Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Samankaltaiset tiedostot
Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Ammattilaisten yhteistyö työhönpaluun tukemisessa

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulmia osatyökykyyn ja välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki 21.3.

Osatyökykyisille tie työelämään

Työkyvyn tuen mallin kehittäminen koko työvoimalla

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Osatyökykyisenä työssä ja työhön tukea ja ratkaisuja. Työkyky ja osaaminen käyttöön - keinoja osatyökykyisten tueksi Kaija Ray 1.12.

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Tervetuloa seminaariin!

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään Petri Puroaho

Lausuntopyyntö STM 2015

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Tutkimuksen tavoitteet

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti. Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Tervetuloa Kainuuseen! OTE maakunnassa -Polut kuntoon -hanketoimijat

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Prolainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

Opinnoista työelämään. Mervi Reiman

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Mitä meneillään tällä hetkellä Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeessa? Päivi Mattila-Wiro, KTT

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Transkriptio:

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016

Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma eli joka toisella (Tilastokeskuksen työkykytiedustelu) Yhä useampi suomalainen uskoo työkykynsä heikkenevän (Työeläkeyhtiö Varma ja Odum selvitys, syyskuu 2015: yli 120 000 vastaajaa) Vaikuttavia tekijöitä ovat: terveydelliset syyt (iän ja toiminnan tuomat muutokset: emme kestä samanlaista kuormitusta kuin nuorempana) työhön liittyvät syyt (työn vaatimukset, kova työtahti, työn kiinnostavuus tai työstressi) -> noin 40-50% 18-59 -vuotiaista nosti esiin nämä asiat 2

Lähtökohtana jokaisen ammattilaisen työlle Työkyvyn tukemisen varhainen tunnistaminen Tuen ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus Asiakkaan palvelutarpeen ja tavoitteen tunnistaminen Moniammatillinen yhteistyö, ylisektoraalinen työskentelytapa Eri kuntoutustahojen selkeä vastuunjako Kuntoutussuunnitelman kokonaisvaltainen seuranta, arviointi ja asiakkaan tukeminen koko prosessissa 3

Todellisuus -perustana ammattilaisen työlle moninainen palvelujärjestelmä Palvelujärjestelmämme hyvin pirstaleinen Kokonaisvastuun ottaminen koko järjestelmästä puuttuu Pieniä lainsäädännöllisiä uudistuksia; tilkkitäkkimäinen lopputulos Moni ammattilainen katsoo omasta sektoristaan käsin, nähden ihmisen osana omaa sektoriaan Palveluiden polutus ontuu -> vastuunjaot epäselviä Ymmärrys ja tiedon välitys palveluiden sisällöstä on vähäistä Asiakkaan tavoite usein epäselvä ja miten eri palvelut tukevat asiakkaan tavoitetta 4

Mikä on tavoitetila asiakkaan työkyvyn tukemisessa? Toimivalta kuntoutukselta edellytetään kuntoutuksen toimijoiden (palveluntuottajien, työpaikkojen, työterveyshuollon) toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä prosessimaiseen, verkostomaiseen ja moniammatilliseen työskentelytapaan, joka lähtee kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista (Jari Lindh, 2013, Lapin yliopisto) 5

Avainasemassa asiakkaan kannalta työkyvyn tukemisessa Kuntoutuksen ja tuen käynnistäjät työkyvyn solmukohdissa Esimiestyö Työterveyshuolto Perusterveydenhuolto Sosiaalityöntekijä Tuen ja tiedon lisääminen palvelujärjestelmän moninaisista mahdollisuuksista Miten eri palvelut tukevat työkyvyn ylläpitämisessä, työkyvyn vahvistaminen, työelämätaitojen saavuttaminen 6

Keinoja on monia kenellä yhteistoiminnan ja koordinaation vastuu? 7 Anne Korhonen 7.6.2016

Kuntoutuksen eri toimijat asiakkaan näkökulmasta Koti ja perheenjäsenet Kela Sosiaalitoimi TE-hallinto Työnantaja Kunta Terveydenhuolto Työterveys Terveyskeskus erikoissairaanhoito Kolmas sektori 8 Työeläkelaitokset Palveluntuottajat / mm. Vakuutusyhtiöt Oppilaitokset

Yhteistyö asiakkaan näkökulmasta Vastuunjako? Yhteistyön sujuvuus? Tiedonkulku? Minun oma toimijuus palveluissa? Miksi ja mitä tehdään missäkin palvelussa minun kannaltani? 9

Mitä voisimme tehdä sekä ammattilaisen että asiakkaan tilanteen parantamiseksi? Jyri Liukko & Niina Kuuva ETK 2015: Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa 24 asiantuntijahaastattelua eri toimijoilta pääkaupunkiseudulta ja Etelä-Savon alueelta Kuntoutuksen palveluntuottajia, työeläkelaitoksia, Kela, Te-toimisto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, henkilöstöhallintoa, työvoiman palvelukeskuksia 10

Kehittämisehdotuksia: 5 pääteemaa (Liukko & Kuuva, 2015) 1. Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja yksilöllisten vastuuhenkilöiden lisääminen - Pitkäkestoinen kokonaisvastuu työhön paluun prosessissa yli organisaatiorajojen ja kuntoutuksen yhteys työelämään (Työkykykoordinaattorit (STM:n hanke), työ(hön)valmentajat tms., Kelan työkykyneuvojat > case managers) - Sosiaalityöntekijät tärkeässä roolissa erikoissairaanhoidossa (vrt. pth) 11

Kehittämisehdotuksia, Liukko & Kuuva 2015 2. Vastuunjaon joustavoittaminen ja palveluiden niveltäminen yhteen - Miten saada palveluketjut sujuviksi ja saumattomiksi? - Kelan ja eläkelaitosten roolit muuttuneet selkeämmiksi - Kelan ja TE-toimistojen roolit ja vastuut epäselvemmiksi 12

Kehittämisehdotuksia, Liukko & Kuuva 2015 3. Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen - Tieto eri organisaatioiden välillä kulkee hyvin vaihtelevasti - Työhönkuntoutumisen palveluverkoston KuntoutuNET (eläkelaitokset-palveluntuottajat) sai positiivista palautetta - Yhteisten tietojärjestelmien laajentaminen > Kuinka laajaa yhteistä tietojärjestelmää on mahdollista kehittää? 13

Kehittämisehdotuksia, Liukko & Kuuva 2015 4. Verkostoituminen - Lisää hyvin suunniteltuja, mutta vapaamuotoisia tapaamisia ja yhteistyöfoorumeita - Enemmän kahvia: mahdollisuus säännölliseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon - Pirstaleinen järjestelmä tullee säilymään, joten verkostoituminen ainoa realistinen vaihtoehto - Kuka organisoi verkostoitumista? 14 nimi Sukunimi

Kehittämisehdotuksia, Liukko & Kuuva 2015 5. Työelämäasioiden ja sosiaalialan osaamista lisää - Terveydenhuollossa ei riittävästi osaamista työelämään ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä asioista - Lisäkoulutusta vaadittiin terveydenhuoltoon (erit. pth ja esh), etenkin lääkäreille > toimijoiden tulisi tuntea paremmin toistensa palvelut - Miten paljon pitäisi panostaa työhön paluun tukemiseen erikoistuneiden (sosiaalialan) ammattilaisten lisäämiseen? 15

Mitä siis kaipaamme? Asiakkaan rinnalla kulkevien yksilöllisten vastuuhenkilöiden lisääminen Mahdollisuus toimia yli organisaatiorajojen > kokonaisvastuu Vastuunjaon joustavoittaminen ja palveluiden niveltäminen yhteen ettei olla siellä omissa poteroissa tai se että ei kauheen tarkkaan määritellä, kenen asiakas tämä on ja kenen tämä. Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen Verkostoituminen: lisää yhteistyöfoorumeja, joissa tavata Lisää koulutusta ammatillisesta kuntoutuksesta ja työelämäasioista terveydenhuoltoon, erityisesti lääkäreille 16

Mitä itseasiassa tarvitsemme? Vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyyttä Voimavarakeskeisyyttä Moniammatillista yhteistyötä Joustavuutta palveluissa Aikaa ja riittävää resursointia Kokonaisvaltaista asiakkaan tilanteen katsomista Koko kuntoutuksen ja työkyvyn tukemisen prosessin seurantaa ja arviointia 17

Yhteiseen suuntaan soutamista Työantaja TK Työeläke laitos TEtoim. 18

Kiitos ja hyvää kesää! 19