Filippiinit Lokakuu 2010
Filippiinien maaraportti 2 (18) Filippiinien maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet... 5 Rahoitus ja takuut... 6 Finnvera... 6 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)... 6 Talous... 7 Makrotalous... 7 Talouspolitiikka... 9 Ulkomaankauppa... 10 Kokonaiskauppa... 10 Kauppa Suomen kanssa... 10 Suomen vienti... 11 Suomen tuonti... 12 Ulkomaiset investoinnit... 12 Suomalaiset investoinnit... 13 Maa- ja metsäteollisuus... 13 Teollisuus ja rakentaminen... 14 Valmistusteollisuus... 14 Energia... 14 Palvelusektori... 15 Tietoliikennepalvelut... 15 Pankki- ja pörssitoiminta... 15 Matkailu... 15 Logistiikka... 16 Tapakulttuuri... 16
Filippiinien maaraportti 3 (18) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 300 000 km2, josta maata 298 170 km2 Luonnonvarat: puu, öljy, nikkeli, koboltti, hopea, kulta, suola, kupari Rajanaapurit: saarivaltio, merentakaiset naapurit Indonesia, Malesia, Taiwan, Kiina, Vietnam Asukasluku: 99,9 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Manila (1,7 milj.) Suurimmat kaupungit: Quezon City (2,7 milj.), Manila (1,7 milj.), Caloocan City (1,4 milj.), Davao (1,4 milj.), Cebu (0,8 milj.), Zamboanga (0,8 milj.) Väestönkasvu: 2,0 % (2010) Syntyvyys: 26,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 5,1/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 68,1 vuotta, naiset 74,2 vuotta
Filippiinien maaraportti 4 (18) Etniset ryhmät: malaijeja 95,5 %, kiinalaisia 1,5 %, muita 3% Virallinen kieli: filipino (takalog) ja englanti Uskonnot: roomalaiskatolisia 81 %, protestantteja 9 %, muslimeja 5 %, buddhalaisia ja muita 5 % Aika: GMT+8 tuntia Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 63 (kaupunkeja: Manila 2, Cebu 32, Davao 82) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA Sähköverkko: 220V, 60 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika ñg Pilipinas (Filippiinien tasavalta) Maatunnus: PH Valtion päämies: presidentti Benigno Aquino (30.6.2010 alkaen, toimikausi 6 vuotta) Hallituspuolueet: Liberal party (LP, presidentin puolue). Suurin puolue on Lakas- Kampi-CMD Hallituksen johtaja: presidentti Seuraavat vaalit: toukokuussa 2016 (presidentti, edustajainhuone ja senaatti) Aluehallinto: 80 provinssia, 120 kaupunkialuetta Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1898 Espanja luovutti Filippiinit Yhdysvalloille maiden välisen sodan päätteeksi. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Filippiinien saariston. Filippiinit itsenäistyi vuonna 1946. Presidentti Ferdinand Marcosin 12 vuotta kestänyt valtakausi päättyi syrjäyttämiseen vuonna 1986. Viimeiset amerikkalaiset sotilastukikohdat suljettiin vuonna 1992. Kansallispäivä: 12.6. (itsenäistyminen Espanjasta 1898), 4.7. (itsenäistyminen Yhdysvaltojen hallinnosta vuonna 1946) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: peso (PHP) = 100 centavoa Valuuttakurssi: 1 USD = 45,5 PHP (keskiarvo 2010, arvio) Bruttokansantuote (2009): käyvin hinnoin 161,1 mrd. USD, ostovoimakorjattu 324,7 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohden (2009): käyvin hinnoin 1 644 USD, ostovoimakorjattu 3 314 USD Inflaatio: 4,2 % (2010, arvio) Päävientituotteet: sähkölaitteet, koneet ja kuljetusvälineet, kankaat, kookostuotteet, erilaiset puolivalmisteet, öljytuotteet Päätuontituotteet: polttoaineet, telekommunikaatiolaitteet, elektroniikka, muovi, autot, tekstiilit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Hongkong, Thaimaa Verotus: yritysvero 30 %, arvonlisävero 0-12 %, henkilöiden tulovero 5-35 %
Filippiinien maaraportti 5 (18) Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Filippiinit on jaetulla sijaluvulla 139 yhdessä Pakistanin, Bangladeshin ja Valko-Venäjän kanssa (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Filippiinit on sijaluvulla 87 Trinidad & Tobagon ja Libyan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Liiketoiminta Filippiinien vahvuudet ja heikkoudet Filippiinien markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia: Englanninkielinen työvoima ICT-sektori kasvussa, erityisesti matkapuhelin- ja Internet-palveluiden kysyntä kasvaa Turvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaa Markkinoiden riskejä: Sisäpoliittinen epävakaus Heikko talouskehitys Korruptio Filippiinien markkinoiden yleispiirteitä Filippiinit on avoin talous, jossa varsinkin teollisuus on altis ulkoisille häiriöille. Japanin ja Yhdysvaltain taantuma tuntuu Filippiineillä enemmän kuin useimmissa muissa Aasian maissa, sillä Japani ja Yhdysvallat ovat Filippiinien suurimpia kauppakumppaneita, investoijia sekä luotottajia. Maailmantalouden taantuma 2008-2009 tuntuu myös Filippiineillä, vaikka maa ei ole monen Kaakkois-Aasian taloustiikerin tapaan korostetun riippuvainen ulkomaankaupasta tai finanssisektorista. Filippiinit jäi talouden kehityksessä Aasian tiikereiden jälkeen 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä talouskasvu on nopeutunut erityisesti elektroniikkateollisuuden ja muutamien merkittävien aluekeskusten kasvun ansiosta. Kasvu on ollut erityisen voimakasta muutamissa suurissa keskuksissa mm. Manilassa. Maahan on syntynyt Metro-Manilan rinnalle lukuisia kasvukeskuksia. Näitä ovat Cebu, Davao, Batangas, General Santos, Cagayan ja Cavite sekä USA :n entisiin sotilastukikohtiin perustetut vapaakauppa-alueet Subic ja Clark. Talouskasvu on vaatimaton maaseudulla, jossa suuri osa väestöstä elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Kotimaisten markkinoiden kasvua rajoittaa maaseudun kehittymättömyys ja tehoton maatalous. Maan sisäpoliittinen epävarmuus heikentää myös talouskasvua ja poliittista päätöksentekoa. Hallitus käy taistelua
Filippiinien maaraportti 6 (18) Filippiinien eteläosissa toimivia muslimisissejä vastaan. Pommi-iskut ovat ajoittain levinneet pääkaupunki Manilaan. Suuri osa Filippiinien ulkomaisista tuloista on peräisin Kaakkois-Aasian ulkopuolelta. Vientiteollisuuden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa. Siirtotyöläisten kotimaahan tekemät rahansiirrot ovat myös merkittävä tulo Filippiineille. Filippiinit onkin johtavia siirtolaisten lähtömaita maailmassa. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee (10/2010) Filippiinit kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. ST: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan ILC:tä.MT/LT: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan pankkitakausta. Yritys- ja projektiriskiä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh. 0204607277, sähköposti mika.relander@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi).
Filippiinien maaraportti 7 (18) Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006-2011e Bruttokansantuote (%- muutos) Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) 2006 2007 2008a 2009 2010e 2011e 5,3 7,1 3,7 1,1 6,2 4,3 117,5 144,1 167,2 161,1 196,1 223,7 1274 1530 1740 1644 1963 2196 Yksityinen kulutus (%-muutos) 5,5 5,8 4,7 3,8 4,8 5,0 Investoinnit kiinteään 3,9 10,9 2,7-0,4 7,7 4,4 omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat 6,2 2,8 9,3 3,2 4,2 4,8 (keskimääräinen %-muutos) Vaihtotase (% BKT:sta) 4,5 4,9 2,2 5,5 3,9 3,7 Valuuttakurssi PHP / 1USD (vuoden keskikurssi) 51,3 46,1 44,3 47,7 45,5 44,0 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Bruttokansantuote Viennin elpyminen on Filippiinien talouskasvulle tärkeämpää kuin yksityisen kulutuksen kasvu. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 50 prosenttia, mikä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin esimeriksi Singaporessa ja Taiwanissa. Maailmankaupan määrän supistuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ei ole ollut Filippiineille yhtä paha isku kuin monelle muulle viime vuosikymmeninä viennin kasvulla vaurastuneelle Kaakkois-Aasian maalle. Talouskriisi laski Filippiinien talouden kasvuvauhdin lähelle yhtä prosenttia vuonna 2009, mutta vuonna 2010 talouden kasvun odotetaan jälleen kiihtyvän merkittävästi yli 6 % :n tasolle. Taloustaantumasta toipuminen on ollut odotettua nopeampaa. Maan köyhyysongelma on paha ja sen lieventäminen edellyttäisi voimakasta talouskasvua. Köyhyyden vähentäminen vaatisi myös korkean syntyvyyden alentamista ja maan köyhien eteläosien kehittämistä valtion varoin. Talouden kehitystä heikentää myös syvälle maan rakenteisiin iskostunut korruptio. Filippiinit sijoittuu kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa huonoimman kolmanneksen joukkoon. Korruption kitkeminen on ollut 2000-luvulla keskeisiä tavoitteita. Bruttokansantuotteen rakenne Teollisesta kehittymisestä huolimatta Filippiinit on edelleen voimakkaasti maatalousvaltainen yhteiskunta, jossa säällä ja luonnonilmiöillä (kuivuus, sateet,
Filippiinien maaraportti 8 (18) tulvat, maanvyöryt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset) on merkitystä talouskasvun kannalta. Maatalouden osuus BKT :sta on laskenut noin viidennekseen, mutta se työllistää arviolta 40 prosenttia työvoimasta. Alityöllisyys on yleistä maatalouden parissa, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia länsimaisten tilastojen kanssa. Teollisuuden ja palveluiden merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin 30 prosenttia ja palveluiden reilut 50 prosenttia. Erityisesti on kasvanut elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuuden verotus on erittäin kevyttä johtuen ulkomaisille sijoittajille myönnetyistä investointieduista. Lähivuosina on tosin odotettavissa, että verotus kiristyy määräaikaisten veroetujen päättymisen johdosta. Filippiiniläisten elintasolle ulkomailta tulleiden rahalähetysten merkitys on tärkeä. Filippiinit onkin yksi suurimmista siirtolaisia lähettävistä maista. Filippiiniläinen työvoima on ollut haluttua varsinkin palvelualoilla. Bruttokansantuotteesta noin 10% muodostuu ulkofilippiiniläisten rahalähetyksistä. Investoinnit Kotimaisten sijoitusten taso on alhainen. Vientiyritykset eivät ole olleet kovinkaan halukkaita kotiuttamaan voittojaan heikon peson takia. Maan epävakaa tilanne on heikentänyt maan kiinnostavuutta myös ulkomaisten sijoittajien silmissä. Ulkomaiset sijoittajat myös kotiuttavat herkästi voittojaan, mikä on heikentänyt maan taloudellista suorituskykyä. Tosin ulkomaisten investointien taso on viime vuonna ollut määrällisesti kasvava ja niiden kannan bruttokansantuoteosuus on ollut vakaalla tasolla. Poliittinen vakaus on pitkäkestoisia investointeja tavoiteltaessa ensiarvoisen tärkeää. Epävakaat olot ja alttius inflaatiolle aiheuttaa myös korkeamman korkokannan, mikä heikentää investointien kannattavuutta. Rakennusalalla valtion rahoittamilla infrastruktuurihankkeilla on suuri merkitys. Työttömyys Filippiinien työttömyysaste on korkea, ja todellinen työttömyys on virallisia lukuja huomattavasti suurempi. Työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat pahimmat maataloussektorilla, mutta työttömyyden kasvua ja lomautuksia on ollut myös valmistusteollisuudessa, joka on kärsinyt vientikysynnän heikkenemisestä. Työttömyys ja alityöllisyys ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana. Työttömien lisäksi Filippiineillä on myös alityöllistettyjä ihmisiä. Heidän osuutensa työvoimasta on arvioiden mukaan noin viidennes. Ongelma on pahin maataloudessa. Maaseudun pientilojen väkimäärän kasvu purkautuu muuttona kaupunkeihin ja siirtolaisuuteen. Siirtolaisuutta edistää osin myös valtion koulutuspolitiikka, jossa monia ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia, koulutetaan tietoisesti yli oman tarpeen.
Filippiinien maaraportti 9 (18) Henkilöstövälitykseen erikoistuneille yrityksille Filippiinit tarjoaa hyvän toimintakentän, koska väestö on englanninkielistä ja usein myös koulutettua. Inflaatio Vuonna 2009 inflaatio hidastui 3,2 prosenttiin kansainvälisen talouskriisin vaikutuksesta. Talouden yllättävän nopea toipuminen vuoden 2010 aikana on myös kiihdyttänyt inflaatiota ja sen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 4 prosenttiin. Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin kulutusorientoituneita, varsinkin keskiluokka kuluttaa enemmän kuin säästää. Maan säästämisaste on Kaakkois-Aasian heikoimpia. Kulttuurisiteet Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen maailmaan selittävät tätä mentaliteettieroa. Vaihtotase Elektroniikkateollisuuden vahva vienti ja ennen kaikkea siirtotyöläisten rahavirrat nostivat maan vaihtotaseen ylijäämäiseksi 1990-luvun lopussa, vaikka kauppatase on säilynyt alijäämäisenä. Kauppataseen alijäämä on melko suuri, vuona 2009 8,9 mrd. USD eli 5,5 % bruttokansantuotteesta. Tuontituotteiden halpeneminen sekä palvelutaseen ja siirtotyöläisten rahalähetysten ylijäämäisyys kasvattivat vaihtotaseen ylijäämää 5,3 prosenttiin bkt:sta vuonna 2009. Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan hieman supistuvan. Viennin epävarma kehitys vaikuttaa vaihtotaseen ylijäämän suuruuteen, alijäämää ei uskota kuitenkaan syntyvän lähivuosina. Talouspolitiikka Filippiinien valtiontalous on ollut pitkään vahvasti alijäämäinen. Hallituksen tavoitteena on viime vuosina ollut budjettialijäämän pienentäminen, mutta ongelmana on suuret tarpeet infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Valtiontalouden alijäämä johtuu verotulojen ja tullimaksujen heikosta perinnästä. Kerättyjen verojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia bkt:sta. Veronkierto ja suoranainen laistaminen verojen maksusta on ollut yleinen käytäntö. Veronkannon tehostaminen on poliittisesti arka asia vaikkakin viime vuosina on kyetty saamaan merkittävästi parannusta aikaan. Maassa on paljon erilaisia veroetuuksia, joihin on ollut hankala puuttua. Budjettivajeen pienentämistä hankaloittaa suuri julkinen velka. Krooninen budjettivaje vähentää julkisen vallan mahdollisuuksia pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin.
1000 EUR Filippiinien maaraportti 10 (18) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Filippiinien ulkomaankauppa vuosina 2006-2011e 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Vienti (mrd. USD) 46,5 49,5 48,3 37,5 45,1 50,7 Tuonti (mrd. USD) 53,3 57,9 61,1 46,4 57,0 63,4 Kauppatase (mrd. USD) -6,7-8,4-12,9-8,9-11,9-12,6 Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 olivat elektroniikkatuotteet ja puolivalmisteet (59,2 %), maataloustuotteet (4,3%), mineraalit (4,0 %), öljytuotteet (2,1%) ja kankaat (0,8 %). Tärkeimmät tuontituotteet olivat sähkötarvikkeet ja elektroniikka (28,4%), kemikaalit (9,1%), öljytuotteet (7,1%) ja elintarvikkeet (6,3%). Tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 olivat Yhdysvallat (16,5 %), Japani (15,2 %), Kiina (14,2 %), Singapore (10,1 %), ja Hongkong (9,6 %). Tuontimaista tärkeimmät olivat Japani (19,0 %), Yhdysvallat (14,3 %), Kiina (11,9 %), Singapore (11,1 %) ja Thaimaa (7,1 %). Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Filippiinien välinen kauppa 2005-2009 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 2005 2006 2007 2008 2009 Vienti Tuonti Tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen ja Filippiinien välinen ulkomaankauppa on ollut vähäistä. Kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä viime vuosina paitsi vuonna 2005. Viennin arvo Filippiineille vuonna 2009 oli 83,8 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 45,7 miljoonaa euroa. Suomen vienti supistui 9 prosenttia edellisvuodesta, kun taas tuonti Filippineiltä supistui vajaan
Filippiinien maaraportti 11 (18) prosentin. Tammi-heinäkuussa 2010 vienti on kasvanut 5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun taas tuonti on pysytellyt 2009 tasolla. Suomen vienti Suomen vienti Filippiineille 2009 Elintarvikkeet ja juomat 1 % Valmiit tavarat 11 % Raaka-aineet, polttoaineet 1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33 % Valmistetut tavarat 50 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen perinteisillä vientituotteilla paperilla ja pahvilla on hallitseva osuus Suomesta Filippiineille suuntautuvassa viennissä. Lähes puolet viennistä kuuluu tähän kategoriaan ja se on selvästi tärkeämpi kuin seuraavaksi suurin ryhmä eli matkapuhelimet. Tilastollisesti iso osa Filippiineillä myytävistä Nokian matkapuhelimista ei kirjaudu Suomen vienniksi, koska niitä ei valmisteta Nokian Suomessa olevilla tehtailla. Pienemmissä tavararyhmissä vuotuiset muutokset saattavat olla hyvinkin suuria, koska yksittäiset kaupat vaikuttavat voimakkaasti kunkin vuoden kauppalukuihin. Suomalaisten yritysten vienti on keskittynyt erityisesti muutamille suurimmille metsäteollisuuden yritykselle. Monella Filippiineiltä markkinoita löytäneellä pienemmällä yrityksellä on jokin kauppahuone takanaan. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Filippiineille vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muuto s % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 39,5 47-9 2 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12,8 15-4 3 87 Kojeet, mittarit yms. 9,3 11-16 4 75 Toimistokeneet ja atk-laitteet 3,6 4 157 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,6 4 33 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3,4 4-24 7 79 Muut kuljetusvälineet 1,5 2-50 8 71 Voimakoneet ja moottorit 1,4 2-26 9 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 1,2 1 140 10 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,2 1-40 10 tärkeintä yhteensä 77,5 92 Suomen koko vienti Filippiineille 83,8 100-9 Lähde: Tullihallitus 03/2010
Filippiinien maaraportti 12 (18) Suomen tuonti Suomen tuonti Filippiineiltä 2009 Valmiit tavarat 9 % Elintarvikkeet ja juomat 9 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1 % Valmistetut tavarat 5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Filippiineiltä Suomeen tapahtuvassa tuonnissa koneet, laitteet, kuljetusvälineet muodostavat valtaosan. Tuonti Filippiineiltä on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin vienti Suomesta. Parin suurimman tavararyhmän ulkopuolella vuotuiset vaihtelut ovat hyvinkin suuria volyymien vähäisyyden takia. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Filippiineiltä vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 muut sähkökoneet ja laitteet 14,2 37-37 2 76 puhelin-, radio-,tv- yms. laitteet 10,3 27 29 3 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 3,7 10-12 4 03 kala- ja kalavalmisteet 2,1 6-50 5 05 hedelmät ja kasvikset 1,4 4 8 6 62 kumituotteet 1,2 3 33 7 84 vaatteet 1,1 3-8 8 89 muut valmiit tavarat 0,8 2 60 9 69 tuotteet epäjalosta metallista 0,5 1-17 10 42 kasviöljyt ja rasvat 0,4 1 300 10 tärkeintä yhteensä 35,7 94-19 Suomen koko tuonti Filippiineiltä 38,1 100-17 Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Filippiineille on tehty vähemmän ulkomaisia sijoituksia kuin esim. Malesiaan ja Thaimaahan. Hallitus houkuttelee sijoittajia mm. investointieduilla ja lainsäädännön muutoksilla. Sijoittajien epäluuloa maata kohtaan ovat ruokkineet epävakaa sisäpolitiikka, kankea lainsäädäntö ja rahoitusmarkkinoiden ailahtelevaisuus.
Filippiinien maaraportti 13 (18) Ulkomaisten sijoitusten tilastointi on Filippiineillä kirjavaa, lukuja kirjaavia virastoja ja laitoksia on useita eikä niillä ole yhtenäistä ulkomaisten sijoitusten määritelmää. Ulkomaisia sijoituksia tilastoivat SEC ( Securities and Exchange Commission), BOI (Board of Investment), NEDA (National Economic and Development Authority ja Filippiinien keskuspankki BSP (Bangko Sentral ng Pilipinas).Tärkeimmät ulkomaiset sijoittajat ovat Yhdysvallat, Japani ja Alankomaat. Vetovoimaisin investointikohde on elektroniikkateollisuus. Maassa toimii yli 500 elektroniikkateollisuuden yritystä, joista vajaa puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Merkittävimmät omistajat ovat japanilaiset, eteläkorealaiset, amerikkalaiset ja taiwanilaiset yritykset. Elektroniikkateollisuus on keskittynyt Metro-Manilan ympäristöön ja erityistalousalueille. Talouden taantuma on hidastanut investointeja. Filippiineille tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kannan arvioidaan nousevan 24,9 mrd. USD suuruiseksi vuonna 2010. Tämä on 12,7 % bruttokansantuottesta. Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut samalla tasolla viimeiset 5 vuotta. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsäteollisuus Suomalaisten investoinnit Filippiineillä ovat pieniä ja satunnaisia. Ne ovat suuntautuneet pääasiassa infrastruktuurihankkeisiin, mitkä tarjoavat edelleen kiinnostavia investointimahdollisuuksia. Sopimukset Suomen kanssa Filippiinit on solminut useiden valtioiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen, sopimus on tehty myös Suomen kanssa. Se takaa mm. pääomien vapaan siirron maiden välillä. Maatalouden osuus kokonaistuotannosta on pienentynyt ja on vajaa 15 prosenttia. Maatalous on kuitenkin edelleen tärkeä osa Filippiinien taloutta, joskin valtio joutuu tukemaan ajoittain voimakkaastikin tuotantoa. Lähes 40 prosenttia kansasta saa elantonsa alkutuotannosta (maatalous, kalastus ja metsätalous). Pinta-alasta on noin kolmannes viljeltyä. Suurin osa maatiloista on pieniä perheviljelmiä. Maatalous on keskittynyt Mindanaon eteläosiin. Tavoitteena on saada Filippiinit omavaraiseksi riisin ja kalan suhteen. Tärkeimmät kotimarkkinoille viljeltävät kasvit ovat riisi, maissi ja kassava. Vientiä varten kasvatetaan kookospähkinöitä, sokeriruokoa, hamppua, kahvia, tupakkaa, maapähkinöitä ja hedelmiä. Filippinit on yksi maailman johtavista banaanien tuottajista ja viejistä.
Filippiinien maaraportti 14 (18) Teollisuus ja rakentaminen Karjatalous (pääasiassa siat, puhvelit, vuohet ja siipikarja) ja kalastus ovat merkittäviä alkutuotannon sektoreita. Kala- ja kalajalosteet on tärkeä vientitulojen lähde. Filippiinit on yksi Kaakkois-Aasian suurimmista viljeltyjen kalojen ja katkarapujen tuottajista. Metsiä maa-alasta on noin puolet. Hakkuita on pyritty rajoittamaan, mutta metsien hävittäminen on kuitenkin jatkunut laittomien hakkuiden ja kaskiviljelyn seurauksena. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on noin 70 prosenttia. Kasvua ovat vauhdittaneet erilaiset vero- ja tulliedut sekä vientiteollisuudelle tarkoitettujen erityistalousalueiden ja teollisuuspuistojen perustaminen. Erityyppisiä alueita on toiminnassa lähes 100, niistä suurin osa on keskittynyt elektroniikkateollisuuden alihankintaan ja sopimusvalmistukseen. Valmistusteollisuuden vahvoja kasvualoja ovat elintarvikkeet, nahkatuotteet, metallituotteet, elektroniikka, koneet ja laitteet ja kuljetusvälineet. Yhteensä niiden vuosikasvu on keskimäärin kaksi kertaa valmistusteollisuuden kasvuvauhti. Elintarviketeollisuuden osuus valmistusteollisuuden tuotannosta on noin 40 prosenttia. Elektroniikkateollisuus on nopeimmin kasvava sektori, kasvuvauhti vuodessa on noin 15 prosenttia. Suurin osa elektroniikkateollisuuden tuotannosta menee vientiin. Muita merkittäviä aloja ovat öljyn- ja hiilenjalostus, kemikaalit ja kemialliset tuotteet. Kaivannaistuotannon nopeaa kasvua vauhdittaa erityisesti Malampayan kaasukentän hyödyntäminen. Energia Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon kaudella on maan energiasektoria vapautettu sääntelystä ja ulkomaisille sijoittajille on kehitetty aiempaa houkuttelevampia kannustimia. Filippiinien kasvavat kuluttajamarkkinat ja sähkönkysyntä tekevät siitä kiinnostavan markkinan ulkomaisille alan yrityksille. Suurin osa Filippiinien tarvitsemasta energiasta tuotetaan tuontiöljyllä. Muita merkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima, maakaasu, maalämpö ja hiili. Filippiinit tavoittelee energiantuotannossa noin 50 prosentin omavaraisuutta. Filippiinien energiantuotanto nojaa pitkälti 2002 käyttöön otetun Malampayan kaasukentän tuotantoon. Kotimaisen öljyn ja kaasun varannoiksi on todennettu 8,9 miljardia barrelia. Energiantuotannon kapasiteetti on yli 15 000 MW. Filippiinit on yksityistänyt voimakkaasti voimalaitostoimintaa. Kansallisen energiaohjelman puitteissa (2000-
Filippiinien maaraportti 15 (18) 2009) on avattu energia-alaa yksityisille investoinneille. Ohjelman osana koko maan sähköistämistä on tehostettu. Palvelusektori Filippiinien palvelualat muodostavat reilut 50 prosenttia maan kokonaistuotannosta. Sektori on kasvanut erittäin voimakkaasti. Palvelualojen kasvua ovat vauhdittaneet tiettyjen alojen vapauttaminen kilpailulle. Erityisen vahvasti ovat hyötyneet ICTpalvelut. Tietoliikennepalvelut Telekommunikaatio on Filippiinien nopeimmin kasvava, vähiten säädelty ja kaikkein kilpailukykyisin talouden ala. Ongelmia tuovat sektorin pirstoutuneisuus ja valvonnan puute. Uusia toimilupia myönnetään tiukoin perustein, mutta määräysten toimeenpanon valvonta on vajavaista. Puhelinalan säännöstely on purettu ja alalla on tapahtunut viime vuosina yritysostoja ja fuusioita. Uusia yrittäjiä on tullut runsaasti markkinoille. Kilpailu on erittäin kovaa erityisesti mobiilipuolella. Mobiilipuhelinliikenne on muiden Aasian maiden tavoin peittoamassa suosiossa lankaliittymät. Saarivaltiona Filippiinit on erinomainen langattoman puhelinliikenteen kehittämiseen. Matkapuhelinliittymien lukumäärä on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Kasvua vauhdittavat operaattoreiden tarjoamat lisäarvopalvelut ja erityisesti tekstiviestien suuri suosio. Filippiinit on yksi maailman kärkimaista tekstiviestiliikenteessä. Pankki- ja pörssitoiminta Filippiinien pankkisektori on verrattain hyvässä kunnossa. Pankkisektorin fuusioituminen käynnistettiin Aasian talouskriisin jälkeen. Filippiinien keskuspankki Bangko Sentral ñg Pilipinas (BSP, http://www.bsp.gov.ph) vastaa maan rahapolitiikasta. Pankkisektorin on avattu kokonaan ulkomaisille sijoittajille. Rahoituskriisi 2008 ja sen jälkiseuraukset on myös aiheuttanut haasteita filippiiniläisille pankeille. Filippiinien osakemarkkinat ovat pienet. Maan ainoa pörssi Philippine Stock Exchange (http://www.pse.com.ph) toimii Manilassa. Matkailu Matkailu on Filippiineille tärkeä toimiala. Maan sisäiset levottomuudet (kidnappaukset, pommi-iskut, sissisota) ovat heikentäneet matkailun näkymiä ja matkailijoiden määrä on pudonnut huippuvuosista. Potentiaalia maassa on runsaastikin, mutta voimakas kasvu edellyttäisi ennen kaikkea turvallisuustilanteen vakiintumista.
Filippiinien maaraportti 16 (18) Logistiikka Filippiinien kuljetusinfrastruktuuri on yksi Aasian heikoimmista ja monin paikoin riittämätön. Yhteydet teollisuusalueille ja erityistalousaluille ovat kohentuneet viime vuosina. Korkeat kuljetuskustannukset (etenkin maakuntien väliset) ovat olleet yhtenä esteenä ulkomaisen teollisuuden sijoittumiselle Filippiineille. Rautateitä on vajaat 1000 kilometriä, pääosa niistä Luzonin ja Panayn saarilla. Filippiineillä on satoja satamia, joista 25 on ns. pääsatamia. Satamien kunto ja taso on varsin heikko, monet ovat peruskorjauksen tarpeessa. Tärkeimpiä satamia, mm. Subic Bayn erikoistalousalueen satama ja Cagayan de Oron konttisatama, on kunnostettu viime vuosina. Tarkoituksena on kehittää pääsatamat vastaamaan kansainvälistä tasoa vuoteen 2020 mennessä. Maassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää ja 252 pienempää kenttää. Tapakulttuuri Filippiiniläiset ovat ystävällisiä ja hyvin vieraanvaraisia, mutta myös hyvin uteliaita. Kysymykset saattavat tuntua tungettelevilta. Filippiiniläisten vieraanvaraisuutta ei saa käyttää hyväksi eikä ylenkatsoa. Filippiineillä liike-elämä saattaa vaikuttaa uneliaammalta kuin muissa Aasian maissa. Aikaa tarvitaan paljon tulosten saavuttamiseen. Ystävyyssuhteet ovat arvossaan, niinpä asiakassuhteet kannattaa luoda mahdollisimman henkilökohtaiseksi. Liikeelämässä latinalainen ja aasialainen kulttuuri yhdistyy amerikkalaisiin tapoihin. Liiketapaamisiin soveltuva asu on kevyet suorat housut, lyhythihainen paita ja solmio. Virallisissa tapaamisissa pukeudutaan kokopukuun. Iltatilaisuuksissa voi pukeutua räätälillä teetettyyn pitkähihaiseen barong tagalogiin tai kevyeen pikkutakkiin ja solmioon. Naiset voivat pukeutua liiketapaamisissa jakkupukuun. Esittäydyttäessä ja hyvästeltäessä kätellään. Nimen yhteydessä kerrotaan yritys, jota edustaa ja oma asema yrityksessä. Puhuteltaessa käytetään ilmaisuja Sir/Madam tai titteliä. Tutustumisen jälkeen voidaan siirtyä myös etunimien käyttöön. Käyntikortin on oltava englanninkielinen. Liikelahjoja ei ole tapana antaa, ainakaan muiden nähden. Liikelahjojen valitsemisessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä. Liikematka kannattaa suunnitella huolellisesti ja sopia täsmällisistä tapaamisajoista. Filippiiniläiset pyrkivät täsmällisyyteen, mutta heidän myöhästymisestään ei saa loukkaantua. Liikeneuvottelut etenevät kansainvälisen tavan mukaan, mutta vaativat runsaasti aikaa. Sopimuksen yksityiskohdat on hiottava erittäin huolellisesti ja on varmistettava, että molemmat osapuolet tulkitsevat sopimusta samalla tavalla. Erityisesti toimitusajat on sovittava huolellisesti. Liikematkaa Filippiineille ei kannata
Filippiinien maaraportti 17 (18) järjestää joulun tai pääsiäisen aikaan, eikä kiinalaisten uuden vuoden aikaan, jos filippiiniläinen osapuoli on kiinalaisperäinen. Filippiineillä noudatetaan perinteisiä länsimaisia käytöstapoja. Laskun maksaa kokonaan joko isäntä tai vieras. Vieraille järjestetään usein iltaohjelmaa, tavallisesti ruokailu tapahtuu ravintoloissa, mutta myös kotikutsut ovat yleisiä. Ruoka on joko kansainvälistä tai paikallista. Filippiiniläistä ruokaa syödään haarukoilla, veitsillä ja lusikoilla. Juomavedeksi kannattaa valita pullovesi. Kotikutsuilla tavataan mahdollisesti koko suku ja monia työtovereita, koska kutsut ovat Filippiineillä suosittu seurustelumuoto. Kotikutsuille voi viedä tuliaisia, jotka noudattavat kansainvälistä (amerikkalaista) tapaa. Koripallo ja baseball ovat suosittuja urheilulajeja filippiiniläisten keskuudessa, monet liikemiehet pelaavat myös golfia. Tupakointi on sallittu muualla paitsi kirkossa ja elokuvissa. Juomaraha on ravintoloissa 5 prosenttia, hotelleissa pikkupalveluksista 5-10 prosenttia, myös taksinkuljettajille on tapana antaa juomarahaa. Filippiineillä kannattaa varoa huijareita (etenkin Manilassa). Lisäksi kannattaa olla varuillaan taskuvarkaiden varalta ja suurkaupungeissa on aina syytä miettiä paikkaa ja kellonaikaa. Filippiinien eteläosissa Mindanaolla on alueita, jonne ei kannata missään nimessä matkustaa turvallisuustilanteen takia. Matkustusrajoitteet kannattaa tarkistaa Suomen ulkoministeriöstä. Linkkejä http://www.wk.or.at/aw/etpo/hot/ph.htm (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämä lista hyödyllisistä Internet-osoitteista) http://www.dti.gov.ph (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriö) http://www.dti.gov.ph/boi (Board of Investment) http://www.neda.gov.ph (National Economic Development Authority, täältä löytyy Economic Indicators on-line) http://www.philippines1.com/peza/showcase.html (Phillippine Economic Zone Authority) http://www.bir.gov.ph (Filippiinien verohallinto) http://www.bsp.gov.ph (Keskuspankin kotisivu) http://www.pse.com.ph (Philippine Stock Exchange) http://www.nscb.gov.ph(national Statistical Coordination Board)
Filippiinien maaraportti 18 (18) http://www.chanrobles.com/default4.htm (investointeihin ym. lakeihin liittyvää tietoutta) http://www.eia.doe.gov/emeu/international/contents.html (Energy Information Administration) http://www.worldbank.org/ (Maailmanpankki) http://www.adb.org/ (Aasian kehityspankki) http://www.imf.org/external/index.htm (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) Suomen ulkoministeriön Filippiinien maasivut n hankeneuvontapalvelut Manila Project Advisory Services Embassy of Finland 21st Floor, Far East Bank Centre Building Sen. Gil Puyat Avenue, Makati City P.O. Box No. 2447, 1264 Makati City METRO-MANILA, PHILIPPINES puh.: +63 2 891 5011, faksi: +63 2 891 4406 s-posti: pasmanila@finpro.fi Manilan hankeneuvontapalvelut seuraa Aasian kehityspankin hankkeita ja tekee myös yritysten toimeksiantoja.