KUOPION KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31 70110 Kuopio talousjastrategia@kuopio.fi www.kuopio.fi KAUPUNGIN STRATEGIA 2020
SISÄLLYS 03 Johdanto 04 Toimintaympäristön haasteet 06 Strategian laatiminen, toteuttaminen ja seuranta 08 Kuopion strategia 2020 tiivistetysti 10 Visio 11 Arvot ja toimintaperiaatteet 12 Strategiset päämäärät, menestystekijät ja näkökulmat 14 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu 20 Asukkaat ja palvelut Johdanto Strategia määrittää Kuopion kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio ja strategiset päämäärät kuvaavat kaupungin tulevaisuuden tahtotilaa eli sitä millaiseksi Kuopion halutaan kehittyvän. Strategia pitää sisällään valintoja eli keinoja, joilla visio ja päämäärät tullaan saavuttamaan. Strategiaa ja yhteistä suuntaa tarvitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia luo pohjan kaupungin johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuuston asettamat linjaukset ja tavoitteet eletään todeksi osana normaalia arjen työtä. Kuopion kaupungin strategia tarkistetaan valtuustokausittain. Uusittu strategia korvaa aiemman vuonna 2005 hyväksytyn strategian. Kaupunginvaltuusto hyväksyy strategian tavoitteet vuosittain osana talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Strategian toteutumista seurataan osana vuosittaista toimintojen seurantaa. Valtuustokauden puolivälissä arvioidaan laajemmin sitä, miten strategian toteuttaminen on edennyt ja tehdään tarvittaessa linjamuutoksia strategiaan. 24 Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Kaupungin keskeiset sidosryhmät ovat osallistuneet strategian valmisteluun. Tavoitteena on, että kaikki mahdolliset tahot alueella puhaltavat yhteen hiileen Kuopion menestymisen ja hyvinvoinnin eteen. [3]
TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET Kuva: Hannu Miettinen Toimintaympäristön haasteet Strategiaa on laadittu varsin haasteellisessa muutostilanteessa. Kaupungin näkökulmasta keskeisiä tekemisen painopisteitä ovat olleet kuntatalouden tervehdyttäminen ja palvelualueuudistuksen eteenpäin vieminen. Maailmantalouden epävarmuus (taantuma, euron asema ym.) on heijastunut julkiseen talouteen verotulojen supistumisena ja velkaantumisen kasvuna. Myös kuntarakenteessa on tapahtumassa suuria muutoksia. Suomeen on kuntaliitosten kautta muodostumassa uusia suurkaupunkeja. Kuntaliiton vetämässä suurten kaupunkien tulevaisuuden ennakointihankkeessa arvioitiin, että suurten kaupunkien merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti taloudellinen kehitys tulee perustumaan suurten kaupunkiseutujen ja niiden keskuskaupunkien kilpailukykyyn. [4] On todennäköistä, että elinkeinoelämän, työpaikkojen ja työikäisen väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy edelleen. Kehityksen taustalla vaikuttaa useita toisiinsa liittyviä muutosvoimia, joista ennakointihankkeessa merkittävimpinä pidettiin seuraavia: Talouden globaali rakennemuutos ja sen vaikutukset paikallistalouteen. Mihin yritykset hakeutuvat ja investoivat tulevaisuudessa? Työikäisen väestön hakeutuminen alueille, jotka tarjoavat hyvät opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet. Ilmastonmuutos ja sen torjunta sekä energian hinnan nousu Kaupunkimaisen elämäntavan yleistyminen sekä arvojen ja elämäntapojen erilaistuminen. [5]
STRATEGIAN LAATIMINEN, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Strategian laatiminen Strategian tarkistaminen käynnistyi osittain jo keväällä 2009, vaikkakin tiivein työvaihe on ajoittunut keväälle 2010. Vuonna 2009 arvioitiin aiemman strategian toteutumista, hahmotettiin Toimintaympäristön haasteita ja koottiin opiskelijoiden näkemyksiä kehitysideoiksi. Lisäksi strategiatyötä on tausta-aineistona tukenut syksyllä 2009 valmistunut Kuopion hyvinvointikertomus, Ikäystävällinen Kuopio ohjelma sekä alkuvuodesta 2010 valmistunut tilastotietoihin perustuva selvitys Kuopion kilpailukyvystä. Strategian laatimisessa on haluttu korostaa osallisuutta. Laajemman osallistumisen varmistamiseksi strategiatyön tueksi haettiin näkemyksiä kahdessa vaiheessa toteutetun sähköisen kehittämisfoorumin kautta. Kuopion kehittämisfoorumiin kutsuttiin mukaan yhteensä 353 vaikuttajaa (luottamushenkilöitä, johtavaa henkilöstöä, elinkeinoelämän edustajia, sidosryhmien edustajia). Kehittämisfoorumin kautta tulleet näkökulmat ja painotukset muodostivat punaisen langan strategialle. Otteita kehittämisfoorumin ehdotuksista on tekstilainauksin esitetty strategiateksteissä. Toinen merkittävä vaihe strategialinjausten määrittelyssä oli kaksipäiväinen valtuustoseminaari, johon osallistui 90 valtuutettua, johtavaa viranhaltijaa sekä henkilöstön edustajaa. Asukkaiden ja henkilöstön mielipiteitä kartoitettiin internetpohjaisella kyselyllä. Myös strategialuonnosta oli mahdollisuus kommentoida kaupungin www-sivuilla. Strategian toteuttaminen ja seuranta Vuoden 2011 tavoitteet ja toimenpiteet strategian toteuttamiseksi tullaan asettamaan osana kaupungin talousarvion valmistelua. Jatkossa strategian toteuttaminen tapahtuu strategiaa täydentävien toteuttamisohjelmien kautta. Toteuttamisohjelmissa esitetään keskeiset toimenpiteet ja vastuut. Aikataulullisesti palvelualueittaisten strategian toteuttamisohjelmien valmistelu ajoittuu keväälle 2011. Näitä tullaan täydentämään kaupunkitasoisella henkilöstö- ja tuottavuusohjelmalla. Lisäksi tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa laatia ns. kasvuohjelma, jolla alueen resursseja ja toimenpiteitä suunnataan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Työ jatkuu myös strategian mittareiden kehittämisen osalta. Strategian toteutumista tullaan seuraamaan ja siitä raportoimaan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. [6] [7]
KUOPION STRATEGIA 2020 TIIVISTETYSTI Kuopion strategia 2020 tiivistetysti Arvot ja toimintaperiaatteet Yhdessä tekeminen - Rohkeus Luovuus sitoutuminen - Asiakaslähtöisyys luottamus Visio 2020 Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Strategiset päämäärät 1. 2. 3. 4. Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät Asukkaat ja palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki 3. Yhteistyö ja verkostot 4. Kuopio-kuva Toteuttaminen: Kasvuohjelma 5. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne 6. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Toteuttaminen: Palvelualueittaiset strategian toteuttamisohjelmat 7. Riittävä taloudellinen liikkumavara 8. Sitouttava omistajaohjaus 9. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Toteuttaminen: Henkilöstö- ja tuottavuusohjelma [8] [9]
VISIO, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Kuopion visio 2020 Visio kertoo sen, minkälainen Kuopion halutaan olevan. Se on haluttu tulevaisuuden kuva. Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Mitä visio tarkoittaa 150 000 ASUKKAAN KAUPUNKI Kuopion väestönkasvu kaksinkertaistuu ja alueella syntyy monikuntaliitoksia. Kuopio on vetovoimainen yritysten, yrittäjien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden kaupunki. KANSAINVÄLISTYNYT YLIOPISTOKAUPUNKI Kuopiossa on kansainvälisesti tunnustettu yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus ja laaja-alainen muu koulutustarjonta. Kuopio on monikulttuurinen ja suvaitseva. ELÄVÄ KAUPUNKI Kuopiossa on nuorekas ilmapiiri, erinomaiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä luonnonläheinen ja puhdas ympäristö. Kuopiossa jää aikaa elämiseen. VAHVAN YHDESSÄ TEKEMISEN KAUPUNKI Kuopiossa työskennellään tiiviissä verkostomaisessa yhteisössä alueen kehittämiseksi ja yhteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Arvot ja toimintaperiaatteet ovat organisaation toiminnan ohjenuoria. Arvot ja toimintaperiaatteet ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla ennakkoluuloton ja myös edelläkävijä. Rohkeutta on asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen. YHDESSÄ TEKEMINEN SITOUTUMINEN LUOTTAMUS Sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisen ja osallistumisen kautta. Yhdessä tekeminen on keskustelua ja vuorovaikutusta sekä kysymysten ja erilaisten näkemysten huomioon ottamista. Yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta. LUOVUUS Kehittämiselle on otollinen ilmapiiri turvallinen työympäristö, jossa kannustetaan luovuuteen. Luovuus on uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista. Luovassa ilmapiirissä kestetään ja ymmärretään myös epäonnistumisia. ASIAKASLÄHTÖISYYS Asiakaslähtöisyyttä on kuntalaisten mukaanotto toiminnan ja palveluiden kehittämiseen sekä asiakaslähtöinen palveluasenne asiakkaan arvostaminen. Asiakkailta kerätään palautetta, sitä analysoidaan ja käytetään hyväksi palvelujen kehittämisessä. Asiakasryhmien ja heidän tarpeiden parempi tunnistaminen otetaan palvelujen muotoilun lähtökohdaksi. [10] [11]
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, NÄKÖKULMAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Strategiset päämäärät 1. 2. 3. 4. Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Strategian näkökulmat ja kriittiset menestystekijät Kuopion kaupunkistrategiaa jäsennetään kolmesta näkökulmasta, jotka ovat: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Asukkaat ja palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Asiakkaan näkökulma Sisäisen toimivuuden näkökulma Kuopion kaupunkistrategiassa on yhdeksän kriittistä menestystekijää. Strategiset päämäärät täsmentävät visiota. Ne ovat visiosta johdettuja pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumisella kuljetaan kohti visiota. Kuopiolla on neljä strategista päämäärää. Strategian näkökulmat kuvastavat niitä toiminnan alueita, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Menestystekijät ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta visio saavutetaan. [12] [13]
VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikat luovat perustan, jolle kaupungin kehittymistä voidaan rakentaa. Keskeisiä haasteita edelleen ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Kovempien väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kuopiolta nykyistä voimakkaampaa työpaikkakasvua. Kaupungin osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea yritysten kasvun toimintaedellytysten, kuten tonttitarjonnan turvaamista, mutta myös yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Osaavan työvoiman saatavuus Tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Saavutettavuus ja logistiikka Yrityksiä lisää, muualla toimivien yritysten etabloituminen Kuopion seudulle tehtävä houkuttelevaksi, yritysten verkostoitumista tuettava. On luotava Kuopioon Suomen parhaat olosuhteet yritystoiminnalle. Niin tuotannollisille, työpaikkoja synnyttäville ja vientituloja tuoville kuin palveluja ja tavaroita kuopiolaisille ja matkailijoille tuottaville yrityksille. [14] [15]
VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kuopio on merkittävä innovaatio- ja osaamiskeskittymä. Alueen menestyminen perustuu sen osaamispääoman vahvuuteen. Keskeinen haaste on se, kuinka huippuluokan osaaminen synnyttää uusia innovaatioita ja yrityksiä sekä houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä. Osaamisalueiden suhteen on tehtävä valintoja miettiä missä halutaan olla todella hyviä ja mihin myös panostetaan. Luovien ympäristöjen merkitys kasvaa edelleen. Kuopion tiedepuistosta ympäristöineen on eri toimijoiden yhteistyönä kehitettävissä todella vetovoimainen keskittymä, jossa sijaa löytyy niin opiskelulle, työnteolle, asumiselle kuin vapaa-ajan vietollekin. Yliopistot ja muut oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa houkuteltaessa nuorta työikäistä väestöä alueelle. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu nuorista kasvaa. Tulevaisuudessa opiskelupaikan ja opetuksen lisäksi sijoittumisvalintoihin vaikuttavat yhä enemmän myös opiskelukaupungin ominaisuudet (asumismahdollisuudet, joukkoliikenne, harjoittelu- ja työmahdollisuudet, tapahtumat ym.). Keskeiset tavoitteet (=arviointikriteerit): Kampus kärkihanke 2012-2020 Osaamisen kärkialueiden kehittyminen Houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana Kaupungin yhteistyö yliopiston, amk:n ja muiden koulutuspalveluiden kanssa on saumatonta, eri tahot kaupungissa ja Itä-Suomessa ovat verkottuneet. Tahot tuottavat uusia innovaatioita ja työpaikkoja näiden ympärille. Opiskelijat ovat tyytyväisiä koulutuksen laatuun ja asuinympäristöön sekä opiskelijaetuihin ja kaupungin kulttuurielämään. Se houkuttelee jäämään kaupunkiin opintojen jälkeen. Savilahden alueesta tulee kehittää Kuopion asumisen uusi vetovoimakohde "Kuopion ranta", jossa toteutuu asumisen unelma asunnosta kaupungin keskellä ja järven rannalla lisäbonuksena elinikäisen oppimisen mahdollistava tulevaisuuden elävä kampusalue. Kuva: Lassi Piironen [16] [17]
VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Yhteistyö ja verkostot Kaupunkiorganisaatio on vain yksi, vaikkakin keskeinen, toimija Kuopion vetovoiman ja kilpailukyvyn rakentajana. Kaupungin vision saavuttaminen edellyttää sitä, että eri toimijat tekevät yhteistyötä Kuopion tulevaisuuden eteen. Kuopio on Itäisen Suomen suurin kaupunki ja yksi suomalaisista suurkaupungeista. Kuopion tulee aktiivisesti olla vaikuttamassa siihen, että näin tulee olemaan myös jatkossa. Suurten kaupunkien merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. On esitetty erilaisia lukumääräarvioita siitä, kuinka monta elinvoimaista kaupunkiseutua Suomessa tulee tulevaisuudessa olemaan. Kuopion kannalta on tärkeää olla yksi näistä seuduista ja osa tätä verkostoa. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on se, että Kuopion työssäkäyntialue muodostaisi yhden kunnan. Kuntarakenteen muutokset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Kuopion tavoitteena on olla houkutteleva yhteistyökumppani. Keskeiset tekemisen paikat (=arviointikriteerit): Elinkeinotoimijoiden yhteistyö Aktiivinen vaikuttaminen kaupunkiverkostoissa ja pelinrakentaja kuntakentässä Kuopio ottaa aktiivisen roolin vuoropuhelussa ympäröivien kuntien kanssa. Yhteistyössä on voimaa, mutta yhteistyön rakentamisen ei tarvitse olla kiviriippa. Järkevillä ja pitkäaikaisilla ratkaisuilla, jotka edistävät Kuopion ja sitä ympäröivän alueen sekä Pohjois- Savon kilpailukykyä ja hyvinvointia voi päästä pitkälle. [18] 4. Kuopio-kuva Kuopio mielletään hyväksi paikaksi asua. Kuopion imago rakentuu Puijon, torin, luonnon ja savolaisuuden varaan. Pehmeiden asioiden rinnalle on noussut myös yliopisto ja aivan viime vuosina myös Saaristokaupunki Saaristokatuineen. Jotta Kuopio on tulevaisuudessakin houkutteleva nuorten, työikäisten ja lapsiperheiden sekä yritysten näkökulmasta, tulee Kuopio kuvan kirkastamiseksi tehdä määrätietoista työtä mm. markkinoinnin keinoin. Varsinkin nuorilla mielikuva paikkakunnasta vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin hakeudutaan opiskelemaan tai työhön. Keskeinen tekemisen paikka (=arviointikriteeri): Kasvua tukeva ja Kuopio-kuvaa rakentava markkinointi ja viestintä Kaupunkia ja sen erinomaista imagoa on tehtävä tunnetuksi. On tunnustettava, että kilpailemme toisten keskusten kanssa ja kilpailu vaatii myös itsetuntoista mainontaa. Kuopiossa on paljon kehuttavaa. Tiedottamisella on valtavan suuri merkitys siihen tunnelmaan, ja mielialaan ja näkemykseen, mikä kuntalaisilla on omasta kotikaupungistaan. [19]
ASUKKAAT JA PALVELUT Kuopion kestävän kehityksen kaupunkirakennetta tulee edelleen vahvistaa ja kehittää joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä tukevaksi. Tiiviit asuinalueet turvaavat lähipalvelut, asuntopolitiikalla estetään ongelmalähiöiden synty ja kaupunkia kehitetään tasapuolisesti kunkin asuinalueen vahvuuksia tukien. 5. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Ympäristö, jota tällä hetkellä rakennamme, on olemassa pitkään. Tämän päivän ratkaisuissa tulee nähdä pitkälle tulevaisuuteen, jotta elinympäristömme on viihtyisä ja toimiva myös muuttuvissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Kaupungin ilmasto-ohjelmaan sisältyvä kasvihuonekaasujen vähentämistavoite vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä on kova haaste kaupunkirakenteen kehittämiselle. Aiempaa voimakkaammat väestönkasvutavoitteet tarkoittavat myös aiempaa suurempaa asuntotuotantoa. Ympäristön ja myös talouden näkökulmasta kestävää kehitystä on rakentaa kaupunkia täydentäen ja turvautuen olemassa oleviin palveluihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne takaa paremmat edellytykset myös jalankulkukaupungin ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Hyvän asumisen elementit ovat loistavat tavoitteeksi tulisi asettaa niiden säilyttäminen. Puhtaus, vedet, luonto ovat tulevaisuuden valttikortteja. Kuopion vahvuus on viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö. Tätä vahvuutta tulee edelleen vaalia. Oma talo kaupunkialueella Kallaveden rantamaisemissa. Vene on kävelymatkan päässä ja mökki lähisaaressa aurinkokennosähköistettynä. Harrastukset Puijon rinteillä, Tarina-Golfissa, Kalpan peleissä, hiihtoladuilla jne. Matka on aikaa (minuutteja) eikä kilometrejä. Tämä sopii mittariksi nykymaailmaan. Tulevaisuuslähtöistä on myös kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen Lähiöiden ja kylien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus Kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu [20] [21]
ASUKKAAT JA PALVELUT Palvelualueuudistusta on jatkettava myös tulevina vuosina. Tavoitteena tulee olla terveyttä edistävien ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen toteuttaminen kaikissa palveluprosesseissa. Kuopiosta tulee kehittää uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointimallin esimerkkikaupunki, jossa kuntalaisia tuetaan ja innostetaan omaehtoiseen terveyden huoltamiseen joka vaiheessa. Kaupungin on rohkeasti kehitettävä yhdessä yksityisen sektorin kanssa uusia tapoja tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja. 6. Asukaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Kuopion kaupungissa siirrytään uuteen palvelualuejärjestelmään vuoden 2011 alussa. Uudessa järjestelmässä palvelutoiminnan lähtökohtana on asiakasnäkökulma ja kaupungin toiminta on siinä ryhmitelty kuuteen palvelukokonaisuuteen. Uudistuksessa tavoitteena on asiakkaan näkökulman entistä selkeämpi korostaminen palvelutarjonnassa. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta ja organisaation ketteryyden lisäämistä, jotta erilaisiin haasteisiin voidaan vastata nykyistä nopeammin. Peruspalvelujen järjestäminen on kunnan perustehtävä, johon kohdistuu myös merkittävin osa kunnan taloudellisista resursseista. Palvelutarpeen ja palvelujen järjestämiseen käytössä olevien resurssien välillä on suuri epäsuhta, joka kasvaa jatkuvasti. On selvää, etteivät kuntatalouden resurssit riitä tulevaan palvelutarpeen kasvun tyydyttämiseen, jollei palvelurakenteessa ja myös palvelujen tuottamisessa tapahdu merkittäviä muutoksia. Palvelurakennetta tulee keventää, keskittyä ydintehtäviin, kannustaa asukkaiden omatoimisuutta ja etsiä uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelutuotannon tuottavuutta tulee parantaa. Kuopiolaiset palveluyritykset ja järjestöt tulee yhä enenevissä määrin nähdä osana kaupungin palvelujen tuottajajoukkoa. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Palvelujen asiakaslähtöisyys Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä palvelurakenne Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa [22] [23]
RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Laadukkaat palvelut on vetovoimatekijä, mutta niiden tuottaminen edellyttää jatkuvaa kehitystyötä, jotta kuntalaiselle voidaan tuottaa myös jatkossa laadukkaat ja edulliset palvelut. Kaupungin tulee aina säilyttää omistajaohjaus palvelujen tuottamiseen. Kaupungin talous on pitänyt saada pysyvästi ylijäämäiseksi, mikä on mahdollistanut tarvittavat investoinnit. Kaupungin ottama velka on myös hallinnassa. Tuottavuuskehitys pitää saada paremmaksi. Kehityksen aikaansaamiseksi on luotava selkeä tahtotila ja priorisoitava resurssit ja rahankäyttö sen mukaisesti. Rahankäytön painopistettä on vaihdettava tarpeen mukaan. Budjettia pitäisi rakentaa pidemmän aikajänteen tavoitteiden mukaisesti, eikä tavoitteita budjetin mukaisesti. 7. Riittävä taloudellinen liikkumavara Kasvuun suuntautunut strategia merkitsee sitä, että kaupungilla on oltava taloudellista liikkumavaraa, jotta se voi investoida kasvuun. Tavoite on erittäin haastava tilanteessa, jossa talouden tasapainon ja tuloihin nähden liikaa kasvavien käyttötalousmenojen kanssa taistellaan vuosittain. Talouden tervehdyttäminen edellyttää palvelutarjonnan priorisointia ja mitoittamista resurssien mukaan. Myös palvelutuotannon tuottavuutta ja tilojen käytön tehokkuutta tulee edelleen parantaa. Kaupungin talous on tasapainossa silloin, kun kaupungin taloudellinen tulos on positiivinen ja investointeja pystytään merkittävästi kattamaan tulorahoituksella. Taloudellinen liikkumavara vaatii ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Vahva ja terve kuntatalous Tuottavien ja tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden rahoitusmallit 8. Sitouttava omistajaohjaus Kuopio kaupunki on konserni, jossa osa palvelujen tuottamisesta on aikojen kuluessa siirtynyt liikelaitoksiin sekä tytär- ja osakkuusyhteisöihin. Omistajapolitiikan kautta ohjataan omistamista eli sitä mitä omaisuutta hankitaan, missä tehtävissä, hankkeissa ja yhteisöissä kaupunki on mukana omistajana. Omistajapolitiikan näkökulma on pitkälti taloudellinen ja sen kautta asetetaan myös tuottoja muut tavoitteet. Yhtiöiden kautta kaupunki pyrkii parantamaan palvelutuotannon tehokkuutta ja työn tuottavuutta sekä tehtävän työn mielekkyyttä henkilöstölle. Kaupungin omistamiin tytäryhteisöihin on sitoutuneena merkittävästi pääomaa ja niillä on merkitystä kaupungin tuloihin. Lisäksi tytäryhteisöt tuottavat asukkaiden näkökulmasta tärkeitä palveluja. On tärkeää nähdä tytär- ja osakkuusyhteisöt kiinteänä osana kaupunkikonsernia ja sitouttaa ne omalta osaltaan toteuttamaan kaupungin tavoitteita muitakin kuin vain taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan vaikuttavuus Kuntayhtymien toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus [24] [25]
RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 9. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Henkilöstöllä on keskeinen merkitys strategian toteuttamisessa ja myös muiden muutosten toteuttamisessa, sillä henkilöstö vie strategiaa ja muutosta käytäntöön päivittäisessä työssään. Toteuttaakseen strategiaa henkilöstön on tunnettava strategia ja oltava myös sitoutunut siihen. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin tapahtuu aidon osallistumisen kautta. Tavoitteiden mukaiseen etenemiseen tulee ohjata palautteiden ja kannustamisen kautta. Onnistumisista tulee myös palkita. Kannustava ja osallistava johtaminen edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja muutosvalmiutta. Johtaminen on kannustavaa silloin, kun työntekijä kokee, että hänellä on mahdollisuus kehittää omaa työtään ja osaamistaan, hänen työyhteisönsä toimii vuorovaikutteisesti sekä on yhdessä oppiva ja saa esimieheltä tukea ja arvotusta. Tavoitteet (=arviointikriteerit): Hyvä työnantajakuva Kannustaminen Osallistava johtaminen (operatiivinen ja poliittinen) Henkilöstön ammattitaitoa osataan käyttää oikein. Hyvän ja motivoivan johtamisen hyödyntämisellä johtaja/esimies on osannut kertoa tavoitteista niin, että jokainen henkilö on sitoutunut, tyytyväinen ja iloinen oman työnsä tuloksista. Yhdessä pohditaan asioita, määräilyä ei ole ja onnistumisesta palkitaan. Yhdessä asiakkaiden kanssa on kehitetty palveluprosessit sujuviksi. Johtamiseen lisää selkeyttä ja jämäkkyyttä. Virkahenkilö- ja luottamushenkilöjohto puhaltamaan samaan hiileen. [26] [27]