SODANKYLÄN VANHUSTYÖN KOTIHOIDON SISÄLTÖ JA PALVELUJEN PIIRIIN OTTAMISEN KRITEERISTÖ (Tietoa kuntalaisille sekä opas henkilöstölle.) Sodankylän vanhustyö/kotihoito Vanhustyönjohtaja Inga Mukku Kotihoidon oh Anitta Kaisanlahti
SISÄLLYS 1. KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ 2. KOTIHOIDON TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 2.1. Kotihoidon tavoitteet 2.2. Kotihoidon sisältö 2.2.1. Sairaanhoidolliset tehtävät 2.2.2. Henkilökohtainen hygienia 2.2.3. Ravitsemus 2.2.4. Tekstiilihuolto 2.2.5. Siistimiset 2.2.6. Ulkoilu ja saattoapu 2.2.7. Asiointi 2.2.8. Muut tehtävät 2.3. Ilta- ja viikonlopun kotihoito 2.4. Yöhoito 3. KOTIHOITO VOI OLLA TILAPÄISTÄ, SÄÄNNÖLLISTÄ TAI TEHOSTETTUA 3.1. Tilapäinen kotihoito 3.2. Säännöllinen kotihoito 3.3. Tehostettu kotihoito 4. KOTIHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET JA HYVÄN HOIDON EDELLYTYKSET 4.1. Toimintaperiaatteemme 4.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma (pahosu) 5. SODANKYLÄN KUNNAN KOTIHOIDON ASIAKKAAKSI OTTAMISEN KRITEERIT 5.1 Palvelujen piiriin ottaminen 5.2. Palvelujen keskeyttäminen tai lopettaminen 6. TUKIPALVELUT 7. TYÖSUOJELULLISET VAATIMUKSET KOTIHOIDOSSA
1. KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982, 20-21 ) mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain (1326/2010 3-13, 20, 25 ) mukaista kotisairaanhoitoa. Vanhusten kotihoidon palvelukokonaisuuden muodostavat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoitaja), kotihoidon tukipalvelut (mm. ateria-, turva-, pyykki- ja asiointipalvelut) sekä asiakkaan palveluntuottajalta esimerkiksi palvelusetelillä ostamat täydentävät palvelut kuten siivouspalvelut tai lyhytaikaiset hoiva- ja omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi lomahoitopalvelut. Sodankylässä kotihoito on yhdistetty kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelukokonaisuudeksi, joka toimii osana vanhustyötä. Kotihoidolla (hoivapalvelut ja sairaanhoidolliset palvelut) tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista, niissä avustamista, sekä sairaanhoitopalveluita. ASIAKAS Yhteydenotto: geriatri/ lääkäri muistihoitaja LKS omainen sos. toimi P A H O S U Kotihoidon osastonhoitaja /Tiiminvastaava: Tiimivastaava ottaa yhteyttä asiakkaaseen /omaiseen ja kartoittaa alustavasti palveluiden tarpeen Yhteydenotto: Moniammatillinen kotiutuspalaveri Sodankylän TK:ssa Akuutti käynti + hoidon tarpeen arviointi Kotihoito tekee kotikäynnin hoidon tarpeen arvioimiseksi Ohjataan muiden palveluiden piiriin Tilapäinen tai satunainen hoito Pidetään moniammatillinen hoitokokous Asiakkuus päättyy: Tilanne korjaantuu Asiakas siirtyy toiseen hoitolaitokseen Asiakas kuolee Asiakas saa sovitut kotihoidon palvelut Kaavio 1: Kotihoidon uuden asiakkuuden prosessi 2. KOTIHOIDON TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 2.1. Kotihoidon tavoitteet Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoito kohdentuu ensisijaisesti paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Kotihoidon palvelujen tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan, omaisen ja kotihoidonhenkilöstön kanssa (katso myös 4.1). Kotihoidon käynnin sisältöön kuuluu mm. avustettavat tehtävät, sosiaalista hyvinvointia edistävät tehtävät sekä informatiiviset tehtävät.
Asiakas tarvitsee kotihoitoa, kun hänellä on sellaisia toimintakyvyn vajeita, jotka vaikeuttavat päivittäistä selviytymistä ja ovat esteenä kotona asumiselle ilman tuke ja apua. Toimintakyvyllä tarkoitetaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoista siinä ympäristössä, jossa asiakas elää arkeaan. Toimintakyvyn mittaamisessa käytetään tällä hetkellä mm. RAVA-, MMSE- sekä GERI-arviointimenetelmiä. AVUSTETTAVAT TEHTÄVÄT - tukipalveluina/muut toimijat Ylläpitotehtävät: - ravinto ja ruokailun turvaaminen - vaatehuolto - asiointi ja sen järjestäminen - pienimuotoinen siistiminen SOSIAALISTA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT TEHTÄVÄT Osallistumiseen aktivointi: - kannustaminen - esteiden poistaminen ja vähentäminen - apuvälineiden käyttöön opastaminen INFORMATIIVISET TEHTÄVÄT: - ydintehtävä - oheistehtävä Hoitotehtävät: - kokonaisvaltainen hoito - hygienia, perushoito, suun hoito - voinnin ja hoidon seuranta sekä tarkkailu - lääkehoidon toteuttaminen Ongelmien ja vaikeuksien vähentäminen: - keskustelu ja tukeminen - yhteydenotot muihin viranomaisiin Opastavat tehtävät: - kuntoutus ja kuntouttavan työotteen toteuttaminen - toimintojen harjaannuttaminen - terveyskasvatus ja sairauksien ennaltaehkäisy - turvallisuuden kartoittaminen Myönteisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen: - perhesuhteet, naapurit, tuttavat - harrastustoiminta (yksinäisyyden ehkäisy) Tiedonsaannissa avustaminen: - titetomateriaalin välittäminen - tiedon välittäminen Yhteiskunnan tarjoamista etuuksista tiedottaminen: - sosiaaliavustukset - yhteydenotot muihin viranomaisiin Muiden organisaatioiden järjestämistä toiminnoista tiedottaminen: - järjestöt, seurakunnat, kirjasto, vapaaaikatoimi Kaavio 2: Kuvaa kotihoidon käynnin sisältöä ydintehtävän ja täydentävien tehtävien osalta 2.2. Kotihoidon sisältö Kotihoidon sisällöstä sovitaan palvelujen kartoituksen pohjalta yleensä moniammatillisessa hoitokokouksessa. Palvelujen kartoituksen yhteydessä selvitetään aina asiakkaan omaisten/läheisten tai muiden toimijoiden mahdollisuudet avustaa häntä. 2.2.1 Sairaanhoidolliset tehtävät Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan palveluja on tarjolla arkipäivisin kello 8-15. Sairaanhoidollisia palveluita annetaan joka päivä kello 8-20.00. Sairaanhoidollisen palvelun saaminen edellyttää lääkärin lähetettä sekä kotihoidon kriteerien täyttymistä. Lääkäri tekee lähetteen kirjaamalla hoidon tarpeen sähköisen sairauskertomuksen YLE-lehdelle ja lähettämällä tiedon Pegassos-postilla kotihoidon työntekijöille (tai vaihtoehtoisesti paperilähetteellä). Sairaanhoidollisia palveluita antaa koulutettu henkilökunta suunnitelmallisesti. Työ sisältää asiakkaan hoidon ja avun tarpeen kartoitusta, lääkärin määräämän hoidon toteutusta, seurantaa ja kirjaamista. Hoito edellyttää jatkuvaa asiakkaan toimintakyvyn arviointia ja
hoitosuunnitelmien tarkistamista. Tehtävät sisältävät myös ennaltaehkäisevän terveysneuvonnan, ohjauksen, omatoimisuuden tukemisen ja kannustamisen, omaisten ohjauksen ja tukemisen, sairaanhoitotarvikkeiden jakelua, apuvälineasioiden organisoimista, apuvälineiden käytön ohjausta, etuuksien ja tukien haun avustamista (esim. Kelan hoitotuet ja palvelusetelit). Säännöllisen kotihoidon asiakkaan lääkehuolto sisältää reseptien uusinnasta huolehtimisen, lääkkeiden jaon hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakkaan lääkkeenjaossa hyödynnetään koneellisen lääkkeenjaon mahdollisuuksia. Koneellisen lääkkeenjaon jakokustannuksista vastaa kunnan vanhustyö kokeilun ajan, jonka jälkeen ratkaistaan millä tavoin kustannukset jaetaan. Mikäli asiakas tarvitsee vain lääkkeenjaon, ohjataan hänet koneellisen lääkkeenjaon piiriin. 2.2.2. Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan avustaminen suihkuissa asiakkaan omia voimavaroja tukien kerran viikossa (vanhustentaloilla suihkun asemasta vaihtoehtoisesti sauna kerran viikossa). Lisäksi huolehditaan päivittäiset pikkupesut asiakkaan tarpeen mukaisesti. Tarvittaessa huolehditaan ihon perusrasvauksesta, parranajosta sekä kynsien leikkauksesta. Omissa kodeissa (ei vanhustentalot) sauna järjestetään tukipalveluna. Mikäli asiakkaalla on vanhankansan ulkosauna, johon vedet ja puut joudutaan kantamaan, ohjataan asiakas käyttämään yksityisiä palveluita saunan lämmittämiseksi. Vähävaraisella ja toimintakyvyltään alentuneella on mahdollisuus saada tukipalveluseteli, jonka hakemisessa kotihoidon henkilökunta avustaa. 2.2.3. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä hyvästä ravitsemustilasta. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistiongelmaisilla sekä heillä, joilla on erityisiä terveydellisiä syitä. Myös painon seuranta 1 x kk kuuluu ravitsemuksen seurantaan. Mikäli asiakas itse ei kykene valmistamaan lounasta/päivällistä, tilataan ateriat hänelle tukipalveluna ja/tai hankitaan valmiita eineksiä. 2.2.4. Tekstiilihuolto Mikäli asiakkaalla on oma pyykkikone, avustetaan häntä pyykin pesussa (enintään 2 koneellista viikossa). Kotihoidon työntekijän poistuessa asiakkaan luota, kone voidaan jättää päälle, mikäli asiakkaalta/omaiselta saadaan tähän kirjallinen lupa. Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan tarpeen mukaan (kuuluu yleensä perussiivoukseen). Silitys, mankelointi, vaatteiden pesu käsin sekä mattojen, verhojen yms. pesut ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Mahdollisuuksien mukaan pyykkihuolto järjestetään tukipalveluna. Mikäli pyykinpesua on enemmän kuin 2 koneellista viikossa, ohjataan asiakas käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Pienituloisella ja toimintakyvyltään alentuneella on mahdollista saada erillisestä hakemuksella tukipalveluseteli.
2.2.5. Siistiminen Perussiivouksessa ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Pienituloisella on mahdollista saada erillisellä hakemuksella tukipalveluseteli siivouspalvelujen hankkimista varten. Kotihoidon henkilökunta ohjaa palvelusetelin hakemisessa. Kotihoito huolehtii päivittäisestä pienistä siisteystoimista niin, että riittävä hygieniataso säilyy. Riittävän hygieniatason ylläpitämiseksi siivotaan jääkaappi, tehdään lattioiden kosteapyyhintä sekä WC:n siistiminen tarvittaessa (eritteet siivotaan). Asiakkaan tiskit tiskataan, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa. Pakastimen sulatus ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Pienituloisella ja toimintakyvyltään alentuneella on mahdollista saada erillisestä hakemuksella tukipalveluseteli. Omaisen asuessa samassa taloudessa, pyritään siihen, että omainen huolehtii siistimisestä. 2.2.6. Ulkoilu ja saattoapu Ensisijaisesti ulkoilu ja saattoapu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Kotihoidon asiakkaiden kanssa ulkoillaan kotihoidon työtilanteen mukaan. Ulkoilutuksessa huomioidaan asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Mikäli asiakkaan jatkohoidon kannalta on välttämätöntä ja läheisillä/omaisilla ei ole mahdollisuutta lähteä asiakkaan tueksi, kotihoito hoitaa asiakkaan saattamisen lääkäriin. 2.2.7. Asiointi Kauppa-asiat hoitaa asiakas, omaiset, tai kotihoidon työntekijä avustaa asiakasta tekemään tilauksen ja toimittaa laaditun kauppalistan sovittuun kauppaan. Kauppa toimittaa tavarat tilauksen perusteella asiakkaalle. Tilaus edellyttää tiliasiakkuutta ja sopimusta kaupan ja asiakkaan välillä. Asiakkaan asioiden hoitaja (omainen tai edunvalvoja) huolehtii sopimuksen tekemisessä. Laskutus hoituu suoraan asiakkaalta. Apteekkiasiointi voidaan järjestää tarvittaessa tukipalveluna. Erityistilanteessa kotihoidon työntekijä voi avustaa asiakasta asiointikäynnillä. Tällainen erityistilanne voi olla, kun asiakkaalla ei ole paikkakunnalla omaista/läheistä ja asiakas välttämättä tarvitsee uusia vaatteita, kodinkoneita yms. Pankki- ym asioinnit hoitaa ensisijaisesti asiakas itse tai hänen uskottu henkilönsä. 2.2.8. Muut tehtävät Posti haetaan postilaatikosta. Lumet lakaistaan/luodaan oven edustalta siltä osin kuin välttämättömän liikkumisen turvaaminen edellyttää (tarkoittaa portaita ja niiden välitöntä edustaa). Palovaroittimet sekä turvapuhelimen toiminta testataan säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Asiakkaan lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Aktivoidaan osallistumaan erilaisiin tapahtumiin hyödyntäen muiden toimijoiden tukea. Kotihoidon henkilöstö seuraa käyntiensä yhteydessä omaishoitajien jaksamista ja läheislomittajien soveltuvuutta omaishoitajien lakisääteisten vapaiden lomittajina. 2.3. Ilta- ja viikonlopun kotihoito Omaisten ja läheisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ilta- ja viikonloppujen palveluista. Mikäli läheiset/omaiset eivät vastaa säännöllisesti ilta- ja viikonlopun hoidosta toivotaan heidän ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilökunnalle saapumisestaan. Samalla sovitaan siitä, millä tavoin vierailevat vastaavat asiakkaan hoidosta. Ilta- ja viikonlopputyössä työtehtävät rajataan minimiin. Mikäli asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää viikonlopun hoivaa ja hoitoa ja omainen/läheinen vastaa poikkeuksellisesti asiakkaan hoidosta keskeytetään asiakkaan hoitomaksu tältä ajanjaksolta, mikäli ilmoitus tulee 5 vuorokautta ennen keskeytyksen alkua. Samoin toimitaan myös pitempien keskeytysten kohdalla. 2.4. Yöhoito Kotihoidossa yöhoitoa järjestetään kirkonkylän alueella erityistilanteessa esim. terveyskeskuksesta kotiutuksen turvaamiseksi. Säännöllinen yöhoito edellyttää erillistä suunnitelmaa ja siitä peritään asiakasmaksulain mukainen kotihoidon maksu. Kirkonkylän alueella kotihoidon henkilökunta voi asiakkaan hoidon vaatiessa ohjata yöaikaiset turvapuhelinhälytykset kotihoidon kiertävälle yöhoitajalle. Hälytyksen tullessa yöhoitaja arvioi hoidon tarpeen soittamalla tai käymällä paikan päällä. Hälytysluonteisista käynneistä peritään 10 /käynti maksua. Mikäli kuukaudessa hälytysluonteisia käyntejä on 5 tai enemmän liitetään käynneistä 30 min/kerta asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja laskutus tapahtuu asiakasmaksulainperusteella. 3. KOTIHOITO VOI OLLA TILAPÄISTÄ, SÄÄNNÖLLISTÄ TAI TEHOSTETTUA KOTIHOITOA 3.1. Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotihoito on tarkoitettu asiakkaan väliaikaiseen palvelutarpeeseen, jolloin palvelu toteutuu kahden viikon välein tai harvemmin (Marevan-asiakkaat, ompeleiden poistot, verikokeiden ottaminen, leikkauksen jälkihoidossa avustaminen tai silmätippojen laittaminen.) Tilapäisestä kotihoidosta peritään perusturvalautakunnan vahvistama palvelumaksu, joka on tällä hetkellä 8,70 /käynti. 3.2. Säännöllinen kotihoito Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan vähintään kerran viikossa asiakkaan kotona annettavaa palvelua. Säännöllisestä kotihoidosta tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Säännöllinen kotihoito voi sisältää pelkästään sairaanhoidollisia palveluja tai hoivapalveluja tai molempia. Riippuen palvelujen määrästä kotihoito voi olla joko tuettua, valvottua tai tehostettua. Tuetulla kotihoidolla tarkoitetaan sellaista palvelun määrää, jossa asiakkaalla itsellään on vielä toimintakykyä niin, että hän pärjää pääsääntöisesti itsenäisesti, tai hänen hoidostaan vastaa pääasiassa omainen. Valvotulla kotihoidolla
tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas tarvitsee useita kertoja päivässä tukea ja valvontaa selvitäkseen kotona-asumisesta. TUETTU 1 TUETTU 2 TUETTU 3 VALVOTTU 1 VALVOTTU 2 VALVOTTU 3 TEHOSTETTU 3-5 H/KK 6-11 H/KK 12-20 H/KK 21-29 H/KK 30-44 H/KK 45-60 H/KK YLI 60 H/KK 8 % 15 % 20% 25% 30% 35% 35% Kaavio 3: Säännöllinen kotihoito suhteessa palveluiden määrään ja tulorajan ylittävästä osuudesta perittävä maksu kuukaudessa. Asiakkaan maksut määräytyvät hänen bruttotulojen ja saadun palvelujen määrän mukaan. Maskut laskutetaan asiakkaalta kuukausittain. Kuukausimaksutaulukon hyväksyy perusturvalautakunta. 3.3. Tehostettu kotihoito Tehostetussa kotihoidossa asiakas on jatkuvan päivittäisen avun tarpeessa. Asiakas saa mm. sairaanhoidollisia palveluita esim. suonensisäisiä lääkityksiä tai vaativaa haavanhoitoa tai saattohoitoa yhteistyössä omaisten kanssa. Tehostettu kotihoito on yleensä välivaihe siirryttäessä tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetusta kotihoidosta päätetään SAS-työryhmässä. 4. KOTIHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET JA HYVÄN HOIDON EDELLYTYKSET 4.1. Toimintaperiaatteemme Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa hyvää, turvallista, asiakaslähtöistä, kuntouttavaa hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttäville asiakkaille. Asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja toiminnan suunnittelussa huomioidaan kunnan antamat kulloisetkin resurssit. Henkilökunta auttaa luomaan asiakkaalle turvaverkkoa kotona selviytymisen tueksi. Toiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Palvelujen tarpeen arviointitehtävissä asiakkaaseen otetaan yhteyttä vähintään seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta palvelujen tarpeen arvioimiseksi. Kotiutumistilanteissa ja kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä. Kotihoidon tarkoituksena on neuvonnan, ohjauksen hoidon toteutuksen sekä kuntouttavan työotteen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito- ja hoivapalvelut parhaalla mahdollisella terveyskeskuksen kotiutuspalaverissa keskiviikkoisin kello 13.00 arvioidaan ennakolta vuodeosastolla olevien kotihoidon vanhojen asiakkaiden sekä mahdollisten uusien asiakkaiden kotiutumisen ajankohtaa uusien asiakkaiden osalta terveyskeskus kutsuu koolle moniammatillisen hoitokokouksen, johon asianomaisen alueen kotihoidon työntekijä osallistuu. Yleensä hoitokokouksessa ovat läsnä vuodeosaston lääkäri, vuodeosaston sairaanhoitaja, fysioterapeutti, kotihoidon työntekijä, asiakas ja mahdollisesti hänen omaisensa ja sosiaalityöntekijä Säännöllisen kotihoidon piirissä olevan asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka pohjautuu toimintakykyarvioihin sekä moniammatillisen hoitokokoukseen. huolehditaan että asiakkaalla on turvallisen toimintakyvyn ja hoidon kannalta välttämättömät apuvälineet. Apuvälineasioissa tehdään yhteistyötä fysioterapian kanssa,
4.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma (pahosu) Kotihoito perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja hoito toteutetaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tarkoituksena on koota, rajata ja tuoda ilmi asiakkaan hoivan ja hoidon tarpeet yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen huomioiden kuntoutus sekä asiakkaan omat voimavarat. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan asiakkaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet kuntoutumista tukevalla tavoitteellisella otteella. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan työnjaosta asiakkaan hoitoon osallistuvien muiden toimijoiden, kuten esim. omaisten ja kotihoidon henkilöstön kesken. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Suunnitelman taristuksessa kotihoidon määrää voidaan lisätä, vähentää, tai se voidaan lopettaa kokonaan riippuen asiakkaan toimintakyvystä. 5. SODANKYLÄN KOTIHOIDON ASIAKKAAKSI OTTAMISEN KRITEERIT Kotihoidon asiakkaaksi ottamisen kriteereillä selkeytetään palvelujen kohdentumista kotihoitoa tarvitseville ikäihmisille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaan tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta. Kotihoito painottuu yli 75-vuotiaisiin. Asiakkaan toimintakykyä ja palvelujen tarvetta arvioidaan erilasten toimintakykymittareiden avulla. Mittareita ovat mm. RAVA-indeksi, MMSE, Geri-kaavake lisäksi yksilöllisesti voidaan valita muita asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellisia seurantamenetelmiä. Mittarit luovat kriteeristön, joka ohjaa asiakkaaksi ottamisen perusteita. Kriteerien avulla kotihoidon palvelut kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Kriteerien käyttö mahdollistaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palvelujen saatavuuden. 5.1. Palvelujen piiriin ottaminen Aloite asiakkaaksi ottamisesta voi tulla asiakkaalta itseltä, hänen läheiseltään, häntä hoitavalta taholta, sosiaalitoimen tai viranomaisen edustajalta, vanhustyönjohtajalta, SAS-työryhmän jäseniltä tai joltakin muulta taholta. Kotihoidon palvelu käynnistyy tiimin sairaanhoitajan ja/tai lähihoitajan palveluarviokäynnillä asiakkaan kotona tai mahdollisesti terveyskeskuksessa järjestettävässä hoitokokouksessa. Hoitaja arvioi palvelujen tarvetta yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti. Arvioinnissa otetaan aina huomioon omaisen/lähipiirin hoitoon osallistumismahdollisuudet. o sosiaalihuoltolakiin liittyvissä palvelutarpeen arviontitehtävissä asiakkaaseen (yli 75-vuotias) otetaan yhteyttä viimeistään seitsemän (7) työpäivän kuluessa yhteydenottopyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa hoidon tarve/palvelutarve arvioidaan viipymättä Säännöllisen kotihoidon piiriin otetaan henkilö, joka ei selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten, läheisten tai tukipalveluiden tuella. Hoivan, huolenpidon ja/tai sairaanhoidon tarpeen tulee olla toistuvaa, päivittäistä tai useita kertoja viikossa tapahtuvaa. Lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. Asiakkaan kotiutuminen terveyskeskuksesta edellyttää uusissa asiakassuhteissa ja vanhojen asiakkaiden osalta tilanteen muuttuessa hoitokokouksen järjestämistä. Hoitokokouksen järjestämisestä sovitaan viikottaisessa kotiutuspalaverissa (keskiviikkoisin kello 13).
o Vuodeosaston hoitaja kutsuu koolle hoitokokouksen, johon osallistuvat asiakas, mahdollisesti omainen, vuodeosaston sairaanhoitaja, vuodeosaston lääkäri, fysioterapeutti, kotihoidon työntekijä sekä mahdollisesti sosiaalityöntekijä. o Hoitokokouksessa selvitetään jatkokuntoutumiseen ja kotonaselviytymiseen vaikuttavia asioita (mm. turvallisuus, liikkuminen, lääkitys, etuudet, omaisen sekä tukiverkoston rooli ja vastuualueet) Kotihoidon säännöllisenä asiakkaana voi olla henkilö, jonka toimintakykyä mitattaessa RAVAindeksi on vähintään 1,5 (tavoite 1,75). Arvioinnissa huomioidaan kotona selviytymistä kokonaisuutena, johon vaikuttavat asiakkaan sairaudet, asunto-olosuhteet ja hänen sosiaalinen verkostonsa. o pääsääntöisesti tulee kyetä liikkumaan/siirtymään yhden hoitajan avustamana o asiakkaan tulee pääsääntöisesti kyetä syömään itsenäisesti o kotihoidon käyntejä voi olla enintään 80 h/kk. Mikäli käyntejä tarvitaan jatkuvasti enemmän SAS-työryhmä päättää oikeasta sijoituspaikasta (yleensä tehostettu palveluasuminen) Tilapäisesti asiakas voi olla erityisen syyn vuoksi kotihoidon asiakkaana, kun RAVA-indeksi on alle 1,5. Tällaisia erityisiä syitä ovat esim. leikkauksen jälkitila, haavahoidot, muistisairaus, mielenterveydelliset tai sosiaaliset perusteet. Tyypillinen tilapäinen asiakkuus tulee kysymykseen esim. terveyskeskuksesta kotiutumistilanteessa. Tilapäinen asiakkuus kestää yleensä enintään 5 käyntikertaa. RAVA-indeksin ollessa alle 1,50 päätetään hänen kotihoidon asiakkaaksi ottamisesta SAStyöryhmän kokouksessa. Työryhmä huomioi päätöstä tehdessään asiakkaan kokonaistilanteen. Mikäli asiakas ei täytä toimintakykynsä ym. huomioon otettavien seikkojen osalta kotihoidon kriteeristön mukaisia asiakkaaksi ottamisen perusteita, ohjataan hänet käyttämään perusterveydenhuollon tavanomaisia palveluita (terveyskeskuksen laboratorio, avoterveydenhuollon aikuisneuvolan palvelut). SAS-työryhmä voi ohjata asiakkaan geriatriseen arvioon, mikäli sairauskertomuksesta ei käy ilmi, että riittävät tutkimukset on tehty. 5.2. Palvelujen keskeyttäminen tai lopettaminen Asiakkaan palveluntarvetta seurataan säännöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitun aikataulun mukaisesti, tai tarvittaessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma pidetään tarpeen mukaisena ja mikäli arvioinnin yhteydessä todetaan, ettei asiakas tarvitse jotain palvelua se voidaan lopettaa. Erityistilanteita, jolloin kotihoidon palvelut voidaan lopettaa: asiakas ei sitoudu yhteistyöhön tai aggressiivinen käytös estää hoidon toteuttamisen tai aiheuttaa työturvallisuusriskin asiakkaan aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan, eikä hän suostu yhteistyöhön, vaikka ymmärtäisi yhteistyön merkityksen oman hoitonsa kannalta päihteiden vaikutuksen alaisena olevan asiakkaan yleistila tarkistetaan ja suunnitellut hoitotoimenpiteet toteutetaan vasta asiakkaan selvittyä Palveluiden lopettaminen käsitellään SAS-työryhmässä. Kotihoidon osastonhoitaja tekee viranhaltijapäätöksen palveluiden lopettamisesta. Asiakas voi halutessaan tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen perusturvalautakunnalle. Ennen palvelujen lopettamista asiakasta tai hänen laillista edustajaansa on kuultava ja annettava ohjausta siitä, mistä asiakas voi halutessaan saada tarvitsemiaan palveluja.
6. TUKIPALVELUT Asiakkaalle voidaan palvelujen tarpeen arvioinnin yhteydessä sopia järjestettäväksi tukipalveluita. Tukipalveluita ovat mm. ateriapalvelut, siivouspalvelut ja kuljetuspalvelut. Ateriapalvelut voidaan järjestää arkipäivisin kirkonkylän alueella kotia. Kotiin kuljetettavan aterian hinnan päättää perusturvalautakunta ruokahuollon esimiehen esityksestä. Tällä hetkellä hinta on 4,50 /. Kirkonkylän alueella kotikuljetuksen toteuttaa Seitasäätiö ja asiakkaalta peritään kuljetuksesta tällä hetkellä perusturvalautakunnan päätöksen mukaisti 1,5 /ateria. Asiointipalvelut tarkoittavat lääkehuoltoon liittyvää apteekkiasiointia silloin, kun asiakas itse tai hänen läheisensä ei kykene huolehtimaan asioinnista niin, että lääkehuollon turvallisuus toteutuisi. Asioinnista peritään tällä hetkellä 4 /käynti. Siivouspalvelut asiakas hankkii yksityisiltä palveluntuottajilta tai Seita-säätiöltä. Siivouspalvelujen hankintaan pienituloisilla on mahdollisuus saada tukipalveluseteli. Tukipalveluseteli haetaan erillisellä hakemuksella. Tukipalvelusetelin saamisen kriteeristöt on vahvistanut perustuvalautakunta. Kuljetuspalvelua on palveluliikenne, paikallisliikenne ja taksipalvelut sekä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Lisäksi Kelan korvaamat matkat. Saunotus toteutetaan enintään kerran viikossa. Ei sisällä ulkosaunaan veden kantamista, lämmittämistä ja puuhuoltoa, jota varten pienituloisella ja toimintakyvyltään alentuneella on mahdollista saada erillisestä hakemuksella tukipalveluseteli. Turvapuhelimen ym. teknologian järjestämisessä avustetaan asiakasta turvallisen kotona-asumisen tukemiseksi. 7. TYÖSUOJELULLISET VAATIMUKSET KOTIHOIDOSSA Työturvallisuuslaki (738/2002) määrittelee työnantajan vastuun työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä ei joudu toisen kodissa alttiiksi tapaturmavaaroille, työympäristön altisteille tai haitalliselle kuormitukselle. Voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena olevan asiakkaan yleistila tarkistetaan ja suunnitellut hoitotoimenpiteet toteutetaan asiakkaan selvittyä. Hoitajan läsnä ollessa päihteiden vaikutuksen alaisena tai uhkaavasti käyttäytyvä asiakkaan vieras/omainen pyydetään poistumaan paikalta kunnes hoitaja on toteuttanut asiakkaan hoitotoimenpiteet. Hoitajan läsnä ollessa asiakkaan ei tule tupakoida. Käytetään apuvälineitä aina, kun se on mahdollista turvaamaan sekä työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuus. Kaikki asiakkaan kotona olevat, hoitajien käyttämät/tarvitsemat työvälineet tulee olla käyttökunnossa ja turvallisuusseikat huomioitu. Vialliset sähkölaitteet tulee korjauttaa viipymättä. Korjauttamisesta vastaa asiakas tai hänen edustajansa. Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta, jonka aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan.