L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2005 ASIA Diaarinumero LSU 2004 Y 1077(131) HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Nurmon kunnan Nurmon kylässä. Perustettava yhtiö Manupork Oy/Olli Autio, Pentti Honkala, Petri Penttilä Yhteyshenkilö: Olli Autio, Kalistajantie 99, 60550 Nurmo LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Rakennettava uusi 2 999 lihasian sikala sijaitsee Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Manunkangas RN:o 8:239. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 2 000 paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 12.11.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakennettava sikala sijaitsee Nurmon kunnan Nurmon kylässä noin 4 km:n etäisyydellä Nurmon kunnan keskustasta luoteeseen. Hakemuksen mukaan lähin naapurin loma asuntokäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 490 metrin etäisyydellä ja muut naapurien loma asuntokäytössä olevat rakennukset yli 700 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 860 metrin etäisyydellä ja muut naapurien vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat yli 900 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen ympäristö on osittain metsää ja osittain peltoaluetta. Lihasikalan rakennuspaikan viereisellä tilalla Saranpäänmäki RN:o 8:238 sijaitsee noin 990 lihasian sikala. Kyseiselle tilalle on myönnetty myös ympäristölupa 60 000 broilerin kasvattamolle. Sikalarakennuksen sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kohtakankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalle rakennetaan 2 999 lihasian sikala. Lihasikalan toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin kolmen kasvatuserän vuosikiertoon. Eläinten ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, joka mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Tuotettava lihamäärä on noin 824 000 kg vuodessa. Poistoilmahormit sijoitetaan sikalarakennuksen katolle. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Sikalarakennuksen viereen rakennetaan kolme noin 1 834 m 3 :n lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla katteella esim. styrox rouheella tai turpeella. Lietteet johdetaan lietesäiliöihin noin 10 m 3 :n pumppukaivon kautta, joka katetaan betonikannella. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen ja pumppukaivon kanssa noin 6 710 m 3. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalarakennuksen pesuvedet, eläinsuojan sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lietteen levitykseen yhteensä 309,19 ha. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levitys tapahtuu keväällä viikkojen 18 20 aikana sekä syksyllä viikkojen 36 40 aikana. Muut varastot Tilalle tulee noin 5 000 litran polttoainesäiliö sisätiloihin. Säiliö varustetaan lukituksella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on Nurmon kunnan kaavoitussuosituksen mukaisesti syrjäinen ja sikalalle soveltuva. Nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja.
3 Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 10 t/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Tilalle hankitaan kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Toiminnasta syntyvät muut jätteet noin 0,2 t/vuosi toimitetaan kunnalliseen jätekeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehu, teuras ja välitysauto käyvät keskimäärin kerran viikossa ja sikalan työntekijät kerran päivässä. Lisäksi liikennettä aiheutuu satunnaisista huoltoajoista. Lietettä ajetaan kevään ja syksyn levitysviikkojen aikana yhteensä 400 kuormaa vuodessa. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Sama sumukastelu mahdollistaa alkuliuotukset kasvatusparttioiden vaihtopesuissa ja näin pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä vähenee. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon, säiliöiden alatäyttöön sekä lietesäiliöiden kattamiseen styrox, turve tai muulla vastaavalla kevytkatteella. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja liete levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Nurmon kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 24.11. 23.12.2004 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Etelä Pohjanmaa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Nurmon kunnanhallitukselta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta. Lisäksi ympäristökeskuksen YVAviranomaiselta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Nurmon kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Nurmon kunta on nimenomaisesti hankkinut omistukseensa 11 hehtaaria maata tarkoituksena varata alue yksinomaan suurille sianlihan ja siipikarjan tuotantoyksiköille. Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva hanke sijaitsee kyseisellä alueella. Täten se vastaa Nurmon kunnanhallituksen ja valtuuston asettamaa, Nurmon keskustan yleiskaavankin mukaista tavoitetta sijoittaa lupahakemuksen kohteena olevan tyyppinen toiminta kauemmaksi vakinaisen asutuksen piiristä. Tällä pyritään omalta osaltaan minimoimaan kyseisen toiminnan muulle asutukselle mahdollisesti aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Edellä esitetyin pe
4 rustein Nurmon kunta puoltaa perustettavan yhtiön Manupork Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että kyseessä on uuden lihasikalan sijoittaminen kaavoittamattomalle metsätalousalueelle. Suunnitellusta sikalan paikasta etelään noin 500 metrin päässä on 1 000 sian sikala ja 60 000 broilerin kasvattamo. Suunnitellusta sikalan rakennuspaikasta noin 550 metrin päässä kaakkoon on asumaton asuinrakennus, joka on lähinnä vapaa ajan asunto. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat sikalasta itä kaakko suunnalla noin 950 metrin päässä Manunkylässä. Sikalan rakennuspaikalla on vallitsevat tuulet etelä länsi tuulet eli lähimmästä asutuksesta poispäin. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen riittävästi sopimuspeltoalaa yhteensä 309,19 ha peltoa. Lantalatilat on riittävät yhteensä 6 000 m 3. Lietesäiliöiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Lannankuljetuskalusto pidetään sellaisessa kunnossa ettei tyhjennyksen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan tippumista. Etäisyysvaatimus Ympäristöministeriön Pikasikaraportin (2001) mukaan tulisi olla noin 400 metriä normaaleissa ja noin 370 metriä suotuisissa olosuhteissa lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Kyseisen sikalan rakennuspaikka on noin 550 metrin päässä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sikalatoiminnalle. YVA yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan mm, että ympäristövaikutusten arviointi ei ole tarpeen tässä vaiheessa. Kuitenkin mahdollisten laajennusten ja uusien hankkeiden yhteydessä alueelle ympäristövaikutusten arvioinnin tarve voi laueta ja se tulee selvittää uudelleen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA pyytää muistutuksessaan, että hakemus hylätään eikä sikalatoiminnalle myönnetä lupaa. Muistutuksen perusteluina viitataan Jouko Penttilän sikalahakemukseen vuonna 2001 samalle alueelle, jonka perustelut ovat käydyn prosessin johdosta myös ympäristökeskuksen tiedossa. Alkuperäinen päätös on Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan tekemä 19.9.2001. Korkein hallinto oikeus on antanut päätöksen 31.12.2003 taltionumerolla 3548. Lisäksi viitataan soveltuvin osin (siltä osin kuin ympäristöä ja ympäristövaikutuksia esille tuodaan) Pronssimaa Oy:n broilerikasvattamohakemukseen vuonna 2002 samalle alueelle, jonka luvan on alunperin myöntänyt Länsi Suomen Ympäristökeskus 20.8.2002. Korkein hallinto oikeus on antanut päätöksen 31.12.2003 taltionumerolla 3549. Siltä osin kuin asiakirjat eivät ole ympäristökeskuksessa, ympäristökeskus voi tilata ne suoraan harkinnan pohjaksi terveysyhtymältä, kunnalta, hallintotuomioistuimilta jne. Vaikka Korkein hallinto oikeus päätti nuo asiat hakijoiden eduksi, on otettava huomioon ensinnäkin, että nyt suunniteltu vielä suurempi sikala moninkertaistaa haittavaikutukset ja riskit. Sikalatoimintaa ei saa enää yhtään keskittää Manunkylän tienoille. Toiseksi lihamarkkinat ovat muuttuneet olennaisesti eikä suunnitellulla sikalalla olisi edes tarvetta. Se ei tulisi menestymään, joten luvan hakeminenkin on turhaa. Myös investointi yms. tukiin on tullut hakijan suhteen haitallisia muutoksia. Ainakin edellä mainitun broilerihauduttamon toiminta on ollut jäissä. Penttilän sikalan tilanteesta ei ole tarkemmin tietoa, mutta ympäristökeskus viran puolesta voinee tarkistaa, miten Nurmon olemassa olevien eri sikaloiden toimintaedellytykset ylipäänsä ovat, jotta voi harkita onko kysymyksessä tarpeeton hakemus, jonka laitoksen toimintaedellytyksiä ei voida taata. Lupaviranomainen voinee myös velvoittaa hakijan esittämään perusteellisempia selvityksiä tulevaisuuden suhteen. Eräiden epäselvyyksien vuoksi edellä mainittuihin eläinsuojiin liittyvästä kunnan toiminnasta on tehty myös kantelu oikeuskanslerille ja se on edelleen vireillä.
5 Sama hakija Olli Autio on hakenut terveysyhtymälle toimittamallaan hakemuksella laajennusta Keski Nurmossa sijaitsevaan sikalaan. Autio voisi keskittää toimintansa täysin tuonne alueelle, sikäli kuin se on soveltuva paikka. Tässä muistutuksen yhteydessä on turha toistaa yksityiskohtaisesti perusteluja, jotka ilmenevät muistutuksen alussa todetuista prosessiasiakirjoista. Perustelut liittyivät haju ja mikrobihaittoihin, Martikkalanjärven saastumiseen, Martikkalan metsäautotien käyttöön jne, turvallisuustekijöihin Manunkyläntiellä lisääntyvän liikenteen vuoksi jne. Nurmon kunnan kaavoitetuilta alueilta on varattu alueita myös sikalatoimintaan. Manunkylän tienoille toimintaa ei ole minkään perusteen johdosta tarvetta levittää. Muistutuksen mukaan muistuttaja on asianosainen, koska asuu lähialueella ja haittavaikutukset (haju, tien käyttö yms.) ulottuvat hänen kiinteistölle. Asia saattaa koskea hänen etuaan ja oikeuttaan. Jos kuitenkaan muistuttajaa ei katsota asianosaiseksi, tämä muistutus on käsiteltävä vähintään mielipiteenä, jolla on joka tapauksessa sama painoarvo käytännössä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 3.1.2005 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja jätetyn muistutuksen johdosta. Hakija toteaa vastineessaan, että Nurmon kunnanhallitus on päätöksessään todennut, että kunta on nimenomaisesti hankkinut Manunkylästä omistukseensa 11 ha maata ja tämä alue on varattu yksinomaan suurille sianlihan ja siipikarjan tuotantoyksiköille. Alue on metsän ympäröimä ja siitä on riittävät etäisyydet asutukseen, siis myös AA:n omistamalle kiinteistölle. Manupork Oy:n sikalahankkeessa toiminta on sopimuspohjaista, jossa A tuottajat ja Atria ovat aktiivisesti mukana jo suunnitteluvaiheessa. Tarkoituksena on kasvattaa tulevaisuudessakin suomalaista ja nurmolaista laatulihaa laajentuvan Atrian sikayksikön ja kuluttajien tarpeisiin. AA:n perustelut hakemuksen hylkäämiseen vaikuttavat kovin epämääräisiltä, lähinnä omilta mielipiteiltä ja kuulopuheilta. Varsinaista tietopohjaa useilla hänen väittämillään ei ole, esim. sikamäärän kasvu ei moninkertaista haittavaikutuksia samassa suhteessa kuten hän muistutuksessaan väittää. Herää kysymys, ovatko AA:n esittämät perusteettomat väittämät riittäviä viivästyttämään hanketta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 30.11.2004, jossa käytiin läpi mm. rakennettavan sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden sijaintia sekä sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää perustettavalle yhtiölle Manupork Oy:lle/ Olli Autio, Pentti Honkala ja Petri Penttilä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle Nurmon kunnan Nurmon kylään tilalle Manunkangas RN:o 8:239 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on tutkinut annetut lausunnot ja jätetyn muistutuksen. Ympäristökeskus toteaa muistutuksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei annetut lupamääräykset ja noin 950 metrin suojaetäisyys muistuttajan asuinrakennukseen huomioon ottaen aiheuta haju tai mikrobihaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa yksinään tai yhdessä lähialueelle sijoitetun sikalan ja rakennettavan broilerikasvattamon kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnasta ei aiheudu myöskään pinta tai pohjavesien pilaantumista,
6 mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristökeskus on antanut määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella, pumppukaivon kattamisesta betonikannella, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojan katolle ja eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Pinta ja pohjavesien suojelemiseksi ympäristökeskus on antanut lupamääräykset mm. eläinsuojan pohjarakenteiden, lietesäiliöiden, pumppukaivon ja muiden lietteiden ja jätevesien käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden rakentamisesta vesitiivistä betonimateriaalista sekä määräyksen, että rakennettavat lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa ja että lietteen ja jätevesien säilytystilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Niiltä osin mitä muistutuksessa tuodaan esille muistuttajalle aiheutuvat haitat Martikkalanjärven metsäautotien käytöstä ja Manunkyläntien turvallisuustekijät, ympäristökeskus toteaa, että liikennöinti sikala alueelle tapahtuu Martikkalanjärven metsäautotien kautta. Ympäristökeskus katsoo, että koska muistuttaja ei osoitetietojen mukaan asu kyseisen metsäautotien varrella, ei metsäautotiellä tapahtuvasta liikenteestä aiheudu muistuttajalle haittaa. Ympäristökeskus on antanut lupamääräyksen, että lietteen kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen kuljetuskalusto tulee pitää sellaisessa kunnossa, ettei lietettä pääse tippumaan kuljetuskalustosta ympäristöön tai kuljetusreitille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Martikkalanjärven metsäautotien käyttöön liittyvät muut vaatimukset sekä esille tuodut Manunkyläntien turvallisuustekijät eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Ympäristökeskus toteaa, että muistutuksessa esille tuodut lihamarkkinoilla ja investointitukiasioissa tapahtuvat muutokset sekä Nurmon kunnassa sijaitsevien eri sikaloiden ja nyt kyseessä olevan lihasikalan toimintaedellytysten selvittäminen eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla vireillä oleva Olli Aution sikalatoiminnan ympäristölupahakemus ei liity nyt kyseessä olevaan ympäristölupahakemukseen, koska kyseessä ei ole ympäristönsuojelulain tarkoittama toimintakokonaisuus. Ympäristökeskus on ottanut huomioon myös ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat lietesäiliöiden kunnon tarkkailusta, lietteen kuormauksen ja kuljetuksen suorittamisesta sekä lannankuljetuskaluston kunnosta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään yhteensä 2 999 lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 6 535 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivon tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt, pumppukaivo ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
7 Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen kuljetuskalusto tulee pitää sellaisessa kunnossa ettei lietettä pääse tippumaan kuljetuskalustosta ympäristöön tai kuljetusreitille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 273 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.
5. Kuolleet eläimet 8 Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sijoitettaessa polttonestesäiliöt sisätiloihin, tulee ne varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Mikäli polttonestesäiliötä sijoitetaan ulkotiloihin, tulee ne sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöiden sijaintipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levityspaikoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille.
9 Lietteen ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu hajupäästöjen vä
10 hentämiseksi. Pumppukaivon kattaminen betonikannella on annettu myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lietteen keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lietteen ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista, välivarastointipaikasta ja sen käyttöönotosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen.
11 Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen ja pumppukaivon betonikannen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella ja pumppukaivo asianmukaisessa kunnossa olevalla betonikannella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 28.2.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lietteen levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Nurmon kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (Asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät)
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 13 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Nurmon kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Etelä Pohjanmaa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus, sijaintikartta, asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan jättää kokonaan päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisen henkilön nimi on korvattu kirjaimilla AA ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo on poistettu.