Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen Suunnitteluohjelma Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Erika Liesegang Kesä 2011
Sisällysluettelo 1. SUOJELUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 2. AIKATAULU... 4 3. POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS... 5 3.1 Pedersören pohjavesialueet... 5 Härmäläbacken... 6 Nörråbacken... 6 Kvärnobacken... 6 Korpunbacken... 6 Storkamp... 6 Sandnabba... 6 Sandåsen... 7 Sandnäset... 7 Östermossbacken A ja B... 7 Hedet... 7 Åvist... 7 Myllykangas... 8 3.2 Uudenkaarlepyyn pohjavesialueet... 9 Hysalheden... 10 Palomhedet... 10 Markby... 10 Bredkangan... 10 Furubacken, Rösslossberget, Monäs ja Kengo... 10 Hysalheden... 10 Västerskogen... 10 Kyrktallberget ja Skyttas... 11 Storsanden... 11 Anthärsning... 11 Gunnarskangan A ja B... 11 Marken... 11 Kainuunkangas... 11 Soklothedet... 12 2
3.3 Pietarsaaren pohjavesialueet... 13 Bredskär... 13 Roska... 13 4. VEDENOTTAMOT... 14 5. POHJAVESIALUEISIIN KOHDISTUVAT RISKIT... 16 5.1 Pedersöre... 16 5.2 Uusikaarlepyy... 17 5.3 Pietarsaari... 18 6. SUUNNITTELUTYÖN KUVAUS... 18 6.1 Käytettävissä oleva aineisto... 18 6.2 Pohjavesialueiden hydrogeologisen tiedon tarkentaminen... 19 6.3 Vedenottamoiden suojavyöhykkeiden määrittely ja tarkkailuohjelma... 19 6.4 Riskitekijöiden kartoitus... 19 6.5 Toimenpideohjelma... 19 6.6 Toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin... 20 7. SUOJELUSUUNNITELMAN KUSTANUUKSET JA RAHOITUS... 20 8. TYÖN SUORITTAMINEN... 21 3
1. SUOJELUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren alueella sijaitsee yhteensä 33 vedenhankintaa varten tärkeää ja soveltuvaa (I ja II luokka) pohjavesialuetta, joihin ainoastaan osaan on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuosina 1999 ja 2009. ELY-keskus esittää EU:n EAKR-projektirahaa pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen kyseisille alueille. EAKR-rahoitus kattaa 75 % suojelusuunnitelman laatimisen kustannuksista. Tällöin Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren kaupunkien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien osuudeksi jää yhteensä 25 % kustannuksista. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on: Tehostaa pohjavesialueiden suojelua Tarkistaa vedenottamoiden suoja-alueiden rajaukset Kuvata tarkasti mahdolliset riskit, jotka kohdistuvat Pedersören, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueisiin Ehdottaa toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa Selkeyttää suoja-alueiden ja niiden lähiympäristöjen mahdollista kaavoitusta ja maankäyttöä Saada toimintaohjeet vahinko- ja vaaratilanteisiin Suojelusuunnitelma on ohjeellinen ja sen tuloksia hyödynnetään eri viranomaistoiminnassa. Lisäksi suojelusuunnitelma antaa tietoa pohjavesien suojelusta ja riskitekijöiden poistamisesta alueiden maanomistajille ja toiminnanharjoittajille. Suojelusuunnitelmasta löytyy kaikki kunnan pohjavesialueisiin liittyvä aineisto samassa dokumentissa. Kaikkien kolmen kunnan yhteisen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen on tärkeää, sillä useat pohjavesialueista yltävät yli kuntarajojen. Yhteisellä suojelusuunnitelmalla pystytään parhaiten turvaamaan alueen pohjavesien käyttökelpoisuus vielä tulevaisuudessakin. Lisäksi näin säästetään resursseja kun yhteensä tulee vain yksi projekti hallinnoitavaksi, sen sijaan että kukin kunnista laatisi oman suunnitelman. 2. AIKATAULU Suojelusuunnitelman laatimiseen on saatavissa tällä kaudella EAKR-rahoitusta vuoden 2013 loppuun asti. Tästä johtuen suunnittelutyö tulee aloittaa niin, että tämän kauden rahoitusta ehditään vielä saada. Suojelusuunnitelman laatimiseen vaadittava aika on noin vuosi. 4
3. POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS 3.1 Pedersören pohjavesialueet Pedersören kunnassa sijaitsee 13 pohjavesialuetta. Niistä 10 luokitellaan luokkaan I, eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kolme alueista kuuluu II luokkaan, eli 5
vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Sandåsenin -, Sandnäsetin - ja Hedetin pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelman luonnos vuonna 2009 samanaikaisesti Pietarsaareen kuuluvien Bredskärin ja Roskan pohjavesialueiden kanssa. Härmäläbacken Alue on osa harjua, joka kulkee Purmonjokilaaksossa. Harju ei juuri erotu ympäristöstään. Muodostuman pintaosa on hiekkaa ja silttiä. Muodostuman eteläosassa pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjoisosassa luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu muodostuman poikki kulkevaan ojaan sekä Purmonjokeen. Nörråbacken Nörråbacken on kallio-/moreenimäki, jonka lakiosassa on rantavoimien huuhtoma kalliopaljastuma. Pohjavesi purkautuu eteläosan lähteestä. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat muodostumasta saatavan pohjaveden määrään. Kvärnobacken Kvärnobacken on luode-kaakkosuuntainen moreenimäki. Alue on kauttaaltaan soiden ympäröimä, joihin purkautuu pohjavettä Kvärnobackenin mäeltä. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat saatavan pohjaveden määrään. Korpunbacken Pohjavesialue muodostuu kahdesta luode-kaakkosuuntaisesta moreenimäestä, joissa molemmissa muodostuu pohjavettä. Pohjavesi purkautuu lähteestä näiden mäkien välisellä alueella. Suuremman mäen, Korpunbacken, laella on rantakerrostumaa. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat saatavan pohjaveden määrään. Storkamp Storkamp on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreenimäki. Muodostuma rajoittuu itäreunastaan Purmonjokeen. Vedenottamo on kohtalaisen lähellä Purmonjokea, mutta pääosa pohjavedestä muodostuu vedenottamon länsipuolella. Sandnabba Sandnabba on luode-kaakkosuuntainen moreenimäki. Muodostuva pohjavesi purkautuu mäkeä ympäröiville peltoalueille. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat muodostumasta saatavan pohjaveden määrään. 6
Sandåsen (II luokka) Sandåsenin pohjavesialue on osa harjujaksoa, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kautta kohti Pohjanlahtea. Harju ei kohoa juurikaan ympäristöään ylemmäs. Se on rantavoimien voimakkaasti muokkaama, laakea selänne, jossa pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavesi purkautuu pääosin Syndbynjokeen. Luoteessa muodostuma rajoittuu Roskan pohjavesialueeseen ja kaakossa Sundbynjokeen. Sandnäset (II luokka) Sandnäset on osa samaa harjujaksoa kuin Sandåsen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu Sundbynjokeen. Kaakossa muodostumaa ympäröivät suot ja luoteessa peltoalueet. Östermossbacken A ja B Östermossbacken A ja B ovat osa luode-kaakko suuntaista harjujaksoa. Harju on paikoin huonosti lajittunut sisältäen hienoainesta että moreenia. Muodostuma jakaantuu kahteen osa-alueeseen. Vedenjakaja sijaitsee muodostuman keskivaiheilla, josta pohjavesi virtaa sekä kaakkoon että lounaaseen. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille ja Ähtävänjokeen. Hedet (II luokka) Hedetin pohjavesialue on osa samaa rantavoimien tasoittama ja laakeaksi muokkaamaa harjuselännettä kuin Sandåsenin ja Sandnäsetin pohjavesialueet. Harjun karkea ydinosa sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisessa kallioperän ruhjevyöhykkeessä. Alueella suoritettujen kairausten ja maatutkaluotausten perusteella harjun ydinosa koostuu karkeista, hyvin vettä johtavista hiekka- ja sorakerrostumista. Ydinosa ulottuu paikoin maanpintaan saakka, mutta harjun reunoille se peittyy hiekkakerrosten alle. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja vedet purkautuvat Kovjokeen. Vedenjakaja sijaitsee Sandnäsetin ja Hedetin pohjavesialueiden välissä. Åvist Åvist on osa harjua, joka kulkee Kauhavan ja Alahärmän kautta kohti rannikkoa. Muodostuma on rantavoimien tasoittama laakea selänne, joka ei kohoa ympäristöään ylemmäs. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu Åvistinjokeen. Muodostuma on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. 7
Myllykangas Myllykangas kuuluu harjujaksoon, joka kulkee Kauhavalta Kortesjärven ja Pedersören kautta kohti rannikkoa. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Muodostumaan suotautuu pinta- ja pohjavettä ympäröiviltä kallioalueilta. 8
3.2 Uudenkaarlepyyn pohjavesialueet Uudenkaarlepyyn alueella sijaitsee 18 pohjavesialuetta. Niistä kolme kuuluu luokkaan II, eli vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi ja loput kuuluvat luokkaan I, eli vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Usealle Uudenkaarlepyyn kaupungin pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 1999, mutta suojelusuunnitelmaan ei tällöin sisältynyt kaikkia kaupungin pohjavesialueita. Kokonaan ilman suojelusuunnitelmaa olevat pohjavesialueet ovat Furubacken, Rösslosberget, Monäs, Kengo, Västerskogen, Kyrktallberget, Skyttas, Storsanden ja Anthärsning. 9
Hysalheden Hysalheden on osa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta kohti Pohjanlahtea. Muodostumasta on hydraulinen yhteys luoteeseen Socklothedetin pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Palomhedet Palomhedet on osa samaa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta kohti Pohjanlahtea. Muodostumasta on hydraulinen yhteys etelään Bredkanganin ja pohjoiseen Hysalhedetin pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on lähes etelästä pohjoiseen ja pohjavettä purkautuu Palombackeniin. Muodostuma on osittain peitteinen ja paikoin on näkyvissä kalliopaljastumia. Alue rajoittuu idässä moreenialueisiin ja lännessä suoalueisiin. Markby Markby on kapea harjujakson osa. Muodostuma on osin peitteinen ja se rajoittuu moreenija suoalueisiin. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat alueen pohjoisosasta etelään kohti Tjäderrapania ja alueen eteläosassa olevalta vedenjakajalta sekä pohjoiseen että etelään. Bredkangan (II luokka) Bredkangan on osa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta kohti Pohjanlahtea. Muodostuma on lähes kauttaaltaan soiden ympäröimä. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavettä purkautuu alueen ympärillä oleviin ojiin. Etelässä Bredkangan rajoittuu Gunnarskanganin ja pohjoisessa Palomhedetin pohjavesialueeseen. Furubacken, Rösslosberget, Monäs ja Kengo Pistemäisiä pohjavesialueita. Alueen kaivot käyttävät kalliopohjavettä ja ovat tyypiltään kallioporakaivoja. Västerskogen Västerskogen on kallio-/moreenimäki, josta purkautuu pohjavettä ympäristöön. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsee peltoja. 10
Kyrktallberget ja Skyttas Kyrktallberget on kallio-/moreenimäki. Pohjavettä purkautuu muodostuman ympärillä olevista lähteistä. Skyttasin pohjavesialue muodostuu pienestä moreenimäestä. Se sijaitsee Kyrktallbergetin itäpuolella ja osa sen pohjavedestä saattaa muodostua Kyrktallbergetin alueella. Näin alueilla on todennäköisesti yhteys toisiinsa. Storsanden (II luokka) Storsanden on rantavoimien muokkaama harjujakson osa. Muodostuma sijaitsee Pohjanlahden rannalla, joten rantaimeytyminen on mahdollista. Anthärsning (II luokka) Anthärsning on kapea ja pienialainen harjujakson osa. Muodostuma rajoittuu sekä etelässä että pohjoisessa kallioalueisiin. Itä- ja länsipuolella aluetta on suota. Gunnarskangan A ja B Gunnarskangan on rantavoimien voimakkaasti muokkaama lähes pohjois-eteläsuuntainen harjujakson osa. Harju on laakea selänne, jota peittävät paksut, laajalle levinneet hiekkakerrokset. Harju on kerrostunut osittain kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Lapuanjoki virtaa muodostuman poikki jakaen sen kahteen osa-alueeseen. Muodostuman aines on pääosin hiekkavaltaista, pohjoisosassa on syvemmällä karkeampaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on sekä alueen pohjoisosasta että eteläosasta kohti Lapuanjokea. Pohjavettä purkautuu pääasiassa Lapuanjokeen. Marken Marken on kapea harjujakson osa. Muodostuma on luode-kaakko suuntainen ja rajoittuu kaakossa Åvistin pohjavesialueeseen. Muodostumasta saattaa olla hydraulinen yhteys myös Markbyn pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu ympärillä oleviin suo- ja pelto-ojiin. Kainuunkangas Kainuunkangas sijaitsee lähellä Kauhavalta Pietarsaareen kulkevaa harjujaksoa. Geologisten tutkimusten perusteella muodostuma on muinaista rantakerrostumaa. Muodostuman paksuus kairausten perusteella on paikoin yli 10 metriä ja aines vaihtelee hiekasta karkeampaan ainekseen. Aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta eikä hienoainesta ole paljon. Muodostuman kokonaislaajuutta on vaikea arvioida. Muodostuman länsilaidalla sijaitsee moreenimäki, muutoin se on soiden ympäröimä. 11
Soklothedet Soklothedet on luode-kaakko suuntainen harjujakson osa. Muodostuma rajoittuu kaakossa Hysalhedetin pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Ympäröivien alueiden maaperä on pääasiassa moreenia. Muodostuma on hyvin laakea selänne eikä kohoa ympäristöään ylemmäs. 12
3.3 Pietarsaaren pohjavesialueet Pietarsaaressa on kaksi pohjavesialuetta. Molemmat kuuluvat luokkaan I, eli vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin. Näihin alueisiin on laadittu suojelusuunnitelman luonnos vuonna 2009 Pietarsaaren Veden toimeksiannosta. Bredskär Bredskär kuuluu osana pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kautta Pietarsaareen. Harju jatkuu edelleen Pohjanlahteen. Muodostuma rajoittuu kaakossa Roskan pohjavesialueeseen. Harju on rantavoimien tasoittama eikä kohoa ympäristöään ylemmäs. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen kohti Pohjanlahtea, jonne sitä myös purkautuu. Muodostuman käyttöä rajoittaa jonkin verran meren läheisyys. Roska Roskan alue on osa pitkittäisharjujaksoa, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kautta Pietarsaareen. Alue rajoittuu kaakossa Sandåsenin ja luoteessa Bredskärin pohjavesialueisiin. Pohjavesi virtaa vedenjakajilta kohti muodostuman keskiosassa sijaitsevaa Messträskbäckeniä, johon pohjavettä myös purkautuu. Roskan alue on rantavoimien tasoittama hyvin laakea hiekkakangas. Pohjavesialueella esiintyy kalliopaljastumia. 13
4. VEDENOTTAMOT Pedersören alueella toimii seitsemän vesilaitosta/vesiosuuskuntaa ja Uudenkaarlepyyn alueella kymmenen vesilaitosta/vesiosuuskuntaa. Pietarsaaren kaupungin vedenhankinta perustuu tällä hetkellä pelkästään Åminnen vesilaitoksen kautta otettavan pintaveden käyttöön. Liikelaitos Pietarsaaren Vedellä on kuitenkin ollut tavoitteena parantaa vedenhankinnan turvallisuutta perustamalla pohjavedenottamo johonkin Pietarsaaren alueella sijaitseville Bredskärin - ja Roskan pohjavesialueille tai Pedersören alueella sijaitseville Sandåsenin -, Sandnäsetin ja Hedetin pohjavesialueille, jotka ovat kaikki saman harjujakson osia. NÖRRÅBACKEN Nörrabacken Pedersöre Vatten Ab KVÄRNOBACKEN Kvärnobacken Pedersöre Vatten Ab KORPUNBACKEN Villbacka lillby Willbacka Nya Vattenbolag 30 m³/vrk Berget Willbacka Nya Vattenbolag STORKAMP Storkamp Slip-Storkamp Vattenandelslag 25 m³/vrk SANDNABBA Sandnabba Sandnabba Vattenbolag ÖSTERMOSSBACKEN A Orrboss1 Ab Esse Vatten 268 m³/vrk Orrboss2 Ab Esse Vatten 99 m³/vrk Värmgjutkällan Lappfors Vattenandelslag 60 m³/vrk ÖSTERMOSBACKEN B Vannabba Ab Esse Vatten 256 m³/vrk 14
ÅVIST Överpurmo Åvist Vattenandelslag 24 m³/vrk HYSALHEDEN Hysalheden Kovjoki Vatten Ab 904 m³/vrk Gamla brunnar & röddning Kovjoki Vatten Ab MARKBY Markby Rudbacka Vattenbolag FURUBACKEN Silvast vattenand Silvast Vattenandelslag 45 m³/vrk RÖSSLOSBERGET Monå Knuts Vattenandelslag 21 m³/vrk KENGO Kengo Kengo Vattenbolag 4 m³/vrk MONÄS Monäs Monäs Norra Vattenandelslag 27 m³/vrk KYRKTALLBERGET Kantlax nyby Nyby Vattenandelslag 23 m³/vrk GUNNARSKANGAN A Prästkangan Keppo Vattenandelslag 268 m³/vrk MARKEN Marken Markens Vatten KAINUUNKANGAS Kainuunkangas Nykarleby stad, Nykarleby kraftverk/vattenverket 507 m³/vrk 15
SOKLOTHEDET Socklotheden Kovjoki Vatten Ab 556 m³/vrk 5. POHJAVESIALUEISIIN KOHDISTUVAT RISKIT Pohjaveden laatua ja saatavuutta uhkaavat monenlaiset riskitekijät. Teollisuustoiminta, turkistarhat, liikenne, haja-asutuksen jätevedet, öljysäiliöt ym. ovat kaikki toimintoja, jotka saattavat kohdistaa uhan alueen pohjavesiin. Alueella olevat toiminnot saattavat liata pohjavettä vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden takia. Liiallinen maa-ainesten otto ja ojitukset taas voivat vaikuttaa saatavan pohjaveden määrään. Kun alueilla olemassa olevat riskit kartoitetaan ja tunnistetaan, niin pohjaveden suojaaminen on helpompaa. Oheisiin taulukoihin on koottu alustavien lähtötietojen perusteella lyhyesti eri pohjavesialueisiin kohdistuvia riskejä kunnittain. Taulukoihin ei ole kuitenkaan koottu kaikkia pohjavesialueelle muodostavia riskejä mm. sähköyhtiöiden muuntajia ei ole mainittu. 5.1 Pedersöre Pohjavesialue Riski tekijä Riskinkuvaus Härmäläbacken Maa- ja metsätalous 4 kpl eläinsuojia, lopettanut/lopettava turkistarha, ravirata, peltoviljely Asutus Haja-asutuksen jätevedet Pilaantuneet maa-alueet Tielaitoksen lopetettu tukikohta Korpunbacken Maa- ja metsätalous Peltoviljely Storkampen Maa- ja metsätalous Eläinsuojat, peltoviljely Asutus Haja-asutuksen jätevedet Sandnappa Asutus Haja-asutuksen jätevedet Maa- ja metsätalous Peltoviljely Sandåsen Maa- ja metsätalous Peltoviljely Liikenne ja tienpito Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt Maa-ainesten ottaminen Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja, joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita Pilaantuneet maa-alueet Lentokenttä Sandnäset Maa- ja metsätalous 3 kpl lopettanutta/lopettavaa turkistarhaa, turkiseläintila, peltoviljely Maa-ainesten ottaminen Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja, joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita 16
Östermossbacken A Maa- ja metsätalous Eläinsuoja Liikenne ja tienpito Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt Maa-ainesten ottaminen Lopetettuja maa-aineksen ottamispaikkoja Asutus Haja-asutuksen jätevedet Östermossbacken B Maa- ja metsätalous Toimintansa lopettanut turkistarha Hedet Åvist Liikenne ja tienpito Maa-ainesten ottaminen Liikenne ja tienpito Maa- ja metsätalous Asutus Pilaantuneet maa-alueet Myllykangas Maa- ja metsätalous Peltoviljely Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja, joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt 9 kpl eläinsuojia, turkistarha, 3 kpl lopettavaa/lopettanutta turkistarhaa, peltoviljely Haja-asutuksen jätevedet Toimintansa lopettanut polttonesteiden jakeluasema Nörrabackenin-, Kvärnobackenin-, Korpunbackenin- ja Myllykankaan pohjavesialueilla ei alustavien pohjatietojen perusteella ole juuri aktiivista riskitoimintaa. Riski voi aiheutua alueiden metsätaloudesta hakkuineen ja ojituksineen. 5.2 Uusikaarlepyy Pohjavesialue Riski tekijä Riskinkuvaus Hysalheden Maa- ja metsätalous 3 lopettanutta turkistarhaa, peltoviljely Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita Teollisuus- ja yritystoiminta Sementtivalimo Liikenne ja tienpito Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt, kuljetukset Palomhedet Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita Bredkangan Pilaantuneet maa-alueet Lopetettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesoton jäljiltä useita pohjavesilammikoita Västerskogen Asutus Haja-asutuksen jätevedet Maa- ja metsätalous Peltoviljely Gunnarskangan A Maa- ja metsätalous Peltoviljely ja eläinsuojat Liikenne ja tienpito Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita Gunnarskangan B Maa- ja metsätalous Useita lopettaneita/lopettavia turkistarhoja, peltoviljely, eläinsuojia Liikenne ja tienpito Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt Marken Maankäyttö Hautausmaa Maa- ja metsätalous Peltoviljely, eläinsuojat, lopettanut/lopettava turkistarha 17
Soklothedet Pilaantuneet maa-alueet Ampumarata Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita Kyrktallberget Maa- ja metsätalous Peltoviljely Skyttas Maa- ja metsätalous Peltoviljely Markbyn, Storsandenin, Anthärsningin ja Kainuunkankaan pohjavesialueilla ei sijaitse alustavien pohjatietojen perusteella paljoakaan riskitoimintaa. Alueilla on metsätaloutta, jonka ojitukset ja hakkuut saattavat vaikuttaa pohjavesiin. Storsandenin pohjavesialue on suurimmalta osaltaan luonnonsuojelualuetta, mutta sen pohjaveden mahdolliselle käytölle aiheutuu riski merenrannan läheisyydestä. 5.3 Pietarsaari Pohjavesialue Riski tekijä Riskinkuvaus Bredskär Roska Maa- ja metsätalous Maa-ainesten ottaminen Asutus Maa-ainesten ottaminen 2 lopettanutta turkistarhaa, eläinsuoja,peltoviljely Maa-aineksen ottamisen jäljiltä pohjavesilammikoita Haja-asutuksen jätevedet Maa-aineksen ottamisen jäljiltä pohjavesilammikoita 6. SUUNNITTELUTYÖN KUVAUS 6.1 Käytettävissä oleva aineisto Suojelusuunnitelman tekemisessä käytetään lähdeaineistona vedenottamoiden vedenottomääriä ja analyysejä sekä pohjaveden tarkkailutuloksia. Tämän ohella hyödynnetään eri pohjavesialueilla jo tehtyjä suojelusuunnitelmia ja selvityksiä sekä alueilla mahdollisesti olevia yleis- ja asemakaavoja. Lähdeaineistona käytetään myös alueen maastokarttoja. Lisäksi suunnitelman laatija kartoittaa maasto- ja vierailukäynneillä sekä kyselyin alueilla mahdollisesti sijaitsevia riskikohteita. Muutamalla alueella voidaan joutua kairaamaan lisää pohjavesiputkia, jotta voidaan varmistaa alueen pohjaveden saatavuus ja laatu. Maaperän aineksen laatua voidaan tarvittaessa tutkia tarkemmin kenttätutkimuksin. Vuonna 2009 Ramboll Finland Oy:n Pietarsaaren Vedelle laatima suojelusuunnitelman luonnos Bredskärin-, Roskan-, Sandåsenin-, Sandnäsetin- ja Hedetin pohjavesialueille on pääosin kattava. Kuitenkin riskitekijöiden arviointia tulisi maastokäyntien perusteella yhtenäistää ja toimenpiteiden määrittämistä tulisi tarkentaa jokaisen riskin kohdalla. Esimerkiksi pohjavesialueella sijaitsevien muuntamoiden tarkat sijainnit pitää selvittää 18
sähköyhtiöiltä ja alueella sijaitseviin maa-aineksen ottamisesta syntyneisiin ottopaikkoihin laatia tarpeen vaatiessa jälkihoito- ja kunnostussuunnitelmat. Kaikki riskikohteet on esitettävä kartalla, jolloin niiden paikantaminen helpottuu. Suojelusuunnitelman luonnosta laadittaessa ei ole kuultu eri yhteistyötahoja, alueen asukkaita eikä toiminnanharjoittajia, vaikka tämä on tärkeä osa suunnitelman laadintaa. Suunnitelmassa ei ole myöskään määritelty vedenottamoiden ennakkotarkkailua. 6.2 Pohjavesialueiden hydrogeologisen tiedon tarkentaminen Tarkentamalla tietoa alueiden hydrogeologiasta saadaan selville mm. miten suuri määrä alueilla on pohjavettä, mikä on veden laatu, pohjaveden virtauskuva, pohjaveden ottamisen vaikutus ympäristöön, hydrogeologiset perusteet riskianalyysien tekoa varten ja pohjaveden suojattavuus. Suunnitelma laaditaan olemassa olevien aineistojen perusteella sekä maastotutkimuksin. 6.3 Vedenottamoiden suojavyöhykkeiden määrittely ja tarkkailuohjelma Hydrogeologisten olosuhteiden perusteella määritetään mahdollisille uusille vedenottopaikoille vedenottoalueet, lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Vanhojen vedenottopaikkojen suojavyöhykkeiden rajat tarkistetaan. Pohjavesialueille esitetään tarkkailuohjelma (veden laatu ja määrä) ja samalla arvioidaan nykyisen määrätyn velvoitetarkkailun riittävyys. Tarpeen vaatiessa alueille esitetään uusia tarkkailupisteitä. 6.4 Riskitekijöiden kartoitus Suojelusuunnitelmassa sen laatija kartoittaa olemassa olevien lähtötietojen ja maastotutkimuksen perusteella pohjavesialueella sijaitsevat toiminnat ja laitokset, joille pitää tehdä riskiarviointi. Tämän arvioinnin pohjalta suunnitelman laatija arvioi riskeistä aiheutuvan pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisriskin. Tarpeen vaatiessa ja erikseen sovittaessa, tilaaja tai suunnitelman laatija voi tehdä maaperän- ja pohjaveden pilaantumista tarkentavia tutkimuksia. 6.5 Toimenpideohjelma Suunnitelmassa esitetään toimenpideohjelma niitä pohjavesialueilla jo olevia laitoksia ja toimintoja varten, jotka aiheuttavat riskin pohjaveden pilaantumiselle ja muuttumiselle tai jotka muutoin eivät ole voimassa olevien lakien ja säädösten mukaiset. Suojelusuunnitelmassa myös laaditaan luettelo toiminnoista, jotka eivät lainkaan sovellu pohjavesialueille sekä ohjeet miten suhtautua vanhojen laitosten laajentamiseen pohjavesialueilla. Suunnitelman laatija esittää mitä suojelutoimenpiteitä eri alueilla pohjaveden suojelemiseksi vaaditaan sekä miten kaavoituksen ja maankäyttöä suunniteltaessa alueisiin tulee suhtautua. Lisäksi suunnitelma pitää sisällään ohjeet 19
valvontaa, seurantaa sekä viranomaisten ja muiden osapuolten välisiä yhteistoimintajärjestelyjä varten. Peltoviljelyyn liittyen suunnitelmassa rajataan lannoituksen ja torjuntakemikaalien osalta alueet, joilla lannoitus ja kemikaalien käyttö on mahdollisesti kielletty sekä mitä rajoituksia tulee antaa lannoitteiden ja myös eri lannoitetyyppien käytöstä maaperän vedenläpäisevyys, ottamoiden sijainti ja hydrogeologiset olosuhteet huomioiden. Pohjavesialueella sijaitseville vanhoille maa-ainestenottoalueille laaditaan alustavat kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelmat. Suunnitelmissa käytetään lähtötietona suojelusuunnitelman riskikartoituksen yhteydessä tuotettua pohjatietoa. Ottopaikkojen kunnostuksen tavoitteena on parantaa pohjaveden laatua ja vähentää vedenottokaivojen pilaantumisriskiä. Kunnostussuunnitelmassa on tultava esille nykyisten alueille tuotujen täyttömaiden poistamisen laajuus, täyttöalueen laajuus ja täyttötasot, täyttömateriaalin hankinta ja laatu sekä ohjeistus humuskerroksen, puuston ja muun kasvillisuuden palauttamiseksi. 6.6 Toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin Suojelusuunnitelma sisältää ohjeet miten toimia pohjaveden muuttamis- tai pilaantumistapauksissa. Näin eri viranomaiset tietävät miten toimia vahinko- tai rikostapauksissa. Ensin on selvitettävä mm. riskikartoituksen perusteella ilmeisimpien vahinkotapausten varalta harkittavat torjuntatoimenpiteet, nimetä torjuntatoimenpiteiden suorittajat ja selvitettävä mistä tarvittava miehistö ja kalusto saadaan ja sovittava viranomaisten välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta. Suunnitelmassa tulee olla myös lyhyt yhteenveto vedenhankinnan järjestämisestä erilaisten kriisitilanteiden aikana. 7. SUOJELUSUUNNITELMAN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Suojelusuunnitelman laatimiseen on saatavissa tämän kauden EAKR-rahoitusta vuoden 2013 loppuun asti. Kuntien ja vedenottamoiden rahoitusosuus hankkeessa on 25 % kaikista kustannuksista ja loppu rahoitus tulee EU:lta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat maksimissaan noin 75 000 euroa. Tästä summasta EAKR-rahoitus kattaa 75 % eli 56 250 euroa. Kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien maksettavaksi jää 18 750 euroa. Suojelusuunnitelman laatimiseen kuluu aikaa reilu vuosi. Hankkeen palkkakustannukset ovat 50-60 000 euroa ja mahdollisten lisätutkimusten kustannukset ovat korkeintaan 15 000 euroa. Jokaiselle kolmelle kunnalle jää projektista maksettavaksi 6 250 euroa. Kuntien omaan päätöksen mukaan summa voidaan jakaa maksettavaksi kunnan, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien kesken. 20
8. TYÖN SUORITTAMINEN Suojelusuunnitelman laatijan työtä ohjaa projektin ohjausryhmä, jossa on edustajia Pedersören kunnasta ja Uudenkaarlepyyn sekä Pietarsaaren kaupungeista ja Etelä- Pohjanmaan ELY:stä. Työn kuluessa pidetään suunnittelua valvovan ohjausryhmän ja konsultin keskeisiä kokouksia, joissa käsitellään siihen mennessä tehtyä työtä sekä sovitaan seuraavista työvaiheista. Konsultin ja ohjausryhmän välinen ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää konsulttisopimuksen teon jälkeen. Konsultti ja ohjausryhmä, tai sen valitsema asiantuntijaryhmä, kartoittavat maastokäynnein toiminnat ja laitokset, joille tullaan suorittamaan riskinarviointi. 21