Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi: Mäntsälän kunta Puhelinnumero (vaihde): 019-2645000 Lähiosoite: Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka: 04600 Mäntsälä Koulutuksen järjestäjän tyyppi: Kunta Yhdyshenkilö: Janne Mäkinen Puhelinnumero (suora): 040-3145 285 Asema: opetuspäällikkö Sähköpostiosoite: janne.makinen@mantsala.fi Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Aika Koulutuksen järjestäjän nimi Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema
2. Hankeraportti 1. Hankeoppilaitos Riihenmäen koulu 2. Hankkeen yhteyshenkilö/koordinaattori ja yhteystiedot Saija Hellström, saija.hellstrom@mantsala.fi, 040-3145 427 3. Hankkeen nimi Maailmankansalaisen hyvä elämä 4. Hanke kohdistuu x Vuosiluokat 7 9; tarkenna jos tarpeen: 5. Hankkeen tarkoitus 1. Hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä malli oppiainerajat ylittävään ilmiöpohjaiseen projektityöskentelyyn, joka toteutuu normaalin jaksottaisen lukujärjestyksen sisällä. Mallissa eri oppiaineiden opettajat antavat omasta oppiaineestaan sovitun määrän tunteja projektin käyttöön. Sovittuja oppiaineita tässä pilottivaiheessa ovat uskonto, terveystieto, kuvataide, biologia/maantiede, kotitalous ja kielet. Tämän mallin avulla toteutetaan joka vuosi 7. luokkalaisille teemaprojekti jostain koulussa yhdessä sovitusta aiheesta. Riihenmäen koulun painopisteitä ovat kansainvälisyys ja yrittäjyys. Näihin painopisteisiin maailmankansalaisuus sopii erinomaisesti. 2. Vahvistaa oppilaiden osallisuuden kokemusta ottamalla oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi projektin suunnitteluun 3. Saada oppilaille kokemus aktiivisesta ja aidosta kohtaamisesta kumppanuusluokkien oppilaiden kanssa järjestämällä oppilaille mahdollisuus säännöllisesti keskustella esim. Skypenettipuhelimen välityksellä. 6. Oppilaiden tai opiskelijoiden osaamistavoitteet Tavoitteena on, että oppilas - pohtii maailmankansalaisuutta ja hyvää elämää lähtien liikkeelle omasta elämästään ja laajentaen siitä Mäntsälään, Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan - hahmottaa maailmankansalaisuuden käsitettä ja sisältöä vertaillen hyvää elämää ja sen edellytyksiä eri maissa ja erilaisissa ympäristöissä tai yhteiskunnissa monipuolisesti eri oppiaineiden
näkökulma huomioiden - oppii ryhmätyöskentelytaitoja - tulee tietoiseksi oppiaineiden välisistä yhteyksistä ja asiasisältöjen linkittymisestä toisiinsa - rohkaistuu kommunikoimaan vieraalla kielellä reaaliaikaisessa yhteydessä projektikumppaneiden kanssa - oppii etsimään ja arvioimaan tietoa monipuolisesti ja tuottamaan tietoa mielenkiintoisessa muodossa käyttäen monipuolisesti taitojaan ja vahvuuksiaan 7. Hankkeen ja osaamistavoitteiden arviointi: - hankkeen toteuttamisen aikana käytiin useita arviointikeskusteluja. Onnistumisia ja oivalluksia: - Koulun toimintakulttuurin muutos: - Hankkeesta on muodostunut kokonaisvaltainen, koulun toimintakulttuuria muokkaava prosessi, jossa oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet on otettu todesta jo heti suunnittelun alusta lähtien. Tämä on ehkä hankkeen suurin saavutus. - opettajien tiimityöskentelyn lisääntyminen kehittää opetusta kokonaisvaltaiseen suuntaan - Teemaviikko: - työskentelymalli oli aivan uudenlainen lähestymistapa teemapäiviin tai teemaviikoihin. Aiemmin opettajat olivat useimmiten täysin ilman oppilaita suunnitelleet teemapäivätyöskentelyn, joka koostui esim. kuudesta eri rastista, joita oppilaat kiertävät tiukan aikataulun mukaan. Havahduimme siihen, että tällainen teemapäivätehdas jää oppilaiden mieleen helposti päivänä, jolloin heidän ei tarvitse tehdä mitään. Samalla oppilaat eivät myöskään tule tietoiseksi niistä tavoitteista, joita opettajat ovat teemapäivälle asettaneet. - kävimme myös keskustelua siitä, mitä teemaviikolla tavoitellaan. Osa opettajista koki, että teemaviikosta tulee vain hengailua ja täyttä kaaosta. Kävimme hyvän keskustelun siitä, että onko tärkeää se, että oppilaat toteuttavat opettajan laatimaa kaavaa, vai se, että oppilas ottaa itse vastuun oman työskentelynsä sisällöstä, tavoitteista, toteuttamisesta ja lopuksi arvioinnista. Jos hankkeemme tavoitteena on saada oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja siis myös koulussa, on heille annettava mahdollisuus tehdä se. Tämä ei kuitenkaan ole asia, joka opitaan hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteistä koulun toimintakulttuurin muutosta. Hankkeen aikana totesimme kuitenkin, että tämä
on linja, jolle haluamme lähteä. Tulevaisuuden koulun on löydettävä keinot valmistaa oppilaita niillä taidoilla, joita he tarvitsevat elämässään. - - Maailmankansalaisen kompetenssit ja koulu: - Hankkeen aikana päädyimme seuraaviin näkökulmiin, jotka ovat olennaisia maailmankansalaisen kompetensseja määriteltäessä. - oppilas on aktiivinen toimija omassa ympäristössään. Tämän pitää toteutua siis jo koulussa. - oppilas pääsee aitoon kontaktiin eri puolilla maailmaa asuvien samanikäisten nuorten kanssa ja huomaa tulevansa ymmärretyksi - oppilas jakaa ja peilaa omaa elämäänsä suhteessa erilaisiin kulttuureihin, maihin ja elinoloihin - oppilas löytää keinoja toimia toisten hyväksi lähellä ja kaukana (järjestöt, hyväntekeväisyys) - nuori havaitsee ja ottaa käyttöön omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskunnallisiin asioihin ja tulevaisuuteen - Opetussuunnitelman näkökulmasta: - tavoitteissa päästävä siihen, että taidot painottuvat eikä ulkoa opittu tieto. Tavoitteet pitää myös kertoa tai luoda yhdessä oppilaiden kanssa, jotta oppilaat tietävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja työskentelyn jälkeen on arvioitava, toteutuivatko tavoitteet - oppiaineiden välinen yhteistyö auttaa oppilasta hahmottamaan maailmaa paremmin kokonaisuutena. Ilmiöpohjaisen ja aineenopetukseen keskittyvät opiskelun välille kannattaa etsiä mielekkäitä kokonaisuuksia, joissa näkökulmat laajenevat myös koulun ulkopuolelle - kansainvälinen yhteistyö tekee oman maailmankansalaisuuden pohdinnasta aktiivisen osan omaa elämää. Tämän voisi tuoda mukaan tavoitteisiin. - oppilaiden aktiviisuus ja vaikutusmahdollisuudet saatava todeksi jo koulussa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - aktiivinen kansalaisuus opitaan koulussa, eikä se toteudu muuten, kuin että opetus muuttuu opettajajohtoisuudesta oppilaskeskeisemmäksi. - - Oppimispäiväkirjat: - oppilaiden kirjoittamat oppimispäiväkirjat ja mielipidekirjoitukset osoittavat oppimista ja omakohtaista pohdintaa Koulussa tekemämme harjoitukset ja keskustelut avasivat silmäni. Kun piti valita kortteja, joita haluaisi omistaa tai olla. Valitsin itselleni kesämökin rantasaunalla ja toimivan kännykän. Mutta sitten pitikin valita sellaisia kortteja, jotka sopisivat kehitysmaassa asuvalle. No, eihän kännykällä tee mitään siellä, kun todennäköisesti ei ole kenttääkään,
saati sitten kesämökillä. Jos tansanialaiselle antaisi kännykän, hän todennäköisesti palvelisi sinua koko lopun ikäänsä. Suomalainen sanoisi vain, että En mä mitään tollasella vanhalla kännykällä tee! Meille se on paljon enemmän, mikä suomalaiselle on vähän. Eli seuraavalla kerralla kun huutaa äidilleen, että miksi en saanut uutta kännykkää, pitänee miettiä sitä, siltä kantilta, mitä se jollekin toiselle on. Tyttö 15-v Olisin mieluummin köyhä, jolla on paljon annettavaa, kuin rikas, jolla on paljon menetettävää. Poika 15-v Nyt kun mietin, ei ole mitään ärsyttävämpää, kuin että sinut luokitellaan ennen kuin sinuun on tutustuttu. Kaikki, jotka luulevat, että ne jotka on hyviä koulussa ovat nörttejä. Tai että maahanmuuttajat = ongelmia. Jokainen on oma persoonansa, niin miten kaikki, jotka täyttävät jonkun luokittelun kriteerit, olisivat samanlaisia. I rest my case. Poika 15-v Haasteita ja ongelmia: - Hankkeen aikataulu: - puolen vuoden projekti on koulun arjessa tällä aikataulutuksella todella hektinen. Se ei toteudu lukuvuoden suunnittelurytmissä, jolloin uusi projekti tulee tavallaan jo valmiiksi suunniteltuun lisänä. Lukuvuoden suunnittelurytmi olisi parempi, eli haku keväällä, suunnitelmat valmiiksi kevään aikana ja toteutus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy lukuvuoden päättyessä. Näin erilaiset hankkeet tukisivat koulun kehittämistä kokonaisuutena - koulun tietotekniikka: - 7. luokan oppilailla ei edelleenkään (12.10.) tunnuksia koulun koneille - tiedostojen siirtäminen oppimisympäristöön ei onnistu - tietokoneiden määrä koulussa ja yhteisten tuntien sovittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa - vain 4 koneessa tällä hetkellä on asennettuna Skype
- lukujärjestykseen sidottu opiskelu: - Projektin eteneminen on hieman fragmentaarista, sillä lukuisat muut opettajan tehtävät imevät herkästi mennessään. - jokaiselle Maasu-ryhmälle kannattaisi ottaa heti oma koordinaatio-opettaja, joka ottaisi selvän kunkin jakson alkuun mennessä ryhmän lukujärjestyksestä ja laatisi MAASU-lukkarin jakson ajaksi. - Yhteistyökoulun kanssa varattavat Skype ja etwinning-tunnit eivät välttämättä ole mahdollisia MAASUlaisten tuntien aikana, eikä kyseisen aineen opettajalla ole etwinning kokemusta, osaamista tai halukkuutta. - oppiaineiden välinen yhteistyö - oppiaineiden välinen yhteistyö vaatii opettajilta entistä enemmän yhteissuunnittelua ja sitä koetaan olevan liian vähän. 8. Hankkeen toteuttamistapa ja/tai keskeiset työtavat Suunnittelu: - Projektityöryhmä piti neljä suunnitteluiltapäivää, joiden aikana projektin suunnitelmat tarkentuivat Hyvä elämä -koko koulun teema lukuvuonna 2011-2012 - hanke laajeni koskemaan koko koulua pitäen sisällään seuraavia toimintoja 7. luokat: Oppiaineiden välinen yhteistyö ja ilmiökeskeinen oppiminen: Maailmankansalaisen hyvä elämä teemaa toteutettiin 7. luokkien kanssa usean eri oppiaineen yhteistyönä. - hanke sai aikaan sen, että koulumme opettajat tulivat tietoisiksi siitä, mitä eri oppiaineissa opiskellaan ja miten. Huomasimme myös, että jaksojärjestelmässä projektin sijoittaminen eri oppiaineiden tunneille vaatii paljon koordinointia ja miettimistä. Kansainvälinen yhteistyö: - kansainvälistä yhteistyötä tehtiin etwinning-sivuston sekä nettilehden kautta yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat Espanjasta, Ranskasta, Turkista ja Kreikasta - atk-tuen ongelmien takia emme saaneet vielä Skype-yhteyttä toimimaan - 9. luokan teemaviikon aikana tehdään yhteistyötä norjalaisen Risil Skolen oppilaiden kanssa pohtien omaa tulevaisuutta ja hyvää elämää Projektin päätös: teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä:
- 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus - 8. luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ - - Yhteinen leipämme näyttely. 9. Työnjako Projektityöryhmä (suluissa oppiaine): Saija Hellström (uskonto, elämänkatsomustieto ja yrittäjyys) - hankkeen kokonaiskoordinointi Taina Björmström (biologia, maantieto, terveystieto) Riikka Hankonen (kotitalous) Timo Parkkinen (liikunta, terveystieto) Laura Hari (saksa, espanja, ruotsi) Mari Mäkitalo-Aho (kuvataide) Projektityöryhmä - suunnittelee hankkeen aikana projektin mallin käytännön toteutuksen - käy läpi opetussuunnitelmiaan omien aineiden- ja aihekokonaisuuksien näkökulmasta, poimien opetussuunnitelmasta ne kokonaisuudet, joita projektin aikana käsitellään - tekee taustatyötä projektin teeman syventämiseksi ja materiaalin keräämiseksi oppilaiden toteutusta varten. Tämä tietopankki kootaan projektin sivuille. - hankkii yhteistyössä oppilaiden kanssa kumppaniluokat etwinnig-sivuston avulla - koordinoi hankkeen kokonaisetenemistä koulun tasolla Opettajat ja oppilaat: osallistuivat hankkeen suunnitteluun valmistelivat aktiivisesti teemaviikkoa - pohtivat maailmankansalaisuutta eri aineiden oppitunneilla
10. Aikataulu Maaliskuu 2011: Suunnitteluiltapäivä 1 (projekriryhmä) 3h (6 opettajaa) -projektimallin suunnittelu - aiheen kartoittaminen ja opetussisältöihin perehtyminen ja eri aineiden kokonaisuuksien hahmottaminen yhdistävän teeman kautta, kunkin opettajan tekemän pohjatyön perusteella - jo tässä vaiheessa huomasimme, että olemme lähdössä tekemään jotain sellaista, joka muuttaa koulumme toimintakulttuuria. Jokaisella projektityöryhmän opettajalla oli jo valmiina kymmeniä tehtäviä, monisteita tai työskentelyjä, joita he olisivat voineet suoraan antaa oppilaille tehtäväksi. Totesimme kuitenkin, että näin toimien oppilaat helposti toteuttavat mekaanisesti opettajan antamat tehtävät hahmottamatta lopulta kuitenkaan kokonaisuutta. Siksi palasimme siihen, että aloitamme työskentelyn yhdessä oppilaiden kanssa hankkeen teeman pohtimisella ja sen jälkeen työtapojen ja oppilaita itseään kiinnostavien sisältöjen valinnalla. - teeman käsitteiden avaaminen ja materiaalin kerääminen oppilaita varten etwinning-seminaari Budapestissa (Saija Hellström osallistui, oph-kustantaa, ei hankerahoista) - yhteistyökumppanien haku ja kontaktien luominen - perehtyminen etwinnig-portaaliin - seminaari avasi monia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Solmimme yhteistyösuhteita yhteistyökumppanikouluihin. Huhtikuu-toukokuu 2011: Koko koulun suunnittelupäivä keväällä 2011: - lukuvuoden teemaksi valittiin HYVÄ ELÄMÄ ja painopisteeksi jokaisella luokka-asteella kansainvälisyys tai hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisuus - jälleen huomasimme, että hankkeemme laajenee selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle. Siksi päätimme, että toteutamme hanketta koko lukuvuoden kestävänä kokonaisuutena ja käytännössä siis koko koulun voimin. - koulumme toimintamalliksi sovittiin ns. luokkatasotiimimalli, jossa koulun teeman ja erilaisten aihekokonaisuuksien käsitteleminen teemaviikolla on kunkin luokkatason opettajien vastuulla. Sovimme myös, että tulevana lukuvuonna järjestämme 2 teemaviikkoa, joiden aikana vuoden teemaa maailmankansalaisen hyvä elämä käsitellään. Kukin luokkatasotiimi valmistelee oman teemaviikkonsa kokonaisuuden. Näin oppilaiden osallisuus teemaviikkojen suunnittelussa mahdollistui, kun esimerkiksi luokanvalvojantunteja voitiin käyttää teemaviikon suunnitteluun.
Elokuu Suunnitteluiltapäivä 2 (Projektiryhmä 3h) - Projektiryhmä viimeisteli käytännön toteutuksen, kun lukujärjestykset olivat selvillä - projektiryhmän jokaisen opettajan vastuulla oli yhden 7. luokan työskentelyn koordinointi. 7. luokkien työskentelyssä pyrittiin siihen, että teemaa käsitellään pitkin vuotta eri oppiaineiden tunneilla. -käytännössä huomasimme, että tällaisen hankkeen toteuttaminen viisijaksojärjestelmässä aiheutti ongelmia, kun esimerkiksi joitain aineita opetetaan vain kevään viimeisessä jaksossa. Projekti osoitti sen, että tarvittaisiin entistä enemmän opettajien yhteissuunnitteluaikaa, jossa voitaisiin keskustella toteutettavan hankkeen etenemisestä ja niistä sisällöistä, missä hankkeessa kukin ryhmä on menossa. Elo-syyskuu Projektin aloitus: - jokainen projektiryhmän opettaja aloitti oman luokkansa kanssa projektin ideoinnin ja suunnittelun. Oppilaat itse saivat vaikuttaa siihen, mitä haluavat projektin aikana toteuttaa. - Yhteistyökumppanien kanssa sovittiin seuraavista teemoista: o Syys Oppilaiden tutustuttaminen Twinspaceen o Loka Koulun ja kotikunnan esittely o Marras Ajankohtaisia ongelmia: liikenne, ympäristön saastuminen... jne o Joulu Joulun vietto: traditiot ja tavat o Tammi Ajankohtaiset asiat: kulutus, talouskriisi... jne o Helmi Maastamuutto/maahanmuutto: integraatio, monikulttuurisuus Mäntsälässä, koulussa, Suomessa (eri projektimaissa) o Maalis-huhti Sosiaalinen transformaatio, uudet teknologiat: internet, sosiaaliset verkostot o Touko Ihmisoikeudet Suomessa (jokainen projektimaa tekee omastaan) o Teemojen ajankohdat eivät ole sitovia, vaan kiinnostavia teemoja voithyvin käsitellä tunneilla jo etukäteen. 13.9. etwinnig-koulutus etwinnig-lähettiläs Sari Auramo oli kouluttamassa opettajia etwinning-portaalin käyttöön. Kouluttajina olivat myös 4 koulumme 7. luokan oppilasta, jotka ovat Sarin kanssa tehneet useita etwinning-projekteja ja voittaneet Euroopan parhaan projektin palkinnon vuonna 2010.
- Koulutuksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten aito kohtaaminen tekee kielten opiskelusta mielekkäämpää. Oppilaiden viesti oli selkeä: Kaikista eniten oppi ja kivointa oli se, kun sai olla Skype-yhteydessä kumppanikoulun oppilaiden kanssa. Teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä: - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus Oppilaat suunnittelivat ja toteuttavat luokanvalvojan tunneilla teemaviikolle omaan elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyviä työpajoja, joita he itse ovat toteuttamassa: - vierailu Manga-kahvilaan - kulttuuriretki Tallinnaan. Oppilaat hakeneet retkeä varten hommarahaa - hemmottelupäivä: oppilaat tekevät toisilleen - toimittajantyöhön tutustuminen tekemällä lehtijuttuja teemaviikosta - eri kulttuurien tavat ja ruoat työpaja - oman biisin tekeminen - chillauspäivä: katsotaan elokuvia ja syödään itse tehtyä naposteltavaa. Haettu Hommarahaa. - näytelmä liittyen mielenterveyteen ja syömishäiriöihin. Haettu Hommarahaa. - hiljainen huone. Oppilaat sisustavat huoneen, johon voi mennä rauhoittumaan. - maratonjumppapäivä: päivän aikana tutustutaan eri jumppalajeihin ja tansseihin eri kulttuureista - suomalaisen perinneruoan päivä: oppilaat tekevät ja esittelevät suomalaisia perinneruokia. - 8. luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ 8. luokat toteuttavat erilaisia omaan hyvään tähtääviä työpajoja teemoina esim. tanssi, draama, musiikki, ruoka jne. Näiden työpajojen tuotoksia viedään ulos koulusta esim. lauluhetki vanhuksille, tanssiesitys keskustassa, pienoisnäytelmä päiväkodissa. Tempauksista mahdollisesti saadut tuotot lahjoitetaan UNICEFILLE. - Yhteinen leipämme näyttely. Viikon ajan eri ryhmät leipovat ruokailuun suomalaisia ja kansainvälisiä leipiä kaikkien maisteltavaksi. Koulussa tuoksuu lämmin leipä. - Teemaviikolla kaikki koulun oppilaat osallistuvat UNICEF:n taksvärkkikeräykseen, jonka aiheena on Afrikan lapset kouluun. UNICEF-kerholaiset ovat valmistelleet aamunavauksissa, tempauksissa Halloween päivänä nenäillen (kansainvlinen nenäpäivä) ja teematunnein koulun muut oppilaat tietoisiksi mihin päivätyöllä tehdyt rahat menevät Hankkeen toteutumista oppiaineittain: Oppilaanohjaus:
- oppilaat tekivät opon tunneilla hyvä elämä ja tulevaisuus töitä, joiden kautta pohtivat omaa elämäänsä osana yhteiskuntaa ja maailmaa tänään ja 10 vuoden ja 20 vuoden päästä. Kielet - oppilaat aloittivat tekemällä oman itsen esittelyjä englanniksi etwinning-sivustoa varten. Tekstiin yhdistetään tekstiin kuvaamataidon tunnille piirretty tai otettu omakuva. - Oman kodin ja huoneen esittely: valokuvia + teksti ruotsiksi ja englanniksi. - La buena vida -seinätyö parin kanssa, hyvään elämään kuuluvia asioita espanjaksi - 9.-luokan espanja: oman itsen ja barcelonalaisen Mireian vertailu (video) - 9. luokan espanja: Kuvaamataidossa tehtyjen Hyvä elämä -sarjakuvien kääntäminen tai uudestaan tekstittäminen espanjaksi - 8.-luokan saksa: Seinätyö Eine nette Familie eli mukava saksalainen mielikuvitusperhe. - Netti: mitä teen netissä, mitä pelaan etc., skype-yhteys partnereihin - Koulun esittely videovideokameralla englanniksi ja tulkkaus espanjaksi/saksaksi. - joulusanakirja, joka käännetään yhteistyökumppanien kanssa eri kielille (suomi, ruotsi, saksa, kreikka, espanja, turkki) -joulunviettotapojen vertailu kumppaneiden kanssa - Koulun esittely videokameralla englanniksi. Videon avainsanatekstitys ruotsiksi omaan käyttöön. Pyydämme kommentteja ja oman koulun esittelyä etwinning-partnereilta. - joulusanakirja: piirros/kuva: suomi, ruotsi, englanti, espanja, turkki, Uskonto: 7. luokan maailmanuskontojen kurssi: - hankkeen ideointi ja käsitekarttojen tekoa. Jokaisen uskonnon kohdalla mietimme, miten hyvä elämä näkyy. Miten eri uskontojen ajatukset hyvästä elämästä voivat olla ihmisiä ja kulttuureja yhdistäviä. Oppilaat vertailevat yhteistyökumppanien kanssa hyvän elämän määritelmiä - Käsitekartat sanoista maailmankansalainen ja hyvä elämä : näistä tehtiin Wordlesanapilviä (http://www.wordle.net/show/wrdl/3926140/hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) - (http://www.wordle.net/show/wrdl/3972384/9c_hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) 9. luokka etiikka:
- arvokortit: oppilaat saavat viisi korttia, joissa on erilaisia arvoja. Heidän pitää vaihtaa kortteja toistensa kanssa niin kauan, että ovat tyytyväisiä kortteihinsa. Tämän jälkeen pienissä ryhmissä perustelevat valintansa. Sen jälkeen vaihdetaan tilannetta: Kuvittele, että asuisitkin köyhässä kehitysmaassa Afrikassa. Mieti ja vaihda kortteja niin, että olet niihin tyytyväinen. Mikä muuttui? Miksi elämän edellytykset eivät nouse esille Suomessa (esim. puhdas vesi, puolueeton oikeuslaitos? - koko kurssin aikana käsitellessämme eri aiheita käänsimme ajattelutavan välillä afrikkalaiseksi, amerikkalaiseksi, aasialaiseksi. Miten abortti, seurustelu, seksi, päihteet ja alkoholi näyttäytyvät kun yrittää asettua jonkun toisen asemaan. - Ihmisarvon päivään liittyviä Hesarin juttuja luettiin ja niistä kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. Kotitalous - Jokainen 7-luokkalainen kirjoitti esseen aiheena: Unelmaperheeni tulevaisuudessa. Esseiden pohjalta pohdittiin haaveiden ja lapsuuden kodin merkitystä unelmien luomisessa ja miten unelmat voisi saavuttaa. Osa jatkoi työtä kuvaamataidon tunneilla piirtämällä unelmaperheen. Osa esseistä käännetään englanniksi ja jaetaan etwinnigissä. - Hyvän ja terveellisen ruoan merkitystä hyvän elämän perustana mottoina hyvä ruoka parempi mieli, puoli kiloa kasviksia päivässä ja syödään yhdessä. Ruoan riittävyyttä kaikille maailmassa opiskellaan Heurekan Bon Apetit opetusaineistoa hyödyntäen. - Kotitalousopetuksessa kevään aikana aiheina ovat puhtaus ja raha - ympäristö ja kuluttajakasvatuksen keinoin teemme vertailevaa tutkimusta miten muissa maissa kierrätetään ja miten kotitalouksien tulot ja menot jakautuvat maailmassa. Kuvataide: - asetelma itselle tärkeistä esineistä - valitaan musiikkikappale, joka kuvaa hyvää tai huonoa elämää ja tehdään siitä työ. - hyvän ja huonon elämän symbolit - kotoa tuodun valokuvan ja muistelutyömetodin avulla työ, jonka aiheena on hyvä hetki. - European teens - valokuvatyöskentely
3. Talousraportti Osallistuminen työseminaariin 13.5.2011: Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) 19 Osallistuminen loppuseminaarin lokakuussa 19 Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) Mahdolliset sijaiskulut hankkeen seminaareista yhteensä 3 hlöä 3 päivää ja teemapäivän koordinaattorin sijaiskulut kaikkien henkilöstökulujen sivukulut (sijaiset ja 545 suunnittelukulut) 631 1214 Hankkeesta aiheutuvat muut lisäkulut yhteensä* 3008 Yhteensä 4222 * Hankkeesta aiheutuvien muiden lisäkulujen erittely Suunnittelukulut 6höä x 14h yhteensä 84 tuntia á 31 /h sivukuluineen (25 /h) Suunnitteluryhmän työskentely 3 iltapäivää x 3h x 6 hlöä yhteensä 54 tuntia Yhteistyökoulujen haku, yhteydenpito, teemapäivän käytännön järjestelyt Yhteensä 32 tuntia Saija Hellström 26h Timo Parkkinen 12h Mari Mäkitalo-Aho 12h Rikka Hankonen 12h 2150
Mari Mäkitalo-Aho 12h Laura Hari 12h Suunnittelupalaverin tarjoilut 12 Maailmankansalaisen hyvä elämäteemapäivän kulut oppilaiden suunnitteleman teemapäivän tarvikkeita ja ruokakulttuuripäivän kuluja 846
11. Konkreettiset tuotokset - European Teens-valokuvakokonaisuus: Aki-Pekka Sinikosken valokuvanäyttelyn Finnish teens innoittamana oppilaat kuvasivat toisiaan keskellä omaa arkeaan itselle tärkeissä paikoissa tai tavallisissa ympäristöissä. Nämä kuvat jaettiin etwinning-sivuston kautta ja vertailtiin eri maiden kuvia. - oma kuva piirtäen tai valokuvaten - Maailmankansalaisen hyvä elämä seinä, johon vuoden aikana kerätään eri oppiaineisiin liittyviä töitä teemaan liittyen - opettajien ja oppilaiden pitämät aamunavaukset aiheesta hyvä elämä - hyvän elämän symbolit- näyttely koulun käytävillä - yhteistyö etwinning-kumppanien kanssa saatiin alkuun, vaikkakin kunnan atk-tuen ruuhkautuminen hidasti projektin etenemistä, koska - teemaviikon suunnittelu saatiin alkuun. Oppilaat saivat tehtyä Homma raha-anomuksia teemaviikon työskentelyjen toteuttamiseksi 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit - UNICEF-kouluna UNICEFIN tuki hankkeen aikana Teemaviikon yhteistyökumppanina: - Risil Skole, Vestby, Norja. Yhteistyökoulut etwinning-yhteistyössä: - COLLEGE CAMILLE CHEVALIER, Chalon-sur-Saône, Ranska - Deutsche Schule Athen, Ateena, Kreikka - Tevfik İleri Anadolu Lisesi, Rize, Turkki - IES. JOSÉ RODRIGO BOTET, Manises-Valencia, SPAIN