ELDIA uutiskirje 1/2011 helmikuu 2011 ELDIAn uutiskirje 1/2011: Miksi ELDIA? 2 Miten ELDIA toimii Keitä me olemme Tuoreimmat ELDIA-uutiset Miten ELDIA voi palvella teitä? 3 3 4 5 Hyvä vastaanottaja, Tämä on ELDIA-projektin (European Language Diversity for All, Euroopan kielellinen monimuotoisuus kaikille) ensimmäinen uutiskirje. ELDIAan kuuluu kahdeksan yliopistoa ja tutkimuslaitosta kuudessa Euroopan maassa. Saatte tämän kirjeen joko koska olette tilannut sen ELDIAn kotisivulta tai koska osoitteenne on kohderyhmälistallamme: arvelimme, että teitä, järjestöänne tai laitostanne kiinnostaa monikielisyys ja Euroopan kielellisen monimuotoisuuden turvaaminen. Ellette enää halua yhteydenottoja meiltä, ilmoittakaa siitä sähköpostitse osoitteeseen info.eldia@ univie.ac.at, ja poistamme osoitteenne listaltamme. Tietoa projektistamme löytyy kotisiv u l t a m m e h t t p : / / w w w. e l d i a - project.org. Sivusto on ollut toiminnassa jo ennen projektimme virallista alkua maaliskuussa 2010, ja sitä kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti. Pääsivultamme löytyy myös linkki Facebook-sivullemme. Mutta tämän lisäksi haluamme tavoittaa kohdeyleisömme myös näiden uutiskirjeiden välityksellä. Uutiskirjeitä tulemme julkaisemaan ainakin kahdesti vuodessa. Lähetämme niitä kohderyhmälistallemme ja sen lisäksi kaikille, jotka ovat tilanneet uutiskirjeen. Tilauksen voi tehdä kotisivullamme www.eldiaproject.org valitsemalla vasemmanpuoleisen valikon linkin Tietoa projektista > ELDIAn uutiskirjeet, valitsemalla uutiskirjesivulta haluamansa kielen, kirjoittamalla nimensä ja sähköpostiosoitteensa ja painamalla nappia Subscribe. (Jo ilmestyneet uutiskirjeet voi myös ladata sivulla olevista linkeistä.) Jos tämä tuntuu mutkikkaalta, uutiskirjeen voi tilata myös lähettämällä sähköpostitse pyynnön osoitteeseen: info.eldia@univie.ac.at.
Sivu 2 ELDIA uutiskirje Miksi ELDIA? Kaksikielinen koulu Slovenian Dobronakissa (Dobrovnik), unkarilaisvähemmistön alueella. Võronkielinen kielipesä Võrussa Etelä-Virossa tarjoaa tarhaikäisille lapsille luonnollisen võronkielisen ympäristön. Kv(N) = kveeni (kainunkieli) Norjassa NS(N) = pohjoissaame Norjassa Me(S) = meänkieli Ruotsissa Ka(F/R) = karjala Suomessa/Venäjällä Es(F) = viro Suomessa Ve(R) = vepsä Venäjällä SF(S) = ruotsinsuomi Se(E/R) = seto Virossa/Venäjällä Võ(E) = võro Virossa Es(G) = viro Saksassa Hu(A) = unkari Itävallassa Hu(S) = unkari Sloveniassa Monikielisyys ja kielellinen monimuotoisuus ovat nyky-euroopassa kuumia keskustelunaiheita. Liikkuvuus, globalisaatio, uudenlaiset kulttuurin ja viestinnän muodot muuttavat kielitilannetta, ja monet eurooppalaiset joutuvat kohtaamaan uusia kieliä ja uudenlaisia kielivalintoja. Yhä useammat, myös poliitikot ja päättäjät, ymmärtävät että kaksikielinen kasvatus voi olla merkittävä etu, ja kielellisiin ihmisoikeuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Useat tutkimuslaitokset ja projektit, sekä kansalliset että kansainväliset, käsittelevät monikielisyyden ja kielellisen monimuotoisuuden kysymyksiä. Kaikesta tästä tutkimuksesta ja kiinnostuksesta huolimatta paljon on yhä tekemättä. Useimmat suuret kielet tunnetaan paremmin ja niitä on tutkittu paljon perinpohjaisemmin kuin pieniä kieliä. Jotkin kieliyhteisöt etenkin maahanmuuttajat, mutta myös monet vanhat vähemmistöt ovat edelleen lähes näkymättömiä ja kipeästi tutkimuksen ja tuen tarpeessa. Missä pieniä kieliä tutkitaan, tämä tapahtuu usein kansallisissa tai alueellisissa puitteissa: kieliyhteisöjä tutkitaan yksitellen tai tietyn valtion, kielen tai alueen väestöryhmien edustajina. (Tällainen tutkimus on tietenkin myös tärkeää mutta se ei riitä, jos haluamme kehittää kansainvälisiä strategioita ja yhteistyömuotoja.) Usein tutkimuksen kohteena on yksi kieli kerrallaan, rinnakkaiset yksikielisyydet tai kuvitteelliset yksikieliset kieliyhteisöt. Tai sitten kielten rinnakkainelo nähdään nollasummapelinä, konfliktina tai kilpailuna eikä kohdisteta tutkimusta kielten yhteiselämään, niiden samanaikaiseen ja päällekkäiseen käyttöön. ELDIA edustaa uutta kansainvälistä ja monitieteistä lähestymistapaa. Haluamme kerätä luotettavaa ja ajantasaista tietoa Euroopan suurten ja pienten kielten rinnakkainelosta ja vuorovaikutuksesta, kieliyhteisöjen sisällä ja niiden ulkopuolella vallitsevista asenteista, puhujien kokemuksista, aktiivisesta toimijuudesta ja kielivalinnoista. Tämän tiedon haluamme koota vertailukelpoisella ja yleistettävällä tavalla: vertailemme kymmenessä eri maassa tehdyn neljäntoista tapaustutkimuksen tuloksia löytääksemme yleiset kehityssuunnat, saadaksemme selville, millä tavalla monikieliset puhujayhteisöt muistuttavat toisiaan ja mitä eroja niiden välillä on. Tutkimiemme vähemmistöjen ja kansanryhmien kielet kuuluvat suomalaisugrilaiseen kielikuntaan. Tämä on kiintoisaa kahdestakin syystä. Ensinnäkin suomalais-ugrilaiset kieliyhteisöt kattavat jokseenkin kaikki mahdolliset vähemmistötyypit. On sekä perinteisiä vähemmistöjä että suhteellisen tuoreitakin maahanmuuttajaryhmiä (tai näiden yhdistelmiä, kuten Ruotsin suomalaiset ja Itävallan unkarilaiset). On pieniä ja suuria kieliyhteisöjä, Suomen arviolta ehkä viidestätuhannesta karjalankielisestä satoihintuhansiin ruotsinsuomalaisiin. On vanhoja ja vakiintuneita kirjakieliä ja nuoria kielimuotoja kuten kainunkieli Norjassa, joiden kirjakieltä ollaan ryhdytty kehittämään vasta viime aikoina. Toiseksi suomalais-ugrilaiset kielet kuten useimmat vähemmistökielet Länsi-Euroopan ulkopuolella ovat kansainvälisesti tunnetussa tutkimuksessa vakavasti aliedustettuina. Monissa Euroopan monikielisyyttä käsittelevissä tutkimuksissa ohitetaan täysin se, että kaikki Euroopan kielet eivät kuulu indoeurooppalaiseen kielikuntaan (germaanisiin, kelttiläisiin, romaanisiin, slaavilaisiin ym. kieliin). Ja vaikka joitain suomalaisugrilaisia vähemmistökieliä on tutkittu hyvinkin runsaasti, tämä tutkimus on usein ilmestynyt kielellä, jota tutkijat kautta maailman eivät kykene lukemaan (esim. suomeksi tai unkariksi). Lopullinen päämäärämme on EuLaVi- Bar, Euroopan kielten elinvoimaisuusbarometri (European Language Vitality Barometer) eräänlainen työkalu tai työkalupakki, jolla kielten elinvoimaisuutta voidaan mitata ja kielellisen monimuotoisuuden säilymistä tukea. Tämän työkalun on tarkoitus palvella sekä päättäjiä, järjestöjä ja laitoksia että kaikkia eurooppalaisia, joille kaikkien heidän kieltensä rikkauden käyttäminen, tunteminen ja säilyttäminen on tärkeää. (EuLaViBarista tullaan kertomaan enemmän seuraavissa uutiskirjeissämme.)
1/2011 Sivu 3 Miten ELDIA toimii ELDIAn työ on jaettu yhdeksään työpakettiin (work package, WP). Työpaketeista kolme toimii kautta k o k o p r o j e k t i n : W P 9 (koordinaatio ja johto) Mainzin J o h a n n e s G u t e n b e r g - y l i o p i s t o s s a, W P 1 (tutkimusmenetelmien synergia) Oulun yliopistossa sekä WP8 (tiedonlevitys, mukaan lukien projektin verkkosivusto ja nämä uutiskirjeet) Wienin yliopistossa. Muut työpaketit rakentuvat järjestyksessä toistensa varaan. WP2, joka on nyt käytännössä saatu loppuun, keräsi ja analysoi olemassa olevaa tietoa tutkittavista kieliyhteisöistä ja niiden kielistä. Näiden analyysien pohjalta WP3 kehitteli kyselykaavakkeita ja haastatteluohjeita kenttätyötämme varten. Tässä vaiheessa työ on edennyt Keitä me olemme ELDIA on tutkimuskonsortio, johon kuuluu kahdeksan yliopistoa kuudessa Euroopan maassa; lisäksi yhteistyötä tehdään useiden muiden tutkimuslaitosten kanssa. Useimmat työntekijöistämme ovat kielentutkijoita yliopistojemme suomen, unkarin, viron, suomalais-ugrilaisten kielten, Koillis-Euroopan kielten tms. laitoksissa; he ovat tutkittavien kielten asiantuntijoita ja usein myös syntyperäisiä puhujia. Lisäksi ELDIAan kuuluu oikeustieteilijöiden ryhmä, joita johdetaan Ahvenanmaan Rauhantutkimusinstituutista käsin; Helsingin yliopiston piirissä toimivat tilastotieteen asiantuntijamme sekä sosiologisen media-analyysiryhmämme johto. 4. työpakettiin, konkreettisiin kenttätöihin. Kyselykaavakkeita lähetetään valikoiduille puhujayhteisöjen jäsenille sekä enemmistöä edustaville vertailuryhmille, ja sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluja järjestetään. Jos tutkimusryhmämme ottaa yhteyttä teihin tai Seuraavissa uutiskirjeissämme esittelemme työryhmämme yksi kerrallaan. Voitte myös milloin vain etsiä tietoja työryhmistämme verkkosivuiltamme (vasemmanpuoleisen valikon linkki Tietoa projektista > Projektissa mukana). edustamaanne järjestöön tai laitokseen, pyydämme ystävällisesti apuanne ja tukeanne. Jos teillä on kysyttävää tavoitteistamme tai menetelmistämme, yhteistyömahdollisuuksista, tietosuojasta jne., voitte aina ottaa yhteyttä meihin! "Sovelletun kielitieteen ja sosiolingvistiikan, oikeus-, yhteiskunta- ja tilastotieteen asiantuntijoita kuuden Euroopan maan kahdeksasta yliopistosta"
Sivu 4 ELDIA uutiskirje Tuoreimpia ELDIA-uutisia EU-projektien yleiset periaatteet ja päämäärät velvoittavat meitä ottamaan kaikki asianosaiset ryhmät huomioon, levittämään tietoa ja varmistamaan, että kaikki asiasta kiinnostuneet eurooppalaiset pääsevät käsiksi tutkimustyömme olennaisimpiin tuloksiin. Vaikka kenttätyöt tällä hetkellä työllistävät tutkijoitamme, pyrimme myös saamaan työmme ensimmäiset konkreettiset tulokset mahdollisimman nopeasti lukijoiden saataville. Muutaman viikon kuluessa toivomme voivamme julkaista WP2:n analyysien tiivistelmät eli lyhyet kuvaukset siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään esimerkiksi Itävallan unkarilaisten, Norjan kveenien tai Venäjän vepsäläisten (sekä kymmenen muun kieliyhteisön) tilanteesta. Näitä tiivistelmiä ollaan parhaillaan toimittamassa julkaisukuntoon, ja ne ilmestyvät aikanaan verkkosivuillemme. (Tiivistelmät julkaistaan aina englanniksi, mutta jos kiinnostusta ilmenee, pyrimme mahdollisuuksien mukaan myös laatimaan niistä käännöksiä.) Lisätietoja voi aina kysyä projektimme edustajilta! Työmme on nyt edennyt kenttätyövaiheen alkuun. ELDIAtyöryhmät kautta Euroopan ovat viimeistelleet kyselykaavakkeita yli 20 eri kielellä ja ryhtyneet lähettämään niitä valikoiduille vastaanottajille. Vastaajat on valittu yhteistyössä tilastotieteen asiantuntijan kanssa, jotta tutkittavista yhteisöistä saataisiin mahdollisimman todenmukainen kuva. Koska eri maissa väestötilastoja ja tietosuojaa koskevat säännökset, viranomaisten toimintatavat ja käytettävissä olevat lähteet ovat erilaisia, kullakin työryhmällä on ollut omanlaisensa ongelmat otoksen laadinnassa. Olemme hyvin kiitollisia kaikille niille laitoksille, järjestöille ja henkilöille, jotka ovat auttaneet meitä tässä tehtävässä! Varmistamme, että kaikki asiasta kiinnostuneet eurooppalaiset pääsevät käsiksi tutkimustyömme tuloksiin. Samalla valmistelemme jo seuraavaa työvaihetta, kerättyjen tietojen analyysia. Tätä varten ELDIAtyöryhmät kokoontuivat tammikuun viimeisellä viikolla Sloveniaan yhteiseen työpajaan, jota tehokkaasti emännöi professori Anna Kolláth työryhmineen. Mariborin yliopiston, Slovenian unkarilaisten sekä Unkarin lähetystön korkeat edustajat toivottivat meidät tervetulleiksi, ja kolmen intensiivisen työpäivän ajan m eitä per ehdytettiin transkriptio- ja annotaatioohjelmiin tieto- Katharina Zeller Mainzin yliopistosta tutustutti ELDIAn työntekijöitä systeemis-funktionaalisen kieliopin käyttöön aineiston analyysissa. koneohjelmistoihin, joita tulemme käyttämään aineistomme käsittelyssä sekä kielitieteellisen analyysin periaatteisiin. Jo aiemmin tammikuussa, 10.- 11.1., projektimme sosiologisen osuuden johtajan, tohtori Reetta Toivasen johtama mediaanalyysityöryhmä kokoontui omaan työpajaansa Helsinkiin. Työskentelyä Mariborin yliopiston emännöimässä ELDIAtyöpajassa. Eturivissä vasemmalla kolme Mariborin työryhmän edustajaa: professori Anna Kolláth, lehtori Annamária Gróf sekä tutkija Judit Gasparics
1/2011 Sivu 5 Tämän ryhmän tehtävänä on analysoida enemmistö- ja vähemmistökielten kuvaa ja roolia viestimissä, etenkin sitä, miten kielten ja puhujaryhmien valta- ja voimasuhteita kuvataan ja rakennetaan viestinten keinoin. Toinen, oikeustieteellinen asiantuntijaryhmä, jota johtaa professori Sia Spiliopoulou Åkermark, on jo useamman kuukauden ajan tutkinut lainsäädännön roolia. Myös tämän työryhmän tutkimustulokset muodostavat osan 5. työpaketista. Miten ELDIA voi palvella teitä? Päämääränämme on paitsi luoda uutta tietoa ja elvyttää alan tutkimusta myös tukea kielellisen monimuotoisuuden säilymistä. Tämä puolestaan on mahdollista vain yhteistyössä kielten puhujien Tarjoamme luotettavaa ja puolueetonta tietoa kielten rinnakkainelosta. kanssa. Ei yksikään ulkopuolinen, ei pätevinkään tutkija, opettaja, kulttuurihenkilö tai poliittinen päättäjä, voi pelastaa kieltä, elleivät puhujat itse halua sitä käyttää. Toisaalta kuitenkin puhujien kielivalintoihin vaikuttavat heidän yhteiskuntansa olot, arvot, asenteet, poliittiset ja hallinnolliset toimet. Kaikilla kielenkäyttäjillä olisi oltava oikeus perustaa kielivalintansa luotettavan ja ajankohtaisen tiedon varaan ja oikeus käyttää kaikkia niitä kieliä, joita haluavat. Me emme voi emmekä halua määrätä, mitä kieliä, milloin ja miten tutkimiemme kieliyhteisöjen tulisi puhua. Me emme voi sitoutua palvelemaan minkään ryhmän, kansan, järjestön, laitoksen tai puolueen etuja. Voimme vain tarjota luotettavaa ja puolueetonta, kansainväliseen tutkimustietoon perustuvaa tietoa kielten yhteiselämästä ja vuorovaikutuksesta kaikkien asiasta kiinnostuneiden Euroopan kansalaisten käyttöön. Kaikkien asianosaisten mukaan saaminen on meille hyvin tärkeää. Siksi mielipiteenne kiinnostaa meitä, ja palautteenne on tervetullutta. Jos teillä on kysyttävää, voitte ottaa meihin yhteyttä milloin vain joko projektin pääkoordinaatio o n ( e l d i a - p r o j e c t @ u n i - mainz.de) tai teitä lähimpänä olevaan ELDIA-työryhmään (ks. > Tietoa projektista > Projektissa mukana). Myös tutkijat ja tutkimuslaitokset voivat mieluusti ottaa meihin yhteyttä; otamme mielellämme vastaan konkreettisia yhteistyötarjouksia.
ELDIAn pääkoordinaattori: Prof. Anneli Sarhimaa (sarhimaa@uni-mainz.de) ELDIAn toimisto: Staudingerweg 9, Zimmer 02-531 Johannes Gutenberg-Universität Mainz D-55099 Mainz puh. +49 6131 39-25645 Telefax +49 6131 39-25614 eldia-project@unimainz.de Tiedonlevitys: Prof. Johanna Laakso (WP 8:n johtaja), Hajnalka Berényi Kiss (projektiassistentti) info.eldia@univie.ac.at Uutiskirjeen teksti: Johanna Laakso, useiden ELDIA-kollegojen avustamana ELDIA on EU:n 7. puiteohjelman (http://cordis.europa.eu/fp7/) rahoittama tutkimusprojekti. Tässä uutiskirjeessä julkaistut näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa vastuulla eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission mielipiteitä.