Suunnitelmaselostus 31.8.2016 HÄMEENKADUN KATUSUUNNITELMA KATUSUUNNITELMASELOSTUS
1 Päivämäärä 31.08.2016 Laatija Tarkastaja Jouni Lehtomaa Ramboll Finland Oy Jaana Kalliolaakso Tampereen kaupunki
2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 1.1 Suunnitelman sisältö ja tarkoitus 3 1.2 YLA:n päätös Hämeenkadun yleissuunnitelmasta 3 1.3 Yhteenkytkentä raitiotiesuunnitelmien kanssa 4 1.4 Projektin aikataulut 4 2. HÄMEENKADUN YLEISSUUNNITELMA 2015 JA SEN TARKISTAMINEN 4 2.1 Yleissuunnitelman periaatteet 4 2.2 Raitiotien vaiheittain rakentaminen ja joukkoliikennejärjestelyt 6 2.3 Yleissuunnitelman muutokset 7 3. HÄMEENKADUN JA SIIHEN LIITTYVIEN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 9 3.1 Liikenneverkko 9 3.2 Joukkoliikenne 9 3.3 Pyöräily 10 3.4 Kävely 10 3.5 Esteettömyys 10 3.6 Huolto- ja tavaraliikenne 11 3.7 Pelastusajoneuvoliikenne 11 3.8 Liikennevalo-ohjatut liittymät 11 3.9 Valaistus 13 3.10 Liikenteenohjaus 15 3.11 Kasvillisuus 15 3.12 Pintamateriaalit ja kalusteet 15 3.13 Katusulatus 17 3.14 Johto- ja laitesiirrot 17 4. KATUSUUNNITELMARATKAISUT 18 4.1 Hämeenkatu 18 4.2 Pirkankatu 20 4.3 Hämeenpuisto 20 4.4 Näsilinnankatu 21 4.5 Kuninkaankatu 21 4.6 Keskustori 22 4.7 Hatanpään valtatie 23 4.8 Koskikatu 23 4.9 Pellavatehtaankatu 24 4.10 Aleksanterinkatu 25 4.11 Tuomiokirkonkatu 25 4.12 Rautatienkatu ja Itsenäisyydenkatu 26 5. KUSTANNUSARVIO 27
3 1. JOHDANTO 1.1 Suunnitelman sisältö ja tarkoitus Hämeenkatu on noin kilometrin pituinen ja 30 metrin levyinen Tampereen keskustan pääkatu, jonka rakenteet ja materiaalit kaipaavat uudistamista. Suunnittelun lähtökohtina toimivat aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset: Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma, TAKLI (2013): Hämeenkadulla kulkee vain joukkoliikenne sekä jalankulku ja pyöräily toisistaan eroteltuina Raitiotien yleissuunnitelma (kaupunginvaltuusto hyväksyi 6/2014): Raitiotielinjaus kulkee Itsenäisyydenkadulta Pirkankadulle Hämeenkatua pitkin Hämeenkadun yleissuunnitelma (yhdyskuntalautakunta hyväksyi 12/2015) Henkilöautoliikenteen poistaminen Linja-autoliikenteen väheneminen Raitiotieliikenne kadun keskellä Yksisuuntaiset pyöräkaistat ajoradan vierellä Keskustan strateginen osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksyi 1/2016) Hämeenkatu on jalankululle ja joukkoliikenteelle varattu katu, jolla pyöräily on mahdollista. Katua on kehitettävä aktiivisena, monipuolisena, viihtyisänä ja laadukkaana ympäristönä turvaamalla kulttuurihistorialliset arvot ja liike-elämän toimintaedellytykset. Katusuunnitelman tavoitteena on tehdä Hämeenkadusta jalankululle ja joukkoliikenteelle varattu katu, jolla pyöräily on mahdollista. Kadulta varataan riittävä tila raitiotie- ja linja-autoliikenteelle Hämeenkadun keskilinjalla sekä määritellään pysäkkien sijainnit. Ajoradan molemmille puolille suunnitellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat ja kadun reunoille varataan entistä enemmän tilaa kävelylle ja oleskelulle. Kadun kalusteet, puut ja istutukset sijoitellaan uudelleen. 1.2 YLA:n päätös Hämeenkadun yleissuunnitelmasta Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi Hämeenkadulle laaditun yleissuunnitelman 1.12.2015. Yhdyskuntalautakunta päätti, että Hämeenkadun yleissuunnitelma toimii katusuunnitelman lähtökohtana, että yleissuunnitelmasta tehty yritysvaikutusten arviointi merkitään tiedoksi, että yleissuunnitelmasta saadut lausunnot ja muu palaute, joukkoliikenne-kokeilun vaikutustutkimuksesta saatavat tulokset sekä liikennevaikutukset keskustan muille kaduille tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja, että yleissuunnitelman ratkaisut kuten henkilöautoilun rajoittaminen tulee arvioida uudestaan, mikäli keskustan kehittämisen osalta tapahtuu muutoksia, koska ratkaisut ovat sidoksissa mm. maanalaisen pysäköinnin Kunkun parkin ja raitiotien toteuttamiseen. että kaupunkikuvallisista syistä pyöräteiden pintamateriaaliksi tulee valita joku muu kuin asfaltti. Pintamateriaalin pitää olla yhtä laadukas kuin muiden Hämeenkadun päällysteiden. Päällysteen valinnalla viestitetään käyttäjille myös ydinkeskustan pyöräteiden hierarkiasta, jossa Hämeenkatu palvelee asiointiliikkumista,
4 että jatkosuunnittelussa tulee tarkastella Koskikadun ja Pellavatehtaankadun välistä osuutta kokonaisliikennejärjestelmän kannalta. Pellavatehtaankadun jatkuvuutta on tässä mielessä pidettävä tavoiteltavana. Koskikadun taksi-pysäköinnissä voidaan tarkastella uudenlaisia toimintamalleja, ja että jatkosuunnittelussa tarkennetaan raitiotievaunun / pyöräilijän / jalankulkijan väistämisvelvollisuuksia ja tapoja miten liikkumisen turvallisuus taataan kaikkien käyttäjien osalta. 1.3 Yhteenkytkentä raitiotiesuunnitelmien kanssa Hämeenkadun katusuunnitelmat laadittiin samanaikaisesti raitiotiehen kuuluvien katujen suunnitelmien kanssa. Raitiotien suunnittelusta on Tampereen kaupungin sekä suunnittelija- ja rakennuttajakonsultin muodostama työyhteenliittymä Raitiotieallianssi. Hämeenkadun katusuunnitelmat laadittiin kuitenkin tiiviissä yhteistyössä Raitiotieallianssin kanssa, sillä Hämeenkadun raitiotielinjauksen ja pysäkkien suunnittelu sisältyi allianssin suunnittelutoimeksiantoon. Hämeenkadun katusuunnitteluprojektin vastuullisena konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jonka alikonsultteina toimivat myös Raitiotieallianssissa mukana olevat konsultit VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy. Muina alikonsultteina toimeksiannossa oli Whitenight Lighting Oy, Licon-AT sekä Viasys VDC Oy. 1.4 Projektin aikataulut Hämeenkadun katusuunnittelu alkoi tammikuussa 2016. Katusuunnitelmaluonnokset asetetaan nähtäville elo-syyskuun vaihteessa 2016, jonka jälkeen suunnitelmat siirtyivät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen hallinnolliseen käsittelyyn. Raitiotiekatujen katusuunnitelmat on tarkoitus hyväksyä ehdollisena. Katusuunnitelmien toteuttaminen on riippuvainen kaupunginvaltuuston raitiotiepäätöksestä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016. Katusuunnitelma voidaan toteuttaa myös vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raitiotien kannalta välttämättömät muutokset ja vasta myöhemmin muut suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet (esim. Hämeenkadun reuna-alueiden muutostyöt). Hämeenkadun rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kesällä 2017. Rakentamisen aikataulutus tarkentuu rakennussuunnitelmavaiheessa. Raitiotien ensimmäisen linjan operoinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2021. 2. HÄMEENKADUN YLEISSUUNNITELMA 2015 JA SEN TARKISTAMINEN 2.1 Yleissuunnitelman periaatteet Hämeenkadun yleissuunnitelmassa (Sito, 2013 2015) ratkaistiin Hämeenkadun liikenteen toteuttamistapa raitiotien valmistumisen (välillä Hervanta-Lielahti, TAYS-Pyynikintori) jälkeen. Hämeenkadun yleissuunnitelmassa raitiotie sijoitetaan keskelle Hämeenkadun katutilaa. Kadun keskellä kulkee raitiovaunu-, bussi-, taksi- ja huoltoliikenteelle tarkoitettu ajorata, jonka leveys on linjaosuudella 6,6 m ja pysäkkien kohdalla 6,10 m. Ajoradan molemmin puolin kulkee samassa tasossa ajoradan kanssa yksisuuntaiset 1,75 m leveät pyöräkaistat, jotka siirtyvät pysäkkien kohdalla laiturialueiden taakse ja kaventuvat 1,5 m levyisiksi. Jalkakäytävien leveys yleissuunnitelmassa oli 6,65 m ja pyöräkaistan ja jalkakäytävän väliin jäi 3,3 m tila huoltoliiken-
5 teen pysäköinnille, puustolle ja katukalusteille. Yleissuunnitelmassa on tavoitteena tehdä matala reunatuki pysäkkiealueiden ulkopuolella ajoradan ja jalankulun / pyöräväyläalueen väliin helpottamaan kadun ylittämistä jalan. Kuva 1 Hämeenkadun yleissuunnitelman tyyppipoikkileikkaukset. Yleissuunnitelman joukkoliikennepysäkit suunniteltiin Keskustorin pysäkkejä lukuun ottamatta linja-autojen ja raitiovaunun yhteiskäyttöpysäkeiksi. Linja-autoliikenteen oletettiin vähentyvän Hämeenkadulla merkittävästi jo raitiotien rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa ja raitiotievaunujen pituus (max 32 m) oletettiin ensimmäisessä vaiheessa pysäkkilaituria (47 m) lyhyemmäksi. Hämeenkatua risteävistä sivukaduista Pellavatehtaankadun, Kuninkaankadun, ja Kirkkokadun yhteys Jugend-torin kautta Hämeenkadulle katkaistiin. Aleksanterinkadulla ja Näsilinnankadulla sallittiin ajoneuvoliikenne Hämeenkadun poikki valo-ohjaamattomasti jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla. Rautatienkadun ja Hämeenpuiston liittymissä säilytettiin valo-ohjaus. Hatanpään valtatien liittymän valo-ohjauksen tarve tulisi määrittää jatkosuunnittelussa.
HÄMEENPUISTO KIRKKOK. NÄSINLINNANK. KUNINKAANK. ALEKSIS KIVEN K. KOSKIK. PELLAVATEHTAANK. ALEKSANTERINK. TUOMIOKIRKONK. RAUTATIENK. KATUSUUNNITELMASELOSTUS 6 KIRJASTO KESKUSTORI HÄMEENKATU PYÖRÄVÄYLÄ, RAITIOTIEPYSÄKKI YHDISTETTY RAITIOTIE- JA BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI Kuva 2 Hämeenkadun yleissuunnitelman liikennöintiperiaate. Yleissuunnitelmassa puollettiin Hämeenkadun nykyisen katusulatuksen laajentamista kattamaan koko Hämeenkadun. Ajoradan pintamateriaalina käytettiin sahattua nupukiveä. Jalkakäytävillä käytettiin pinnaltaan sileitä luonnonkivilaattoja ja ns. roomalaista riviladontakuviota, jota oli käytetty jo aikaisemmin Hämeenkadulla mm. jaksolla Keskustori-Kuninkaankatu. Pyöräkaistojen pintamateriaaliksi määritettiin asfaltti. Hämeenkadun katupuut (lehmus) ja valaistus (sama valaisinmalli kuin Keskustori-Kuninkaankatu -jaksolla) uusittiin. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi Hämeenkadun yleissuunnitelman katusuunnitelman lähtökohdaksi kokouksessaan 1.12.2015. Lisäksi päätettiin esitettyjen ponsien mukaisesti: Pyöräteiden pintamateriaaliksi tulee valita joku muu kuin asfaltti. Koskikadun ja Pellavatehtaankadun välistä osuutta tarkastellaan kokonaisliikennejärjestelmän kannalta. Pellavatehtaankadun jatkuvuus katsotaan tavoiteltavaksi. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan raitiotievaunun / pyöräilijän / jalankulkijan väistämisvelvollisuuksia ja tapoja miten liikkumisen turvallisuus taataan kaikkien käyttäjien osalta. 2.2 Raitiotien vaiheittain rakentaminen ja joukkoliikennejärjestelyt Tampereen kaupunki on mukana Raitiotieallianssissa, jonka toimeksiantona on suunnitella ja rakentaa moderni raitiotie välille Hervanta-Lentävänniemi ja Keskusta-TAYS. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2016 raitiotien rakentamisvaiheeseen siirtymisestä, tapahtuu rakentaminen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (aloitus 2017) rakennetaan linjat Pyynikintori-Hervanta sekä Pyynikintori-TAYS, joiden oletetaan valmistuvan vuonna 2021. Toisessa vaiheessa rakennetaan linja Pyynikintori-Lentävänniemi (aloitus 2019 2020, liikennöinti 2023). Myöhemmin raitiotiejärjestelmää on mahdollista laajentaa mm. Hatanpään valtatien kautta Pirkkalaan sekä TAYS:lta Koilliskeskukseen. Raitiotien ensimmäisessä vaiheessa, ennen Pyynikintorin ja Lentävänniemen välisen rataosuuden valmistumista, hoidetaan läntisen Tampereen joukkoliikenne nykytilanteen mukaisesti linjaautoilla. Vilkas, linjamäärältään vähintään nykyinen linja-autoliikenne aiheuttaa Hämeenkadun pysäkkijärjestelyihin lisätarpeita, joita ei Hämeenkadun yleissuunnitelmassa huomioitu. Lisäksi raitiotievaunujen hankintamenettelyn muutos mahdollistaa on jo raitiotien ensimmäisessä vaiheessa täyspitkien vaunujen liikennöinnin, minkä takia Hämeenkadun yleissuunnitelman mukaisia pidempien ratikan ja linja-auton yhteiskäyttöpysäkkejä ei voida toteuttaa lyhyiden korttelivälien vuoksi. Pitkät raitiotiepysäkit ja lisääntynyt bussien pysäkkitarve johtavat siihen, että koko Hämeenkadun mitalla on vain kaksi kortteliosuutta, jossa ei ole bussi- tai raitiotiepysäkkiä.
7 Kuva 3 Linja-autoliikenteen ennuste Hämeenkadun yleissuunnitelman ja tuoreimman näkemyksen mukaan Bussivuoroa / suunta / tunnissa (Tampereen kaupunki). 2.3 Yleissuunnitelman muutokset Hämeenkadun yleissuunnitelma laadittiin tilanteelle, jossa raitiotie on rakennettu Hervannan ja Lentävänniemen sekä Pyynikintorin ja TAYS:n välille. Hämeenkadulle jäljelle jäävä vähäinen linja-autoliikenteen oletettiin voivan käyttää raitiotienvaunujen kanssa samoja yhteiskäyttöpysäkkejä, koska vaunun pituus oli silloisen näkemyksen mukaan korkeintaan 32 metriä. Hämeenkadun yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen päätettiin, että raitiotien liikennöinti aloitettaisiin jo ennen Pyynikintori-Lentävänniemi haaran rakentumista. Lisäksi raitiovaunupysäkillä on varauduttava jo ensi vaiheessa täyspitkään ratikkaan. Näiden vuoksi suunnittelun alussa todettiin tarve tarkentaa yleissuunnitelmaa seuraavasti: Yhteiskäyttöpysäkeistä luovutaan: Tuulensuun linja-autopysäkki poistetaan, korvaava pysäkki noin 200 metrin päässä Metsolla. Tuulensuun linja-autopysäkkiä ei voida toteuttaa, koska kohdalla olevat raitiotiepysäkki ja bussipysäkki aiheuttaisivat linja-autoliikenteen jonoutumista siten, että jono tukkisi Hämeenpuiston etelä-pohjoissuuntaisen liikennöinnin. Koskipuistoon yhden linja-auton pysäkkisyvennys, joka mahdollistaa raitiovaunulla bussin ohittamisen Rautatieaseman linja-autopysäkki siirretään yhden korttelin verran lännemmäs Aleksanterinkadun ja Tuomiokirkonkadun väliin. Keskustorin linja-autopysäkkien määrää kasvatetaan, kohtaan tarvitaan pysäkit neljälle bussille suuntaansa. Jugend-torin nykyinen linja-autoterminaali katoksineen jää pois käytöstä Ajorataa levennetään kahden linja-auton kohtaamisen mahdollistamiseksi leveyteen 6,8 m, yleissuunnitelmassa ajoradan leveydet olivat 6,1 m pysäkillä ja 6,6 linjaosuudella.
8 Pyöräilijän turvallisuuden takia yleissuunnitelmassa suunnitellut pyöräkaistat muutetaan yksisuuntaisiksi pyöräteiksi, jotka ovat 4 cm ajorataa korkeammalla. Ajoradan ja pyörätien väliin sijoitetaan leveä reunatuki ja luonnonkivinauha, jonka leveys on yhteensä 0,58 m, ja joka siirtää pyöräilijän ajolinjaa kauemmaksi bussi- ja raitiotieliikenteestä. Edellä mainittujen poikkileikkausmuutosten takia puuston sijainti siirtyy yleissuunnitelmaan verrattuna keskimäärin noin 0,4 m lähemmäs Hämeenkadun reunalla olevia rakennuksia. Tämä muutos on noin 0,1 1,4 m nykytilanteeseen verrattuna. Kuva 4 Hämeenkadun tyyppipoikkileikkaus linjaosuudella.
9 Kuva 5 Hämeenkadun tyyppipoikkileikkaus pysäkkien kohdalla. 3. HÄMEENKADUN JA SIIHEN LIITTYVIEN KATUJEN LII- KENNEJÄRJESTELYT 3.1 Liikenneverkko Lähtökohtana suunnittelussa on ollut sekä Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa ja Hämeenkadun yleissuunnitelmassa esitetyt verkkoratkaisut. Näihin on katusuunnittelun yhteydessä tehty muutoksia lähinnä yhdyskuntalautakunnan yleissuunnitelman antamien ponsien perusteella sekä suunnittelun aikana kiinteistöjen edustajien ja omistajien kanssa käydyn vuoropuhelun perustella. Verkollisia muutoksia ovat olleet: Pellavatehtaankadun osittainen kaksisuuntaisuus Hämeenkadun pohjoispuolisella osuudella Koskikadun kaksisuuntaisuus lähes koko matkalla. Koskikadulta voidaan liikennöidä Hämeenkadulle vain charter-busseilla ja takseilla Hatanpään valtatien rakenteilla olleen kaksisuuntaisen pyörätien kytkeminen Hämeenkadun yksisuuntaisiin pyöräväyliin 3.2 Joukkoliikenne Hämeenkadun ensimmäisen vaiheen joukkoliikenne perustuu raitiotiehen, jonka läntinen pääte on alkuvaiheessa Pirkankadulla Pyynikintorin kohdalla. Lisäksi Hämeenkadulla liikennöi osa nykyisistä itäsuunnan bussiliikenteestä ja kaikki länsisuuntainen bussiliikenne. Länsisuunnan bussien reitti kulkee Keskustorin kautta joko Hämeenkatua itään tai Hatanpään valtatielle. Kun raitiotien jatke Lielahteen otetaan käyttöön, poistuu tällöin yli puolet länsisuunnan bussien liikenteestä Hämeenkadulta.
10 Keskustorin nykyinen bussiterminaali katoksineen jää pois käytöstä. Terminaalin korvaavat bussipysäkit sijoitetaan Hämeenkadun varrelle Keskustorin kohdalle. Vaihtopysäkkeinä korostuvat edelleen sekä Koskipuiston että Keskustorin pysäkkialueet. Näihin bussipysäkkeihin kytkeytyvät myös raitiotien pysäkit. 3.3 Pyöräily Hämeenkadun molemmille puolille tehdään yksisuuntaiset pyörätiet. Tavoitteena on, että pyöräliikenteen nopeustaso pysyy alhaisena ja katutila viestii pyörätien olevan tarkoitettu Hämeenkadun varren liikkumistarpeisiin. Pyörätien perusleveys on 1,5 m, jolloin saavutetaan riittävä tila pyöräilylle, mutta leveys ei kuitenkaan houkuttele nostamaan ajonopeutta. Pääosa pyöräpysäköinnistä sijoittuu Hämeenkadun pyöräväylien välittömään läheisyyteen ja osin liittyvien katujen puolelle. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä lisääntyy Hämeenkadulla 36 220 ja sivukaduilla vähenee pääosin Tuomiokirkonkadun kävelykaduksi muuttamisen takia 182 176. Näin ollen kokonaispysäköintipaikkatarjonta kasvaa 218 396. 3.4 Kävely Jalkakäytävät ovat Hämeenkadun molemmilla puolilla rakennusten vierellä pääosin d m levyisiä (mitta rakennuslinjasta puiden juuristoritilöihin). Jalankulkijoiden käytössä oleva tehokas liikennetila on todellisuudessa hieman tätä suurempi, sillä jalkakäytäviä rajaavan puu- ja yhteiskäyttöpylväsrivin etäisyys seinälinjasta on 6,21 m. Jalkakäytävien leveys on paikallisesti kahdessa kohtaa muuta katua kapeampi: Hämeenkatu 14 ja 15 kohdalla linja-autopysäkkisyvennyksen takia (Tempon ja Tampereen Teatterin talot, jalkakäytävät 4,1 m) sekä Hämeenkatu 30:n kohdalla muusta kadusta hieman poikkeavan rakennuslinjan takia (Tuulensuun talo, pohjoinen jalkakäytävä 5,20 m). Jalkakäytäviltä voidaan osoittaa kausiterassialueeksi ja muuksi toimintojen sijoitusalueeksi noin 2,0 metrin levyinen alue rakennusten seinälinjasta. Tällöin terassirakenteiden ja puiden väliin jää noin 3,46/4,21 metrin jalankulkualue (mitta juuristoritilään/puun tai yhteiskäyttöpylvään keskilinjaan). Jalankulkijoiden Hämeenkadun ylitykset tapahtuvat pääosin liittyvien katujen liittymäalueiden kohdilta, sillä Hämeenkadulle sijoitettavat bussi- ja raitiotiepysäkit vaikeuttavat kadun ylittämistä liittymien ulkopuolella. 3.5 Esteettömyys Esteettömyys on osa suunnittelun perustekijöitä. Hämeenkadun jalkakäytäville molemmin puolin katua tehdään näkörajoitteisille ohjaavat reitit keskelle jalankulkualuetta. Reitit sijoitetaan terasseille ja muulle toiminnalle varatun alueen ulkopuolelle. Ohjaavista laattariveistä johdetaan reitit pysäkeille ja kadunylityksiin. Alla olevassa kuvassa 6 on esitetty esimerkki ohjaavien reittien paikoista. Pintarakenteissa käytetään kontrastivärejä pysäkkien ja kadunylitysten reunoissa. Kadunylityspaikoilla ajoradalla käytetään muusta ajoradan päällysteestä selkeästi vaaleampaa päällystettä. Lisäksi pyörätien reunat merkitään kivinauhoilla. Kadunylitysten kohdilla reunakiven korkeus on osittain 0-tasossa suhteessa ajorataan liikuntarajoitteisten tarpeiden takia. Osalla matkaa ylityksen kohdassa reunakiven korkeus on noin 40 mm näkörajoitteisten tarpeisiin. Pysäkkien korkeus on sovitettu sekä bussien että ratikan lattiatasoon.
11 Kuva 6 Esimerkki ohjaavien reittien sijainneista 3.6 Huolto- ja tavaraliikenne Huoltoliikenteen ja tavaratoimitus pysäköintipaikoiksi on suunnitelmassa esitetty erillisiä paikkoja niihin kohtiin, joissa ei ole pysäkkijärjestelyjä. Lisäksi huolto- ja tavaraliikennettä palvelevat sivukatujen puolelle esitetyt lyhytaikaiset pysäköintipaikat em. liikenteelle. Huolto- ja tavaraliikenteen merkityt paikat esitetään aikarajoitetuksi (esimerkiksi käyttö aamupäivisin klo 07-11, pysäköimisaika 15 30 min.) 3.7 Pelastusajoneuvoliikenne Hämeenkadun poikkileikkaus sekä kalusteiden sijoittelu on suunniteltu siten, että pelastuslaitoksen toiminta kadulla on mahdollista. Rakennusten eteen on mahdollista ajaa kuorma-auton kokoisella ajoneuvolla rinnakkaiskatujen liittymien kohdilta tai linjaosuuksilta katupuiden välistä. Raitiovaunu- ja linja-autopysäkkien kohtia lukuun ottamatta pelastusajoneuvo voidaan pysäköidä myös puiden ja ajoradan väliselle huoltoliikenne/pyöräpysäköintikaistalle. Kuorma-autoa suuremmat ajoneuvot pysäköidään tarvittaessa ajoradalle ja varsinaiset pelastustehtävät hoidetaan ajoradalta raitiotieliikenne (ja ajolangat) katkaisten. 3.8 Liikennevalo-ohjatut liittymät Suunnittelualueella Hämeenkadulle tehdään liikennevalo-ohjaus viiteen liittymään. Nämä ovat: Pirkankatu-Hämeenkatu-Hämeenpuisto liikennevaloilla turvataan liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus, sillä Hämeenpuisto on osa ydinkeskustaan ympäröivästä keskustakehästä Hämeenkatu-Näsilinnankatu liikennevalo-ohjauksella varmistetaan etenkin Hämeenkadun suuntaisen jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus liikennevaloilla varmistetaan, että Näsilinnankadun suuntainen liikenne ei jää estämään Hämeenkadun bussi- ja raitiotieliikennettä Hämeenkatu-Pellavatehtaankatu liikennevalo-ohjauksella varmistetaan etenkin Hämeenkadun suuntaisen jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus liikennevaloilla varmistetaan, että Näsilinnankadun suuntainen liikenne ei jää estämään Hämeenkadun bussi- ja raitiotieliikennettä
12 Hämeenkatu-Aleksanterinkatu Hämeenkadun poikittainen Aleksanterinkatu toimii pelastusreittinä aluepelastuskeskukselta keskustan eteläpuolelle liikennevalo-ohjauksella varmistetaan etenkin hälytysreitin toimivuus, poikittaisen jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus sekä estetään autoliikenteen jääminen Hämeenkadun ajoradalle estämään bussi- ja raitiotieliikenteen sujumista. Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu-Rautatienkatu liikennevalo-ohjauksella varmistetaan liittymän sujuvuus ja turvallisuus liittymän toimivuudessa ja turvallisuudessa korostuvat sekoittuvat bussi- ja raitiotieliikenteen väylät, erittäin suuret kävelyvirrat vieressä olevaan Tampereen asemakeskukseen ja pyöräväylien jatkuvuudet. liittymään tehdään Rautatienkadulta etelään vain 1 kaista nykyisen kahden kaistan sijaan. Toimivuustarkasteluissa todettiin liittymän riittävä toimivuus em. ratkaisulla. Kuva 7 Hämeenkadun valo-ohjatut liittymät. Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun liittymän toimivuutta simuloitiin Vissimsimulointiohjelmalla valo-ohjaamattomana. Simulointitarkasteluissa tulisi esille seuraavaa: liikennemäärinä käytettiin nykyisiä laskettuja liikennemääriä pyöräliikenne ja kävelyliikenne on laskettu nykyinen liikenne Hämeenkadun ylittävä henkilöautoliikenne pysähtyi ajoradalle väistäessään vastaisella puolella Hämeenkatu Pellavatehtaankatua ylittävää pyörä- ja kävelyliikennettä. Tämä heikentää Hämeenkadun bussi- ja raitiotieliikenteen sujuvuutta. Pellavatehtaankadulle sivusuunnalle muodostui autoliikenteen jonoja Hämeenkadun ylittämiseen Pitkä jonotusaika tuo esille riskin, että pitkään jonottanut henkilöauto ajaa voimakkaasti kiihdyttäen Hämeenkadun poikki. Tämä voi johtaa vakavaan onnettomuuteen, jossa henkilöauto ja kävelijä/pyöräilijä törmäävät.
13 3.9 Valaistus Hämeenkatu Hämeenkatu on Tampereen pääkatu ja se on määritelty valaistavaksi ajoradan osalta valaistusluokan M1 (AL1) mukaisesti, sekä kevyen liikenteen väylän osalta valaistusluokan P1 (K1) mukaisesti. Ajoradan ylittävillä kävely- ja pyöräliikenteen reiteillä on paljon risteävää liikennettä, joten myös nämä kohdat valaistaan hyvin. Ajorata ja kävelylle ja pyöräilylle tarkoitetut väylät erotetaan toisistaan hieman toisistaan poikkeavilla valkoisen valon värisävyillä. Ajoradan valaistuksessa käytetään neutraalin valkoista (n. 4000K) valoa ja kevyen liikenteen väylien valaistuksessa lämpimän valkoista (n. 3000K) valoa. Sekä ajoratavalaistusta kävelyn ja pyöräilyn alueiden valaistusta ohjataan omina alueinaan. Ajoratavalaistuksen tasoa pidetään normaalisti valaistusluokan M2 (AL2) mukaisella tasolla, josta sitä tarvittaessa nostetaan älykkäällä valaistuksen ohjauksella tasolle M1 (AL1). Pyöräväylien valaistustaso pidetään normaalitilanteessa tasolla P1 (K1). Molempia valaistuksia himmennetään yöaikaan, kun kadulla liikkujia on vähän. Väylävalaistusta ohjataan älykkäällä valaistuksen ohjausjärjestelmällä, joka säätää valaistustasot liikennemäärien ja ennalta sovittujen tasojen mukaan. Valaistuksella voidaan korostaa Hämeenkadun kävelyn ylityskohtia sekä valon määrän että valon värin avulla. Väylien valaistus toteutetaan himmennettävillä LED valaisimilla jotka tuottavat laadukasta valkoista valoa. Häikäisy minimoidaan ja valo ohjataan optiikalla niin, että valoa saadaan tehokkaasti sinne, missä sitä tarvitaan. Valaisimien valonlähteinä käytetään LED moduuleita joille muotoillan pylvään muotokieleen ja ympäristöön sopiva valaisinkuori. Valaisinpylväät muodostavat katunäkymään merkittävän elementin. Hämeenkadulle rakennetaan 11 m korkeat yhteiskäyttöpylväät, joihin kiinnitetään raitiotien ajolangat, valaistus ja valoviikkojen valaistus. Pylväät sijaitsevat vastakkain kadun molemmin puolin n. 26m välein. Hämeenkadulle on sen asemasta johtuen suunniteltu oma, kadun identiteettiä ja arvokkuutta tukeva yhteiskäyttöpylväs. Yhteiskäyttöpylvään rakenteessa on nähtävissä viitteitä luonnossa esiintyvistä muodoista, kuten puiden rungoista ja oksistosta. Rakenteessa on nähtävissä vivahteita myös historiallisen ristikkopylvään ominaispiirteistä. Pylväs koostuu neljästä pystyprofiilista, jotta se on koostaan huolimatta mahdollisimman ilmava ja kevyt. Profiilit ja niiden sidosrakenteet on aseteltu symmetrisesti niin, että ne muodostavat mielenkiintoisen ja harmonisen muodon. väylävalaisimet sijaitsevat kiinni pylväässä eri korkeuksilla. Pylvään jalustaosaan sijoitetaan kytkentätilat tekniikalle sekä tila pylvään ristikkorakennetta valaisevalle valaisimelle. Pylväässä varaudutaan julkisivuvalaistusvalaisimien sijoitusmahdollisuudelle. Kadun ylle, raitiotien ajolangan yläpuolelle varataan tila valoviikko- ja kausivalaistusta varten. Tätä tilaa voidaan käyttää kesäaikaan muutenkin katunäkymän elävöittämiseen. Kadun kalusteissa käytetään tarvittaessa integroituja valaistusratkaisuja. Valaisinpylväistä voidaan tarvittaessa suunnata erillisiä kohdevaloja yksittäisesti valaistavia kohteita varten. Hämeenkadulle tuodaan väliaikaista sähköntarvetta varten liityntäpisteitä tapahtumasähköverkkoon.
14 Kuva 8 Hämeenkadun valaisinpylväs eri suunnilta katsottuna. Kuva 9 Hämeenkadun uusi valaistus Sokoksen kohdalta katsottuna. Yhteiskäyttöpylväissä on alimpana raitiotien sähköistyksen vaijeri ja ylimpänä kaksi vaijeria valoviikkoja varten Hämeenpuisto Hämeenpuisto toimii Hämeenkadun länsipään päätepisteenä. Alueen valaistus toteutetaan aukiomaisuutta korostavalla vaijeriratkaisulla ja LED- valaisimilla yhteiskäyttöpylväistä. Reunoille sijoitettavat pylväät korostavat kohdan olevan enemmän Hämeenpuistoon kuuluvana. Hämeenpuiston keskiakselilla olevan kävely- ja pyöräreitin käyttäjät ohjataan valaistuksen avulla oikeille reiteille ja kadun ylityspaikoille. Valaistus toteutetaan LED-valaisimilla. Hatanpään valtatie Hatanpään valtatien valaisinpylväät muodostavat jo nykyisin oman identiteetin tälle keskustan sisääntuloreitille. Valaistusperiaate ja -pylväät pidetään entisellään. Ainoastaan niiden sijaintia muutetaan tarvittavilta osin. Rautatienkatu ja Itsenäisyydenkatu Rautatienkadun valaistus toteutetaan uusilla 10m keskiasennuspylväillä ja säädettävillä LED valaisimilla niin, että vaadittu valaistusluokka täyttyy. Pylväs ja valaisin noudattavat Tampereen kaupungin suunnitteluohjetta. Itsenäisyydenkatu toimii rautatieaseman kanssa Hämeenkadun itäpään päätteenä. Tämän aukiomaisen ja vilkkaan risteävän liikenteen alueen valaistus toteutetaan vaijeriratkaisulla ja LED valaisimilla. Yhteiskäyttöpylväät sijaitsevat mahdollisuuksien mukaan alueen reunoilla, jolloin tilaan saadaan enemmän aukiomaista tunnelmaa.
15 3.10 Liikenteenohjaus Opastus Hämeenkadun muuttuessa koko osuudelta kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä taksien käyttöön, johtaa muutos myös eri kohteiden opastettuihin reittimuutoksiin. Suurimmat muutokset nykyiseen opastukseen kohdistuvat Hämeenpuistoon. Lisäksi rautatieaseman, linjaautoaseman sekä keskustan informaatiopisteen matkailuopastukset muuttuvat reittimuutosten myötä. Näistä muutoksista on laadittu erillinen tarkastelu. Liikennemerkit Lähtökohtana Hämeenkadulla on, että Hämeenkadulta ei tapahdu vasemmalle kääntymisiä. Tällöin voidaan parhaiten varmistaa joukkoliikenteen sujuvuus. Hämeenkadulla käytetään ns. pieniä liikennemerkkejä mahdollisuuksien mukaan. 3.11 Kasvillisuus Hämeenkadun nykyiset puut ovat osin heikkokuntoisia ja niillä ei ole ajanmukaisia ja tarpeellisia kasvualustoja. Puut poistetaan ja niiden tilalle uuteen paikkaan istutetaan runkopuina kookkaita Keisarinlehmuksia. Näiden puiden latvuksen yläosan puhdas kartiomuoto vahvistaa kaupungin tärkeimmän paraatikadun juhlavuutta. Puut istutetaan kantavaan kasvualustaan ja niiden suojaksi tehdään suojaksi maaritilät ja runkosuojat. Kuva 10 Helsingin Kaivopuiston Keisarinlehmuskujanne 3.12 Pintamateriaalit ja kalusteet Pintamateriaalit Kaikki pintamateriaalit Hämeenkadulla tehdään luonnonkivipintoina. Ajoradan kiveys tehdään sahatusta nupukivestä, värityksellään pyritään nykyisenkaltaiseen värivaihteluun ja pyritään välttämään tasaista monotonista väritystä. Kolmivärinen nupukiveys paksuudeltaan 140 mm (Kurun harmaa, Korpilahden punaruskea ja tumma harmaa) jättää vaalean harmaan Kurun harmaan käytettäväksi Hämeenkadun ylityskohdilla ja pyöräteillä. Tällöin hieman kirjavassa ajoradan kiveyksessä eivät kumirenkaiden jäljet erotu yhtä voimakkaasti kuin erottuisivat tasaisen harmaassa nupukivipinnassa.. Vaaleassa Kurun harmaassa pyörätielaatoituksessa on riittävä tummuuskontrasti jalkakäytäväänkin.
16 Jalkakäytävien, pyöräteiden ja pysäkkien päällysteenä käytetään 100 mm vahvuisia ja kolmea erikokoista luonnonkivilaattaa (kuten Sokoksen kohdan nykyinen laatoitus). Jalkakäytävällä käytetään kaikkia kolmea kokoa poltettuna pintana, pyörätiellä kahta isoa laattaa ristipäähakattuna ja pysäkeillä pienempää laattaa ristipäähakattuna. Näin pintamateriaalit muodostavat laajemmin yhtenäisen alueen ja tarkemmin tarkasteltuna kukin alue on omanaan. Kuva 11 Pintamateriaalit (alustavat) Kalusteet Bussi- ja raitiotiepysäkkikatokset toteutetaan hyvin läpinäkyvinä ja ne hankitaan erilkseen. Pysäkkeihin sijoitetaan matkustajainformaatiota sekä mahdollisesti mainoksia sisältäviä rakenteita.. Pysäkkikatosten lopullinen muotoilu tehdään myöhemmin kadunrakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Pyöräpysäköinnin telineinä käytetään runkolukituksen mahdollistavia telineitä. Osa telineistä tehdään kiinteinä ja osa siirrettävinä. Tällöin voidaan reagoida telinetarpeeseen pyöräilysesongin mukaan. Istuinpenkit sijoitetaan puurivien kohdille niiden väliin. Sijoituksessa otetaan huomioon mahdollisten mainosrakenteiden ja roskakorien sijoituspaikat. Katutilaan tullaan sijoittamaan myös julkisia sähköisesti ohjattavia informaatio- ja opastusjärjestelmiä. Näiden ratkaisut määritetään tarkemmin kadunrakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä.
17 3.13 Katusulatus Tällä hetkellä Hämeenkadulla on katusulatus toteutettu välille Kauppakatu Aleksis Kiven katu, sulatusalue kytkeytyy samalla myös Kuninkaankadun kävelykatuosuudelle. Lisäksi katusulatus on tehty Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuudelle Hämeenkadun pohjoispuolelle. Eteläpuoliselle uudistuvalle Tuomiokirkonkadulle on esitetty myös katusulatuksen rakentaminen kadun muuttuessa kävelykaduksi. Hämeenkadun katusulatuksen laajuus voidaan tehdä eri tavalla: Vaihtoehto 0 Ei sulatusta nykyinen sulatusalue rakennetaan uudelleen, sisältyy katusuunnitelman peruskustannukseen vertailuvaihtoehto Vaihtoehto 1 Suppea sulatusalue sulatus koskee ainoastaan bussi- ja raitiotiepysäkkien odotusalueita ja niille johtavia luiskia lisäksi nykyiset sulatusalueet rakennetaan uudelleen rakentamiskustannus 0,5 M, ylläpitokustannus 60.000 /v Vaihtoehto 2 Laaja sulatusalue sulatusalueeseen kuuluvat jalkakäytävien alueet, pyörätiet ja pysäkkien odotustilat ja niille johtavat luiskat sulatukseen eivät kuulu Hämeenkadun ajorata eivätkä puuistutuskaistat rakentamiskustannusarvio 4,0 M, ylläpitokustannus 500.000 /v Katusuunnitelmaan sisällytetty sulatusjärjestelmä on tehty vaihtoehdon 2 Laaja sulatusalue mukaisesti. 3.14 Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella on merkittävä määrä eri operaattorien omistamia johtoja ja kaapeleita. Osalla matkaa Keskustorin kohdalla ja itäisellä katuosuudella on kadun suuntaisesti kaukolämpölinja, joka jää nykyiselle paikalleen. Lähes koko kadun matkalla jalkakäytävän alla nykyisen puulinjan vieressä on Elisan johtokanaalit, joiden haarautumiin on tehty suuret valetut kaivot. Johtolinja sisältää tuhansia kaapelipareja ja sen siirtäminen tai katkaiseminen on kustannuksiltaan merkittävä. Johtolinja jää nykyiselle paikalleen ja se suojataan tarvittavilta osin. Muiden johtojen osalta siirtoja tehdään tarvittaessa ja siten, että vältetään johtojen ja kaapeleiden jättämistä katusulatuksella varustettujen jalkakäytävien alle. Kaikki johto- ja kaapelilinjat, jotka risteävät raitiotielinjaa, suojataan tai siirretään.
18 4. KATUSUUNNITELMARATKAISUT 4.1 Hämeenkatu Hämeenkatu muuttuu kävelypainotteiseksi joukkoliikennekaduksi, jolla on asiointipyöräily sekä taksi- ja huoltoliikenne sallittu. Alla olevissa kuvissa on esitetty Hämeenkadun katutilaratkaisut kadun eri kohdissa. Hämeenkatua länteen Näsilinnankadulta, taustalla Hämeenpuisto. Etualalla raitiotiepysäkit Hämeenkatua länteen, taustalla Näsilinnankatu. Tälle osuudelle voidaan sijoittaa pyörätelineitä ja huolto- ja tavaraliikenteen pysäköimispaikkoja lähelle puurivejä. Hämeenkatu on pituudeltaan 1010 metriä ja sen ajoradan sekä pyörä- ja kävelyväylien päällysteenä on luonnonkivi. Katu rakennetaan koko 30 metrin katualueen osalla kokonaan. Raitiotielinja sijoittuu keskeisesti katutilaan. Bussiliikenne, taksit ja huoltoliikenne käyttää raitiotien kanssa samoja kaistoja. Muu moottoriajoneuvoliikenne Hämeenkadulla kielletään.
19 Raitiotien pysäkkiparit sijoittuvat Hämeenkadun länsipäähän Tuulensuun kohdalle, Raatihuoneen kohdalle, Koskikadun ja Pellavatehtaankadun väliselle osuudelle sekä lähelle Hämeenkadun länsipäätä Rautatienkadun läheisyyteen. Bussipysäkit sijoittuvat Pirkankadulle Metso kirjastotalon kohdalle, Keskustorille, Koskipuistoon ja Aleksanterinkadun ja Tuomiokirkonkadun väliselle osuudelle. Hämeenkadulla on nopeusrajoitus 20 km/h. Kadulla ei sallita vasemmalle kääntymisiä. Hämeenkatua länteen Raatihuoneen kohdalta. Etualalla Aleksis Kiven kadun kohdalla Hämeenkadun katuylitys, taustalla raitiotiepysäkit. Hämeenkatua länteen Koskikadun kohdalta, taustalla Hämeensilta. Etualalla on Koskikadun kohdalla oleva Hämeenkadun katuylitys ja Koskikadun liittyminen Hämeenkatuun. Taustalla ovat syvennyksessä olevat bussipysäkit.
20 Hämeenkatu itään, edessä Pellavatehtaankatu, taustalla Asemakeskus. Hämeenkadulla näkyy kadunylityskohta. Liittymä on liikennevalo-ohjattu. 4.2 Pirkankatu Kuva lisätään Hämeenkadun katusuunnitelma liittyy Pirkankatuun ja sille tehtyyn erilliseen katusuunnitelmaan. Pirkankadun osuudella Metson kohdalla lännen suunasta tulevat autoliikenteen kaistat jakautuvat siten, että Metson kohdalta länteen raitiotie ja autoliikenne sijoittuvat omille kaistoilleen raitiotieliikenteen sijoittuessa kadun keskelle. Itäsuuntaan Hämeenkadulle bussiliikenne johdetaan raitiotieliikenteen kanssa samoille kaistoille, muu autoliikenne sitä vastoin käyttää omia kaistojaan. Pirkankatu tehdään asfalttipäällysteisenä. 4.3 Hämeenpuisto Kuvat lisätään myöhemmin visualisoinnin valmistuttua Hämeenpuiston suunnittelualue rajautuu Pirkankadun-Hämeenkadun välittömään läheisyyteen. Merkittävin muutos tapahtuu kohdassa, jossa bussi- ja raitiotieliikenne johdetaan kaartaen Hämeenpuiston poikki. Kyseisessä kohdalla ajorata on nykyistä loivemmalla kaarteella ja ajorataa siirtyy nykyistä lähemmäs Hämeenpuiston patsasta. Katujärjestelyissä ei vaikuteta Aleksanterin kirkon puistoon muutoin kuin nykyiset kulkuyhteydet jäävät edelleen käyttöön. Hämeenpuiston keskellä oleva Pirkankadun ylityspaikka kerää sekä Hämeenpuiston etelä pohjoissuuntaisen että Hämeenkadun yksisuuntaisten pyöräväylien liikenteen. Pirkankatu-Hämeenkatu tehdään Hämeenpuistossa Ajoratojen välisellä osuudella luonnonkivipäällysteisenä. Tässä osuudella liikenne on sallittu vain bussi- ja raitiotieliikenteelle.
21 4.4 Näsilinnankatu Hämeenkadun ja Näsilinnankadun liittymäalue. Liittymä on liikennevalo-ohjattu. Etualalla raitiotiepysäkit. Näsilinnankadulla liikennejärjestelyiden muutos kohdistuu vain Hämeenkadun liittymäalueeseen. Näsilinnankadulta ohjataan vain yksi kaista Hämeenkadun poikki ja liittymäalue on korotettu. Liittymässä on liikennevalo-ohjaus. Liikenne Näsilinnankatua Hämeenkadun poikki on sallittu kaikelle liikenteelle, kääntyminen Hämeenkadulle on kielletty lukuun ottamatta takseja ja huoltoliikennettä. 4.5 Kuninkaankatu Hämeenkadun ja Kuninkaankadun liittymäalue. Kadun ylityspaikka Kävelykadun kohdalla. Kuninkaankatu muutetaan osin kaksikaistaiseksi, jotta kiinteistön kellaripysäköintiin voidaan liikennöidä Hallituskadun kautta ja kiinteistön autoliikennettä ei johdeta Hämeenkadulle. Kadun
22 varrelle jää edelleen palvelubussien kadunvarsipysäköinti ja taksiasema-alue. Palvelubussit, taksit ja huoltoliikenne saavat kääntyä Kuninkaankadulta Hämeenkadulle. Kuninkaankadun poikkileikkauksessa itäinen Sokoksen puoleinen reuna jää entiselleen, jossa jalkakäyttävä sijoittuu osittain Sokos-kiinteistön arkadiin 4,0 metrin levyisenä. Kaksisuuntaisella osuudella ajoradan leveys on 5,5 m ja yksisuuntaisella osuudella 4,0 m. Nykyiset kadun suuntaiset palvelubussien ja taksien alueet ovat 2,5 m levyiset. Läntisen puolen jalkakäytävän leveys on kaksisuuntaisella osuudella 5,5 m ja yksisuuntaisella osuudella 6,5 m. Ajorata on asfalttipäällysteinen, jalkakäytävät ovat betonilaattapäällysteisiä. 4.6 Keskustori Hämeenkatu Hämeensillalta länteen. Taustalla Keskustori. Kuvassa näkyy Hämeenkadun molemmille reunoille tehtävät Keskustorin neljä bussipysäkkiä Hämeenkadun katusuunnitelma kohdistuu vain katualueelle ja siten torialueisiin ei tule muutoksia. Aleksi Kiven kadun kohdalla säilyy nykyinen Hämeenkadun ylityspaikka. Torin reunalla olevan nykyinen ylityspaikka muuttuu hieman sijainniltaan. Keskustorin eteläosaan (Jugend-tori) mahdollistetaan taksi- ja huoltoliikenteen ajo Hämeenkadulta. Tämän ajon tarve määräytyy tarkemmin Keskustorin erillisissä suunnitelmissa.
23 4.7 Hatanpään valtatie Hämeenkatu Pellavatehtaankadulta länteen. Hämeenkadun muuttuessa koko matkalla kävely- ja joukkoliikennekaduksi muuttuu myös Hatanpään valtatien liikennöinti Hämeenkadun ja Vuolteenkadun välisellä osuudella. Hämeenkadun ja Verkatehtaankadun välisellä osuudella Hatanpään valtatietä liikennöi vain bussiliikenne sekä taksi- ja huoltoliikenne. Tätä liikennöintiä varten Hatanpään valtatielle riittää vain yksi ajokaista suuntaansa. Bussiliikenteelle tehdään Koskipuiston vaihtopysäkkiterminaalia varten kolme syvennyksessä olevaa bussipysäkkiä suuntaansa. Bussipysäkkien kohdalla ajokaistat ovat leveydeltään 3,25 m eli ajorata on leveydeltään yhteensä 6,5 m. Syvennyksissä olevien bussipysäkkien leveydet ovat 3,25 m ja 3,1 m. Kapeampien kaistojen ja bussipysäkkien käyttäminen mahdollistaa nykyisen kaupunkikuvassa tärkeän merkityksen omaavan runkopuun säilyttämisen. Pyöräliikenteelle tehdään kaksisuuntainen 3,0 m levyinen pyörätie kadun länsireunaan. Väylä yhdistyy Koskikeskuksen kohdalla vuonna 2016 rakennettuun pyörätiehen. Hatanpään valtatien suojatieylitys Verkatehtaankadun kohdalle tehdään saarekkeellisena. Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymässä on otettu huomioon mahdollisuus toteuttaa raitiotielinja Hämeenkadun itäsuunnan ja Hatanpään valtatien välillä. Liittymä on valoohjaamaton, sillä liittymän kautta liikennöi vain busseja, takseja ja huoltoliikennettä. 4.8 Koskikatu Kuva lisätään myöhemmin Koskikatu muuttuu koko matkalla kaksisuuntaiseksi. Ajo Koskikadulle on mahdollista Kyttälänkadun ja Pellavatehtaankadun kautta. Koskikadulta voi bussi- ja taksiliikenne liikennöidä Hämeenkadulle itä- tai länsisuuntaan. Koskikadun päätteeksi Hämeenkadun lähelle Koskipuiston reunaan tehdään henkilöautomitoituksella kääntymispaikka. Koskikadun ajorata säilyy nykyisellään, myös taksiasema säilyy nykyisellään.
24 4.9 Pellavatehtaankatu Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun liittymäalue, kuva länteen. Liittymä on liikennevaloohjattu. Pellavatehtaankadulla Hämeenkadun ylitys tehdään yhdellä kaistalle liikennöintisuunnan ollessa etelästä pohjoiseen. Hämeenkadun pohjoispuolella Kyttälänkadulta Hämeenkadun suuntaan noin korttelin puoliväliin sakka Pellavatehtaankatu muutetaan kaksisuuntaiseksi, jotta mahdollistetaan korttelin ajomahdollisuus kahteen kiinteistökohtaiseen pysäköintiin. Tältä osuudelta poistuu nykyinen kadunvarsipysäköinti. Paaluvälillä 10 80 kaksisuuntaisen katujakson ajoradan leveys on 5,50 m ja molemmilla puolilla olevien jalkakäytävien leveydet 3,85 m ja 2,55 m. Paaluvälillä 85 105 yksisuuntaisen osuuden ajoradan leveys on 3,75. Kadun molemmin puolin olevien jalkakäytävien leveydet ovat 3,90 5,10 m ja 3,10 4,20 m. Ajorata on asfalttipäällysteinen, jalkakäytävät ovat betonikivipäällysteisiä
25 4.10 Aleksanterinkatu Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun liittymäalue, kuva itään, taustalla Asemakeskus. Aleksanterinkadulle sijoittuu pelastusreitti. Liittymä on liikennevalo-ohjattu Aleksanterinkadulla on yksi ajokaista Hämeenkadun poikki ajosuunnan ollessa pohjoisesta etelään. Liittymä on valo-ohjattu ja korotettu. Valo-ohjauksessa otetaan huomioon Aleksanterinkadun toimiminen pelastusreittinä. 4.11 Tuomiokirkonkatu Hämeenkatu itään Tuomiokirkonkadun kohdalta, taustalla Asemakeskus. Etualalla Hämeenkadun ylityskohta, taustalla raitiotiepysäkit Tuomiokirkonkadulla muutokset koskevat vain Hämeenkadun katualuetta. Tuomiokirkonkadun muutokset tehdään erillisen suunnitelman mukaan
26 4.12 Rautatienkatu ja Itsenäisyydenkatu Hämeenkatu päättyy Rautatienkatuun, taustalla Asemakeskus Hämeenkadun alku Itsenäisyydenkadun varren raitiotielinjalta länteen, edessä poikittain Rautatienkatu. Muutokset kohdistuvat Rautatienkatuun Hämeenkadun ja Kyttälänkadun välillä ja Itsenäisyydenkatuun Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun tunnelin läntisen suuaukon välillä. Raitiotielinja ohjataan Hämeenkadulta tunnelin eteläiseen aukkoon, Itsenäisyydenkadun ajorata autoliikenteelle sijoittuu tunnelin pohjoiseen aukkoon. Rautatienkadulla on kaksi kaistaa suuntaansa kaistaleveydeltään 3,25 m. Molemmin puolin olevien jalkakäytävien leveydet ovat 3,0 4,70 meriä. Itäisellä reunalla olevan kaksisuuntaisen pyörätien leveys on 2,5-3,0 m.
27 Itsenäisyydenkadulla ajokaistojen leveydet ovat 3,5 m. Kadun pohjoispuolella olevien jalkakäytävän ja kaksisuuntaisen pyörätien leveydet ovat molempien osalta 2,0 m. Kaikki väylät ja jalkakäytävät ovat asfalttipäällysteisiä. 5. KUSTANNUSARVIO KOHDE VE 0 EI SULATUSTA VE 1 SUPPEA SULATUS VE2 LAAJA SULATUS Hämeenkatu 8,7 9,2 12,2 1 Muut kadut 2,0 2,0 2,0 Valaistus 1,0 1,0 1,0 2 Johtosiirrot 0,5 0,5 1,0 3 Liikennevalot 1,0 1,0 1,0 4 YHTEENSÄ 13,2 M 13,7 17,2 HUOM. Hämeenkadun osuudella raitiotien rakentaminen on eri kustannus suuruudeltaan 12,5 M Hämeensillan saneeraus on eri kustannus suuruudeltaan 5,0 Me. Kustannusarvio perustuu seuraaviin seikkoihin: 6. RAKENTAMINEN 1 Asfalttipäällysteet muutettu luonnonkivipäällysteiksi (YLA päätös) 2 Hämeenkadulla yhteiskäyttöpylväät (valaistus + raitiotien sähköistys), vähennetty ratikan sähköistysosuuden kustannus (arvio 30 %) 3 Laajan sulatusjärjestelmän toteuttaminen edellyttää hieman laajempia johtosiirtoja, jotta myöhemmissä johtokorjauksissa ei tarvitse uusia kaikkia sulatusalueita 4 Hyödynnetään nykyisiä liikennevaloja, raitiotien liikennevalot ratikan kustannuksissa (yleissuunnitelmassa 3 liikennevalot vähemmän, Pellavatehtaankatu, Näsilinnankatu, Aleksanterinkatu) Hämeenkadun rakentaminen arvioidaan alkavan vuonna 2017. Töiden valmistuminen arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2022. Rakentaminen vaiheistetaan sekä pituussuunnassa että kadun poikkisuunnassa. Rakentamisen aikana taataan tarpeiden mukaiset kulkuyhteydet kiinteistöille ja niissä sijaitseviin yrityksiin. Rakentamisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä eri osapuolten kanssa.
28 Hämeenpuistosta itään Näsilinnankadulta itään
29 Keskustorilta länteen Koskikadulta länteen
30 Koskipuiston pysäkiltä itään Tuomiokirkonkadun kohdalta itään
31 Rautatienkadulta länteen