Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

Keski-Suomi Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

Sivu 2/18 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Yhtymäkohdat valtakunnallisiin matkailustrategioihin ja linjauksiin... 3 3. Tulevaisuuden näkymiä ja trendejä 4 4. Nykytila... 7 5. Visio... 9 6. Matkailun kehittämisen tavoitteet vuodelle 2010 ja tavoitteiden seuranta 10 7. Matkailun kehittämisen strategiset painopistealueet 2005-2010 11 8. Strategian toimenpiteiden rahoittaminen. 17 9. Arviointi.. 18 Liitteet

Sivu 3/18 1. JOHDANTO Keski-Suomen matkailustrategia laadittiin edellisellä kerralla kattamaan aikajakso 2002-2006. Kyseisen strategian lähtökohdaksi sovittiin Keski-Suomen Liiton ja TE-keskuksen edustajien kanssa yrityslähtöisyys. Strategian laatimista varten koottiin strategiaryhmä, joka edusti koko Keski- Suomen matka-alan toimialarakennetta ja eri maantieteellisiä alueita, ja useita eri toimialoilta koostuvia työryhmiä. Työryhmien työskentelyssä oli mukana yhteensä 45 yritystä 16 kokouksessa. Vaikka strategian pyrittiin toteuttamaan yrityslähtöisesti, jotta yritysten olisi mahdollista sitoutua asetettuihin tavoitteisiin, strategian perimmäinen tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Keski-Suomen liitto arvioitutti kesällä 2004 toimialatyön onnistuneisuutta. Samalla arvioitiin myös matkailun toimialatyöhön läheisesti liittyvää matkailustrategiaa. Yrityshaastattelujen perusteella voitiin tehdä päätelmä, ettei matkailustrategia vastaa yritysten näkemyksiä eivätkä yritykset ole siihen sitoutuneita. Osa yritysten edustajista ei edes tuntenut strategian sisältöä. Keski-Suomen liitto nimesi Keski-Suomen kauppakamarin valitseman ja keskeisten yritysten edustajista koostuvan työryhmän pohtimaan uusia strategisia linjauksia. Työryhmän jäseniksi valittiin edustajia eri puolilta maakuntaa, ja työryhmän kokoonpano oli seuraava: Tiia Valkama, Lomakeskus Revontuli; Juhani Ojala, Hiihtokeskus Himosvuori Oy; Jukka Hietaniemi, Kuntokylpylä Summassaari; Pekka Tähtinen, Hotelli Peurunka; Martti Vainio, Haapamäen Höyryveturipuisto ja Leo Potkonen, Jyväskylä Paviljonki. Lisäksi työryhmätyöskentelyyn osallistuivat Uljas Valkeinen Keski- Suomen kauppakamarin edustajana, Marita Lax Jykesiltä sekä Veli-Pekka Päivänen ja Leena Pajala Keski-Suomen liitosta. Työryhmä kokoontui syksyn 2004 aikana yhteensä kolme kertaa, ja laati kehittämisen keskeiset painopistealueet matkailustrategiaan vuosille 2005-2010. Valitut painopistealueet esiteltiin matkailukentälle Keski-Suomen matkailuparlamentissa marraskuulla 2004, ja uudet painotukset saivat myönteisen vastaanoton. Matkailuparlamenttiin osallistui n. 90 keskisuomalaista matkailutoimijaa sekä yritysten, julkisen sektorin edustajia että hanketoimijoita. Matkailustrategian työstämisessä ja valmistelussa ovat olleet mukana mm. Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsenet, seutukuntien matkailuvastaavat sekä rahoittajat. Lausunnot strategiasta on pyydetty eri matkailutoimijasektoreilta. 2. YHTYMÄKOHDAT VALTAKUNNALLISIIN MATKAILUSTRATEGIOIHIN JA - LINJAUKSIIN Keski-Suomen matkailustrategian linjauksissa 2005-2010 huomioidaan valtakunnalliset matkailustrategiat (MEK) sekä matkailun kehittämislinjaukset (KTM). 2.1. Suomen matkailupoliittiset linjaukset (KTM) Suomen matkailupoliittiset linjaukset ovat määritelleen matkailun kehittämiselle tavoitteet ja linjausten mukaiset toimenpiteet. Matkailuelinkeinossa on kasvupotentiaalia, sillä se on työvoimavaltainen, vahvaa osaamista vaativa elinkeino, jolle leimaa-antavia piirteitä ovat korkea kotimaisuusaste ja pk-yrittäjyys. Matkailun kehityksen lähtökohta on matkailuyrittäjä. Julkisen sektorin tehtävänä on tukea matkailun yritystoiminnan kehittymistä. Matkailuelinkeinoa kohdellaan ja edistetään viennin kasvualana. Matkailupolitiikan tavoitteena on kysyntälähtöinen, taloudellisesti tuottava ja itsekannattava matkailuelinkeino, joka on entistä kilpailukykyisempi sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

Sivu 4/18 Matkailupoliittisten linjausten mukaiset toimenpiteet Matkailupoliittisten linjausten tavoitteiden saavuttamiseksi julkinen sektori eri hallinnonaloilla sitoutuu toteuttamaan ja tukemaan sellaisia matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteitä, jotka edistävät matkailupoliittisten linjausten toteutumista. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa I Lisätään maantieteellistä ja hallinnollista yhteistyötä Tiivistetään yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken yhteisen näkemyksen määrittelemiseksi Suomen matkailun kehittämisen suuntaviivoista ja yhteisistä toimintatavoista. Maakuntien liitoilla, TE-keskuksilla, seutukunnilla ja kunnilla on suuri vastuu matkailun alueellisesta kehittämisestä. II Edistetään matkailuun suunnatun julkisen tuen mahdollisimman tehokasta käyttöä Rahoituspäätöksissä keskitytään ensisijaisesti nykyisten matkailukohteiden ja palvelutarjonnan parantamiseen sekä matkailun liiketoiminnan kehittämiseen. Uuden toiminnan tukemisessa kiinnitetään huomiota erityisesti innovatiivisten ja uutta kysyntää luovien matkailupalvelujen kehittämiseen kilpailutilanne huomioon ottaen. Tuotekehityksen osalta rahoituspäätöksissä otetaan ensisijaisesti huomioon sellaiset kysyntälähtöiset hankkeet, joiden painopisteitä ovat: erikoistuminen ja teematuotteiden rakentaminen, kärkituotteiden rakentaminen ja sesonkien ulkopuolelle sijoittuvien matkailutuotteiden kehittäminen ja lanseeraaminen Rahoituspäätöksillä tuetaan sellaista toimintaa, joka kytkeytyy suuraluetasoisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin elinkeinon omiin strategioihin ja lisää synergiaetuja. Matkailun suuralueyhteistyötä tekevät Lappi, Kuninkaantie, Järvi-Suomi ja Suomen Länsi. Painopisteitä ovat: veturiyritysten ja niitä tukevien yritysverkostojen sekä teemapohjaisen toiminnan tukeminen matkailukeskittymien vahvistaminen ja monipuolistaminen ulkomaanmarkkinointiin suunnattujen, suuraluekonseptiin perustuvien tuotteistojen kehittäminen. Tehostetaan julkisten matkailuun suunnattujen tukien vaikuttavuutta kytkemällä hanketoiminta tiiviisti yritystoimintaan ja kehittämällä projektiosaamista III Panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen Kehitetään koulutusyhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa alan osaamistarpeiden mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailualan peruskoulutuksen laatuun ja määrään IV Kehitetään matkailupalvelujen sähköisiä jakelukanavia ja saavutettavuutta V Parannetaan matkailupalvelujen laatua ja edistetään kestävän kehityksen mukaista toimintaa

Sivu 5/18 3. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ JA TRENDEJÄ 3.1. Maailmanlaajuisia suuntauksia matkailussa Euroopan Travel Comissionin katsauksessa Euroopan matkailuennusteissa on nähtävissä varovaista optimismia. Sosio-ekonomiset ja poliittiset tekijät suosivat matkailun kasvua. Euroopan talouskasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna, erityisesti euro-alueella, ja se johtuu hallitusten kiristyneestä verotuspolitiikasta. EU:n uusilla jäsenmailla talouskasvu on hyvässä vauhdissa, ja se luo uusia mahdollisuuksia alueiden väliseen matkailuun. Matkailun kasvua edistää myös hallitusten lisääntynyt kiinnostus ja huomio matkailuasioita kohtaan, sillä matkailun todetaan olevan tärkeässä kehittämisroolissa alueilla. Lisääntynyt markkinointi ja matkailun edistäminen yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa tuo näkyviä tuloksia. Vaikka suurimmat kriisi- ja terroripelot ovat vähentyneet, amerikkalaiset välttelevät matkustamista syrjäisille alueille (turvallisuus, terveysasiat), joilla he ehkä eivät ole kovin suosittuja ja tervetulleita. Hinta tulee määrittämään yhä useammin matkakohteen valintaa. Euroopassa ja Suomessakin on suuria odotuksia uusien avautuvien matkailumaiden suuntaan. Euroopan Travel Comissionin raportin mukaan aasialaiset kuitenkin välttävät kallista euro-aluetta, ja EU:n kansalaiset matkailevat mieluummin euroalueen ulkopuolelle. Hintojen vertailtavuus on entistä helpompaa myös lisääntyneen internetin käytön ansiosta Maailmanlaajuiset muutostekijät vaikuttavat myös yritystasolla, mm tuotteet ja markkinointi on muutettava vastaamaan muuttuvaa kysyntää. Markkinat ja asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen muuttuvat jatkuvasti, joten matkakohteiden, hotellien, matkatoimistojen on menestyäkseen sopeutettava toimenpiteensä muutoksiin. (European Tourism Insights 2004 / European Travel Comission, 1/2005) 3.2 Suomen matkailu vuonna 2020 MEKin tulevaisuusryhmä on pyrkinyt laatimaan arvioita, miten matkailu tulee kehittymään vuoteen 2020 mennessä. Ryhmä pyrki hahmottamaan 5-10 vuoden aikajänteellä kulutuskäyttäytymisen muutoksia, kansainvälisen matkailukentän rakenteellisia muutoksia ja muita makrotekijöitä, joilla arvellaan olevan vaikutusta Suomen matkailuun sekä matkailuelinkeinon toimintaan. Erillinen skenaarioprojekti toteutettiin hahmottamaan oletettua tulevaisuuden tilaa, tekijöitä jotka vaikuttavat tilan kehittymiseen sekä niitä erilaisia vaihtoehtoja, joilla kehityskulkuun voidaan vaikuttaa. Skenaarioiden taustaksi haettiin trendejä ja muuttujia, joilla arveltiin olevan vaikutusta tulevaisuuden muutoksiin ja erityisesti matkailuun. Nämä trendit luokiteltiin sen perusteella miten todennäköisesti ja miten nopeasti ne vaikuttavat matkailuun. Matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit kansainvälisten kriisien lisääntyminen turvallisuushakuisuuden lisääntyminen elämyshakuisuuden lisääntyminen globalisaation vahvistuminen Matkailun kannalta tärkeiksi katsotut megatrendit kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät ruuhkautuminen pahenee vapaa-aikateollisuus kasvaa tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista kestävän kehityksen välttämättömyys pitkällä aikavälillä terveystietoisuus lisääntyy yksilöllisyyden merkitys korostuu

Sivu 6/18 ikääntyminen länsimaissa matkailun esteet vähenevät muutostahti nopeutuu Aasian taloudellisen mahti kasvaa globaali vaurastuminen monikulttuurisuus lisääntyy matkailualan keskittyminen kasvihuoneilmiö ajankäyttö joustavoituu Muuttujia, jotka vaikuttavat myös matkailuun turvallisuuden kokeminen energian hinta ja saatavuus vapaa-ajan määrä kilpailutilanne lähimarkkinoilla Venäjän kehitys kulutuskäyttäytymisen muutokset epidemiat työvoiman saatavuus tietoisuus hinta/laatu-suhteesta liikenneinfrastruktuurin kehitys elinkaaren ajankäyttö (useita työuria, pitkä eläkkeelläolo) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot veroaste korkotaso MEKin työryhmä valitsi kahdeksi päämuuttujaksi, koetaanko matkailu turvalliseksi vai turvattomaksi maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen vai epävakaa Tarkasteltiin näiden kahden muuttujan yhteisvaikutusta, ja tuloksena saatiin neljä eri vaihtoehtoista kehityssuuntaan: Onnela: matkustaminen koetaan turvalliseksi ja maailmatalous kehittyy vakaasti ja myönteisesti Pokeri: matkustaminen koetaan turvattomaksi ja maailmatalous kehittyy vakaasti ja myönteisesti Umpio: matkustaminen koetaan turvattomaksi ja maailmantalous kehitys epävakaista Lintukoto: matkustaminen koetaan turvalliseksi ja maailmantalous kehittyy epävakaasti Kussakin skenaariovaihtoehdossa arvioitiin, miten tuotteiden, asiakkaiden ja resurssien tulisi muuttua vastaamaan muuttuneita tilanteita. Näiden skenaarioiden hyödyntäminen tapahtuu seurannalla, jonka avulla pyritään mahdollisimman ajoissa havaitsemaan, mihin suuntaan kehitys näyttäisi kulkevan ja mikä skenaarioista lähinnä muistuttaa todennäköisintä tulevaisuutta. Seurannassa tarkastellaan ns. heikkoja signaaleja, jotka ovat kuin ensi oireita muutoksista ja niiden merkitys tulee suuremmaksi, kun useita heikkoja signaaleja yhdistetään. MEK tarkistaa skenaariot vuosittain. (MEK: Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, 2004) 3.3. Matkailutuotteiden kysynnän muutokset Muun muassa seuraavien matkailutuotteiden kysynnän on ennustettu kasvavan: lyhyet lomat: citybreaks, yhdistetyt kaupunki- ja luontolomat matkailukeskukset: voit tehdä kaikkea kiertomatkailu: sisältäen lihasvoimalla tapahtuva aktiivinen liikkuminen (pyöräily, melonta, ratsastus; halutaan nähdä enemmän, elämysten autenttisuus) kannustematkailu: teemakokonaisuuksia, aikaa perheelle (family incentives) kokousmatkailu: yhdistettynä tapahtumat, ohjelmat risteilyt

Sivu 7/18 Myyjän menestymisen edellytykset ovat luovuus, nopeus, erinomainen yhteistyö tuottajien kanssa (säästää asiakkaalle rahaa) ja riittävä toiminta-alue. Ohjelmapalvelut ovat keskeinen osa elämyksellistä, räätälöityä matkailutuotetta ja ne vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden matkakohteiden valintaan. Tulevaisuudessa menestyvä palveluntuottaja tuntee ja hyödyntää tehokkaasti jakelu- ja myyntikanavia. Heillä on hallussaan asiakasosaaminen kullakin markkina-alueella ja segmentissä. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla verkostoituminen on tärkeää eli yritys tarvitsee yhteistyötä sekä jakelukanavien että muiden palveluntuottajien kanssa. Menestyminen perustuu yritysten yhteiseen asiakasnäkökulmaan. Matkailukohteen kilpailukyky puolestaan syntyy siitä, millaisia ja kuinka erikoistuneita matkailuyritysten välisiä verkostoja alueella on, miten ne kykenevät tunkeutumaan markkinoille mahdollisimman lähelle asiakasta ja hyödyntämään tarjolla olevat markkinointi-, myynti- ja jakelukanavat. 4. NYKYTILA 4.1 Matkailun lähtökohdat ja merkitys Puitteina Keski-Suomessa on kaunis luonto, runsaasti vesistöjä ja metsiä, mutta ne eivät nykymuodossaan sellaisenaan riitä imagon rakentamiseen eivätkä muista maakunnista erottaviksi tekijöiksi. Vuodenaikojen vaihtelut ovat selkeät, ja talvi on yleensä runsasluminen. Keski-Suomi sijaitsee sopivasti keskellä Suomea. Hintataso on kohtuullinen verrattuna suuriin keskuksiin. Keski-Suomen saavutettavuutta tulisi parantaa huolehtimalla maantieyhteyksien kehittämisestä sekä lentoliikenteen kilpailukyvystä. Keski-Suomessa on vetovoimaisia talvi- ja kesämatkailukeskuksia. Valtakunnan tasolla mitattuna Jyväskylän seudulla kokous-, kongressi- ja messumatkustus on merkittävää. Vuonna 2004 Jyväskylä oli Suomen 3. merkittävin kongressikaupunki, ja messukaupunkina 2.sijalla. Talvikaudella merkittävä matkailukeskus on Himos, joka on koko maan kolmanneksi suurin hiihtokeskus hissilippumyynnillä mitattuna. Kuntoutus- ja kylpylätoiminnassa Peurunka lukeutuu maan kärkiyrityksiin. Muita maakunnan tunnettuja matkailuyrityksiä ovat Kuntokylpylä Summassaari Saarijärvellä, Hotelli Keurusselkä Keuruulla, Joutsenlampi Joutsassa, Lomakeskus Revontuli ja Häkärinteet Hankasalmella, Lomakouhero Karstulassa, Hannunkivi Kivijärvellä ja Laajavuori Jyväskylässä. Liikunta- ja luontomatkailukeskus Piispala on omalla toimintasektorillaan tunnettu oman maakunnan ulkopuolella. Koska alueella on runsaasti suurteollisuutta, kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä, pk-yrityksiä ja yliopisto, on yritysten tarjoamien palvelujen ulottuvilla paljon potentiaalisia asiakasvirtoja. Matkailuyritykset korostavat erityisesti sitä, että alue on kehittyvä, dynaaminen talousalue. Keski-Suomessa toimii useita joko tiettyihin asiakasryhmiin, markkina-alueisiin tai tuoteryhmään erikoistuneita matkanjärjestäjiä tai incoming-toimistoja. Lisäksi joillakin palveluntuottajilla on matkanjärjestäjäoikeuksia, ja ne ovat erikoistuneita tiettyihin tuotteisiin. Verrattuna muihin alueisiin tilanne on hyvä. Keski-Suomessa toimii merkittäviä oheis- ja ohjelmapalvelu- sekä maatilamatkailuyrityksiä. Valtaosa on kuitenkin liikevaihdoltaan alle 180 000 euroa ja noin puolet toimii toiminimellä tai ammatinharjoittajina. Näistä noin 60 % työllistää vakinaisesti yhden tai kaksi henkilöä. Yli 60 % on aloittanut toiminnan 1990-luvulla ja ne ovat keskittyneet Jyväskylän (34 %), Saarijärven (19 %), Jämsän (14 %) ja Äänekosken seuduille (11 %). Keski-Suomeen suuntautuneista kaikista matkoista (v. 2003) 64 % on luonteeltaan vapaaajanmatkoja. Jyväskylään suuntautuneista matkoista vain 43 % on vapaa-ajan matkoja ja 51 % ammattiin liittyviä. Kesä on valtaosin Keski-Suomen pääsesonki, jolloin matkalaisia on kiertomatkalla, sukuloimassa tai omalla mökillään. Jyväskylässä majoitusliikkeiden kesä on hiljaisinta aikaa

Sivu 8/18 työmatkalaisten jäädessä pois. Maatilamatkailuyrityksien sesonki painottuu kesään ja viikonloppuihin. Lisäksi on paljon vain kesäisin toimivia yrityksiä. Talvimatkailussa Keski-Suomeen suuntautuu kolmanneksi eniten pitkiä talvimatkoja, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi menevät edelle. Yhteensä alueella v. 2002 oli rekisteröityä majoituskapasiteettia 3 640 huonetta, joissa on tarjolla 9207 vuodetta. Valtaosa on keskittynyt Jyväskylään ja muita pienempiä keskittymiä ovat Jämsä, Keuruu ja Saarijärvi. Maaseutumatkailuyrityksiksi luettavia on arvioiden mukaan noin 300, joista noin 9 % toimii päätoimisena. Näissä oli tarjolla noin 7 000 vuodepaikkaa. Vuokramökkejä on tarjolla lähes 500 kpl, joissa lähes 2 000 vuodepaikkaa. Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste (v. 2004) on Keski-Suomessa 42,8 %, joka on hieman alle maan keskitason. Maakunnan sisällä on suuria vaihteluja, Jyväskylässä käyttöaste on yli 50 % ja esimerkiksi Jämsässä noin 37,9%. Käyttöaste vaihtelee yrityskohtaisesti. Arviolta 16 %:lla se on alle 25%, 42%:lla yrityksistä 25-50%. Keski-Suomen majoitusliikkeissä oli vuonna 2004 yhteensä 984 243 yöpymistä, joista kotimaisia oli 817 093 ja ulkomaisia 167 150 (17 % kaikista yöpymisistä). Ulkomaisista suurin ryhmä olivat venäläiset (26 775 yöpymistä). Seuraavaksi eniten oli saksalaisia, 26 412 yöpymistä. Viime vuosien aikana erittäin suureksi ryhmäksi ovat muodostuneet virolaiset, 25 446, joissa Keski-Suomen markkinaosuus kaikista Suomessa yöpyneistä virolaisista peräti 15 %. Virolaiset suosivat erityisesti Jämsän seutua lasketteluharrastuksiinsa liittyen. Muita ryhmiä ovat ranskalaiset n. 12 000 yöpymistä, ruotsalaiset noin 10 000 yöpymistä ja englantilaiset myös 10 000 yöpyjää (Tilastokeskus, Matkailutilasto 2004). Matkailuyritysten merkittävin markkina-alue on kotimaa Keski-Suomen ulkopuolella ja oma maakunta. Majoitusyrityksistä lähes 90 % pitää muuta Suomea tärkeimpänä markkinaalueena. Aktiviteetteja tarjoavat yritykset pitävät omaa maakuntaa tärkeimpänä alueena (Keski- Suomen matkailutoimiala 2004 raportti). Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemän matkailun satelliittitilinpidon mukaan (Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset, 4/2005) Keski-Suomessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kokonaiskysyntä vuonna 2002 oli yhteensä 361 miljoonaa euroa, josta kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden kulutus oli 196 milj.euroa. Luvut sisältävät majoitus- ja ravintolatoiminnan sekä liikenteen lisäksi myös polttoainejakelun ja vähittäiskaupan saamat matkailutulot. Tarkasteltuna työmatkailusta saatavia tuloja Uudenmaan osuus oli selvästi suurin, mutta muita työmatkailusta tuloja saavia olivat tutkimuksen mukaan Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. 4.2. Matkailun edistämiseen käytetty julkinen tuki Keski-Suomessa 2000-2004 Tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmat + EU+valtio Kunta Yksityinen Alma-ohjelma Yrityskohtaiset tuet 1 688 740 0 3 207 439 Kehittämishankkeet 8 126 011 972 313 798 294 Julkiset investoinnit 4 039 116 1 565 018 6 017 454 YHTEENSÄ 13 853 867 2 565 018 10 023 188 Yrityskohtaisten hankkeiden (64 kpl) keskimääräinen tuki on ollut n. 18.000 euroa/yritys eli hankkeet ovat olleet pieniä. EU-hankkeilla ei vuosina 2000-04 näin ollen ole synnytetty uusia isoja matkailukohteita Keski-Suomeen. Kehittämishankkeiden toteuttajina ovat olleet pääasiassa julkiset toimijat. Hankkeita on käynnissä yhtä aikaa paljon ja usealla tasolla; kylä, kunta, seutukunta, maakunta ja suuralue. Yritykset ovat olleet mukana samanaikaisesti usean erin tason ja toimijan hankkeissa.

Sivu 9/18 4.3 Keski-Suomen matkailun heikkoudet, uhkat, vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet Markkinointi: ei riittävän kohdennettua Tuotteistaminen: ei asiakaslähtöistä Yhteistyö: erilaiset mallit Vaihteleva osaamisen taso: harrastelijamaisuus Keski-Suomen imago ei selkiytynyt Vapaa-ajanmatkailussa puuttuu selvä vetovoimatekijä Kuntien kaavoitus ei riittävästi huomioi matkailuyritysten tarpeita Uhat Sitoutumattomuus Kärkiyrityksiä ei haluta nostaa keulakuviksi markkinoinnissa ja myynnissä Ei hyödynnetä oman alueen koulutustarjontaa amatöörimäinen puuhastelu jatkuu Yksittäismatkailijoille ei ole tarjolla riittävästi oheispalveluita, rajoitettu sesonki Myydään keskeneräisiä tuotteita Tuntemattomuus jatkuu Liikenneinfra ei kehity Vahvuudet Yritykset, joilla jo huippuosaamista ja erikoistumista Alueella huomattavan paljon myyjiä Talousalue sinänsä: runsaasti teollisuutta, yliopisto, kv-yrityksiä kaunis, puhdas luonto ja järvet Mahdollisuudet Aito asiakaslähtöinen verkostoituminen EU-rahoituksen hyödyntäminen Kongressi ja messuosaaminen Saavutettavuuden parantaminen The Thousand Lakes Finland Koulutus ja alan opiskelijat Yksittäisten vapaa-ajan matkailijoiden huomioiminen asiakasryhmänä Yritysasiakkaiden hyödyntäminen 5. VISIO 2005-2010 Keski-Suomen visio rakentuu elinkeinon näkemyksestä. Keski-Suomen matkailuelinkeinon perustehtävä on elämysten tuottamisen asiakkaille sekä toimeentulon ja työn tuottamisen yrittäjille ja alalla työskentelevälle henkilöstölle. Matkailupalvelut koetaan ihmisten hyvinvointia tukeviksi palveluiksi, jotka Keski-Suomi tuottaa asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kannattavasti. Matkailutuotteiden ja -palveluiden tulee perustua myös ympäristövastuulliseen ajatteluun. Hyvinvointi sisältää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin ja mielihyvän kokemisen. Keski-Suomen matkailun VISIO 2010 on: Maakunnassa on vuonna 2010 vähintään kahdeksan merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää. Keski-Suomen matkailuelinkeinon TOIMINTA-AJATUS on: Keski-Suomi tunnetaan osana Järvi-Suomea vetovoimaisista kärkituotteista ja menestyvistä matkailukeskusverkostoita, jotka asiakaslähtöisesti tuottavat, markkinoivat ja myyvät laadukkaita ja kannattavia matkailupalveluita valitsemilleen asiakasryhmille kotimaassa ja ulkomailla.

Sivu 10/18 Keski-Suomen matkailuelinkeino noudattaa yhteisesti hyväksymiään toimintaperiaatteita: Asiakas Segmentointi markkina-alueittain Asiakaspalautejärjestelmän rakentaminen ja hyödyntäminen Palvelujen vieminen asiakkaan ulottuville Markkinointiviestinnän kohdentaminen Talous Kannattava liiketoiminta Asioiden priorisointi: keskittyminen oleelliseen Verkostoituminen Osaaminen Koulutus ja hinku jatkuvaan oppimiseen Prosessit Yritysten omien strategisten toimintaprosessien kehittäminen Yhteisen vision kokeminen Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen Verkostomainen toimintatapa 6. MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2010 JA TAVOITTEIDEN SEURANTA Keski-Suomen matkailuelinkeinon tavoitteet on asetettu päätoimisille matkailuyrityksille vuoteen 2010. Tavoitteissa on sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita ja ne ovat: Määrälliset tavoitteet: Tavoite Seurantamittari Nykytila Tavoitetila Käyttöasteen nostaminen päätoimisissa matkailuyrityksissä Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto Hotellit 45,7 % Hotellit 50 % Yritysten liikevaihto / yritysten lkm % Yöpymisvuorokausien määrä Ulkomaisten matkailijoiden määrä Matkailutulo Keski-Suomen Matkailutoimiala raportti 2000 Aikajana Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto Tilastokeskus, Vuosittainen matkailutilasto KTM: matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 53 % alle 168 000 31 % 168 000-336 000 Index 100 vuonna 1995 138 vuonna 2001 53 % 168.000-336.000 yritystasolla 6%/vuosi Index 170 984 243 (v. 2004) keskimääräinen kasvu 20 000 / vuosi 167 150 (v. 2004) yöpymistä, 17% kokonais- kokonaismäärästä Ulkomaisten osuus 20% määrästä matkailun kokonaiskysyntä 361milj.euroa kasvu 5 %/vuosi (v. 2002) Työllisyys K-S Aikajana n. 1000 kasvu 2% Kansainväliset matkailukohteet/verkostot Himos ja Paviljonki 1-2 uutta verkostoa Valtakunnalliset matkailukohteet/verkostot 1-2 uutta verkostoa

Sivu 11/18 Laadulliset tavoitteet: Kehittämistoimiin oleellisena osana kuuluvat laadun parantaminen ja osaamisen lisääminen. Toimivat yritysverkostot Myyntikanavien tehokas käyttö Yritysten laatujärjestelmät Osaamisen tason nostaminen Maaseutumatkailun tilastoinnin kehittäminen 7. MATKAILUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2005-2010 7.1. Matkailukeskusverkostot ja niiden kehittäminen Matkailun kehittämiseen suunnatut panostukset pienentyvät seuraavan ohjelmakauden aikana, ja se aiheuttaa jatkossa tarkempaa ja harkitumpaa kohdentamista. Strategisena lähtökohtana on se, että julkinen tuki matkailuelinkeinolle kanavoituu ensisijaisesti matkailukeskusten ja keskittymien kautta riittävän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Matkailukeskuksen selkeä veturin asema tunnustetaan. Hankinta- ym. verkostojen ja yritysten välisen yhteistyön kautta veturiyritysten lähialueilla sijaitsevat yritykset ja kohteet integroituvat mukaan matkailukeskusten kasvuun. Lähtökohtana on myös se, että matkailukeskukset täydentävät toisiaan ja profiloituvat kukin omalla tavallaan. Tunnetut matkailukeskukset kehittävät myös maakunnan matkailuprofiilia. Matkailukeskusten tulee laatia monivuotinen kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, joka sisältää niin kehittämisen strategiset painopistealueet, kärkiyritykset, maankäytön kuin eri osapuolten investointisuunnitelmat vastuutahoineen. Matkailukeskusten kehittäminen edellyttää maakunta- ja kuntatason eri toimijoiden yhteistä näkemystä kehitettävistä matkailukeskuksista ja sitoutumista pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Matkailukeskuksessa toimivien matkailupalveluja kehittävien tahojen sekä elinkeinotoimijoiden tulee sitoutua omaan yhteisesti laadittuun kehittämisohjelmaan. Matkailukeskusverkostojen tulee kehittämissuunnitelmissaan huomioida myös oman verkostonsa osaamisen lisääminen sekä laatu- ja turvallisuusasiat. Matkailukeskuksen maankäyttöön ja logistiikkaan on kiinnitettävä erityistä kaavoituksellista huomiota virheinvestointien minimoimiseksi ja kasvun hallitsemiseksi. Matkailukeskuksen kehittämistoimenpiteillä pitää olla kansainvälisille markkinoille suunniteltu ulottuvuus. Matkailukeskuksen tulee verkottua sen vaikutusalueella sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa. MATKAILUKESKUS- VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN Kansainväliset matkailukeskukset Valtakunnalliset matkailukeskukset Maakunnalliset matkailukeskukset Matkailukeskusten nimeämisessä tarkastellaan seuraavia seikkoja A. Yritysten toiminnan taso kansainvälinen valtakunnallinen maakunnallinen

Sivu 12/18 Matkailun varsinaisina veturiyrityksinä ovat jo kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Majoitusliikkeillä rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset vähintään 15 %. Kehittämispanoksia voidaan suunnata myös kansallisella/maakuntatasolla tasolla toimiville yrityksille, jotta toiminta kehittyy edelleen ja nousee kansainväliselle tasolle. B. Erikoistuminen: kohteella/tuotteilla on kyseisen alan todellinen hallinta ja testatut tuotteet. Riittävä saatavuus. C. Vaikuttavuus: yrityksen kehitystrendi, volyymit, tuottopotentiaali. Yrityksellä menestymisen edellytykset. Yrityksellä on jo olemassa riittävä tuotetarjonta ja yhteiskapasiteetti sekä saatavuus. D. Verkostot: Yritys on verkottunut keskittymän muiden yritysten kanssa. Kärkiyrityksellä on selkeät toimintatavat (laatujärjestelmä) ja strategiat, joihin myös verkostossa toimivat yritykset sitoutuvat. Kärkiyritys valvoo laatuasioita verkostossa. Kärkiyrityksillä ja verkoston muilla yrityksillä keskinäiset sopimukset. E. Yrityksen oma tahto kehittyä ja kehittää Toiminnan tavoitetaso: Kansainvälisen tason toimijat: Jyväskylän Paviljongin verkosto, Himos Valtakunnan tasolle: Peurunka-Center, Summassaari-Piispala-Lomakouhero-Hannunkivi - verkosto, Revontuli-Häkärinteet -verkosto, Keurusselkä-Haapamäki -verkosto, Joutsenlampi, Laajavuoren verkosto Kehittämistoimenpiteiden sisältö määräytyy yrityksen toiminnan tason perusteella. Matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta edistetään matkailukeskusten sekä niiden ympärille muodostuvien tai jo olemassa olevien yritysverkostojen kehittämisellä. Tavoitteena on kehittämistoimien avulla nostaa valtakunnan tai maakunnan tasolla toimien yritysten tasoa seuraavalle ylemmälle tasolle sekä jo kansainvälistä tasoa olevien yritysten edelleen kehittämistä. Kansainvälisellä tasolla olevilla yrityksillä alla mainitut osaamisalueet hallinnassa. Kansainväliselle tasolle yltäneet yritykset panostavat tuotekehityksessään laadun parantamiseen ja kansainvälisten yhteyksien laajentamiseen. Kansainvälinen taso saatavuus, saavutettavuus hinta-laatu, hinta-jousto: kustannus-, hinnoittelu- ja asiakasosaaminen laatujärjestelmä kunnossa seurantaosaaminen sesonki - ei sesonki volyymi (kysyntä ja tarjonta) alihankintaosaaminen markkinointiosaaminen kielitaito, sopimusosaaminen Valtakunnan tasolla toimivat yritykset ovat kotimaan matkailussa tärkeitä volyymikohteita. Kehittämispanostukset erityisesti tuotekehitykseen, verkostoitumisen kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Kansainväliselle tasolle nousu edellyttää osaamisen lisäämistä kansainvälisissä asiakaspalvelutaidoissa ja liikesuhteissa.

Sivu 13/18 Maakunnallisen tason yritykset ovat maakunnan tasolla merkittäviä matkailukohteita, mutta riittävää valtakunnallista tunnettuutta ei ole vielä saavutettu. Laadun kohottamisen ja tuotekehyksen lisäksi yhteismarkkinointiin ja verkostonrakentamiseen lisäpanostusta. Meneillään olevat matkailukeskusverkostojen kehittämistoimet (2005 -): HANKE: Himoskylä 2015 - Jämsän seudun matkailun Master Plan visiosta käytäntöön (Jämsek), suunnitellut investoinnit v. 2015 mennessä 53 milj.euroa Keurusselän seudun matkailustrategian kehittämistoimenpiteet ja investoinnit Matkailukeskus Revontulen + Häkärinteiden kehittämistoimenpiteet Peurunka Center toimenpiteet Jyväskylä Paviljongin ja kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelma 2015 (Master Plan) 7.2 Maakunnanlaajuiset teemat Edellisellä strategiajaksolla strategisiksi painopistealueiksi oli valittu hyvinvointi ja aktiviteetit jo vahvan kokous- ja kongressitoiminnan ohelle. Näiden kehittämistä jatketaan edelleen maaseutu- ja vesistömatkailun ohella. Laaditaan teemapohjaiset kehittämisohjelmat, jotka kokoavat yhteen teemakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Erityisesti maaseudulla toimivia luonto-, ohjelmapalvelu ja majoitusyrityksiä sekä muita matkailuyrityksiä, joilla ei ole luontaisia matkailukeskuksia, pyritään kehittämään teemaohjelmien kautta. Teemapohjaiset kehittämisohjelmat tulee osaltaan kytkeä matkailukeskusten kehittämisen strategisiin linjauksiin. Valittujen kärkiteemojen kehittämistä toteutetaan seutukunnallisten ja maakunnallisten hankkeiden kautta. Maakunnallisten koordinaatiohankkeiden tehtävänä on seurata hankkeiden tavoitteiden, kehittämistyön ammattimaisuuden ja laadun toteutumista. Hankkeiden tulee hankeaikana myös suunnitella, miten hankkeiden aikana muodostuneet hyvät käytännöt saadaan hyödynnettyä hankkeen päättymisen jälkeen. MAAKUNNANLAAJUISET TEEMAT Kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Hyvinvointimatkailu Maaseutu-ja vesistömatkailu Maakunnan kärkiteemojen kehittämiseksi tällä hetkellä meneillään on seuraavia hankkeita: HANKE: K-S maaseutumatkailun koordinointi -hanke (JAMK/Marata) Maaseutumatkailun markkinointihanke MAAMA SAVIMA (Witas Oy) Keski-Suomen vesistömatkailun koordinaatiohanke (Jykes Oy) Jyväskylän seudun kokousasiakkuushanke (Matkatoimisto Jyväskylään Oy) Yritysasiakkuushanke (Matkatoimisto Jyväskylään Oy) Liputa-projekti liiketoimintaosaamisesta puhtia tapahtumamatkailuun (JAMK/Marata) Verkonkutoja-hanke (JAMK/Marata)

Sivu 14/18 7.3. Muut kehittämistoimenpiteet 7.3.1. Markkinointi- ja myyntitoimintojen kehittäminen Markkinointi ei ole itseisarvo vaan asiakaslähtöisen tuotekehityksen jatkumo. Matkailualan palveluketjut huomioidaan markkinointia suunniteltaessa. Markkinoinnissa eriytetään kuluttajiin ja jakelukanavan eri toimijoihin kohdistettu markkinointi. Yhteismarkkinointiin osallistuvalla yrityksellä on kohderyhmälle suunnattuja, riittävän vetovoimaisia ja volyymiltaan riittäviä jälleenmyyntiin soveltuvia tuotteita tarjolla. Päätuoteryhmät Kokous- ja kongressimatkat kohdealue: kotimaa, ulkomaat Aktiviteettimatkat kohdealue: kotimaa, ulkomaat Kiertomatkat kohdealue: lähialue, muu Suomi Kannustematkat kohdealue: lähinnä ulkomaat Maaseutumatkailu kohdealue: kotimaa, Venäjä, Balttia, muu Eurooppa Keskeisimmät kohdealueet ulkomailla Ensisijaiset alueet: Venäjä ja Balttia Saksankielinen Eurooppa Potentiaaliset alueet, joissa jo toimintaan Hollanti Italia ja Espanja Arabian Niemimaa lisäksi seurataan uusia markkina-alueita esim. Kiina I Kuluttajamarkkinointi Laaditaan maakunnan matkailun markkinointiviestintä- ja tiedotussuunnitelma, jossa huomioidaan keskeisimpien toimijoiden (alueorganisaation, seutuorganisaatioiden ja keskeisimpien hankkeiden) toimenpiteet. Markkinointiviestinnässä pyritään hyödyntämään nykytekniikkaa sekä mahdollisuuksien mukaan etsimään uudenalaisia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Kotimaan markkinointitoimenpiteet - toteutetaan pääasiassa seutukunnittain: seudulliset matkailuorganisaatiot ja yritykset sekä kärkituotteet - yhteistyössä matkailuhankkeiden kanssa - Keski-Suomen yhteismarkkinointihanketta jatketaan, sen kautta toteutetaan maakunnallinen näkyvyys mm. matkamessut, myyntikierrokset, rahoitukseen osallistuvat seudulliset organisaatiot, kärkiyritykset ja tuotteet, näkyvyys suhteessa panostukseen Ulkomaan markkinointi - kohdistetaan loppukuluttajiin - Keski-Suomen yhteismarkkinointihanketta jatketaan, sen kautta osallistutaan Matkailun Edistämiskeskuksen valtakunnallisten kampanjoihin valituilla markkina-alueilla (loppukuluttajaesitteet, nettisivut ja manuaalit), rahoitukseen osallistuvat seudulliset organisaatiot, kärkiyritykset ja tuotteet, näkyvyys suhteessa panostukseen

Sivu 15/18 II Jakeluteihin kohdistuva markkinointi Keski-Suomessa toimii useita matkailupalveluiden myyntiin erikoistuneita yrityksiä. Osa yrityksistä on suuntautunut kotimaan matkailupalveluiden myyntiin ja osalla on vahvaa kokemusta ulkomaanmyynnistä. Vahvistetaan myyntiorganisaatioiden toimintaedellytyksiä toteuttamalla resurssien puitteissa, valituilla markkina-alueilla markkinointitoimenpiteitä, jotka tukevat myyntiorganisaatioiden ponnistuksia. Seudulliset matkailutoimistot yhdessä Keski-Suomen liiton/loma-suomen sekä kärkiyritysten (kärkituotteet) kanssa tuottavat maakunnallista markkinointimateriaalia ja pyrkivät ottamaan huomioon myös myynnin tukimateriaalin. Myyntitoimistot myyvät niitä maakunnan kärkikohteita ja palveluja, joiden ne katsovat olevan myyntikelpoisia ja tarvittavat laatukriteerit täyttäviä. Myynnissä hyödynnetään nykypäivän tekniikan mahdollisuuksia. Tehostetaan myyntiä panostamalla sisäiseen markkinointiin, tuotekehitykseen sekä yhteistyöhön matkailuorganisaatioiden ja jakeluportaan kesken. Pyritään yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa järjestämään maakuntaan media- ja matkanjärjestäjävierailuja. Yritysten on jatkossa osallistuttava suuremmalla panostuksella vierailukustannusten hoitoon. Myyntitoimistojen yhteistyö toteutuu perustetun Central Finland Incoming ry:n kautta (CFI). Yhdistys laatii oman toiminta- ja markkinointisuunnitelmansa. Yhteistyötahoina ovat myös seudulliset matkailuorganisaatiot ja matkailuyritykset. The Thousand Lakes -hanke Valtakunnallisten linjausten mukaisesti hakeudutaan b-to-b markkinoinnissa yhteystyöhön muun Järvi-Suomen alueen kanssa. Mukana Keski-Suomen kärkiyritykset ja tuotteet sekä myyjäorganisaatiot. 7.3.2. Tuotekehitys ja osaamisen vahvistaminen Kehittämistoiminnassa huomioidaan asiakasryhmien tarpeet sekä asiakaspalaute sekä tutkittu tieto ja tutkimusten hyödyntäminen. Tiedon valuttaminen suunnitellaan yhdessä hankkeiden, yritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa siten, että strategiakauden lopussa yritykset ovat oppineet asiakaslähtöisen toimintatavan. Virallisen tilastoinnin rinnalle tulee tuottaa tietoa rekisteröimättömästä kapasiteetista. Tuotekehityksessä on tavoitteena asiakasuskollisuus, kannattavuus ja ympärivuotisuus. Keskeisinä elementteinä: - asiakaslähtöisyys - täsmennetyt kohderyhmät ja alueet - kokonaislaadun kehittäminen - ympäristövastuullisuus - tuotekokonaisuuksien jalostaminen myytävään muotoon - paikallisuus huomioon tuotteissa Edellisen strategian (2002-2006) työstämisen aikana yrityksille suoritettiin Travelli osaamiskartoitus, jossa yritysten osaamista arvioitiin mm. yritystoiminnan päätoimisuuden asteen mukaan. Yritysten kehittämisessä painopistealueet pysyvät v. 2005-2010 pääosin ennallaan. Julkisella tuella toteutettava kehittäminen kohdennetaan päätoimisille yrityksille sekä niille sivutoimisille matkailuyrittäjille, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia kehittyä päätoimisiksi yrittäjiksi tai yrittäjille, jotka toimivat osana matkailuverkostoa.

Sivu 16/18 Keski-Suomen matkailualan oppilaitokset sitoutuvat vastaamaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluillaan osaamiskartoituksessa esiin tulleisiin yritysten tarpeisiin. Matkailuyrittäjien kouluttautumista ja itsensä kehittämistä tuetaan ja kehitetään tarjoamalla täydennyskoulutuspalveluita, hankkeita, tekemällä tutkimusta ja kehittämällä tutkintoon johtavaa koulutusta. Yrityksille määriteltiin mm. seuraavia kehittämiskohteita: Päätoimiset matkailuyrittäjät Uusien tuotteiden kehittäminen Profiloituminen Asiakassegmenttien tarkka valinta Verkostoituminen myyjätahojen ja alihankkijoiden kanssa Liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen Markkinoinnin suunnitelmallinen kehittäminen yhdessä verkoston kanssa Systemaattinen laatutyö Sivutoimiset matkailuyrittäjät Liiketoiminta-, markkinointi- ja verkosto-osaamisen kehittäminen ja investointien tukeminen siten, että päätoiminen matkailutoiminta mahdollistuu tai sivutoimisuus vakiintuu Laatukäsikirjan laatiminen, laatutyön vakiinnuttaminen Koulutusorganisaatiot kehittävät omaa toimintaansa siten, että ne pystyvät tarjoamaan palveluitaan mahdollisimman joustavasti ja yritysten tarpeita vastaavasti. Koulutusta voidaan tarjota tutkintoon johtavana koulutuksena tai opetushallituksen ja Keski-Suomen lääninhallituksen tukemana täydennyskoulutuksena. Koulutusta tuotetaan myös räätälöitynä tietyille yritysryhmille tai yksittäisille yrityksille heidän tarpeidensa pohjalta. Räätälöityä koulutusta toteutetaan osana hankkeita tai omina koulutushankkeinaan. Keskeisimpien koulutusorganisaatioiden, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston, osaamista ja tutkimustoimintaa hyödynnetään mm. tuotekehityksessä ja yritysten osaamisen vahvistamisessa sekä kilpailukyvyn kehittämisessä. 7.3.3. Julkisten toimijoiden roolit ja yhteistyö Kehittämisen lähtökohtana ovat yritysvetoiset matkailuverkostot. Julkisten toimijoiden tulee tukea verkostoja omilla toimenpiteillään. Julkisen sektorin eli Keski-Suomen Liiton ja seutukuntien yhteistyön tehostamisessa huomioidaan KTM:n suositukset matkailun kehittämisen alueellisesta työnjaosta ja vastuista. Toimijoiden rooleiksi sovitaan: Keski-Suomen liiton rooli: Organisoi matkailustrategian tarkistamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koordinoi matkailun kehittämistyötä. Seuraa strategian toteutumista. Keski-Suomen liiton/keski-suomi Loma-Suomi rooli: Organisoi Keski-Suomen matkailun yhteismarkkinointia. Toteuttaa matkailun yhteismarkkinointiprojektia vuosina 2004-2006 kumppaneina seudulliset organisaatiot sekä yrittäjät. Yhteismarkkinointihanketta tullaan jatkamaan vuonna 2007 vastaa Keski-Suomen matkailun yhteistyön ja yleisimagon vahvistamiseen sekä tiedottamiseen liittyvistä toimenpiteistä vuosittain sovittavan suunnitelman ja budjetin mukaisesti matkailustra-

Sivu 17/18 tegian pohjalta ottaen huomioon mm. MEKin toimenpiteet sekä mahdolliset ylimaakunnalliset toimenpiteet kuten The Thousand Lakes hanke Keski-Suomen seutujen rooli: Kehittämisyhtiö organisoi matkailun seudullisen kehittämisen ja jalkauttaa maakunnalliset toimet alueilleen Seudullisten organisaatioiden edustajat (ns. seutuvastaavat) toimivat matkailun kehittäjäryhmässä alueensa yhteyshenkilöinä ja tiedonvälittäjinä Keski-Suomi Loma-Suomeen päin, mutta myös sieltä seutunsa ja yrittäjiensä suuntaan Seutukunnallisen markkinoinnin, tuotekehityksen ja myynnin koordinointi ja toteutus. Strategiakaudella osalla seutuorganisaatioista on selkeitä kehittämistavoitteita, jotka voivat vaikuttaa seutuvastaavien toimenkuvan muotoutumiseen. Yleisenä tavoitteena on, että Keski- Suomessa on kattavat seutuorganisaatiot, joissa kussakin on vähintään yksi henkilö, joka pystyy huolehtimaan alueen tiedotuksesta ja matkailuneuvonnasta, tuntee alueensa kehittämistoiminnan ja yritykset pääpiirteissään ja pystyy vaikuttamaan alueen kuntien matkailumäärärahapäätöksiin, ja voi näin ollen edustaa aluetta Keski-Suomen matkailun kehittäjäryhmässä. Strategiakauden aikana tätä yhteistyötä pyritään tehostamaan ja arvioimaan uudelleen. Keski-Suomen kuntien rooli: Kunnat jättävät liiketoiminnan yrittäjille. Kunnat ovat mukana luomassa matkailun tarvitsemaa infrastruktuuria Kunnat vastaavat seudullisen matkailun kehittämisen resursoinnista Huomioivat kaavoituksessa matkailuyrittäjien menestymisen ja kasvun tarpeet Muut matkailun kehittäjäryhmät Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunta Matkailuvaliokunnan jäseninä maakunnallisesti merkittävien ja tunnettujen matkailuyritysten edustajia. Matkailuvaliokunta toimii matkailuyritysten asiantuntijaryhmänä sekä lausunnonantajana kehittämishankkeista. Matkailurahoittajien toimialatiimi Työryhmä koostuu matkailun julkisista rahoittajista: Keski-Suomen TE-keskus (maaseutu-, yritysja työvoimaosasto), Länsi-Suomen lääninhallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus, Nordia Management sekä Keski-Suomen liitto. Tehtävät: huolehtii valitun matkailustrategian mahdollisimman tehokkaasta ja hyvästä toimeenpanosta tiimi sovittaa yhteen eri rahoittajatahojen rahoituksen ja sen kautta varmistaa matkailustrategian toimeenpanon yhteistä koordinointia voidaan toteuttaa strategiaan pohjautuvien teemahakujen järjestämisellä yhteistyössä viranomaisten kanssa Matkailun seutuvastaavat Työryhmä koostuu seutujen ns. matkailuvastaavista sekä alueorganisaation Keski-Suomen liiton/keski-suomi Loma-Suomen edustajasta. matkailun kehittäminen sekä toimenpiteiden toteuttaminen

Sivu 18/18 8. STRATEGIAN TOIMENPITEIDEN RAHOITTAMINEN Keski-Suomen matkailun kehittämisen painopisteiden määrittelyssä on otettu huomioon valtakunnalliset matkailupoliittiset linjaukset ja strategiset valinnat. Rahoittajat rahoittavat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettujen toimenpiteiden mukaisia hankkeita ja painopistealueissa määritettyjä kehittämistoimenpiteitä. Rahoittajat edellyttävät, että yritykset ja muut hankkeita suunnittelevat tahot hakevat tähän strategiaan pohjautuvia hankkeita. Varmistaakseen hankkeen yhteensopivuuden strategian tavoitteiden kanssa, hakijan toivotaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa (pl. yrityshankkeet) kysyvän asiantuntijaneuvoa rahoittajaorganisaatioilta. Julkisen rahoituksen tulee jatkossa keskittyä KTM:n linjausten mukaisesti tukemaan matkailuverkostojen kehittämistä. Julkisella rahoituksella on varmistettava ensisijaisesti valittujen matkailuverkostojen ja kohteiden kehittäminen. Maakunnallisten teemahankkeiden määrä tulee vähenemään jatkossa ja kehittämispanokset kohdennetaan matkailukeskusten verkostojen kehittämiseen. Käynnistettävät maakunnalliset teemahankkeet on sovitettava matkailuverkostojen kehittämiseen. Matkailun kehittämispanostukset Keski-Suomessa 2005-2010: Painopistealue Osuus julk. rahoituksesta Matkailukeskusverkostojen kehittäminen 60 % Maakunnalliset teemat 20 % Kehittämistoimenpiteet 10 % Uudet avaukset/ideat 10 % Lisäksi: Yritysten investoinnit Julkiset investoinnit Linjauksella ohjataan sekä meneillään olevan että tulevan EU:n ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista. Vuoden 2006 jälkeinen EU-rahoitus Keski-Suomessa vähenee selvästi, mikä lisää hankkeiden ja toimialojen keskinäistä kilpailua julkisesta rahoituksesta. Välttämätöntä on keskittyä matkailuyrittäjien ja rahoittajien yhteisesti sopimien, tärkeimpien kehittämiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Julkisten investointien osalta avainkysymys on myös kuntien ja kaupunkien sitoutuminen alueensa matkailuverkoston kehittämiseen. Matkailuyrittäjien omaa tai ulkopuolisten sijoittajien tuomaa yksityistä rahoitusta tarvitaan aiempaa enemmän. 9. ARVIOINTI Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden suorittamisen jo strategiakauden aikana. Strategian tavoitteiden seurantaan osallistuvat mm. Keski-Suomen kauppakamarin matkailuvaliokunta, matkailurahoittajien toimialatiimi sekä Keski-Suomen liitto.