Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Oppijankielen universaaleja piirteitä Formaalinen ja funktionaalinen yksinkertaistuminen Epätyypilliset frekvenssit (kielellisten ilmiöiden yli- ja alaedustus) Epätyypilliset kontekstuaaliset rakenteet Tunnusmerkittömyys Lähdekiel(i)en vaikutus...
Oppijankielen universaalit ja lähdekielen vaikutus Lähdekielen vaikutusta on yleensä tutkittu kieliparikohtaisena ilmiönä. Miten kuvata lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä abstraktimmalla tasolla? Yksi mahdollisuus on lähde- ja kohdekielen kielellisten ilmiöiden suhde.
Lähde- ja kohdekielen kielellisten ilmiöiden suhde Lähdekielestä puuttuu kokonaan kohdekielen kielellinen ilmiö Lähdekielen yhtä ilmiötä vastaa kohdekielessä yksi ilmiö (yksi:yksi -suhde) Lähdekielen yhtä ilmiötä vastaa kohdekielessä monta ilmiötä (yksi:moni -suhde) Lähdekielen monta ilmiötä vastaa kohdekielessä yksi ilmiö (moni:yksi -suhde)
Teoreettisia näkökulmia Strukturalistis-kontrastiivinen teoria Kielenoppijalle ovat vaikeimpia ne kohdekielen ilmiöt, joita lähdekielessä ei ole, mutta myös yhtä lähdekielen ilmiötä vastaavat monet ilmiöt. Helpointa on lähde- ja kohdekielen ilmiöiden yksi-yksi suhde.
Aikaisempia tutkimuksia (1) Nissilä 2002 Vironkielisten suomenoppijoiden verbirektioiden omaksuminen: helpointa yksi-yksi-suhde; vaikeita ovat ne kohdekielen rektiot, joita lähdekielessä ei ole; hankala on myös yksi-moni-suhde; vaikeinta moni-yksi-suhde.
Aikaisempia tutkimuksia (2) Kaivapalu 2005 moni-yksi -suhde taivutusmorfologian omaksumisessa Lähdekieli -NE : -SI teine : teisi -NE : -SI ~ -SEID lätlane : lätlasi ~lätlaseid -NE : -SEID punane : punaseid Kohdekieli -NEN : -SIA toinen : toisia latvialainen : latvialaisia punainen : punaisia
Kirjallisen irtosanatestin tulokset taivutustyypeittäin: oikeiden vastausten prosenttiosuus Taivutustyyppi Vi (n=30) Ve (n=30) Erotus e-loppuiset (48 hame) 59,4 32,8 26,6 as-loppuiset (41 vieras) 55,9 26,5 29,4 u- ja o-loppuiset (1 valo) 61,8 38,0 23,8 i-loppuiset (5 risti) 51,5 24,1 27,4 nen-loppuiset (38 nainen) 29,5 27,2 2,3 ks-vartaloiset (39 vastaus) 13,3 14,8 1,5 KESKIARVO 53,0 28,4 24,6
Oppijoiden mielipiteitä (Kaivapalu 2007) Aineisto oppijoiden esseet Informantit Tallinnan yliopiston suomen kielen opiskelijat 16 vironkielistä 6 venäjänkielistä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen opiskelijat 15 suomenkielistä 1 suomen viittomakielinen 1 ukrainankielinen
Lähdekielessä puuttuvat kohdekielen ilmiöt Vaikeita ovat kategoriat, joita äidinkielessä ei ole (kieliopillinen suku, artikkelit, prepositiot) Veel üks põhjus, miks emakeel võib takistavaks teguriks muutuda, on mõningate vokaalide puudumine. Näiteks väga vähestes keeltes on olemas häälik ü ning kui mõni välismaalane hakkab eesti keelt õppima, võib tal selle selle vokaali omandamisega raskusi tekkida. Englannin kielessä olen aina mieltänyt vaikeiksi prepositiot ja muut senkaltaiset kielen järjestelmät, joita suomen kielessä ei ole.
yksi-moni -suhde Raskusi võib tekkida ka nendel inimestel, kelle emakeeles on väike hulk vokaale, näiteks kolm või neli. Neile võib üleminek suurema vokaalistikuga keelde tunduda suhteliselt kompleksne. Esimerkiksi venäjän kielen lukuisat erilaiset s-äänteet ovat olleet vaikea oppia itse tuottamaan ja erottamaan kieltä kuullessa, koska suomen kielessä on vain yksi sellainen.
moni-yksi suhde moni-yksi suhde vielä hankalampi Luonnollisesti ongelmia aiheuttavat myös sanat, jotka voivat äidinkielelle käännettynä tarkoittaa monta eri asiaa. Esimerkiksi englannin toast voi suomeksi tarkoittaa muun muassa maljan juomista, maljapuhetta tai paahtoleipää. Asiayhteyden hahmottaminen voi olla hyvin hankalaa, ja ylipäätän sanat, joiden käyttöyhteys on vieraassa kielessä suomea rajatumpi, tuottavat ongelmia pitkään.
yksi-yksi -suhde yksi-yksi suhde helpoin, mutta erittäin hankalia ovat lähes samanlaiset rakenteet ja merkitykset Englannin opiskelun myöhemmässä vaiheessa ongelmia ei enää aiheuttanut niinkään kielen erilainen rakenne, vaan se, että suomen eri sijapäätteet ja englannin prepositiot eivät vastanneet toisiaan täydellisesti
Miksi hyödyllinen lähestymistapa oppijankielen korpustutkimuksesa? Sopii kuvamaan lähdekielen vaikutusta minkä tahansa lähde- ja kohdekielen parin osalta, minkä tahansa kielen osa-alueen (fonologia, morfologia, syntaksi, sanasto) osalta; minkä tahansa kielellisen ilmiön (esim. taivutusparadigmat, fraseologia vms.) osalta
Lähteitä Kaivapalu, A. 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Kaivapalu, A. 2007. Äidinkieli vieraiden kielten opiskelussa etu vai haitta? Oppijoiden käsityksiä lähdekielen vaikutuksesta kohdekielen oppimiseen teorioiden ja tutkimistulosten valossa. Kieli oppimisessa Language in Learning. AFinLAn vuosikirja 65. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 298 309. Nissilä, L. 2002. Läheisen sukukielen tuottamisen ongelmia. Virolaisten suomenoppijoiden välikielen verbirektiot ja sananvalinnat. Oulun yliopisto.suomen kielen lisensiaatintyö.