Tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön ammattilaisille Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset osallistuivat keväällä 2013 eri puolella Eurooppaa toteutettuihin Academia -ohjelman opintovierailuihin. Osallistujat tulivat vierailuilta takaisin voimaantuneina, innostuneina ja mieli virkistyneenä ja reppu ideoita pullollaan. Anniina Järvinen ja Satu Alatalo Helsingistä kiteyttivät Ranskaan suuntautuneen opintovierailunsa annin seuraavasti: Academia matka oli antoisa kokemus saada maistiaisia kansainvälisistä ohjauskonteksteista. Olemme vakuuttuneita siitä, että ajattelemme työtämme matkan jälkeen paljon monipuolisemmin ja suuremman viitekehyksen läpi. Moni asia sai perspektiiviä. Keväällä 2013 Academia -opintovierailuihin osallistuneet suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset kertovat tässä koosteessa toimivista ohjauskäytännöistä, joihin he tutustuivat opintovierailujen aikana. Alla he kuvaavat valitsemansa käytännön ja perustelevat miksi se on hyvä hyödynnettävä heidän omassa työssään ja miten sitä voisi soveltaa Suomessa. Jokaiseen Academia -opintovierailuun osallistuu ohjausalalla toimivia eri maista, joten käytännöt voivat olla joko vierailukohteesta tai samalle vierailulle osallistuneelta kollegalta opittua. Koosteen ohjauskäytännöt: 1. Espanja: työelämätietoutta kouluihin eri tavoilla 2. Espanja: messut nuorille eri opiskelumahdollisuuksista ja työllistymisestä 3. Tanska: rohkeasti yhteistyötä yrityselämän ja koulutuksen välillä 4. Storbritannien: handledningsmodeller i ett nätverk 5. Irlanti: välivuodesta (transition year) elämänhallintataitojen kehittämistä ja löytämistä 6. Irlanti: sinisessä huoneessa rauhoittumista 7. Slovenia: "Elämäni kirja -menetelmällä työstetään ajatuksia menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta 8. Norja: asiakkaan tarina ja ohjaajan rooli - menetelmä aktiivisesta kuuntelusta 9. Ranska: nuorten aikuisten maahanmuuttajien palvelut ohjauskeskuksessa 10. Ranska: kansainvälisyys nuorisotyössä 11. Islanti: sähköinen ajanvarausjärjestelmä opinto-ohjaajalle 12. Islanti: opinto-ohjaajan rooli opetusjärjestelmässä 13. Italia: palvelut ja tuki eri hankkeille 14. Luxemburg: tehokas tiedonkulku etsivässä nuorisotyössä Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (Leonardo da Vinci ohjelma) Lisätietoja: www.cimo.fi/euroguidance 1
14 TOIMIVAA OHJAUSKÄYTÄNTÖÄ MUULTA EUROOPASTA 1. ESPANJA, Katalonia, Barcelona/Nina Enkkelä, Siilinjärven lukio Tutustuimme kaupungissa toimivaan, moderniin ohjauskeskukseen, jossa annetaan non-stopohjausta talous-, työllisyys- ja liiketoiminta-asioissa työttömille, opiskelijoille, ammatinvaihtajille jne. Keskuksessa on useita kymmeniä tietokoneita asiakkaiden vapaasti käytettävissä sekä kymmeniä opetustiloja workshop-infoihin. Perehdyimme tarkemmin Professional Life Project-projektiin, joka on suunnattu kouluille. Keskuksen psykologit (ja muut ohjaajat?) pitävät tietoiskuja koululaisryhmille, suunnittelevat aiheet opettajien kanssa yhteistyössä, vierailevat kouluilla jne. Tavoitteena on työelämätietouden ja opiskeluvaihtoehtojen lisääminen, koulukeskeyttämisten ehkäisy (Katalonian keskeyttämisprosentti 30 % kaikilla kouluasteilla!) ja uravalinnoissa päätöksenteon helpottaminen. Työmenetelminä käytetään workshop-tietoiskuja koululaisryhmille, yksilöohjausta nonstopperiaatteella, vahvuuksien tunnistamista, oppimisen työkaluja, työelämän, ammattien ja yrittäjyyden esittelyjä erilaisin keinoin, testejä, vierailijoita, tapahtumia jne. Lukuvuonna 2011 2012 projekti tavoitti 18 000 opiskelijaa / koululaista, 350 opettajaa ja 200 koulua, pääosin yläkouluja. Projektia rahoittavat Barcelonan kaupunki, EU ja työministeriö. Useissa Katalonian kouluissa, joissa vierailimme, ei tullut esille mitään merkittävää tai edistyksellistä Suomen kouluihin nähden. Tämä koulun ulkopuolinen TE-keskus ja PLF-projekti esiteltiin meille selkeästi, vaikutti toimivalta ja tulokselliselta projektilta. Mielestäni suomalaiset koulut voisivat tehdä paljon enemmän yhteistyötä TE-toimistojen kanssa. Sieltä löytyy paljon asiantuntemusta, resurssia, materiaalia jne. koululaisten käyttöön. Uskon, että koululaiset ja opiskelijat eivät kovin helposti käy TE-toimistoissa asiakkaina, joten nuoret tavoitettaisiin paremmin kouluilta. Suomessa koulujen opinto-ohjaajat tekevät pitkälti samaa työtä kuin tässä barcelonalaisessa TEkeskuksessa, mutta suomalaisista TE-keskuksista löytyisi psykologeja ja muiden alojen asiantuntijoita, jotka voisivat auttaa nuoria esim. ammatinvalinnassa yhteistyössä koulujen ja opinto-ohjaajien kanssa. 2
2. ESPANJA/Tiina Pursiainen Pohjois-Savon ELY-keskus, Uraohjaamo-hanke Vierailimme Mataron kunnassa Barcelonan lähellä. Kunta järjestää vuosittain viikon mittaisen tapahtuman liittyen eri opiskelumahdollisuuksiin. Mukana järjestämässä oli paikallinen Council of vocational training sekä yrityksiä, oppilaitoksia jne., riippuen kunkin vuoden painotuksista. Messujen teemoja olleet mm. liikkuvuus ja yrittäjyys. Tapahtuman pääasiallista kohderyhmää ovat peruskoulun viimeiset luokat, lukiot ja ammatillisia opintoja suorittavat nuoret. Mukaan kannustetaan myös opiskelijoiden vanhempia. Tapahtuman aikana myös vanhemmat saavat tietoa eri jatkokoulutusmahdollisuuksista ja heitä sitoutetaan nuoren tulevaisuudensuunnitelmiin. Vastaavanlaisia messuja on järjestetty Suomessa mutta Kuopiossa niitä ei ole järjestetty ainakaan viime vuosina. Jos messujen järjestämiseen osallistuu useampia nuorten parissa toimivia organisaatioita (oppilaitokset, TE-toimisto, hankkeet, järjestöt ), tutustuvat järjestäjät myös toistensa toimintaan. Messuille osallistui myös yrityksiä ja samalla heräteltiin yritysten yhteiskuntavastuuta koskien nuorten koulutusta ja työllistymistä. [Suomessa] Messut voisi toteuttaa eri toimijoiden yhteistyönä. Vanhempien osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmaa pitäisi olla myös ilta-aikaan. 3. TANSKA, Århus/Liisa Hämäläinen, joustavan perusopetuksen (JOPO)-opettaja, Vihdin yhteiskoulu, Vihti ja Airi Sundvall-Huhtinen, oppilaanohjaaja, Otalammen yhtenäiskoulu, Vihti, sekä opintojen ohjaus etsivässä nuorisotyössä Vimmassa Aivan Århusin keskustan satama-alueella toimii yksi Production Schoolin toimipisteistä, Enter price center for young people. Keskuksen tavoitteena on tarjota koulutussuuntaansa etsiville nuorille kokemus työelämästä oikeassa työpaikassa. Århusin satamaan rakennetaan Mediaspacenimistä uudisrakennusta, joka valmistuttuaan tulee toimimaan kaupunkilaisten olohuoneena, kulttuurikeskuksena ja erilaisten mediatoimintojen keskuksena. Lisäksi rakennukseen tulee Euroopan modernein pysäköintitila haasteellisesti meren pintaa alemmalle tasolle. Rakennuttajan toimii NCC ja rakennuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. Århus on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2017 ja koko satama-alue tullaan uudistamaan juhlavuotta varten. Production Schoolin on onnistunut rakentamaan yhteistyötä NCC:n kanssa siten, että 10 oppilaan ryhmä toimii osana tätä valtavaa rakennusprojektia. Ryhmästä huolehtii koulun puolelta kaksi aikuista, ohjaaja ja opettaja. Kun nuori osoittaa kykenevänsä olemaan paikalla aamuisin 6.45 ja on halukas työntekoon, hän pääse osaksi rakennusmiesten ryhmää, joka opastaa työnteossa ja toimii samalla mallina työnteon kulttuurista. Pääsimme kiertämään rakennustyömaalle ja melkoista huvittuneisuutta herätti asianmukainen varustus turvakenkineen, kypärineen ja huomioliiveineen. Oppaina kierroksella toimi kaksi oppilasta ja oli innostavaa kokea se ylpeys, jolla he kertoivat olevansa osa tämän ison projektin 3
toteutusta. Pojat kertoivat itse, miten he alussa olivat aika hukassa työnteon suhteen, mutta nyt he puolen vuoden kokemuksella pystyvät jo toimimaan osana työtiimiä. Molemmat pojat olivat hakeneet opiskelemaan tekniselle alalle ja ammatilliset heidän kohdallaan alkavat elokuussa. Tämä vierailu jäi erityisesti mieleen ansiokkaana esimerkkinä siitä, miten rohkeasti yhteistyötä on rakennettu yrityselämän ja koulutuksen välille. Koulun ja yrityksen välisestä yhteistyöstä NCC:n antama palaute kertoi, että tällaisesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet, win-win-win - tilanne, jossa sekä nuori, oppilaitos että yritys hyötyvät. Tässä mallissa toteutetaan rohkeasti yhteistyön mahdollisuuksia oppilaitoksen ja yritysmaailman välillä. Raja-aitojen rikkominen ennakkoluulottomasti toisi meille Suomeen/kuntiin lisää mahdollisuuksia kehittää uusia toimintamalleja ilman isoja kustannuksia. Itse toimimme kasvukunnassa Vihdissä, jossa kunta joutuu rakentamaan uusia tiloja, esim. vuosittain yhden uuden päiväkodin. Olisi hienoa, jos kunnan rakennushankkeisiin jo kilpailuttamisvaiheessa kirjattaisiin ehto, että työmaalle luodaan työssäoppimismahdollisuuksia alaa vielä etsiville kouluttautumattomille nuorille, tai koulutetuille, vailla vakituista työtä oleville nuorille. Näin urakoitsijat olisivat velvollisia tarjoamaan työssäoppimismahdollisuuksia nuorille, esim. nuorten työpajan alaisuudessa, eikä tästä aiheutuisi mitään uusia kustannuksia. Jo nyt nuorten työpajalla toimii nuoria, mutta haastavaa on ollut löytää heille oikeita töitä. Samoin joustavan perusopetuksen oppilaat voisivat toimia ohjattuina työpaikalla oman ohjausresurssinsa turvin. Rakenteisiin vaikuttamalla ja tällaisia toimintatapoja avaamalla saataisiin luontevia keinoja avuksi nuorisotakuun toteutumiseksi. 4. STORBRITANNIEN/Pia Lustig, Vasa övningsskolas gymnasium och Ann-Sofie Nygård, Yrkeshögskolan Novia Vi bekantade oss en hel del med hur den uppsökande verksamheten fungerar i England. I Bradford har det satsats på ett nytt, fint, stort hus för just denna verksamhet, Bradford Connexions and Culture Fusion. Här kan ungdomarna, som av olika anledningar inte klarar av att följa undervisningen i vanliga skolan, få smågruppsundervisning i såväl teoretiska som praktiska ämnen. Det fanns exempelvis både rum för huslig ekonomi och för slöjd. I huset hade ungdomarna också möjlighet att köpa billig mat, gå på gym och till och med övernatta vid behov! Det förutom lärare finns det även handledare i huset. Dessa hjälper med råd och stöd angående utbildning och arbete. Lärarna har ett samarbete med ungdomarnas skolor och i mån av möjlighet även med föräldrarna. Ofta har dock föräldrarna själva problem. Målet med verksamheten är naturligtivs att ge ungdomarna en grund att stå på så att de får en god självkänsla på vägen ut i det vuxna livet. Smågruppshandledning och smågruppspedagogik är något att satsa på för dessa ungdomar. Vi blev imponerade över hur mycket resurser som satsas på att hjälpa ungdomar som löper en stor risk för marginalisering. Vi tror att HANDLEDNINGSMODELLER I ETT NÄTVERK är nyckeln. Här måste en ungdom gå till många olika instanser för att få hjälp. I Bradford fanns all hjälp att få under ett och samma tak och de vuxna kände ungdomarna. 4
Vi tror det är bra att kunna erbjuda ungdomarna en helhetslösning. Men de utrymmen som nu existerar för uppsökande ungdomsverksamhet är inte planerade på det sättet. Här behövs en förbättring, men det så skulle då kräva att nya utrymmen byggs. 5. IRLANTI/Tiina Rautalin, Laanilan Lukio, Oulu St Mary s school: - tyttökoulu, jossa oppilaita noin 750 iältään 13-18 - 2 osa-aikaista opinto-ohjaajaa - opot pitivät opon tunteja ja antoivat henkilökohtaista ohjausta oppilaille - yhteistyötä vanhempien, aineen opettajien, koulun johdon (rehtori ja apulaisrehtori), terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän, myös erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä sekä jatko-opintopaikkojen kanssa - opinto-ohjaajilla selkeä vuosityökello eri ikäluokille Irlantilaisessa koulujärjestelmässä secondary school on jaettu periaatteessa kahteen osaan 13 15 ja 15 18 vuotiaisiin. Secondary school on yhtenäinen koulu, mutta halutessaan voi pitää ns. välivuoden ensimmäisen 3-vuotisen (junior) koulun jälkeen. Välivuoden aikana voi opiskella joitain akateemisia aineita, pääpaino on kuitenkin elämäntaitojen ja omien vahvuuksien löytämisessä eli opiskelija voi ottaa kursseja esim. kotitaloudessa, urheilussa, ensiavussa, ehostuksessa Suurin osa opiskelijoista ottaa tämän välivuoden. Opiskelija ja vanhemmat käyvät opon kanssa keskustelua siitä, onko välivuoden ottaminen tarpeen. Useimmat ottavat sen ja kasvavat välivuoden jälkeen ja jaksavat opiskella akateemisia aineita seuraavat 3 vuotta (senior vuosi). Minusta tämä voisi olla sellainen malli, mitä myös Suomeen voisi miettiä. [Valitsin tämän ohjauskäytännön] sen takia, että välivuosi yläasteen ja lukion välissä voisi olla myös Suomessa hyvä käytäntö. Moni opiskelija saisi kaipaamaansa lisäaikaa ja sen vuoden aikana nuori tekee päätöksen jatkaako opintojaan ammatillisella puolella vai lukiossa. Välivuosi ei olisi pelkästään peruskoulun arvosanojen korottamista, vaan myös elämänhallintataitojen kehittämistä ja löytämistä. Opinto-ohjaajan rooli on tärkeä, kun nuori yhdessä vanhempien kanssa miettii, mitä hän opiskelisi välivuoden aikana. Yhdessä keskustelemalla ja eri vaihtoehtoja miettimällä, nuoren mahdollisuudet valita oikea jatko-opintopaikka parantuisi. 6. IRLANTI/ Tuula Lindholm, palveluohjaaja OpinOvi Etelä-Savo hankkeesta, Pieksämäki Irlannin koulutusjärjestelmässä secondary school vastaa meidän yläkoulua ja lukiota, siellä oppilaat ovat iältään 13-18 -vuotiaita. Vierailin Colaiste pobail Setanta -koululla, missä oli vain yksi opinto-ohjaaja ja koulussa 600 oppilasta! Opinto-ohjaajalla oli huoneensa oven edessä postilaatikko, minne oppilaat saivat laittaa viestinsä, mikäli he eivät omista tietokonetta. Opinto- 5
ohjaaja ottaa oppilaaseen yhteyttä mahdollisimman pian. Tämä yhteydenpito tuntui toimivan heillä hyvin. Opiskelen tällä hetkellä erityisopettajaksi, joka täydentää opinto-ohjaajan koulutustani sekä vahvistaa omaa ammatillisuuttani liikunnanopettajana. Siksi katsoin vierailun aikana asioita monesti myös erityistä tukea tarvitsevan nuoren kannalta. Tässä oppilaitoksessa oli rakennettu erillinen huone, Blue room, jonne ylivilkkaat tai aggressiivisesti käyttäytyvät oppilaat vietiin ohjaajan mukana rauhoittumaan hetkeksi. Huoneessa oli pehmeät matot, siniseksi maalatut seinät, patjoja, missä lekotella, tunnelmavalaistus sekä tietenkin rauhoittavaa musiikkia. Luin juuri artikkelin Helsingin Sanomista, missä erityisopettajat kaipasivat rauhoittavia tiloja oppilaille, joiden käyttäytyminen häiritsee muita oppilaita. Kannatan tällaisia Sinisiä huoneita myös Suomen kouluihin! 7. SLOVENIA/ Timo Juntunen, Pääskytien koulu, Porvoo ja Jarmo Veijalainen, Porvoon kaupunki, nuorisotoimi Tutustuimme psykologi Peter Gabovin pitämiin workshop-harjoituksiin, jotka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille. Ikäjakauma on 20-50 vuotta. Workshoppiin sisältyi viisi tapaamista (1krt/vkossa 2h tunnin ajan). Workshoppiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Workshopin tavoitteena on aktivoida pitkäaikaistyöttömiä etsimään itselle koulutus- tai työpaikkaa. Peter hyödynsi workshopissa erilaisia työmenetelmiä kuten piirtämistä, tarinoita ja tunteista puhumista. Esittelen seuraavaksi Elämäni kirja harjoituksen. Elämäni kirja-harjoitus toteutetaan ensimmäisenä workshop tapaamisella. Osallistujat saavat itselleen värikyniä ja A4-paperiarkin. Aluksi ohjaaja pyytää osallistujia piirtämään mitä tahansa paperille. Se voi olla pelkkien muotojen hahmottamista. Aikaa tähän käytetään n. 5-10 minuuttia. Sen jälkeen ohjaaja jakaa osallistujille toisen A4-paperin, jonka osallistujat taittavat kaksi kertaa puoliksi. Ohjaaja kertoo, että ensimmäiselle sivulle osallistujat kirjoittavat tai piirtävät oman elämänsä otsikon. Ohjaaja kysyy, mikä otsikko kuvaa elämääsi parhaiten? Sivuille kaksi ja kolme osallistujat kuvaavat oman menneisyytensä ja nykyhetken merkittäviä tapahtumia (syntymästä tähän hetkeen). Sivulle neljä kuvataan tulevaisuuden toiveita. Tyyli on vapaa. Osallistujat saavat kirjoittaa tai piirtää haluamallaan tavalla tärkeitä asioita elämänsä kirjaan. Aikaa elämänkirjan suunnitteluun ja toteutukseen käytetään n. 45 minuuttia. Ensimmäinen workshop-tapaaminen päättyy siihen, että osallistujat saavat elämänkirjansa valmiiksi. Toisella workshopin tapaamiskerralla osallistujat kertovat omasta elämänkirjastaan toisille. Aikaa tähän käytetään Peterin mukaan n. puoli tuntia, mikä itsestäni tuntuu lyhyeltä ajalta. Joka tapauksessa elämänkirjaharjoitus on hyvä tapa hahmottaa omaa tämän hetkistä elämää ja jakaa tätä tietoa myös muille ryhmän jäsenille. Valitsin tämän käytännön siksi, että pystyn soveltamaan sitä omassa opon työssäni. Se oli myös hyvin selkeä harjoitus, jossa hyödynnetään mukavalla tavalla piirtämistä, kirjoittamista ja lopuksi puhumista. 6
Omassa työssäni peruskoulun oppilaanohjaajana voin soveltaa Elämänkirja-harjoitusta pienryhmäohjauksessa. Olen aiempina vuosina pitänyt 9. luokkalaisille oppilaille vapaaehtoista pienryhmää, jonka tavoitteena on käsitellä koulunkäyntiin, elämään ja tulevaisuuteen liittyviä asioita pienryhmässä. Elämänkirja-harjoitus sopisi hyvin pienryhmätapaamiseen siinä vaiheessa kun osallistujien välille on syntynyt luottamuksellinen ilmapiiri. Harjoitus sopii juuri sellaisille ryhmän jäsenille, jotka haluavat käsitellä elämänsä asioita mieluummin piirtäen. Elämänkirjaharjoituksen avulla voidaan käsitellä nuorten ajatuksia menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. 8. NORJA/Anne Roponen, kuraattori, Ylä-Savon sote-kuntayhtymä, perhepalvelut ja Tellervo Suhonen, opo, Juhani Ahon (ylä)koulu, Iisalmi Poiminta ohjaustilanteesta ja tarinan kertomisesta/hyvän kokemuksen jakamisesta professori Tron Inglarin luennolta: Ohjaaja pyytää ryhmästä vapaaehtoisen, joka jakaa ryhmälle jonkun muistamansa hyvän kokemuksen, jossa ohjattavalla on ollut mukavaa tai hän on suoriutunut hyvin. Yleensä vapaaehtoisia ei löydy, jolloin ohjaaja käskee kaikkia nousemaan ylös, huitomaan käsiään ja huutamaan Minä haluan, minä haluan!. Yleisön nauraessa ohjaaja sanoo, että onko kenelläkään nyt tosiaan mitään vastaan jakaa joku hyvä kokemus. Yleensä silloin löytyy ainakin joku vapaaehtoinen. Kun ohjattava tulee, kättele ja kysy nimi. Tärkeää on saada tuntemaan ohjattavan olo mukavaksi ja rennoksi. Ei istuta vastakkain vaan kulmittain. Kertoja ei ole vastakkain yleisön eikä ohjaajan kanssa vaan voi katsella esim. seinälle tai ikkunasta ulos. Ohjattava alkaa kertoa muistamaansa hyvää kokemusta. Ohjaaja käyttää aktiivista kuuntelua (toistaa, kysyy, peesaa kertojan kehon kieltä, ei kerro itsestään ja täytä aikaa sillä), passiivisempaa kuuntelua (nyökkäilee, sanoo mmm). Kun hän on lopettanut, kosketa häntä olkapäähän ja sano, kiitos, että jaoit tämän meidän kanssamme. Tämän jälkeen ohjaaja kysyy yleisöltä, mitä tiedämme tämän kertomuksen perusteella tästä ihmisestä ja kirjaa huomiot ylös. Ohjaaja voi kysellä vielä yleisöltä, oliko hän rohkea, oliko hän hyvä tarinankertoja, oliko huumoria, millaisia ominaisuuksia yleisö pystyi päättelemään ohjattavasta. Kysy lopuksi ohjattavalta oliko se mitä yleisö sanoi, olla jossain määrin totta. Viimeinen vaihe: ohjaaja kysyy yleisöltä omasta toiminnastaan tilanteessa: mitä ohjaaja sanoi, mitä teki. Kirjoittaa oman nimensä taululle, jonka alle kirjaa yleisön kommentteja. Lopuksi kertoo niistä tekniikoista, joita ohjaustilanteessa käytti. (Prof. Tron Inglar oli ohjaajana) [Valitsin käytännön koska] sitä pystyy työssä käyttämään. Luennoitsija oli asiantuntija mm. opojen kouluttaja Norjassa. 7
9. RANSKA: Kaisu Lager-Ruuti, Tampereen aikuislukio ja Ritva Lintonen, Tampereen aikuislukio Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen koordinointi koko Alcaacen alueella oli hyvin järjestetty. Tätä toimintaa koordinoi ohjauskeskuksessa työskentelevä koordinaattori ja hänellä oli oma budjetti organisoida ohjaus, opetus, tilat ja opettajat toisen asteen tutkinnon suorittamiseksi. Koordinaattori teki paljon yhteistyötä opettajien, työvoimaviranomaisten ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Mielenkiintoista oli opiskelijoiden koulumotivaation lisääntyminen kun he saivat opiskella yliopiston tiloissa muiden aikuisten joukossa. Aikuislukiossamme opiskelee perusopetuksessa n. 60 maahanmuuttajaopiskelijaa, joilla ei ole perusopetuksen päättötodistusta. Meillä on myös suomen kieltä opiskelemassa n. 250 maahanmuuttajaa, joilla pääsääntöisesti on korkea-asteen koulutus omasta maasta. Heidän lisäkseen meillä on lukio-opinnoissa n. 10 maahanmuuttajataustaista nuorta ja määrä on kasvussa. [Suomessa] yhteistyötä ja koordinointia tulisi lisätä kaupungin, työvoimatoimiston, Kelan ja sosiaalitoimen kanssa. Opiskelijoiden koulutustarpeet tulisi huomioida riittävän aikaisin, ettei kotoutumisaika käy liian lyhyeksi. Maahanmuuttajien taidot matematiikassa ja kielissä tulisi nopeasti testata, että saadaan heidät ohjattua oikean tasoisille kursseille. Meillä on myös kantaväestöön kuuluvia nuoria, joilta on jäänyt peruskoulu kesken. Heidät tulisi myös tavoittaa ja saattaa kesken jääneet opinnot loppuun. Tähän tarvitaan koordinointia sekä ohjausalan ammattilaisia, koska etsivää toimintaa eivät tee opinto-ohjaajat vaan nuoriso- ja vapaaajanohjaajat. 10. RANSKA, Dijon/Anniina Järvinen, Etu-Töölön lukio, Helsinki ja Satu Alatalo, Länsi-Helsingin lukio Projekti, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tekevät yhteisen matkan Saksaan. Matkan tarkoituksena on, että nuoret ottavat matkan suunnittelussa osa-alueen, josta ovat vastuussa. Osa-alueita olivat mm. kohdemaan vierailukohteiden etsiminen ja kontaktien luominen, matkan rahoitus, kuljetukset yms. Projektia vetämään oli valittu innostunut nuori mies, joka auttoi nuoria tavoitteiden saavuttamisessa, mutta odotti myös sitoutumista asiaan. Ohjauskäytäntö kuulosti mahdolliselta toteuttaa myös Suomessa esimerkiksi starttipajojen yhteistyönä. [Tällöin] pajan päätös olisi matka, jonka nuoret ovat itse suunnitelleet, toteuttaneet ja rahoittaneet. 11. ISLANTI: Eija Wilmi, Jyväskylän aikuislukio Islannissa peruskoulun opinto-ohjaajalla oli käytössä sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jossa opiskelija saattoi varata ajan opinto-ohjaajalle netin kautta. Järjestelmä vaikutti selkeältä ja helppotoimiselta ja helpotti kaikkien toimintaa, koska opiskelija näki vapaat ajat ja saattoi etsiä 8
itselleen sopivan ajan. Vastaavaa toimintaa voisi kehittää esim. oppilashallinnon ohjelmien puitteissa. 12. ISLANTI: Markku Leskelä, Voionmaan lukio, Jyväskylä Tutustuimme moniin eri oppilaitoksiin, myös lukioon. Siellä opiskelijoilla oli sähköinen ajanvaraus opinto-ohjaajalle, mikä oli mielenkiintoinen. Mutta opiskelijoilla oli vain oikeus mennä opintoohjaajan pakeille, velvollisuutta ei ollut. Tämän vuoksi monet opiskelijat menevät lukion läpi niin vähällä kuin mahdollista ja tekevät tietämättään vääriä aine- ja kurssivalintoja. Useimpiin yliopiston koulutuksiin ei ole valintakokeita ja kaikki opiskelijat pääsevät koulutukseen. Kuitenkin monet opiskelijat jättävät jatkokoulutuksen kesken juuri mm sen takia, että lukiossa on tullut tehtyä vääriä kurssivalintoja!! Tapa, että opiskelijalla on oikeuksia, mutta ei välttämättä velvollisuuksia tuntui oudolta. Pani toisaalta miettimään, että hyysätäänkö meillä opiskelijat pilalle eikä luoteta opiskelijoiden omaan vastuuseen. [Suomessa] Sähköinen ilmoittautuminen opolle! Jälkiohjaustapoihin lukion jälkeen kiinnitettävä huomiota ja siihen suuntaan olen koulutukseen hakeutunutkin. 13. ITALIA/Anu Gynther ja Merja Juuti-Kohonen/Etelä-Savon ELY/Nuorten Tenho-hanke Tutustuimme Italiassa, Torinossa, Kairos- hankkeesseen (consortum of social coopetarives), joka on voittoa tavoittelematon, erilaisia hankkeita ja sosiaalisia yhteistoimijoita organisoiva keskus. Täällä saimme mm. kuulla ja nähdä toimivasta hankeorganisoinnista Torinossa on muutama projekti (neuvonta ja ohjaus, yritysyhteistyö, opastaminen ja toiminta), joiden palvelut ovat kaikkien hankkeiden käytössä tasapuolisesti. Näin hankkeet pääsevät enemmän keskittymään omaan aiheeseensa/substanssiinsa ja esim. hallinnointi hoituu yhteisessä keskitetyssä yksikössä. Tämän lisäksi hankkeet ovat onnistuneet sitouttamaan esim. työnantajia toimintaansa tarjoamalla ns. vastapalveluja työnantajille jos työnantaja ottaa hankkeen asiakkaan harjoitteluun/töihin, saa työnantaja käyttöönsä hankkeiden hankkimia terveyspalveluja. Myös Italian valtio on sitouttanut yrityksiä vaikeammin työllistyvien työllistämiseen nk. sakkomaksulla yrityksen täytyy työllistää yrityksen koosta riippuen tietty määrä vajaakuntoisia yritykseensä. Jos yritys ei sitä tee, se joutuu maksamaan sakkomaksuja, josta saadut rahat käytetään vajaakuntoisten työllistämiseen. 9
Toimimme itse tällä hetkellä hankkeessa ja tiivis yhteistyö sekä yhteiset palvelut eri hankkeiden välillä kuulostivat todella hyviltä ja toimivilta. Suomessa hanketyössä erilaisiin byrokratian koukeroihin menee paljon tehokasta työaikaa ja jo hankkeen aloittaminen vie oman aikansa kun kaikki aloitetaan alusta tarvikkeiden ja esim. puhelimen hankinnasta alkaen. Hankkeiden välinen käytännön yhteistyö saa parhaimmillaan aikaan positiivista synergiaa. Suomessakin olisi hyödyllistä miettiä yhteiskuntavastuuta erilaisten ihmisten työllistämisessä. Miten yritykset saataisiin työllistämään heikommassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä. Voisiko hanketyön hallinnointia ja byrokratiaa keventää Suomessa jotenkin hankkeiden yhteistyötä vielä lisäämällä. 14. LUXEMBURG/ Heli Toivonen, Vantaan ammattiopisto Varia ja Jussi Turunen, Sotungin lukio Etsivää nuorisotyötä toteutetaan Luxemburgissa koulujen viikoittain lähettämällä tiedolla koulusta eronneista/koulun keskeyttäneistä alaikäisistä opiskelijoista koulutusasioista vastaavaan ministeriöön, josta lista koulupudokkaista toimitetaan kyseisten nuorten kotikuntien etsivään nuorisotyöhön. Etsivällä nuorisotyöllä on käytettävissään laaja määrä erilaisia työkaluja, joilla nuori pyritään saamaan koulutuksen tai työelämän piiriin. Muutamia esimerkkejä näistä ovat työpaikkaverkosto mahdollisiin työkokeiluihin ja leirit, joilla pyritään tukemaan nuoren toimijuutta ja aktiivisuutta. Suomalainen etsivä nuorisotyö on mielestämme tärkeä työmuoto nuorisotakuun toteuttamiseksi ja Luxemburgin vahvalla perinteellä tässä asiassa voisi olla annettavaa myös meidän etsivän nuorisotyömme kehittämiselle. Malli koulupudokkaiden ilmoittamisesta suoraan nuoren kotikunnan etsivään nuorisotyöhön on tehokas. Etsivän nuorisotyön resurssit ja monipuoliset työkalut ovat Luxemburgissa hyvällä tasolla ja heidän työskentelytavoistaan olisi meillä oppimista. Eikö ollutkin kiinnostavaa? Lue lisää hyviä ohjauskäytäntöjä Euroguidancen verkkosivuilta ja lähde itse etsimään uusia ideoita työhösi Academiaopintovierailulta! Lisätietoja www.cimo.fi/euroguidance 10