Hallintosääntö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

1(18) Hallintosääntö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hyväksytty valtuustossa 12.6.2012. Voimaantulo 1. tammikuuta 2013 Muutokset 25.11.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan perussopimuksella ja seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - valtuuston työjärjestys - tarkastussääntö 2 luku Kuntayhtymän hallinto 2 Luottamushenkilöhallinto Valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien tehtävistä on määrätty perussopimuksessa. Hallituksen tehtävänä on sille säädettyjen ja muualla määrättyjen tehtävien lisäksi 1. johtaa kuntayhtymän toimintaa, 2. laatia valtuustolle esitys kuntayhtymän talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 3. valvoa kuntayhtymän talousarvion toteutumista, 4. antaa kuntayhtymän viranomaisille määräykset kuntayhtymän eri toimintojen yhteensovittamisesta ja tarpeelliset soveltamisohjeet kuntayhtymän säännöistä, 5. päättää kuntayhtymän toimintojen sijoittumisesta, 6. toimia perussopimuksen tarkoittamina osavastuualueen johtokuntina. Hallitus voi asettaa jaostoja ja määrätä niiden tehtävät. Psykiatrian tulosalueella on tulosalueen johtokunta. Johtokunnan tehtävänä on sille muualla määrättyjen tehtävien lisäksi

1. johtaa tulosalueen toimintaa, 2. laatia hallitukselle esitys tulosalueen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi, 3. valvoa tulosalueen talousarvion toteutumista ja huolehtia osaltaan valtuuston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, 4. päättää tulosalueen johtajan välittömien alaisten ottamista toimeen tai virkaan, 5. hyväksyä ne paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, jotka ovat sovellettavissa yksinomaan kyseisen tulosalueen henkilöstöön, 6. päättää tulosalueen organisaatiosta johtosääntöjen ja hallituksen antamien määräysten mukaisesti. Johtokuntien vähemmistökielisen jaoston jäseninä voi olla myös valtuuston erikseen tehtävää tehtävää varten valitsemia lisäjäseniä ja heidän varajäseniään. 2a Lähipalvelulautakunta Lähipalvelulautakunnan tehtävänä on 1. huolehtia hallituksen apuna terveyden- ja sairaanhoidon lähipalvelujen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta 2. seurata lähipalvelujen saatavuutta ja kokonaistilannetta kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien osalta ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia 3. antaa talousarviosuunnitelmasta sekä muista terveyden- ja sairaanhoidon lähipalveluja koskevista suunnitelmista ja esityksistä lausuntonsa hallitukselle 4. antaa hallitukselle kertomus toiminnastaan 5. huolehtia hallituksen sille erikseen määräämistä muista tehtävistä Valtuusto valitsee lähipalvelulautakuntaan kolmetoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valittaessa lähipalvelulautakuntaa on pyrittävä mahdollisimman laajaalaiseen alueelliseen edustavuuteen. 3 Sairaanhoitotoiminta Kuntayhtymä muodostaa yhden terveydenhuollon toimintayksikön. Hallitus antaa tarkentavat määräykset vastuista kuntayhtymän terveyden- ja sairaanhoidossa. 4 Opetus- ja tutkimustyö Kuntayhtymän ja terveydenhuoltoalan koulutusta antavien koulutusyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta opetus- ja tutkimustyössä on säädetty laissa ja sovittu lain nojalla tehdyssä ja muissa sopimuksissa. Yliopiston henkilökunnan lisäksi ovat sairaanhoitopiirin viranhaltijat velvollisia tarvittaessa osallistumaan terveydenhuoltoalan opetus- ja tutkimustyöhön. 5 Kuntayhtymän organisaatiorakenne 2(18)

3(18) Sairaanhoitopiirin organisaatio on jaettu tulosalueisiin. Sairaanhoitopiirin tulosalueet ovat 1. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 2. Turun yliopistollinen keskussairaala 3. Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos 4. Psykiatria 5. Turunmaan sairaalan liikelaitos 6. Tekniset ja huoltopalvelut 7. Hallintokeskus Hallitus määrää tulosalueiden johtajat, mikäli tässä säännössä ei toisin määrätä. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii tulosalueiden johtajien henkilöstöhallinnollisena esimiehenä. 6 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymää johtaa hallituksen alaisuudessa sairaanhoitopiirin johtaja apunaan johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja ja muuta henkilöstöä. Viranhaltijoiden tehtävät: 1. Sairaanhoitopiirin johtaja 1. johtaa kuntayhtymää ja sen toiminta- ja taloussuunnittelua, 2. yhteensovittaa ja kehittää osavastuualueiden toimintaa, 3. johtaa kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintätoimintaa ja johtaa valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä, 4. on suoraan hallituksen alainen ja vastaa sille toiminnasta. 2. Johtajaylilääkäri 1. johtaa ja valvoo kuntayhtymän terveyden- ja sairaanhoitoa ja toimii toimintayksikön laissa tarkoitettuna vastaavana lääkärinä, 2. ohjaa ja yhteensovittaa osaltaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarkoituksenmukaista työnjakoa ja yhteistyötä, 3. vastaa osaltaan lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta sairaanhoitopiirissä yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa, 4. toimii sairaanhoitopiirin johtajan varahenkilönä, 5. suorittaa muut sairaanhoitopiirin johtajan määräämät tehtävät. 3. Hallintoylihoitaja 1. johtaa kuntayhtymän sairaaloissa tehtävää hoitotyötä, 2. johtaa hoitotyön suunnittelua, kehittämistä ja laadunvarmistamista sekä opetusta, 3. ohjaa ja yhteensovittaa osaltaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarkoituksenmukaista työnjakoa ja yhteistyötä,

4. vastaa osaltaan hoitotieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa, 5. suorittaa muut sairaanhoitopiirin johtajan määräämät tehtävät. Hallitus määrää johtavien viranhaltijoiden varahenkilöt. Sairaanhoitopiirin konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Konsernijohto vastaa kuntayhtymäkonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. 7 Tyksin tulosalue 4(18) Tyksin tulosalueen tehtävänä on tuottaa 1. erikoissairaanhoidon palveluita kuntayhtymän alueella lukuun ottamatta psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita 2. palvelut alueellaan tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kannalta sekä lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi 3. yliopistollisena sairaalana erityistason erikoissairaanhoitopalveluita Tyksin erityisvastuualueella. Tulosalue jakautuu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin toimi- ja palvelualueisiin. Hallitus päättää toimi- ja palvelualuejaosta sekä määrää toimialueiden ja palvelualueiden johtajat ja näiden tehtävät. 8 8 on kumottu hallintosäännön muutoksella 1.1.2015. 9 Psykiatrian tulosalue Psykiatrian tulosalueen tehtävänä on tuottaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut kuntayhtymän alueella. Psykiatrian tulosalueen johtokunta päättää psykiatrian tulosalueen organisoitumisesta. 10 Hallintokeskuksen tulosalue Hallintokeskuksen tulosalueen tehtävänä on hallituksen alaisuudessa huolehtia kuntayhtymän johtamisesta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä valtuuston ja hallituksen käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Sairaanhoitopiirin johtaja päättää tulosalueen muista tehtävistä ja organisoinnista. Sairaanhoitopiirin johtaja määrää hallintokeskuksen tulosalueen henkilöstön tehtävät siltä osin kuin niistä ei ole määrätty 6 :ssä.

5(18) 11 Muut tulosalueet Ensihoito- ja päivystyspalvelujen liikelaitoksen, Turunmaan sairaalan liikelaitoksen ja Tyks- Sapa-liikelaitoksen johtokunnat päättävät liikelaitosten organisaatiosta niille annetun toimivallan puitteissa. Hallitus päättää teknisten- ja huoltopalvelujen tulosalueen ja hallintosäännön määräysten puitteissa Tyksin tulosalueen organisoitumisesta. 3 luku Kokousmenettely 12 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuunottamatta kuntayhtymän toimielimissä. 13 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kuntayhtymän toimielinten kokouksiin ei ole mahdollista osallistua videoneuvotteluyhteyden avulla. 14 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Hallituksen koollekutsumisesta on lisäksi määrätty perussopimuksessa. 15 Jatkokokous

Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6(18) 16 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen pöytäkirjanpitäjä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 17 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 18 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 19 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 20 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenillä - muun toimielimen kokouksessa hallituksen puheenjohtajalla ja sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenillä Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää hallitus tai asianomainen toimielin.

7(18) Hallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 21 Hallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös hallituksen varajäsen tai sairaanhoitopiirin johtaja. 22 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Hallituksen asiat esittelee sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus voi määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan hallituksen esittelijänä. Hallitus määrää muiden toimielimien esittelijät asianomaista toimielintä kuultuaan. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 23 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 24 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 25 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 8(18) 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi; - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko; - selostus asiasta; - päätösehdotus; - esteellisyys; - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; - päätöksen toteaminen; sekä - eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; - puheenjohtajan allekirjoitus; - pöytäkirjanpitäjän varmennus; - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä - merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 26 Hallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallituksen, hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan lisäksi muu hallituksen määräämä viranhaltija. Hallitus määrää toimielinten ja viranhaltijoiden tekemien päätösten ilmoittamisesta hallitukselle. 4 luku Liikelaitokset 27 Sairaanhoitopiirin liikelaitokset Sairaanhoitopiirissä voi olla liikelaitoksia, joilla on oma johtokunta. Liikelaitoksiin sovelletaan hallintosääntöä kokonaisuudessaan, ellei toisin ole määrätty.

9(18) 28 Turunmaan sairaalan liikelaitos Turunmaan sairaalan liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa elektiivisiä sairaanhoitopalveluja kuntayhtymän, sen jäsenkuntien sekä muiden asiakkaiden tarpeisiin kiinnittäen erityisesti huomiota potilaan oikeuteen saada sairaanhoitopalveluja äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Turunmaan osavastuualueen johtokunnasta määrätään tämän säännön lisäksi perussopimuksessa. Valittaessa johtokuntaa on pyrittävä johtokunnan asiantuntemukseen terveydenhuollon, liiketoiminnan ja hallinnon aloilla. 29 Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa ja järjestää sairaanhoidollisia palveluita sekä sopimustutkimuksia sairaanhoitopiirille, sen jäsenkunnille ja muille asiakkaille sekä mahdollistaa alan tutkimuksen ja opetuksen kehittyminen. Liikelaitos muodostuu palvelualueista. Palvelualueiden yhteydessä toimii Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja opetusyksiköitä. Valtuusto valitsee sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan jäsenistä yhden varajäsenineen tulee olla Turun yliopiston esittämiä. Valtuusto määrää yhden (1) johtokunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Valittaessa liikelaitoksen johtokuntaa on pyrittävä johtokunnan asiantuntemukseen terveydenhuollon, liiketoiminnan, tutkimuksen ja opetuksen sekä hallinnon aloilla. 30 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tehtävänä on 1. huolehtia ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko sairaanhoitopiirin alueella, 2. huolehtia erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtävistä ja 3. huolehtia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen tuottamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköiden tarpeisiin sekä koordinoida ja ohjata päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä. Valtuusto valitsee ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokuntaan kymmenen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan jäsenistä seitsemän varajäsenineen tulee olla liikelaitoksen palveluja käyttävien kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sairaanhoitopiirin johtavia viranhaltijoita.

31 Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta 10(18) Liikelaitoksen johtokunnan tehtäviin kuuluu muualla johtokunnalle määrättyjen tehtävien lisäksi: 1. vastata osaltaan siitä, että liikelaitos toimii valtuuston sille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, 2. asettaa osaltaan tavoitteita liikelaitokselle ja seurata niiden toteutumista, 3. hyväksyä liikelaitoksen käyttösuunnitelma, 4. laatia liikelaitokselle vuosittain tilinpäätös, 5. hyväksyä liikelaitoksen toimintasäännöt, 6. suorittaa muun sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston sille määräämät tehtävät. Liikelaitoksen johtokunta päättää muualla johtokunnalle annetun toimivallan lisäksi: 1. liikelaitoksen tuottamien palvelujen hinnoittelun perusteista, 2. virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta liikelaitoksen johtajan virkaa lukuun ottamatta noudattaen mahdollisuuksien mukaan sairaanhoitopiirissä yleisesti käytössä olevia kelpoisuusvaatimuksia, 3. liikelaitoksen johtajan välittömien alaisten ottamista toimeen tai virkaan, jollei liikelaitoksen toimintasäännössä ole toisin määrätty, 4. liikelaitoksen johtajan sijaisesta ja muista toimitusjohtajaa koskevista asioista, 5. niiden paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä, jotka ovat sovellettavissa yksinomaan kyseisen liikelaitoksen henkilöstöön, 6. vastuista liikelaitoksen terveyden- ja sairaanhoidossa hallituksen antamien määräysten mukaisesti, 7. alaisensa toiminnan osalta sellaisista hankkeista ja hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio ylittää johtokunnan liikelaitoksen toimintasäännössä vahvistaman määrän, 8. liikelaitoksen toimialaan kuuluvien yksityisoikeudellisten yhteisöjen osakkeiden tai osuuksien hankkimisesta, 9. liikelaitoksen edustajien nimeäminen sellaisten yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin tai kokouksiin, joiden toiminta kohdistuu johtokunnan alaiseen toimintaan, 10. vapautuksen myöntämistä kokonaan tai osittain liikelaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä tapahtunut muu kuin tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheutettu vahinko, 11. liikelaitosta varten otettavasta lainasta valtuuston vahvistamissa rajoissa. Muiden kuin liikelaitoksen johtajaa koskevien asioiden osalta johtokunta voi siirtää toimivaltaansa liikelaitoksen johtajalle. 32 Liikelaitoksen johtaja Liikelaitosta johtaa virkasuhteinen liikelaitoksen johtaja, joka on samalla tulosalueensa vastuuhenkilö. Liikelaitoksen johtajalla voi olla toimitusjohtajan virkanimike. Johtajan valitsee sairaanhoitopiirin hallitus liikelaitoksen johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

33 Liikelaitoksen johtajan tehtävät ja toimivalta 11(18) Liikelaitoksen johtajan tehtävänä muualla tulosalueen vastuuhenkilölle määrätyn lisäksi on 1. suunnitella, johtaa, yhteen sovittaa, arvioida ja kehittää liikelaitoksen toimintaa, 2. esitellä liikelaitoksen johtokunnan käsiteltävät asiat tämän säännön 22 3 momentista poiketen, 3. vastata osaltaan siitä, että liikelaitokselle asetetut tavoitteet saavutetaan, 4. huolehtia yhdessä liikelaitoksen terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa lainsäädännöstä johtuvien ja liikelaitosta koskevien sairaanhoidollisten velvoitteiden hoitamisesta, 5. allekirjoittaa liikelaitoksen toimialaan kuuluvat sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät, jos liikelaitoksen toimintasäännössä ei toisin ole määrätty, 6. huolehtia muista sairaanhoitopiirin hallituksen, liikelaitoksen johtokunnan ja sairaanhoitopiirin johtajan antamista tehtävistä. Liikelaitoksen johtaja päättää 1. liikelaitoksen tekemien tutkimusten ja muiden palvelujen hinnoista, 2. sellaisista hankkeista ja hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio alittaa johtokunnan liikelaitoksen toimintasäännössä vahvistaman määrän, 3. muista asioista, joita ei ole määrätty valtuustolle, hallitukselle tai johtokunnalle eikä delegoitu muille viranhaltijoille lukuun ottamatta niitä asioita, jotka laissa on säädetty tietyn viranhaltijan päätettäviksi. Liikelaitoksen johtaja voi siirtää edelleen toimivaltaansa. Toimivallan siirroista tulee ylläpitää ajantasaista luetteloa, joka sisältyy liikelaitoksen toimintasääntöön. 5 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 34 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. Hallitus antaa tarvittavat määräykset kuntayhtymän palvelussuhdeasioissa noudatettavista menettelytavoista. 35 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä

virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää hallitus ja liikelaitosten osalta liikelaitoksen johtokunta. 12(18) 36 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on 1. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää, 2. erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 6 luvussa tarkoitetun sivuviranhaltijan ottaminen virkasuhteeseen. 3. vakinaisessa työsopimussuhteessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen tilanteessa, jossa aiempi toimi lakkautetaan ja perustetaan toimenkuvaltaan vastaava virka, ja muutos perustuu tarpeeseen liittää tehtävään julkisen vallan käyttöä. Sairaanhoitopiirin johtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. 37 Henkilöstön kelpoisuusehdot Virkasuhteeseen voidaan ottaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on sellainen taito ja kyky sekä suomen ja ruotsin kielen taito mitä viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainitun lisäksi virka- tai työsuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai määrätty kelpoisuus. Kelpoisuuden vahvistaa viran tai toimen perustava viranomainen. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 38 Henkilöstövalinnat ja koeajasta määrääminen Perussopimuksen mukaan valtuusto ottaa virkaan sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan sekä kuntayhtymätarkastajan. Hallitus ottaa muut alaisensa viranhaltijat ja työntekijät. Hallitus ottaa myös liikelaitosten toimitusjohtajat. Johtokunnat ottavat muut alaisensa viranhaltijat ja työntekijät.

Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. 13(18) Virka- tai työsuhteeseen ottava viranomainen päättää muutoin palvelussuhteen ehdoista noudattaen niistä kuntayhtymässä annettuja määräyksiä. 39 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 40 Virka- ja työvapaa Jollei 41 :stä muuta johdu, hallitus ja johtokunta päättävät alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 41 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se toimielin, jonka alainen viranhaltija tai työntekijä on. 42 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan virkaan. 43 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 44 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Hallituksen ja johtokunnan määräämät luottamushenkilöt tai viranhaltijat ratkaisevat seuraavat henkilöstöasiat: 1. myöntävät vuosiloman; 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus;

14(18) 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään kahden vuoden ajaksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä; 4. päättävät sijaisten ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön ottamisesta; 5. päättävät alaisensa henkilöstön koulutuksesta ja siitä johtuvista korvauksista; 6. päättävät sellaisten taloudellisten etuuksien myöntämisestä, joiden saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus; 7. antavat viranhaltijalle ja työntekijälle määräykset virka- ja virantoimitusmatkojen suorittamisesta; 8. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 9. terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 6 luku Kuntayhtymän taloudenpito 45a Talousarvio ja suunnitelma Sairaanhoitopiirin talousarviossa määritellään vuosittaiset kuntayhtymän tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat. Valtuusto määrää talousarvion sitovat erät ja tavoitteet talousarvion perusteluissa. Hallitus ja johtokunnat hyväksyvät tarvittaessa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat alaisensa tulosalueen osalta. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen ja muuttamiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelmassa jaetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviota yksityiskohtaisemmalla tavalla tulosalueen eri yksiköille. Käyttösuunnitelman sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. 45b Poistot Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Hallitus määrää alaisensa viranhaltijan, joka antaa tarkemmat ohjeet poistomenettelystä. Hallitus vahvistaa poistosuunnitelman pohjaksi pienhankintarajan. 45c Rahatoimen hoitaminen Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja antamisesta, sijoitustoiminnasta sekä muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus.

Sairaanhoitopiirin maksuvalmius varmistetaan maksuvalmiussuunnitelmalla. Hallitus määrää alaisensa viranhaltijan huolehtimaan sairaanhoitopiirin maksuvalmiudesta. 15(18) Hallitus vahvistaa tulojen ja menojen tarkastamisessa ja hyväksymisessä noudatettavan menettelyn. Menettelyllä on varmistettava, että tositteet ovat muodollisesti ja asiallisesti oikein, tavaran tai palvelun vastaanottamisesta on varmistuttu ja että tarkoitusta varten on varattu määräraha. 45d Omaisuuden hallinta Sairaanhoitopiirin johtavassa asemassa olevat viranhaltijat vastaavat yksikkönsä hallussa olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja kunnossapidosta. Sairaanhoitopiirin omaisuuden hallintaa, käyttöä ja kunnossapitoa seurataan erillisten rekisterien ja luetteloiden kautta. 45e Rahastot Valtuusto päättää rahastojen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä valtuusto vahvistaa rahastolle säännön, jossa määrätään rahaston kartuttamisesta ja käytöstä. 45f Taloutta ja taloudenpitoa koskevat ohjeet Hallitus tai muu hallituksen määräämä viranomainen vastaa tarpeellisten taloutta ja taloudenpitoa koskevien ohjeiden antamisesta. 7 luku Muut määräykset 46 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 46a Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista konsernissa. Hallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Hallitus

raportoi valtuustolle toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 16(18) Johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta toimialallaan. Johtokunnat antavat toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Sairaanhoitopiirin johtaja ja tulosalueiden johtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle. 47 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kuntayhtymän sairaanhoitopalvelut on järjestettävä niin, että asukkaat saavat palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi.. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Valtuuston esityslistat liitteineen laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 48 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa hallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. 49 Kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Hallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Hallituksen ja muun toimielimen tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle toimielimelle niiden päättämällä tavalla. 50 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Perussopimuksessa on määrätty asiakirjojen allekirjoittamisesta. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija, jollei hallitus ole

17(18) valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Hallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja tai hallituksen puheenjohtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija. Lautakuntien ja johtokuntien päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittavat lautakunnan ja johtokunnan määrämät viranhaltijat. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 51 Asiakirjojen lunastus Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Hallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 52 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 53 Toimivallan edelleen siirtäminen Kuntayhtymän johtosäännöissä toimielimelle tai viranhaltijalle siirrettyä toimivaltaa voidaan siirtää edelleen toimielimen puheenjohtajalle, alemmalle toimielimelle tai viranhaltijalle, ellei laista tai mainituista johtosäännöistä muuta johdu.

54 Hallintosäännön soveltaminen 18(18) Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset päätösvallan käytöstä ja päätösten tekemisestä. Hallitus antaa tarkemmat määräykset toimivallan siirtämistä koskevista päätöksistä ja niiden ilmoittamisesta. Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet hallintosäännön tulkinnasta ja soveltamisesta.