EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 19.10.2010 TYÖASIAKIRJA "hyväksyttävän virheriskin" käsitteestä Osa 1: Johdanto, esittelijän lähtökohtaolettama ja taustaa Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Jorgo Chatzimarkakis DT\834727.doc PE450.847v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
1. JOHDANTO Euroopan komissio julkaisi 26. toukokuuta 2010 tiedonannon "Pitääkö valvontaa lisätä vai vähentää? Virheriskin ja valvonnasta aiheutuvien hallintokustannusten oikea tasapaino" (KOM(2010)0261 sekä SEC(2010)0640 ja SEC(2010)0641). Valiokunta päätti 1. heinäkuuta 2010 järjestetyssä kokouksessaan tarkastella tiedonantoa koordinaattoreiden aloitteesta (joiden kokous järjestettiin 22. kesäkuuta 2010) samassa yhteydessä, jossa käsiteltiin vastuuvapauden myöntämistä komissiolle vuodeksi 2009. Komissio tekee varainhoitoasetusluonnoksen (KOM(2010)0260) 28 b artiklassa virallisen ehdotuksen "hyväksyttävän virheriskin käsitteen" käyttöön ottamisesta. Ottaen huomioon toimen merkitys ja se, että valiokunnan on muodostettava kantansa mahdollisimman laajan aineiston perusteella, vastuuvapauden myöntämistä komissiolle vuodeksi 2009 tarkastellut esittelijä ehdotti, että asiasta järjestetään keskustelu. Siihen osallistuisivat komissio, yhteisön tilintarkastustuomioistuin, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen julkisen talouden tilinpitoa käsittelevän komitean, joka on tarkastellut asiaa hiljattain julkaistussa kertomuksessa 1, puheenjohtaja sekä Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin; se on kiinnittänyt viime vuosina erityistä huomiota EU:n politiikan säännönmukaisuuteen ja tehokkuuteen. Valiokunta järjesti jo heinäkuussa 2006 työryhmän kokouksen aiheesta "Tilien perustana olevien toimien hyväksyttävä virheriski" 2. Työryhmän kokouksessa laaditun aineiston ja sen jälkeen käytyjen keskustelujen perusteella esittelijä on laatinut työasiakirjan, jonka tavoitteena on luoda lyhyt katsaus tämänhetkiseen asiaintilaan. Työasiakirja on jaettu teknisistä syistä seuraaviin neljään osaan: Osa 1: Johdanto, esittelijän lähtökohtaolettama, taustaa Osa 2: Parlamentin kanta tähän mennessä Vastuuvapaus varainhoitovuodeksi 2004 (esittelijä Jan Mulder) Vastuuvapaus varainhoitovuodeksi 2007 (esittelijä Jean-Pierre Audy) Vastuuvapaus varainhoitovuodeksi 2008 (esittelijä Boguslaw Liberadzki) Osa 3: Poliittiset kysymykset Mahdolliset puoltavat perusteet Mahdolliset vastustavat perusteet Osa 4: Mahdollinen vaihtoehto 1 http://www.parliament.the-stationery-office.co.uk/pa/cm200809/cmselect/cmpubacc/698/698.pdf 2 http://www.europarl.europa.eu/comparl/cont/site/auditions/workshop_en.htm PE450.847v01-00 2/5 DT\834727.doc
2. ESITTELIJÄN LÄHTÖKOHTAOLETTAMA Vaikka "hyväksyttävää virheriskiä" ei olekaan määritelty "tieteellisesti", parlamentti on toistaiseksi suhtautunut ehdotukseen myötämielisesti, joskin kriittisesti, ja painottanut, että "hyväksyttävä virheriski" ei ole sama asia kuin "hyväksyttävä virhe" tai "hyväksyttävä vilppi". Parlamentti on myös asettanut edellytyksiä, joita ei ole tähän mennessä noudatettu, ja joiden mukaan hyväksyttävän virheriskin käsitettä ei pitäisi ottaa käyttöön ennen kuin parlamentilla on TODISTEITA siitä, että kaikki muut toimet on toteutettu. Hyväksyttävän virheriskin käsite ei itsessään paranna jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä, mikä on suurin ongelma, kuten yhteisön tilintarkastustuomioistuin toteaa vuosittain. Komissio on vaihtanut puhetapaansa. Se ei enää puhu varsinaisesta ongelmasta eli tilien perustana oleviin toimiin liittyvien virheiden poistamisesta, vaan tilien perustana olevien toimien virheriskin hallinnasta mikä on pohjimmiltaan retorinen keino selvittää ongelma. Niin kauan kuin jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat vain osittain tehokkaita, asiaintilaa on syytä kohentaa ennen hyväksyttävän virheriskin käsitteen käyttöönottoa. Kansallisten valtiovarainministerien esittämät ja kansallisten tilintarkastustoimistojen asianmukaisesti tarkastamat kansallista hallinnointia koskevat julkilausumat olisivat keskeinen osa todistusaineistoa, jota tarvitaan sen arvioimiseksi, onko jäsenvaltioissa käytössä tehokkaita hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä. Tällaisia julkilausumia annetaan kuitenkin toistaiseksi vapaaehtoisesti ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa ja ne ovat kaikki hyvin erilaisia. Parlamentti ei todennäköisesti voi jatkaa keskusteluja ennen kuin komissio on tehnyt virallisen ehdotuksen pakollisten kansallista hallinnointia koskevien julkilausumien käyttöön ottamisesta. Parlamentin on myös saatava selvä käsitys komission lähestymistavasta uuteen arviointikertomukseen, "joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 319 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteutetuista toimista saavutettuihin tuloksiin", kuten perustamissopimuksen 318 artiklassa määrätään 1. Tässä arviointikertomuksessa ei pitäisi viitata ainoastaan EU:n menojen lain- ja säännönmukaisuuteen, vaan siinä on myös keskityttävä unionin politiikkojen tehokkuuteen. 1 318 artiklan 2 kohta: "Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös unionin varoja koskevan arviointikertomuksen, joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 319 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteutetuista toimista saavutettuihin tuloksiin." DT\834727.doc 3/5 PE450.847v01-00
Komission ehdotuksessa varainhoitoasetuksen uudelleen laaditun toisinnon 53 artiklassa todetaan, että toiminnasta vastaavien tahojen on allekirjoitettava hallinnointia koskeva julkilausuma korkeimman poliittisen ja hallinnoinnista vastaavan viranomaisen (valtiovarainministeri) sijaan, mitä parlamentti on vaatinut toistuvasti useissa vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissa. Parlamentti toistaa vaatimuksen ja korostaa, että komission ehdotus saattaisi olla mahdollinen ennakkoedellytys tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli komissio olisi toteuttanut yhtä paljon toimia pakollisten kansallista hallinnointia koskevien julkilausumien käyttöön ottamiseksi kuin selvittääkseen parlamentille oletettua tarvetta saavuttaa yhteisymmärrys hyväksyttävästä virheriskistä, kansallista hallinnointia koskevat julkilausumat olisi todennäköisesti jo otettu käyttöön. 3. TAUSTAA "Hyväksyttävän virheriskin" käsite otettiin käyttöön yhteisön tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa nro 2/2004, joka koski "yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjä" 1. "Yhteisön sisäisen valvonnan menettelyihin" sisältyy monenlaisia tekijöitä, kuten yhtenäiset yleiset tavoitteet, yhtenäiset standardit, avoimuus ja tulosten saatavuus, asianmukainen kustannus-hyötysuhde ja hyväksyttävä riskitaso. Niinpä "hyväksyttävän virheriskin" mahdollinen määritelmä on vain yksi osa monimutkaisessa rakenteessa nimeltä "yhteisön sisäisen valvonnan menettelyt". Ensimmäinen tiedonanto KOM(2008)0866 Komissio antoi tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksesta palautetta 16. joulukuuta 2008 antamassaan tiedonannossa "Tavoitteena yhteisymmärrys hyväksyttävän virheriskin käsitteestä". Euroopan komission tuolloinen varapuheenjohtaja Siim Kallas esitteli tiedonannon valiokunnalle 19. tammikuuta 2009 järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui myös tilintarkastustuomioistuimen vastaava jäsen Bonnici. 2 Tilintarkastustuomioistuin esitti huomautuksia tiedonannosta asiakirjassa "Reflections by the European Court of Auditors on the Commission's Communication "Towards a common understanding of the concept of tolerable risk of error"" (Yhteisön tilintarkastustuomioistuimen huomioita komission tiedonannosta "Tavoitteena yhteisymmärrys hyväksyttävän virheriskin käsitteestä") 3. Asiakirja lähetettiin 4. maaliskuuta 2009 Euroopan parlamentin tuolloiselle puhemiehelle Hans-Gert Pötteringille. 1 http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/133046.pdf 2 http://www.europarl.europa.eu/wps-europarl-internet/frd/vod/player?eventcode=20090119-1500- COMMITTEE- CONT&language=en&byLeftMenu=researchcommittee&category=COMMITTEE&format=wmv#anchor1Alkaa kohdasta 17:11. 3 http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/2410290.pdf PE450.847v01-00 4/5 DT\834727.doc
Tilintarkastustuomioistuin korosti muun muassa seuraavia kohtia: 3. On selvää, että "hyväksyttävän virheriskin" käsite on erotettava selvästi "olennaisuusrajan" käsitteestä, jonka määrittelyn on edelleen oltava ulkoisen tilintarkastajan tehtävänä. 11. Komissio myöntää tiedonannossaan, että virheiden määrää olisi voitava vähentää valvontakustannuksia lisäämättä. Tässä otetaan hyvin voimakkaasti kantaa siihen, mitä olisi mahdollista tehdä ja mitä on yritettävä tehdä. 12. On oltava selvää, että arvioidun hyödyn ja valvontakustannuksien vertailun on perustuttava siihen järkevään oletukseen, että valvontatoimia toteutetaan tehokkaasti. 15. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että menoja koskevien ohjelmien kustannus-hyöty-analyysin perusteella olisi mahdollista keskustella "hyväksyttävästä riskistä" mutta myös tarkistaa kyseisten ohjelmien sääntelykehystä ja hallinnointirakennetta. Joissakin tapauksissa voisi olla syytä kysyä, onko virheriski niin suuri, että kyseinen suunnitelma tai ohjelma on keskeytettävä vai onko sitä muutettava merkittävästi, sen sijaan, että kysytään, onko "hyväksyttävää virheriskiä" olemassa. "Hyväksyttävän riskin" käsite olisi nimittäin myös otettava huomioon laadittaessa menoja (ja tuloja) koskevia suunnitelmia tai ohjelmia. Toinen tiedonanto KOM(2010)0261 Komissio esittää 26. toukokuuta 2010 antamassaan toisessa tiedonannossa "Pitääkö valvontaa lisätä vai vähentää? Virheriskin ja valvonnasta aiheutuvien hallintokustannusten oikea tasapaino" ehdotuksia hyväksyttäväksi virheriskiksi toimintalohkoille "tutkimus, energia ja liikenne" ja "maaseudun kehittäminen". Tiedonannon liitteenä on kaksi työasiakirjaa, SEC(2010)0640 ja SEC(2010)0641. Komissio katsoo valvonnan kustannuksista ja hyödyistä tekemänsä analyysin pohjalta, että kyseisten kahden toimintalohkon "hyväksyttäväksi virheriskiksi" olisi määritettävä niin sanottu keltainen alue eli 2 5 prosenttia. DT\834727.doc 5/5 PE450.847v01-00