Letov LF-107 Lunak Rakennuskertomus Alkusanat Kun lennokkiharrastajalla on sopivasti ylimääräistä rahaa, tilaa rakennuspöydällä ja muutenkin tilanne on otollinen, on suorastaan pakko ostaa uusi lennokki, ja äkkiä. Olinkin jo ennakkoon katsellut ja vertaillut erilaisia vaihtoehtoja. Valintakriteereinä oli 4 metrin kärkiväli (tässä koossa löytyy vielä kukkarolle sopivia koneita) ja capable of full aerobatics.
Lunak ei ollut ihan ensimmäisenä listalla, mutta se valikoitui kuitenkin sinne ostoskoriin. Kone on Tsekkiläisen Reichardin valmistama, http://www.reichard.cz/en/models/gliders/lunak/. Muita ehdokkaita olisi ollut mm. dg-300 elan acro, club libelle, alsema sagitta ja mdm-1 fox. Mutta niissä joku kohta aina mätti, yleensä rahtikulut ja saatavuus tai joidenkin kohdalla epäselvyys siitä onko kone todella täysin taitolentokelpoinen. Joten lopulta valinta oli selvä. Lunak aiheisia sivustoja http://www.lunak.de/ http://en.wikipedia.org/wiki/letov_lf-107_lu%c5%88%c3%a1k Mittoja Kärkiväli Rungon pituus Siiven pinta-ala Profiili Paino lentovalmiina Skaala 4000mm 1840mm 124,8dm2 E211 katsotaan sitten myöhemmin 1:3,5 Tekniikkaa Korkeusperäsin Sivuperäsin Siivekkeet (4 kpl) Laipat Hinauskoukku 2 x Hitec HS125mg Hitec HS645mg Futaba S3150 Hyperion HP-DS20FMD Hitec HS-77BB Vastaanotinakut Akkuvahdit PowerBox Vastaanotin Lähetin 2 x Sanyo 4-kennoinen 1800mAh 2 x HexTronik Tee-se-Itse Multiplex RX-9 Graupner MC-22 Laatikon sisältö Kone saapui ehjänä ja noin puolessatoista viikossa Itävallasta (http://www.derschweighofer.at/) suoraan kotiin. Mukana oli myös Lunakin tuleva vastaanotin, Multiplex RX-9 ja ko. putiikin tämän vuoden pääkatalogi.
Tällaisessa isossa laatikossa se saapui, vertailukohtana toimii Teemu 9v. Rakennussarja on siistiä työtä, eikä esim. mitään ryppyjä tai kuplia päällysteissä ollut. Rakennusohjeen virkaa toimittaa pari A4 :sta, joissa saksankielellä selostetaan työn kulkua parin kuvan kera. Sitten vain rakentamaan Päätän aloittaa korkeusperäsimistä. Ajattelin laittaa kummallekkin korkkarinpuolikkaalle oman servon. Ensin kuitenkin liimataan ohjainpinnat. Paketissa tulee mukana muoviset saranat, mutta ne tuntuvat aika jäykiltä. Päätin heivata moiset ja luottaa kuitusaranoihin, niitä käyttäen saadaan herkästi liikkuvat laput. Saranaurat oli valmiiksi tehty ja itse tehtäväksi jäi sopivien saranoiden leikkaaminen kuitulevystä ja niiden liimaaminen paikalleen, liimana toimii kosteudenkestävä Kiilto B3. Peräsin ja ohjainpinta yhdistetty. PVA -liimajäljet on kätevä pyyhkiä pois veteen kostutetulla paperilla ja lopputulos on siisti.
Korkkariservoiksi päätin sittenkin laittaa vääntävämmät servot, eli HS125mg. Jääköön ne 82ämgeet johonkin muuhun käyttöön. Tässä on tehty parimillisesta vanerista palat servojen alle ja nipistimien leuoissa on kiinnityskorvakkeiden alle tulevat palikat liimauksessa. Ne on koottu kahdesta vanerinpalasta. Näin siksi, että eivät halkea kun servon ruuvit ruuvataan niihin kiinni. Kolot servoille on avattu ja toisella puolella servopukki on jo liimattu paikalleen. Hieman epäilytti katkaista kuvassa vasemmassa kolossa vielä toistaiseksi näkyvä vahvikekaari, mutta pakko oli. Menetys on korvattu liimaamalla aukon kumpaankin päähän parin millin vaneriseinät. Servopukit liimattu paikalleen
Sitten ryhdyttiin sovittelemaan korkkarihorneja. Käytin sarjan mukana tulleita lasikuituisia, ne ovat tukevan tuntuisia. Horneja varten tarvitsee vain tehdä reikä ja reilulla määrällä epoksia liimaten paikalleen. Työstettävä alue on ensin suojattu maalarinteipillä ja sitten tehty reikä askarteluveitsellä. Horni liimattu paikalleen. Teipit otetaan pois ennen liiman jämähtämistä. Lopputulos on oikein siisti.
Korkkarit tulevat lukittumaan paikoilleen Multiplexin multilock systeemillä. Tämä on minullekin uutta, joten laitetaan tähän muutama kuva niiden asennuksesta. Valkoinen lukko-osa liimataan runkoon. Se pitää karhentaa hyvin jotta epoksi ottaa varmasti kiinni. Tällaiselta näyttää toisella puolella. Lukot on esiliimattu ja meinaan vielä holvata lisää epoksia niiden ympärille. Pitkää liimatikkua tarvittiin, koska matkaa on melkein parikymmentä senttiä.
Korkeusvakaajaan tehdään reikä ja tuo valkoinen tappi epoksoidaan siihen reikään. Työjärjestys menee niin, että karhennettu tappi tökätään lukkoon, korkkari laitetaan paikalleen ja odotetaan kun epoksi on varmasti jämähtänyt. Pinnat kannattaa suojata hyvin. Tuo punainen on irroitustyökalu jolla korkkari pakotetaan irti rungosta. Siivet Seuraavaksi päätin ottaa siivet käsittelyyn, niihin on tehty valmiit kolot servoille. Kolojen päällä päällystekalvo ja se pitää poistaa mattoveitsellä nätisti. Kalvoa ei kannata poistaa ihan kolon reunoja myöten, vaan jättää 3-4mm yli ja kääntää sitten ylimääräiset silitysraudalla kolon reunoille.. Pohjalle meinaan liimata 1mm vanerista tehdyt palat. Siihen on hyvä liimata www.servorahmen.de servoraamit
Vanerinpalat liimauksessa. Painoa päälle, ettei vaneri ala kupruilemaan. Kun liima on kuivunut, voidaan servoraamit epoksoida paikalleen. Tämä on siivekeservon tuleva koti.
Siivekeservo laitettu kokeeksi paikalleen ja hornin jalalle kolme kiinnitysreikää tehty. Horni esittäytyy taustalla. Laippaservoiksi tulee vakiokokoiset digi Hyperionit ja siitä syystä niiden aukkoja täytyy syventää jonkin verran. Valmistaja on mitoittanut siiven aukot n.15mm paksuiselle servolle, joten 5-10 millin verran joutuu styroksia raaputtamaan pois.
Servopukki ja laippahorni liimattu paikoilleen. Akkupakat Välillä ehdin jo kasaamaan akkupakat. Tässä on väännelty kontaktilipukat yhteen ja hetken kuluttua ne vielä tinataan. Kun juotokset on tehty, liitetään kennot kuumaliimalla tai pikaliimalla toisiinsa.
Lopuksi läpinäkyvä kutistesukka päälle. Ei niin upea lopputulos, mutta toimiva. Runko Korkkariservoille toimitetaan käskyt reilunpaksuisella kierretyllä johdolla, mikä kiinnitetään liimamassalla perärunkoon jotta ei roikkuisi sivuperäsinvaijereiden päällä. Kuvassa näkyy myös tuleva vastaanotin antennin paikka. Suunnilleen tuossa kohdassa se on oikeassakin
Monesta työvaiheesta puuttuu kuva, joten laitan tähän yleiskuvia valmiista laiteasennuksista nokassa. Sivuperäsimen servolle ja vastaanottimelle on tehty omat telineet vanerista. Sivuperäsimen vaijerit kulkevat laskutelineen tukena olevan vanerilevyn läpi. Siipiin menevissä johtonipuissa on MPX liittimet.
Vanerilevyn toisella puolella näyttää tältä. Kaksi duralumiinista taivutettua L-muotoista palaa, joiden väliin pyörä on pultattu.
Akuille on tehty vanerista oma hylly nokkaan. Hyllyn alla näkyy painolasti lyijyä paikoilleen liimattuna. Lähempänä teline säädettävälle painolastille, lyijylevyjen lisäys tai poisto on helppoa vain siipimutteri avaamalla. Alla näkyy hinauskytkimen servo. Seuraavana köyhän miehen powerpoks vanerilevyn alle kasattuna. Siis tuollainen:http://www.scalegliders.org/ artikkelit/20070503_koyhan_miehen_p owerbox/koyhan_miehen_powerbox.p hp Kabiinin kuomu on kiinnitetty kirkkaalla kaksipuoleisella teipillä kehykseen. Kuomu kiinnittyy etupäästä yhdellä metallitapilla runkoon ja takapäässä on hiilikuitulatta johon kabiinilukko vastaa. Kabiininlukko on ensin liimattu vaneripalaan...
...joka on sitten liimattu runkoon. Kehykseen liimattu hiililatta alemmassa kuvassa.
Kone ehti jo lentää alkuperäisellä konstruktiolla parin vuoden lennot. Muuten mukavaa konetta vaivasi laskujen vaikeus. Laipat antoivat kyllä lisänostetta siipeen, mutta sopiva jarruvaikutus oli jotenkin hankala saada aikaan tai hallita. Kone joko hyppäsi pari metriä ylöspäin tai sitten jarrutti niin tehokkaasti, että oltiin lähellä sakkausta. Yleensä tuloksena oli vajaa tai sitten pitkäksi mennyt lasku. Myöskin laippojen geometria oli sellainen, että ylä asennossa välystä oli reilusti. Asialle piti tehdä jotain. Jämillä kesällä 2011 Lunak sakkasi laskun loppuosalla 3 metristä ketoon. Syynä oli Butterfly kokeilu, jonka jarruvaikutus oli todella tehokas. Tämä lentoturma maadoitti koneen ja potkaisi homman alkuun. Laippasaranoiksi tuli Hobbykingin järeät versiot.
Laipat olivat myös taipuneet kaareviksi parin vuoden aikana ja tällekin asialle piti jotain tehdä. Hiilikuitu olisi ollut kenties parempaa, mutta päädyin tekemään 2,5mm vanerista kahdet soirot joita varten piti jyrsiä 6 millin urat yläpintaan. Uraan epoksoidaan vanerisoirot.
Liimauksen ajaksi laipat oli kiinnitetty puristimilla suoraan pöytälevyy. Toivoen että jäävät suoraksi epoksin kuivuttua. Siipeen merkittiin sanoiden paikat tarkasti ja aukot leikattiin.
Saranat epoksoitiin paikalleen. Kaikki kolme saranaa paikallaan siivessä. Sitten laippaan samat vaiheet ja laipan liimaus saranoihin (ei kuvaa).
Lopuksi 2mm lasikuitulevystä värkätty laippahorni liimataan keskelle saranalinjaa. Työntötangolle on myös porattu aukko siiven läpi suoraan servolle. Laippageometriasta tuli hyvä ja välyksiä ei juurikaan ole, laipat kääntyvät nyt n. 80 astetta. Saranointi valmis. Samassa kuvassa näkyy siivestä tuleva servojohto ja MPX liitin
Lähempää kuvattuna
Laippojen muutokset onnistuivat mielestäni hyvin, vaikkakin ihan suoraa niistä ei tullut. Nyt jarrutus on miellyttävä eikä laipan lisääminen aiheuta voimakasta parin metrin hyppyä ylöspäin. Koneella voi nyt laskea suhteellisen pienellekin alueelle hallitusti. Toisaalta hinauksessa ne toimivat, 4-6mm annosteltuina, antaen siivelle sopivasti lisää nostetta jotta raskaanpuoleinen Lunak irtoaa maankamaralta.
Yleiskuva koneesta. Näin Lunak lensi Scaleglidersin Ridali Aerotow 2012 -tapahtumassa Virossa. http://www.youtube.com/watch?v=5fwyipchosy Erkki Piironen http://www.scalegliders.org/