Jacobin taudin variantti (vcjd) ja BSE
Suoraan eläimestä tai sen eritteistä leviävät merkittävimmät zoonoosit Bakteeritaudit: salmonelloosi (3.), tularemia (6.), EHECtartunta, listerioosi, pernarutto, sikaruusu, bruselloosi, nautatuberkuloosi Loistaudit: giardiaasi (7.), toksoplasmoosi (9.) ekinokokkoosi, kryptosporidioosi, Virustaudit: myyräkuume (Puumalavirus) (2.), rabies, lintuinfluenssa, SARS Sienitaudit: dermatofytoosit, naudan pälvisilsa (Trichophyton verrucosum)
Luonnonvaraisista eläimistä vektorin välityksellä leviävät merkittävimmät zoonoosit Bakteeritaudit: borrelioosi (4.) (puutiaisen purema), tularemia (6.) (hyttysen pisto) Virustaudit: Pogostan tauti (Sindbisvirus) (8.) (hyttysen pisto), puutiaisaivokuume (tick-borne encephalitis TBE l. Kumlingen tauti)(10.) (puutiaisen purema), Länsi-Niilin enkefaliitti (hyttysen pisto)
Merkittävistä zoonooseista Osa sellaisia, joita todetaan vuosittain Suomessa Osa sellaisia, joita ei ole todettu koskaan tai pitkään aikaan Suomessa [esim. bruselloosi, nautatuberkuloosi, ekinokokkoosi (E. multilocularis), rabies, trikinelloosi, vcjd, lintuinfluenssa] Osa esiintymiseltään sporadisia (anthrax), osa endeemisiä (tularemia), osa epideemisiä (elintarvike- ja vesivälitteiset usein, yersinioosi, kampylobakterioosi jne.), osa pandeemisiä (espanjantauti, lintuinfluenssa)
Tartuntatautirekisteriin raportoidut väestön yleisimmät zoonoositartunnat vuosina 2003-2005 (KTL) Vuosi 2003 2004 2005 -------------------------------------------------------------- Kampylobakterioosi 3178 3583 4003 Myyräkuume 1566 1429 2526 Salmonelloosi 2290 2263 2492 Borrelioosi 753 1135 1236 Yersinioosi 647 686 638 Tularemia 823 151 62 Giardioosi 284 282 296 Pogostantauti 211 40 31 Toksoplasmoosi 45 43 44 TBE* 16 29 16 * Rokotekampanja Ahvenanmaalla 1.1.2006-31.12.2010
Lähteet Krauss et al. Zoonoses. 2003. Infectious diseases transmissible from animals to humans. 3rd ed. ASM Press. 456 s. Leroy EM et al. 2005. Fruit bats as reservoirs of Ebola virus. Nature, Vol 438, s. 575-576. 18th NKVet Symposium Emerging Zoonoses New Challenges. October 7-8, 2004. Uppsala, Sweden. OIE Rev. Sci. Tech. Off. Int. Epiz., 2004, 23 (2), 423-427. Emerging zoonoses and pathogens of public health significance. http://www.oie.int/eng/publicat/rt/2302/a_r23020.htm OIE Scientific and Technical Review, Vol.10 (1), April 2000. An update on zoonoses. http://www.oie.int/eng/publicat/rt/a_rt19_1.htm Quinn P J, Carter M E, Markey B, Garter G R, 1994: Clinical veterinary microbiology. Mosby International limited, ISBN 0 7234 17113 Suomen zoonoosistrategia 2004-2008. Työryhmämuistio MMM 2004:5 Tartuntataudit Suomessa 1995-2004. KTL:n julkaisu B12/2005 Tartuntatautirekisteri. KTL. www.ktl.fi Wendong L et al. 2003. Bats Are Natural Reservoirs of SARS-Like Coronaviruses. Science, Vol. 310, s. 676-679 Woolhouse MEJ and Gowtage-Sequeria S. Host range and Emerging and Re-emerging Pathogens. Emerg. Inf. Dis. [Serial on the Internet]. 2005 Dec [9.10.2006]. Available from http://www.cdc.gov/ncidod/eid/vol11no12/05-0997.htm