Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi
Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää Juolavehnästä Muokkaaminen ja juurakon pilkkoutuminen kiihdyttävät kasvua Juurakko kestää maalla peittymistä Kasvulle sopivin ilmasto, kun kesäkuukausien keskilämpötila on 12 20 ºC ja sää kostea, kuten Pohjois- ja Luoteis-Euroopassa Hyötyy lannoituksesta ja kalkituksesta Hyötyy viljakierrosta Lisääntyy ja leviää Suomessa juurakollaan 1997-1999 60 % viljapelloista ja 50 % rikkakasvibiomassasta 2007-2009 47 % viljapelloista vieläkin 1/3 biomassasta 2 Heikki Jalli
Juolavehnän kompensaatiopiste Mahdollistaa kemiallisen ja mekaanisen juolavehnän torjunnan Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. Lähde: Håkansson 1995, suomenkielinen kuva: Koskimies ym. 1999 3 Heikki Jalli 1.9.2016
Juolavehnän määrän säätely ilman glyfosaattia 1. Kemiallinen (HRAC ryhmät A ja B) 2. Mekaaninen 3. Fysikaalinen 4. Viljelytekninen 4 Heikki Jalli 1.9.2016
Kemiallinen torjunta Vaikutustapa HRAC ryhmä Kasvit Resistenssi ACCase inhibiittorit (Acetyl-CoA karbosylaasi entsyymin esto) ALS inhibiittorit (asetolaktaasisynteesin esto) EPSP synteesin esto A Juurikkaat, öljykasvit, pellava, herneet pavut, kaalit, sipuli, porkkana, peruna 48 rikkakasvia mm. hukkakaura, luoho, raiheinät, kattarat, puntarpäät B Peruna, rehumaissi, vehnä 159 rikkakasvia mm. hukkakaura, luoho, raiheinät, kattarat, puntarpäät G viljelysmaat, puutarhakasvien rivivälit, hedelmätarhat, viljelemättömät alueet, metsänviljely, puuvartiset kasvit 35 rikkakasvia mm. raiheinät, kattarat, kylänurmikka Juolavehnä leviää Suomen oloissa pääosin juurakkonsa avulla ja geneettinen muuntelu ja resistenssin syntyminen ovat hitaita. HRCA (Herbicide Resistance Action Comittee) http://www.weedscience.org ei tunne resistenttiä juolavehnää 5 Heikki Jalli 1.9.2016
6 Heikki Jalli Mekaaninen torjunta Kesanto äestetään perjantaisin Juolavehnän juurakko kestää muokkaamista, mutta samalla se aktivoituu kasvamaan ja uuden kasvun muokkaaminen heikentää juolavehnää Tehtävä kuivaan aikaan 1.9.2016
Muokkaus juolavehnän torjunnassa Vähimmillä muokkauskerroilla päästään hyvään tulokseen, kun ajoitetaan muokkaus kompensaatiopisteeseen (Håkansson 1969) 7 Heikki Jalli 5.9.2016
Kyntö torjuu juolavehnää 2. mekaaninen Syvä ja kevätkyntö torjuvat Kyntöauran kuorimet ja esiaurat tehostavat kynnön vaikutusta Kaksoisaura hautaa juolavehnän täydellisesti 8 Heikki Jalli 1.9.2016
Niitto Mekaanisviljelytekninen Kesannoilta ja nurmilta Puhtaissa juolavehnäkasvustoissa niittojen väli ei saa olla 2 4 viikkoa pidempi, jos juolavehnän juuristoa halutaan heikentää. Nurmien niittoväli voi pidentyä kahdeksaan viikkoon juolavehnää torjuttaessa. Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikommin juolavehnään 9 Heikki Jalli 1.9.2016
Fysikaalinen torjunta: Liekitys, lämpösäteily, sähkövirta, laser- Monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä ovat juuristonsa avulla turvassa liekityskäsittelyltä. Liekitys tappaa kasvien maanpäälliset osat, mutta monivuotisten rikkakasvien täydellinen torjuminen vaatii toistuvia käsittelyjä Runsaaseen kasvuston kuluu paljon kaasua Puutarhoissa ja taimistoilla mahdollista Vielä kehitettäviä menetelmiä 10 Heikki Jalli 1-69.2016
Viljelytekninen torjunta Juolavehnä on hyvä kilpailija, mutta jos sen verso joutuu kasvamaan pitkäksi ja jää silti varjoon, ei juurakko vahvistu Rehevä ruiskasvusto torjuu juolavehnää, etenkin muokatun kesannon jälkeen (Ruis) Hamppu Viljelyn monipuolistaminen tarjoaa lisää juolavehnäntorjuntamahdollisuuksia 11 Heikki Jalli 5.9.2016
Entä jos ei peltoa muokatakaan Kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksessa 2007-2009 suorakylvölohkoilla oli vähemmän juolavehnää kuin muokatuilla pelloilla, niillä tehtiin glyfosaatti-käsittelyjä noin 60 %:lla tutkimusvuonna, useilla tutkimuslohkoilla kaikkina tutkimusvuosina Kun pelolla ei enää ole juolavehnää, on sen leviäminen takaisin pellolle juurakkonsa kasvun avulla hidasta, varsinkin, kun leikkaava vannas ei kuljeta juurakkoa pellon reunoilta takaisin pellolle eli.. 12 Heikki Jalli 5.9.2016
Johtopäätökset - Kemiallisia vaihtoehtoja on, ei glyfosaatin käyttöä vastaavia mahdollisuuksia onnistuu hyvällä viljelykierrolla - Mekaanisten, fysikaalisten ja viljelyteknisten menetelmien kehittäminen yhdessä ja erikseen - Viljelyn tarkempi suunnittelu ja kilpailukykyiset viljelykasvit - Viljelyn kustannukset suurenevat, jos edullinen ja tehokas juolavehnän torjuntamenetelmä ei ole käytettävissä. - Korvaavat menetelmän ovat työläämpiä ja niiden teho on usein glyfosaattia huonompi 13 Teppo Tutkija 5.9.2016
Kiitos mielenkiinnosta 14 Teppo Tutkija 5.9.2016