SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Markus Piispanen 10.4.2015 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1(6) Vuonna 2014 sovitut menettelytavat Tähän dokumenttiin on kerätty vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmässä vuoden 2014 aikana tehdyt menettelytapalinjaukset tilanteista, joihin ei välttämättä löydy tarkkaa määrittelyä olemassa olevista menettelyohjeista. Osa tässä dokumentissa olevista linjauksista on tarkemmin määritelty erillisissä kyseisestä asiasta laaditussa ohjeessa tai saatettu dokumentin valmistumisen jälkeen viedä menettelyohjeiden päivitettyihin versioihin. Kaikki vähittäismarkkinoiden menettelyohjeet ja suositukset löytyvät osoitteesta http://www.energia.fi/sahkomarkkinat/sanomaliikenne/ohjeet-ja-suositukset SISÄLLYSLUETTELO PRODAT-SANOMALIIKENTEESEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT... 2 KATKAISUAJANKOHDAN VENYMINEN PERINTÄKATKOISSA... 2 ASIAKKAAN NIMEN JA SOPIMUSTUNNUKSEN KÄYTTÖ Z08[14]-SANOMASSA... 2 SAMANAIKAISESTI ILMOITTAUTUNEET MYYJÄT... 3 TOIMITUKSEN KATKAISU LIITTYMÄNSIIRROSSA, KUN RASITTEITA MAKSAMATTA... 3 MSCONS-SANOMALIIKENTEESEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT... 3 SANEERAUSKOHTEIDEN KÄSITTELY... 3 TUNTITIETOJEN VÄLITYS ASIAKKAILLE MSCONS-SANOMILLA... 3 MUUT LINJAUKSET... 4 VALTAKIRJOJEN VOIMASSAOLO... 4 KÄYTTÖPAIKKATUNNUKSEN FORMAATTI KÄYTTÖPAIKKAREKISTERISSÄ... 4 KULUTTAJANSUOJALAIN MUUTOKSET... 4 PELKÄN VERKKOSOPIMUKSEN NIMEN MUUTTAMINEN... 5 VASTATARJOUKSIIN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT JA VALTAKIRJOJEN PYYTÄMINEN... 5 PERINTÄKATKAISUN VELOITTAMINEN SOPIMUKSEN PÄÄTTYESSÄ... 5 SIIRTOPALVELUN LASKUTUSOSOITTEEN MUUTOS ASIAKKAALTA MYYJÄLLE... 6 TIETOJÄRJESTELMÄVIRHEEN JOHDOSTA AIHEUTUVAT ONGELMAT... 6 VERKKOYHTIÖN LASKUTUKSEN KORJAAMINEN LÄPILASKUTUKSESSA... 6 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
PRODAT-sanomaliikenteeseen liittyvät menettelytavat 2(6) Katkaisuajankohdan venyminen perintäkatkoissa KR 2/2014 & 2/2015: Verkonhaltijan on kaikin keinoin pyrittävä katkaisemaan käyttöpaikka myyjän pyytämänä päivänä. Mikäli tämä ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan onnistu, on verkonhaltijan oltava asiasta välittömästi yhteydessä käyttöpaikan myyjään, ilmoitettava tapahtuneesta virheestä ja sovittava miten asian kanssa edetään. Verkonhaltijan on estettävä pyydetyn katkaisuhetken jälkeen käyttöpaikalla käytetyn energian kirjautuminen myyjän taseeseen. Onnistuneen katkaisun jälkeen verkkoyhtiö lähettää tuntimitatuista kohteista myyjälle nolla-aikasarjaa (mittari mittaa nollaa, koska kohde on katkaistu). Mikäli katkaisu ei pyydettynä ajankohtana kuitenkaan ole onnistunut ja käyttöpaikalla on edelleen kulutusta, voi nolla-aikasarjan generoiminen järjestelmistä jälkikäteen käytännössä olla hankalaa. On aivan olennaista, että verkko tällaisessa tilanteessa on välittömästi myyjän yhteydessä ja sopii tilanteen hoitamisesta molempia tyydyttävällä tavalla. Mikäli kohdetta ei voida katkaista, eikä aikasarjan lähettämistä voida estää, myyjä voi laskuttaa käytetyn energian asiakkaalta, koska asiakas on sähkön käyttänytkin. Verkon on silti huolehdittava, ettei energia kirjaudu myyjän taseeseen, vaan sen on itse kärsittävä kulutettu energia häviöissään. Myyjän ei tule kärsiä verkkoyhtiön aiheuttamasta ongelmasta. Verkkoyhtiön on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä lähettämään katkaisulukema Z11[9]- sanomalla mahdollisimman pian katkaisun jälkeen. Tämä toimii samalla myyjälle katkaisun vahvistuksena vähentäen erillisiä sähköpostitse tehtyjä kyselyitä katkaisun suorittamisesta. Asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen käyttö Z08[14]-sanomassa KR 5/2014: PRODAT Z08[14]-sanomaan on lisätty uusina pakollisina kenttinä poismuuttavan asiakkaan nimi sekä irtisanottavan sopimuksen sopimustunnus. Muutoksen tarkoitus on estää tilanne, jossa käyttöpaikalle jo aiemmin sisäänmuuttoilmoituksen tehneeltä uudelta asiakkaalta katkaistaan turhaan sähköt. Näin on saattanut käydä alla kuvaillun kaltaisessa tilanteessa. 1) Käyttöpaikkaan muuttava uusi asiakas A tekee valitsemansa uuden myyjän 1 kanssa käyttöpaikalle sopimuksen 23.9.2014 alkaen, jolloin käyttöpaikan vanhan asiakkaan B sopimus päättyy 22.9.2014. Uusi myyjä 1 ilmoittaa verkonhaltijalle sisäänmuutosta Z03[14]-sanomalla, joka edelleen ilmoittaa nykyisen sopimuksen päättymisestä käyttöpaikan nykyiselle myyjälle Z08[14]-sanomalla. 2) Käyttöpaikalta poismuuttava asiakas B tekee 25.9.2014 uuden myyjän 2 kanssa sopimuksen uudelle käyttöpaikalle 1.10.2014 alkaen. Samalla, tietämättä edelliselle käyttöpaikalleen sisäänmuuttaneen asiakkaan sopimuksesta, asiakas B valtuuttaa uuden myyjän päättämään vanhan sopimuksensa 30.9.2014. Uudella myyjällä 2 ei ole myyntisopimusta tähän edelliseen käyttöpaikkaan. Uusi myyjä 2 lähettää asiakkaan edellisen käyttöpaikan verkonhaltijalle poismuuttoilmoituksen Z08[14]-sanomalla päivämäärälle 30.9.2014. 3) Verkonhaltijan 25.9.2014 myyjältä 2 vastaanottamassa Z08[14]-sanomassa ei ole aikaisemmin välittynyt asiakkaan nimeä, jolloin verkonhaltija on ilmoituksen mukaisesti 30.9.2014 päättänyt sopimuksen ja katkaissut sähköt käyttöpaikalle juuri muuttaneelta asiakkaalta A. Z08[14]-sanomaan on lisätty poismuuttavan asiakkaan nimi sekä irtisanottava sopimustunnus, joiden avulla verkonhaltija voi tarkistaa täsmääkö poismuuttoilmoitus käyttöpaikan sen hetkiseen asiakkaaseen. Sopimustunnuksen tarkoitus on helpottaa tarkastuksen automatisointia, sillä pelkän nimen tarkastamisen automatisointi on sen erilaisista kirjoitusmuodoista johtuen haasteellista. Uuden myyjän tulee aina sopimustunnuksen tietäessään syöttää se sanomaan sille varattuun kenttään. Mikäli myyjä on sama uudella ja vanhalla käyttöpaikalla, saa myyjä sopimustunnuksen järjestelmästään, muulloin sopimustunnusta voi kysyä asiakkaalta. Mikäli sopimustunnusta ei tiedetä, laitetaan kenttään teksti ei tiedossa, jolloin verkonhaltija tietää asiakkaalla olevan eri myyjä uudella käyttöpaikalla. Näiden tietojen perusteella verkonhaltija voi toimia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: Jos sanomassa oleva irtisanottava sopimustunnus täsmää verkon järjestelmässä olevaan sopimustunnukseen, etenee sopimuksen päättäminen automaattisesti.
Jos sanomassa oleva irtisanottava sopimustunnus ei täsmää verkon järjestelmässä olevaan sopimustunnukseen, vastataan negatiivisella APERAK-kuittauksella. Jos sanomassa sopimustunnuskenttään on kirjoitettu ei tiedossa, tulee verkon käsitellä tapaus erikseen, varmistaen että sopimusta ei päätetä väärältä asiakkaalta. Erilliskäsittely voi olla esim. manuaalinen nimen tarkistus. Halutessaan verkkoyhtiö voi kuitenkin pyrkiä rajaamaan manuaaliseen käsittelyyn otettavia tapauksia toteuttamalla järjestelmäänsä automaattisen aikarajatarkastelun, joka nostaa manuaalitarkistukseen vain ne tapaukset, joissa edellinen sisäänmuutto käyttöpaikalle on tapahtunut esimerkiksi viimeisen viikon aikana. Edellä kuvatut verkon tekemät tarkistukset eivät kuitenkaan poista myyjältä vastuuta sopimuksen päättämisestä oikealta käyttöpaikalta. Samanaikaisesti ilmoittautuneet myyjät KR 6/2014: Vuonna 2013 tehtyä menettelytapalinjausta koskien samanaikaisia myynninaloitusilmoituksia on tarkennettu. Tilanteessa, jossa verkkoyhtiö saa samalle päivälle kaksi tai useampia aloitusilmoituksia voi verkkoyhtiö joko vastata jäljempänä tulleeseen sanomaan negatiivisella APERAK-kuittauksella tai lähettää kyseiselle myyjälle sähköpostilla tiedon, ettei sanomaa voida käsitellä. On myös mahdollista, että verkkoyhtiö lähettää molemmille myyjille sähköpostilla tiedon päällekkäisistä ilmoituksista. Tällöin on luottamuksellisuus- ja syrjimättömyyssääntöjen johdosta tärkeää, että sähköpostista ei paljastu ilmoittautuneet myyjät toisilleen. Koko linjaus löytyy vuoden 2013 menettelytapalinjauksista. Toimituksen katkaisu liittymänsiirrossa, kun rasitteita maksamatta KR 6/2014: Voimassa olevien sopimusehtojen (VPE 2014) mukaisesti verkkoyhtiön ei tarvitse aloittaa toimitusta kiinteistökaupan yhteydessä uudelle omistajalle siirtyvään liittymään, ennen kuin liittymälle kuuluvat rasitteet on maksettu. Verkonhaltija voi siis tämän perusteella katkaista edellisen omistajan sopimuksien päättyessä sähköt ko. kohteesta. Mikäli näin ei ole toimittu ja uusi sopimus (sähkön toimituksineen) on jo alkanut, kohdetta ei voi tämän ehtokohdan perusteella enää katkaista. Asiakkaalle tulee etukäteen kertoa, että toimitusta ei voi aloittaa ellei rästien maksamisesta sovita. Katkaisu voidaan tehdä vielä seuraavan päivän aikana, jos asiakkaalle on selkeästi etukäteen kerrottu, että toimitus tulee päättymään. Menettelytapa edellyttää verkkoyhtiöltä aktiivista omien liittymien seurantaa. MSCONS-sanomaliikenteeseen liittyvät menettelytavat Saneerauskohteiden käsittely KR 3/2014: Niin sanotut saneerauskohteet voivat aiheuttaa verkkoyhtiöille vaikeuksia tietää käyttöpaikan tarkkaa tilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi taloyhtiöiden laajat sähkösaneeraukset, joissa sähkömittareita saatetaan esimerkiksi siirtää asunnoista rakennuksen yhteiseen mittaritilaan. Saneerauskohteiden käsittelyyn saattaa liittyä toimijoita, joita ei normaalitilanteissa tarvitse huomioida, esimerkiksi saneerauskohteen urakoitsija ja asentajat Erityisen hankala tilanne on, jos urakoitsija irrottaa mittarit kertomatta asiasta verkkoyhtiölle. Tällöin aikasarjat jäävät lopusta lukematta. Ongelma on ylipäänsä tietää mitä käyttöpaikalla tapahtuu. Mahdollisesti vasta sähköyhtiön asentajan käydessä paikan päällä nähdään, että mittarit on irrotettu. Tällöin asiat tulevat selville vasta paljon takautuvasti. Asiaa koskien on tehty linjaus jo vuonna 2013. Saadessaan tietää saneerauskohteesta ja mittarin irrottamisesta, tulee verkonhaltijan välittömästi lähettää myyjälle tieto kohteen katkaisusta. Mikäli verkkosopimus on edelleen voimassa, tulee myyjälle lähettää mittaustietona nollaa. Kulutusta ei tule arvioida, kun tiedetään, että kulutus on nolla. Tuntitietojen välitys asiakkaille MSCONS-sanomilla KR 1/2015: Sähköverkkovaliokunnassa ja verkon asiakkuustoimikunnassa tehdyn linjauksen mukaisesti ET suosittelee, että kaikkien asiakkaiden tuntimittaustiedot toimitetaan pyydettäessä MSCONS-sanomitse maksutta asiakkaalle tai tämän valtuuttamille kolmansille osapuolille, vaikka ensisijainen raportointikanava olisikin online-palvelu. Välityksen käynnistämisestä voi- 3(6)
daan periä perustamiskustannukset, mutta itse välityksestä ei maksua enää suositella perittävän. Linjaus koskee vain normaalitietojen välittämistä normaalissa aikataulussa (tuntiaikasarjat samassa aikataulussa kuin myyjille lähetetään), joten esim. historiatietojen toimittamisesta voi edelleen periä maksun. Muut linjaukset Valtakirjojen voimassaolo KR 2/2014: Valtakirjojen käyttöä käsittelee ns. oikeustoimilaki. Valtakirjojen suositellaan aina olevan määräaikaisia, mutta ne voivat olla myös toistaiseksi voimassa olevia. Toistaiseksi voimassa olevan valtakirjan vastaanottajan on hyvä säännöllisin väliajoin (esim. 1 tai 2 vuotta) varmistaa, että valtakirja on voimassa. Oikeustoimilain 15 :n mukaan: Valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan. Valtuutettu on velvollinen valtuuttajan pyynnöstä palauttamaan valtuuttamisasiakirjan. Jos päämies (eli valtuuttaja) ilmoittaa vastapuolelle (jos tietää kuka vastapuoli on), että valtuutus ei ole enää voimassa, niin vastapuoli ei ole oikeutettu vetoamaan siihen, ettei valtuutusta ole muulla tavalla peruutettu. Tällainen tiedoksianto on siis riittävä keino peruuttaa valtuutus, koska tiedoksiannon jälkeen vastapuoli ei voi vedota siihen, ettei tiennyt valtuutuksen peruutuksesta. (OikTL 16 ) Edelleen laki toteaa, että jos valtakirja esitetään jatkuvassa liikesuhteessa vain kerran, niin vilpitöntä mieltä ei lähtökohtaisesti suojata, mikäli sopimus on tehty vasta sen jälkeen, kun valtakirja on otettu jo pois valtuutetulta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtuutus on päämiehen taholta oikein peruutettu eli valtakirja on otettu pois valtuutetulta, niin yhtiön tietämättömyyttä valtuutuksen päättymisestä ei suojata, vaikka se ei olisi tiennyt tästä. Tämän vuoksi jäsenille on suositeltu, että valtakirja, vaikkakin toistaiseksi voimassa oleva, pyydettäisiin aina välillä uudelleen nähtäväksi. Yhtiökohtaisesti voi siis linjata kuinka usein tarkistaa valtakirjan voimassaolon ja kuinka vanhan valtakirjaa hyväksyy. Verkkoyhtiön ei tule edes voimassa olevalla valtakirjalla tällaisessa tilanteessa ilmoittaa myynnin päättymispäivää myyjälle. Tämä tulee aina kysyä asiakkaan nykyiseltä myyjältä, ei verkkoyhtiöltä. Epäselviin kyselyihin voi vastata, että käyttöpaikkatunnukset löytyvät käyttöpaikkarekisteristä. Käyttöpaikkatunnuksen formaatti käyttöpaikkarekisterissä KR 2/2014 & TR 2/2014: Käyttöpaikkarekisteriin syötettäviin käyttöpaikkatunnuksiin ei tule lisätä etuliitteitä, kuten jakeluverkonhaltijan osapuolitunnusta. Verkon osapuolitunnus kulkee PRODAT-sanomissa joka tapauksessa omassa kentässään ja MSCONS-sanomassa verkon ja myyjä osapuolitunnukset sekä käyttöpaikkatunnus ovat jo yhdistettynä 25 merkkisessä aikasarjantunnuksessa. Etuliitteet turhaan pidentäisivät tunnuksia ja vaikeuttavat käyttöpaikkarekisterin automatisoitua käyttöä. Käyttöpaikkatunnusten suositellaan olevan pelkästään lukujonoja, vaikka sanomassa kenttä sallii myös merkkijonon. Alaviivan käyttö tunnuksessa aiheuttaa virheriskin, sillä alaviivaa käytetään EDI-sanomissa erottimena. Kuluttajansuojalain muutokset KR 3/2014: Kuluttajansuojalain puhelinasiointia koskevat muutokset astuivat voimaan 13.6.2014. Keskeiset muutokset koskevat vahvistusilmoituksen toimitusaikataulua sekä peruutusajan alkamishetkeä ja peruutusta koskevien tietojen antamista. Uudistuneen lain mukaan sopimusvahvistus on toimitettava ennen toimituksen alkua. Periaatteessa tämä tarkoittaisi, että pikamuutoissa toimitusta ei voitaisi aloittaa ennen vahvistuksen toimittamista. Todettiin, että asiakas tuskin kuitenkaan voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos on itse pyytänyt pikamuuttoa. Sopimusvahvistus voidaan lähettää sähköisesti, jos asiakkaan kanssa siitä on nimenomaisesti sovittu. Tällöin katsotaan, että vahvistus on perillä 4(6)
samaan aikaan kuin se on lähetetty. Kirjallisen vahvistuksen katsotaan olevan perillä 7 päivän kuluttua lähettämisestä, ellei toisin voida osoittaa. 14 vrk peruuttamisaika lasketaan jatkossa sopimuksen tekohetkestä eikä vahvistuksen vastaanottamisesta kuten nykyisin. Sähköyhtiön on annettava ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle tieto, että kuluttajan käyttäessä peruuttamisoikeuttaan toimituksen aloittamisen jälkeen, mutta ennen peruuttamisajan päättymistä, on hänen maksettava elinkeinonharjoittajalle jo toimitetusta sähköstä kohtuullinen korvaus. Toimituksen aloittaminen ennen peruuttamisajan päättymistä on tullut tehdä kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä ja tämä tulee kirjata myös sopimusvahvistukseen. ET on valmistellut tiiviin ohjeistuksen kuluttajansuojalain muutoksista ET:n jäsenekstranettiin (jäsenekstranettiin pääsee yrityskohtaisella tunnuksella ja salasanalla): http://energia.fi/jasenille-> energiateollisuus ->oikeus-ja-talousneuvonta ->oikeusneuvonta ->oikeudelliset-asiat Pelkän verkkosopimuksen nimen muuttaminen KR 4/2014: Käyttöpaikan myynti- ja verkkosopimukset ovat alun perin asiakkaan tahdosta eri nimillä. Mikäli asiakas ilmoittaa verkkoyhtiöllä haluavansa vaihtaa verkkosopimuksen myyntisopimuksen kanssa samalle nimelle, ei verkkoyhtiö voi vaatia olemaan asiakasta yhteydessä myyjään muuttosanoman lähettämiseksi. Kyseessä ei myyjän kannalta ole muutto, sillä myyjän sopimuskumppani ei muutu. Verkkoyhtiön tulee omassa järjestelmässään siirtää verkkosopimus uudelle sopimuskumppanille manuaalisesti. Jos asiakkaan ilmoitus tässä tilanteessa on tullut myyjälle, tulee myyjän ilmoittaa siitä verkolle sähköpostitse. Sanomaa ei voida käyttää tässä yhteydessä. Mikäli verkkosopimuksessa nimi pysyy samana ja myyntisopimuksessa nimi vaihtuu, myyjä ilmoittaa asiasta verkolle muuttosanomana, joka kuitenkin jää verkonhaltijan virheeseen, koska samalla nimellä on jo sopimus ko. käyttöpaikassa. Sanoman jäätyä virheeseen tapaus käsitellään, kuten edellinenkin tapaus, sähköpostitse myyjän ja verkonhaltijan välillä. Jotta em. tapaukset pystytään välttämään, suosituksena on, että lähtökohtaisesti myynti- ja verkkosopimukset tehdään samalle nimelle tai mieluummin molempien asiakkaiden nimiin. Vastatarjouksiin liittyvät menettelytavat ja valtakirjojen pyytäminen KR 4/2014: Asiakas tekee sopimuksen uuden myyjän kanssa, joka käynnistää myyjänvaihtoprosessin ja nykyinen myyjä saa sopimuksen päättymisilmoituksen. Nykyinen myyjä kuitenkin ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tekee tälle vastatarjouksen, jonka asiakas hyväksyy. Nykyinen myyjä ilmoittaa asiakkaan puolesta uudeksi myyjäksi ilmoittautuneelle, että myyjänvaihto peruuntuu, koska asiakas on tehnyt uuden sopimuksen tämän kanssa. Uudella myyjällä, eli osapuolella, jonka sopimusta ollaan peruuttamassa, on oikeus vaatia todiste asiakkaan valtuutuksen voimassa olosta. Normaalissa myyjänvaihdossa on katsottu, että asiakkaan tekemä uusi sopimus riittää ilmaisemaan asiakkaan tahdon. Sanomaliikenne perustuu tähän periaatteeseen. ET on katsonut, että riittävä todiste valtuutuksesta olisi kopio asiakkaalle lähetetystä sopimusvahvistuksesta, että todetaan, että asiakas valtuuttaa myyjän tekemään kaikki myyjänvaihtoon ja vanhan sopimuksen peruutukseen tai irtisanomiseen liittyvät toimenpiteet. Jotkut toimijat kuitenkin vaativat kirjallista valtakirjaa perumisesta, eivätkä hyväksy pelkkää sopimusvahvistusta. ET on kuitenkin joustavamman menettelyn kannalla, mikä olisi myös asiakkaan edun mukaista. Olennaista olisi, että alalla kaikin puolin toimittaisin joustavasti asiakkaan tahdon mukaisesti, kuitenkin riidattomia sopimuksia kunnioittaen. Valtakirjojen vaatimisessa on lisääntynyt vuorovaikutteisuus, eli usein myös niiltä toimijoilta valtakirjoja vaaditaan, jotka niitä muilta vaativat. Perintäkatkaisun veloittaminen sopimuksen päättyessä KR 5/2014: Myyjän pyytäessä verkkoyhtiöltä kohteen katkaisua, tulee myyjän aina vastata kustannuksista verkkoyhtiölle riippumatta siitä, miten käyttöpaikan sopimukset mahdollisesti päättyvät katkaisun seurauksena. Perintäkatkaisussa asiakas on myös saanut tiedon katkaisusta myyjältä eikä se siis tule hänelle yllätyksenä, joten myyjä voi katkaisukustannukset periä asiakkaalta. Myyjä ei voi esimerkiksi vedota järjestelmäteknisiin syihin, ettei katkaisukustan- 5(6)
nuksia voida periä, jos sopimus on päättynyt ennen katkaisua. Myyjän voi itse päättää veloittaako myyjä kustannuksia edelleen asiakkaalta. Tämä on myyjän ja asiakkaan välinen asia. Myyjä vastaa verkonhaltijalle katkaisukustannuksista, mikäli ei ole peruuttanut katkaisupyyntöä asianmukaisesti. Esimerkiksi alla kuvatussa tilanteessa sopimus voi käytännössä päättyä ennen katkaisua: 1. Myyjä A pyytää verkonhaltijalta perintäkatkaisua päivämäärälle 12.6. 2. Verkonhaltija suorittaa katkaisun pyydettynä päivänä. 3. Asuntoon on kuitenkin jo aiemmin muuttanut uusi asukas, joka ei ole ilmoittanut muutostaan. Sähköjen katkettua asiakas ottaa yhteyttä myyjään B ja tekee kuluvalle päivälle 12.6. uuden myyntisopimuksen. Tästä seuraa myös siirtosopimuksen syntyminen kuluvalle päivälle. Myyjä B ottaa yhteyttä verkonhaltijaan sähköjen kytkemiseksi. Sähköt kytketään. 4. Uudelle asiakkaalle kuluvalle päivälle tehdyn siirtosopimuksen seurauksena päättyy edellisen asiakkaan siirtosopimus edellisenä päivänä, eli 11.6. Siirtopalvelun laskutusosoitteen muutos asiakkaalta myyjälle KR 5/2014: Mikäli myyjä pyytää verkkoyhtiötä muuttamaan asiakkaan siirtopalvelun laskutusosoitteeksi myyjän oman osoitteen, on kyseessä läpilaskutuksen käynnistäminen. Ilmoitus tästä pitää tehdä verkkoyhtiölle joko Z09[1]-sanomalla (myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta) tai Z03[1]-sanomalla (myyjänvaihtoilmoitus). Sähköpostitse saapuvia pyyntöjä ja valtakirjoja ei tule hyväksyä, riippumatta siitä mitä myyjä on asiakkaan kanssa valtakirjalla sopinut. Läpilaskutus voi alkaa vasta, kun asiakas on sitä pyytäneen myyjän myynnissä. Läpilaskutuksen aloittaminen ja lopettaminen edellyttää laskutuksen tasausta, jotta kaikki osapuolet tietävät tarkasti, mitä kukin on asiakkaalta siirrosta laskuttanut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on linjannut, että asiakkaalle ei saa missään tilanteessa koitua riskiä tuplalaskutuksesta. Tietojärjestelmävirheen johdosta aiheutuvat ongelmat KR 6/2014: Toimijan tietojärjestelmien puutteet, viat tai päivitykset eivät saa aiheuttaa muille toimijoille lisätyötä. Ilmenneet ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä korjaamaan järjestelmässä mahdollisimman pian siten, että sanomat saadaan käsiteltyä ja lähetettyä oikein. Jos tämä ei onnistu riittävän nopeasti, niin sanomaoperaattorin kanssa voi yrittää selvittää onnistuisiko ongelman korjaaminen operaattorin toimesta muunnospalvelussa. Jos sanoman vikaa lähtevissä sanomissa tai sanomien käsittelyssä ei pystytä millään tavalla muuttamaan, tulee toimijan sopia kunkin vastapuolen kanssa kahdenvälisestä menettelytavasta. Tämän tulisi kuitenkin olla ainoastaan väliaikainen ratkaisu siksi ajaksi, että järjestelmä saadaan mahdollisimman pikaisesti kuntoon. Esimerkiksi virheellisesti Z08[N]-sanoman lähettäminen järjestelmävirheeseen vedoten ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää. Verkkoyhtiön laskutuksen korjaaminen läpilaskutuksessa KR 7/2014: Tilanteessa, jossa myyjä läpilaskuttaa verkkopalvelun asiakkaalta, ei verkkoyhtiöllä ole asiakkaaseen suoraa laskutuskanavaa. Mikäli verkkoyhtiöllä tulee tällaisessa tapauksessa laskutukseensa jälkikäteen korjattavaa, tulee myyjän hyvittää tai periä asiakkaalta korjausta koskeva summa ja tilittää se verkkoyhtiölle. 6(6)