Digitaalitimerit vapaastilentävissä lennokeissa

Transkriptio

1 Digitaalitimerit vapaastilentävissä lennokeissa 1 Miksi digitaalitimeri? Täsmälliset ajoitukset => Voi keskittyä säätämään lennättäjän kohdalleen Lisää lähtökorkeutta => Pärjää kisoissa paremmin! Lennokin virittäminen lentokuntoon nopeaa => Trimmatessa saa paljon enemmän lentoja aikaiseksi Lennokin säädöt pystyy näkemään kerralla => Nopea verrata eri ohjelmia ja koneita, ja tehdä uusia harkittuja kokeiluja Valmiit säädöt eri keleille, tallessa ohjelmointilaitteessa => Edellisen kisan säätöjä ei tarvitse muistella tai etsiä paperilta Säädöt nopea ja helppo vaihtaa koneeseen => Paluu edelliseen ohjelmaan nopeaa tai helppo kopioida toiseen koneeseen Mahdollistaa toimintoja, jotka ovat miltei mahdottomia toteuttaa perinteisesti => Fast glide turvaa startteja tyynessä kelissä => Eri turvaohjelmat kuten koneen fusetus, jos lennokki karkaa siiman kanssa => RC-fusetus tekee pienestäkin kentästä huomattavasti isomman Lennokin rakentaminen helpompaa ja nopeampaa => Lisää aikaa treenaukselle 2 Kaupallisesti saatavilla olevia digitaalitimereitä Red/Black/Smart Magic (Viktor Stamov, Roger Morrell) MTK (Makarov & Kochkarev) IMG (Oleg Stoev) Danish Multiclass timer AMS (Ari Sinisalo/ Whobby) - 1 -

2 3 Timerin ohjelmointi Hyvällä timerin käyttöliittymällä ei voi voittaa, mutta huonolla pystyy häviämään!! Kuva 1. RedMagic käyttöliittymä Kuva 2. F1ASmartS käyttöliittymä Tee esim. yksi lyhyt trimmiohjelma ja säädä kone kuntoon. Tallentamalla sitä uudestaan eri nimellä ja fuseaikaa muuttamalla, saat helposti uudet ajastukset. Perustrimmikeikka, 2min, 3min, 3,5min, 4min ajat ovat hyvä tehdä valmiiksi. Kun aika on kerran kohdallaan, niin se ei siitä lämpötilojen yms. vaikutuksesta muutu. 3.1 Vinkkejä Palmin käytöstä digitaalitimerien kanssa puuhasteluun Timerin ohjelmointiin sopivien Palm-laitteiden täytyy tukea sarjaliikennettä. Tällaisia ovat esim. Palm IIIe, Vx, m105, m125, m500, m505, m515, Zire71, Tungsten T2, ja Tungsten T3. Palm OS käyttävät Handspring & Sony Clie -mallit saattavat toimia uusimmalla ohjelmistoversiolla. (RM) Vanhemmissa harmaasävynäyttöisissä Palm malleissa on parempi akun/pariston kesto! Timerin ohjelmointiin tarvitaan kaapeli: Hot Sync sarjaliikennekaapeli ja siihen sopiva timeriin menevä adapteri. Adapteri on saatavilla timerin valmistajalta

3 Kirjoitus Palmin kynällä suoraan ruudun alapuolella olevaan graffitialueeseen (kirjaimet vasemmalle, numerot oikealle) tai virtuaalinäppäimistöllä Kirjoitus EI ole voimalaji. Kirjoita normaalisti, isoja kirjaimia käyttäen, normaalilla vauhdilla. Palmin mukana tulee opas kirjoittamisessa käytettävistä aakkosista. Tarkasta usein paljonko virtaa jäljellä. Jos paristot tyhjenevät, niin tiedot hukkuvat. Pattereiden keston näkee Kotisivulta, jonne pääsee aina painamalla Talo painiketta. Palm alkaa valittamaan, jos patterit/akku ovat loppumassa. Kun vaihdat paristot, pidä uudet heti saatavilla ja pistä paikoilleen. Jos patteri on minuutteja irti Palmista, kaikki tallennetut tiedot ja ohjelmistot häviävät!! (Palm IIIe) Patterin kesto n. 1kk riippuen käytön määrästä. Paljon tai usein dataa timeriin siirrettäessä patterit kuluvat huomattavasti nopeammin. Varapatterit tai Palmin matkalaturi mukaan reissuun. Synkronoi Palm säännöllisesti tietokoneen kanssa, jotta tiedot ovat säilössä. Pidä Palm kentällä talvisin lämpimässä ja kuivassa paikassa esim. Minigrip-pussi ja sukka povitaskuun. 4 Akku 5 kennoa Sanyo 110mAh/6V NiCd (malli N110AA, Maahantuoja/myyjä Beatcom Oy). Ei kannata alkaa kokeilla muilla halvoilla akuilla. Sanyo toimii!!! NiMh-akut pienempiä ja tehokkaampia, mutta EIVÄT TOIMI ALLE 0C LÄMPÖTILASSA Uudet Li-poly akut ovat ylivoimaisia paino/kapasiteettisuhteeltaan, mutta vaativat suurta huolellisuutta latauksessa. Nykyiset timerit vaativat jänniteregulaattorin toimiakseen näiden kanssa (lähinnä servot saattavat kärähtää). Hanki pienikokoinen pikalaturi, jolla pystyy lataamaan akkuja kentällä esim. Sirius Charger 100. Lataus auton tupakansytyttimestä tai pienestä kenttäakusta/ paristoista tehdystä paketista. Sisätiloissa virta 9-12V virtalähteestä. Summerin käyttö lisää virrankulutusta. Kokeile ennen kuin otat käyttöön kilpailuissa! 5 Servot Servoissa on suuria eroja, erityisesti pakkasen keston kanssa. Eroja löytyy myös saman merkin/mallin sisällä, joten jokainen yksilö on testattava erikseen. Kokeile servot pakkasessa (ulkona/pakastimessa) ennen lennättämistä. Itse käytän GWS Naroja, Simproppia ja Graupneria. Hitecin käytöstä pakkasella on myös hyviä kokemuksia. Digitaaliservot ovat analogisia tarkempia eri lämpötiloissa ja antavat voimaa tasaisemmin, mutta hitaita, virtasyöppöjä sekä kalliita

4 6 Mekanismit Kuva 3. Itse tehty perähilu Kuva 4. Stamovin perähilu Kuva 5. Ace20 konehuone 7 Tulevaisuus Useampia servoja esim. siipien, sivuperäsimen ja hinauskoukun hallintaan Korkeus ja nopeusmittarin etc. integroituminen timeriin Li-poly akut (EUssa on puhuttu NiCd akkujen kieltämisestä) - 4 -

5 8 Netistäkin löytyy Jupiksen kotisivu, omia kokemuksia, linkkikokoelma jne. Martin Gregorien etimer -sivut, mm. historiikkia, MTK-manuaali Tanskalaisten timeri: Black Magic -timeri: Lennokit.net, kyllä ne RC miehet jotain sähköstä tietää: