Sosiaaliasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna 2013 6.3.2014 Sosiaaliasiamiehet Taija Mehtonen ja Mirja Siren

Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Sosiaaliasiamies... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Selvityksen taustatiedot ja tilastointi... 3 1.3 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2013... 4 1.4 Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa... 4 2. Asiatapahtumat... 4 3. Yhteydenoton tehtäväalue... 6 3.1 Yhteydenoton syyt... 7 4. Toimeentulotuki... 8 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat... 9 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki... 9 4.3 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely... 10 4.4 Toimeentulotuen erityiskysymyksiä... 12 4.4.1 Takuuvuokra... 12 4.4.2 Välitystilit... 13 4.4.3 Asiakassuunnitelmat... 14 4.4.4 Asiakasraati... 15 4.4.5 Tampereen toimeentulotukijärjestelmä... 16 4.4.4.1 Tampereen sosiaalipalveluiden neuvonta... 17 5. Lastensuojelu... 17 5.1 Lastensuojelulain mukaiset rajoitukset sijaishuollossa... 19 5.2 Lastensuojelun vanhemmuutta tukevat suunnitelmat... 20 6. Vammaispalvelu... 21 6.1 Päätösten tekemisen määräajat... 22 6.2 Palveluasuminen... 22 7. Ikäihmisten palvelut... 23 7.1 Vanhuspalvelulaki... 23 8. Asumispalvelut ja pitkäaikaisasunnottomuus... 24 8.1 Pitkäaikaisasunnottomuus... 24 9. Erityishuomioita... 26 10. Muistutukset... 28 10.1 Muistutusten kirjaaminen kirjaamossa... 30 10.2 Muistutusten määrä... 31 10.3 Muistutusvastaukset... 32 11. Kantelut... 32 12. Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus... 33 13. Tulevaisuuden näkymiä... 34 14. Lopuksi... 35 15. Kuntakohtaiset tilastot... 36 Kangasala... 36 Lempäälä... 37 Nokia... 38 Orivesi... 39 Pirkkala... 40 Pälkäne... 41 Tampere... 42 Valkeakoski... 44 Vesilahti... 45 Ylöjärvi... 46 1

Johdanto Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii sosiaalihuollon asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehet seuraavat asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antavat vuosittain siitä selvityksen. Tämä selvitys koskee Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Alueella toimii kaksi sosiaaliasiamiestä ja asukasmäärä kuntien alueella on yhteensä 397 576 asukasta. Tiedot selvitykseen on saatu pääosin sosiaaliasiamiehen pitämästä tilastosta, jotka on laadittu asiakkaiden, heidän edustajiensa ja henkilökunnan yhteydenottojen perusteella mutta myös kunnille tehdystä kyselystä, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastosta saaduista tiedoista sekä keskusteluista eri asiantuntijoiden kanssa. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta. Sosiaaliasiamiehen asiakkaina on vain osa sosiaalihuollon asiakkaista, mutta epäkohdat asiakkaiden oikeuksien kannalta ovat usein hyvin merkityksellisiä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä 1665 kertaa vuonna 2013. Yhteydenotoista 63 %:a koski toimeentulotukea, lastensuojelua koskevien yhteydenottojen määrä lisääntyi ja lastensuojelun osuus oli 12 %: a. Huolta herättää myös se, ettei laissa annettu ja määräaikoja ole pystytty kaikissa kunnissa noudattamaan. Kuntien tulisi varata toimintaan riittävät resurssit ja ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. Koska kohtelua koskevien asiakasyhteydenottojen määrät ovat lisääntyneet vuonna 2013, on tärkeää jälleen korostaa sitä, että sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus asiakaslähtöiseen, luottamukselliseen ja hyvään palveluun sekä kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollossa on otettava huomioon asiakkaiden mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet ja sekä asiakkaiden että työntekijöiden on sitouduttava yhteisesti sovittuihin asioihin. Sosiaaliasiamiesten työn tavoitteena on, että sosiaalihuollon palvelut vastaisivat yhä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. 2

1. Sosiaaliasiamies 1.1 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee: - neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa - antaa vuosittain asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä selvitys kunnanhallituksille. 1.2 Selvityksen taustatiedot ja tilastointi Sosiaaliasiamiehet antavat vuosittain seutukunnan kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta, eikä sosiaalihuollon palveluiden tilasta alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa sekä henkilöstön yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiesten kunnille tekemään kyselyyn sekä asioihin, jotka ovat tulleet esille sosiaaliasiamiestoiminnassa. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet läpi seutukuntaa koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. Sosiaaliasiamiehet tilastoivat asiakkaiden yhteydenotot Sampaset - tilastointiohjelmaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin tai asiatapahtuma voi myös sisältää useita yhteydenottoja useille eri tahoille ja asiakkaan tapaamisen. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiakasasiaa. Sosiaaliasiamies tilastoi kuntakohtaisesti mm. - yhteydenottajan (asiakas, hänen edustajansa tai henkilöstö), - mitä palvelua yhteydenotot koskevat - mikä on yhteydenoton syy (eli onko kyse tiedustelusta vai tyytymättömyydestä) - mihin tyytymättömyys/ tiedustelu kohdistuu (esim. palvelun toteuttaminen, kohtelu, tietosuoja) - miten sosiaaliasiamies on tilanteessa toiminut ja - mikä on ollut sosiaaliasiamiehen toiminnan vaikutus. 3

1.3 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2013 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taija Mehtonen toimi 70 %:a työajasta sosiaaliasiamiehenä ja 30 %:a hänen työajastaan oli varattu Tampereen kaupungin potilasasiamiestoimintaan. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Siren 1.2.2013 alkaen. Hän toimii Laura Helovuon sijaisena. Sosiaaliasiamiehet toimivat Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä suoraan tilaajajohtaja Kari Hakarin alaisuudessa. Asemalla organisaatiossa pyritään turvaaman asiamiehen mahdollisuus toimia itsenäisesti ja puolueettomasti. Toimipaikka on Tampereen kaupungin virastotalossa, Aleksis Kiven katu 14-16. Pääsääntöinen toimintamuoto on neuvonnan antaminen puhelimitse, mutta tarvittaessa sosiaaliasiamiehet tapaavat asiakkaita. 1.4 Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa Henkilöstön yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat lisääntyneet. Vuonna 2013 henkilöstö otti yhteyttä 119 kertaa. Pääsääntöisesti yhteydenotot koskivat toimeentulotukilain tulkintoja ja erityistilanteita. Sosiaaliasiamiehet tapaavat henkilöstöä kuntakierroksilla, erilaisissa sovituissa yksikköpalavereissa eri tahoilla ja kahdesti vuodessa kuntien toimeentulotuesta vastaavat henkilöt tapaavat erikseen. Asiantuntijatapaamisilla käydään läpi lain tulkintoja ja kuntien käytäntöjä sekä pohditaan haastavia kysymyksiä. Lisäksi keskustellaan sosiaaliasiamiehelle esiin tulleista huolenaiheista ja mietitään, miten epäkohtia voidaan korjata. Sosiaaliasiamiehet ovat myös tiedottaneet vuonna 2013 toiminta-alueen viranomaistahoja sosiaalihuollon erilaisista huolenaiheista. Sosiaaliasiamiehet antavat työssään konsultaatioapua yleisellä tasolla yksittäisille työntekijöille. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on mahdollisuus selvittää haastavia kysymyksiä Tampereen kaupungin muiden asiantuntijoiden kanssa. Sosiaaliasiamiehet tekevät paljon yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi ja asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi eri ammattilaisten kanssa. 2. Asiatapahtumat Yhteydenotot kirjataan sosiaaliasiamiesten tilastointijärjestelmään asiatapahtumina. Yksi asiatapahtuma saattaa olla yksi neuvontapuhelu, mutta se saattaa sisältää useita puheluita, selvittämistä ja sovittelua sekä tapaamisia. Pääsääntöisesti sosiaaliasiamies pyrkii selvittämään ja sovittelemaan tilanteita ja vasta toissijaisesti asiakkaita ohjeistetaan kirjallisessa valitusmenettelyssä. Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan yleinen tyytyväisyys lisääntyy erityisesti sovittelun kautta. 4

Taulukko: Kuntien asukasluku ja asiatapahtumien määrä Kunta Asukasmäärä 2013 2012 2011 Tampere 220 579 1179 1296 1186 Nokia 32 677 81 44 57 Ylöjärvi 31 722 87 72 69 Kangasala 30 356 57 58 39 Lempäälä 21 843 55 37 51 Valkeakoski 21 133 69 62 75 Pirkkala 18 356 59 54 55 Orivesi 9638 17 17 - Pälkäne 6795 13 12 7 Vesilahti 4477 21 6 4 Yhteensä 397 576 1665 1688 1575 Asukasmäärä on väestörekisterinmukainen 31.12.2013. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä eri kunnista tulleiden asiatapahtuminen määrä sosiaaliasiamiehelle viimeisen kahden vuoden ajalta. Tampereen yhteydenottojen määrä on v. 2013 laskenut ja muiden kuntien osalta määrä on joko noussut tai pysynyt samalla tasolla vuoteen 2012 nähden. 5

3. Yhteydenoton tehtäväalue Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen, vaikka vuonna 2013 toimeentulotukeen liittyviä asiatapahtumia oli 164 vähemmän kuin vuonna 2012. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 63 %:a. Vuonna 2012 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli 71,5 %:a. Merkittävin syy toimeentulotuen asiatapahtumien laskuun on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan Tampereen kaupungin syksyllä 2013 parantunut toimeentulotuen käsittelyaikatilanne. Sosiaaliasiamiehen kokemus on, että kun käsittelyajat ovat kunnossa, myös yleinen tyytymättömyys muiden toimeentulotuen asioiden osalta vähenee. Lastensuojelun osuus asiatapahtumista on lisääntynyt. Vuonna 2012 lastensuojelukysymyksiä oli 9,5 %:a ja vuonna 2013 lastensuojelun osuus asiatapahtumista oli 12 %:a. Lastensuojelua koskevat yhteydenotot lisääntyivät siis 21 %:a. Muu palvelu tarkoittaa asiatapahtumia, jotka eivät varsinaisesti kuulu sosiaaliasiamiehen palvelualueeseen. Useimmiten kyse on neuvontapuhelusta ja yhteystietojen antamisesta liittyen Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, talous- ja velkaneuvonnan tai yleisen edunvalvonnan asioihin. Jos asiakasta on pelkästään ohjattu soittamaan suoraan toiselle taholle, ei näitä puheluita tilastoida. Muiden palveluiden yhteydenottojen määrä on kasvanut vuonna 2013 ja työvoimahallinnon muutokset selittävät osan yhteydenottojen määrän lisääntymisestä. Neljänneksi eniten yhteydenottoja on ollut liittyen vammaispalveluun. Määrä on noussut 57 asiatapahtumaan vuonna 2013. Vuonna 2012 vammaispalvelun yhteydenottoja oli 43. Myös asiatapahtumat, jotka liittyvät perheasioihin (53 kpl), ikäihmisten palveluihin (44 kpl), päihdehuoltoon (40 kpl) ja omaishoidon tukeen (22 kpl) ovat lisääntyneet. Näistä erityisesti päihdehuollon ja omaishoidon tuen määrälliset muutokset ovat merkittäviä. Muiden palveluiden osalta muutokset ovat olleet vähäisiä. 6

3.1 Yhteydenoton syyt Pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen (789 asiatapahtumaa), joka valitaan tilastoinnissa silloin, kun on kyse asian vireille tulosta, asian yleisestä menettelystä, asiakkaan mielipiteen kuulemisesta, puutteellista tiedon saannista, väärästä ohjauksesta tai siitä, ettei asiakkaalle ole tehty asiakassuunnitelmaa, palvelutarpeen arviointia tai päätöstä. Päätöksiin liittyviä asiatapahtumia oli 596 kappaletta ja ne ovat vähentyneet 8 %:a edellisestä vuodesta. Jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat asiatapahtumat ovat vähentyneet 44 %:a eli merkittävästi vuodesta 2012. Vuonna 2012 jonotukseen ja käsittelyaikoihin liittyviä asiatapahtumia oli 286 ja vuonna 2013 niitä oli enää 160. Jonotus ja käsittelyaikoihin tyytymättömät ovat olleet pääasiassa Tampereen toimeentulotuen yksikössä asioivia. Tampereen seutukunnissa ei käsittelyajoissa ole ollut yhtä merkittäviä ongelmia kuin Tampereella alkuvuonna. Sosiaaliasiamiehet ovat kiinnittäneet erityistä huomiota kuntakierroksilla sekä kohtelu- että tietosuojakysymyksiin. Asiakkaiden yhteydenotot liittyen työntekijöiden kohteluun ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 kohtelua koskevia yhteydenottoja oli 50 (2,7 %:a yhteydenotoista) ja vuonna 2013 niiden määrä nousi 74 %:a ja niitä oli 87 kappaletta. Kohtelukysymys- 7

ten määrä oli siten 4,9 %:a kaikista yhteydenotoista. Kohtelukysymysten näin suurta nousua asiakkaiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamies pitää huolestuttava. Asiakkaat ovat yhä tarkempia tietosuojaan liittyvissä asioista, mutta tietosuojakysymyksiä koskevissa yhteydenottojen määrässä ei ole merkittävää muutosta. Vuodesta 2014 alkaen sosiaaliasiamiehet tilastoivat erikseen sosiaaliasiamiehen antaman tietosuojaneuvonnan. 4. Toimeentulotuki Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuki on tarveharkintaista ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen, vaikka vuonna 2013 toimeentulotukeen liittyviä asiatapahtumia oli 164 vähemmän kuin vuonna 2012. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 63 %:a. Vuonna 2012 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli 71,5 %:a. 8

4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukipäätös on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Kuntakyselyssä tiedusteltiin, ovatko kunnat pystyneet käsittelemään hakemukset seitsemän arkipäivän aikana. Lähes kaikissa kunnissa on ollut ylityksiä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Pisimmillään käsittelyaika on ollut 30 arkipäivää, mutta tilanne on ollut Pälkäneellä poikkeuksellinen. Pälkäneellä päätöksiä on tehty 1257 kpl ja ylitys koskee vain viittä päätöstä. Sosiaaliasiamies kiinnittää kuntien huomiota toimeentulotuen määräaikojen noudattamiseen. Vain Vesilahdella määräaika on täyttynyt koko vuoden. Taulukko: Toimeentulotuen käsittelyajat Kunta Onko käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2013 aikana? Montako arkipäivää ylitys on pisimmillään kestänyt? Kuukaudet, joina ylitystä on tapahtunut Tampere tammi-, helmi-, maalis-, kyllä 9-10 arkipäivää huhti-, touko- ja kesäkuu Nokia elo-, syys-, loka- ja marraskuu kyllä 14 arkipäivää Ylöjärvi kyllä 10 arkipäivää heinä-, loka- ja joulukuu Kangasala kyllä 11 arkipäivää joulukuu Lempäälä kyllä 1,8 %:a 10 arkipäivää joka kuukausi Valkeakoski kyllä 10 arkipäivää tammi- ja marraskuu Pirkkala kyllä 10 arkipäivää tammi-, helmi-, maalisja huhtikuu Orivesi ei tietoa ei tietoa ei tietoa Pälkäne 0,3 %:a 30 arkipäivää - Vesilahti Ei - - 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumisesta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. 9

Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on STM: n selvityksen mukaan tuloksellista ja tuen avulla edistetään sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta ja se on tarpeellinen sosiaalityön väline. Ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä on mm. mahdollisuus edistää vaikeissa olosuhteissa elävien lasten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään korvaamalla esim. harrastusmenoja. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että kunnat varaisivat määrärahoistaan 3,3 %.a ehkäisevään toimentulotukeen. Tämän suosituksen toteuttamista kunnissa sosiaaliasiamies on seurannut eri vuosina. Sosiaaliasiamies pitää kuntien nousujohteista suuntaa ehkäisevän toimeentulotuen määrissä ilahduttavana. Lähes kaikki kunnat ovat vuonna 2013 nostaneet ehkäisevän toimeentulotuen määrää. Laskua on tapahtunut vain Vesilahdella ja Lempäälässä, joissa laskusuuntaus on ollut nähtävissä jo edellisestä vuodesta. Noususuunnasta huolimatta kuitenkin vain Kangasala (4,27 %) on ylittänyt suosituksen määrän. Sosiaaliasiamiehet toivovat kuntien vuonna 2014 edelleen lisäävän ehkäisevän toimeentulotuen osuutta, koska sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ehkäisevän toimeentulotuen käyttö selvästi edistää inhimillisyyttä ja tukee asiakkaita heidän vaikeissa elämäntilanteissaan. Taulukko: Ehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä: Kunta 2013 2012 2011 Tampere 2 1,9 1,6 Nokia 2 1,34 1,8 Ylöjärvi 3 2,5 2,9 Kangasala 4,27 2,7 4,7 Lempäälä 2,2 3,8 3,65 Valkeakoski 1,9 1,8 1,5 Pirkkala 2,4 1,4 1 Orivesi ei tiedossa 0,2 - Pälkäne 1,83 1,8 2 Vesilahti 1,5 2,7 2,9 4.3 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Viranomaisen päätöksen korjaaminen (itseoikaisu) Viranomainen voi poistaa päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiasta annetaan uusi päätös. 10

Kunnan sosiaalilautakunta Toimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja hänellä on oikeus saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus Päätökseen, joka koskee toimeentulotuen antamista tai määrää, voi hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Toimeentulotuen takaisinperintää koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä muutoksenhakumenettelyä eli kuinka paljon toimeentulotukiasiakkaat tekivät päätöksistään kirjallisia oikaisuvaatimuksia lautakunnalle, montako kokonaan tai osittaista itseoikaisua viranhaltijat ovat tehneet ja kuinka monta päätöstä on joko osittain tai kokonaan oikaistu lautakunnan päätöksellä. Taulukko: Kuntien muutoksenhaku lautakunnalle ja viranhaltijalle Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle Itse oikaistut Lautakunnan oikaisemat 2013 2012 2013 2012 2013 2012 Tampere 643 649 287 121 3 2 Nokia 30 28 5 18-20 5 4 Ylöjärvi 22 24 7 6 1 3 Kangasala 19 28 8 7 1 0 Lempäälä 3 14 0 6 0 0 Valkeakoski 1 5 10 3 0 0 Pirkkala 24 22 9 9 0 0 Orivesi ei tietoa 4 ei tietoa 0 ei tietoa 0 Pälkäne 1 2 2 0 0 0 Vesilahti 0 0 1 0 0 0 Yhteensä 743 776 329 172 10 9 Itseoikaisun käyttö vaihtelee eri kunnissa: osassa itseoikaisuja tehdään vähän, mutta esim. Tampereella itseoikaistujen määrä kaikista oikaisuvaatimuksista on 45 %:a. Kaiken kaikkiaan kunnissa itseoikaistiin 44 %: a vaatimuksista. Parhaimmillaan itseoikaisu on nopea ja joustava keino korjata asia- ja kirjoitusvirheitä ilman hitaampaa lautakuntakäsittelyä. Lautakunnat oikaisevat päätöksiä harvoin ja niiden merkitys muutoksenhaussa on asiak- 11

kaan kannalta vähäinen. Vuonna 2013 lautakunnat olivat oikaisseet 1%:a kaikista oikaisuvaatimuksista. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä, miten paljon hallinto-oikeudessa on ratkaistu toiminta-alueen kuntien toimeentulotukipäätöksiä ja kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on palauttanut kunnille uudelleen käsittelyä varten. Taulukko: Kuntien hallinto-oikeusratkaisut Kunta Hallinto-oikeuden ratkaisemat toimeentulotukiasiat Hallinto-oikeuden palauttamat toimeentulotukiasiat 2013 2012 2013 2012 Tampere 39 61 5 10 Nokia 0 6 2 0 Ylöjärvi 1 2 1 2 Kangasala 2 0 0 0 Lempäälä 0 6 0 0 Valkeakoski 0 2 0 0 Pirkkala 6 2 2 0 Orivesi ei tietoa 1-0 Pälkäne 0 1 0 0 Vesilahti 0 0 0 0 Yhteensä 48 81 10 12 Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin vähän. Hallinto-oikeuteen ratkaisemien toimeentulotukiasioiden määrä vähentyi 40 %:a vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. 4.4 Toimeentulotuen erityiskysymyksiä 4.4.1 Takuuvuokra Toimeentulotukilain 7 :n mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin 7 :ssä tarkoitetut perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot. Näitä menoja on esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko ja muutosta aiheutuvat kustannukset. Menon erityisyys arvioidaan suhteessa hakijan ja perheen tilanteeseen. Sosiaaliasiamiehiin on tullut paljon yhteydenottoja liittyen takuuvuokrakäytäntöihin. Koska kunnilla on erilaisia käytäntöjä takuuvuokran suhteen, tiedusteltiin kuntakyselyssä tarkemmin kuntien takuuvuokrakäytännöistä. Kunnilta tiedusteltiin perusteluita takuuvuokran myöntämiselle, jos takuuvuokran määrä ylittää kunnan määrittämät kohtuullisten asumiskulujen määrän ja jos asumiskulut ovat kohtuulliset. 12

Taulukko: Perustelut takuuvuokran myöntämiselle Kunta Jos asumiskulut kohtuulliset Jos ylittää kohtuulliset asumismenot Tampere erityisperusteet mm. perheolosuhteiden muutokset esim. sairaus, isomman asunnon tarve esim. lasten vuoksi Nokia pienituloisuus, asunnottomuuden uhka, ero, edullisempi asunto, muutto työn/ opiskelun vuoksi, lastensuojelu, etävanhemman lasten tapaaminen, asunnottomuusuhka, vammaisvarustelun asunnon tarve yksinhuoltajan sosiaalinen tukiverkosto muualla Ylöjärvi muutto työn/opiskelun vuoksi, perhetilanteen muutos, edullisempi asunnottomuus, perheväkivalta, työllistyminen, toimeentulotuen tarpeen poistuminen asunto Kangasala isomman asunnon tarve, ero, asunnottomuus, ero, työllistyminen, opiskelu asunnottomuus, häätöuhka, edullisempi asunto Lempäälä muutto työn/opiskelun vuoksi, edullisempi asunto, perhetilanteen asunnottomuus, häätö edessä mm. asunnon myynnin vuoksi muutos Valkeakoski yksilölliset perusteet: muuttamisen välttämättömyys, asunnon kunto, perhetilanteen tai terveydentilan yksilölliset perusteet: asunnottomuus, lastensuojelulliset perusteet, terveydentila, apuvälineet muutos Pirkkala Akuutti tarve tai vaihtamiselle lastensuojelulliset perusteet painava peruste (esim. perheen koon muutos, opiskelu) Orivesi vrt. Tampere vrt. Tampere Pälkäne työ/opiskelu, lastensuojeluperuste, lapsiperheen asunnottomuuden uhka toimeentulotuen tarve Vesilahti ei ole tehty ko. päätöksiä - 4.4.2 Välitystilit Asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti asiakkaalle itselleen. Välitystili on sosiaalitoimen palvelu, jossa henkilö antaa omat raha-asiansa sosiaalitoimen työntekijän hoidettavaksi. Sosiaalitoimi voi huolehtia välitystiliasiakkaansa tulojen ja menojen hoitamisesta, kun henkilö itse ei pysty käsittelemään rahojaan niin, että ne riittäisivät hänen elämiseensä. Etuuksien perintä sosiaaliviranomaisille käytettäväksi asiakkaan menoihin ja elantoon edellyttää yleensä sitä, että asiakas tai hänen perheensä on esimerkiksi toistuvasti hakenut toimeentulotukea, vaikka tulojen pitäisi riittää elämiseen ja tässä yhteydessä on todettu asiakkaan kykenemättömyys huolehtia raha-asioistaan. Tulojen perimisellä sosiaalitoimelle taataan laskujen maksu. Sosiaaliasiamiehet ovat viime vuosina kiinnittäneet joidenkin asiakkaidensa kohdalla huomiota siihen, että osa asiakkaista on toistuvissa vuokranmaksuongelmissa ja muissa taloudellisissa ongelmissa. Näiden asiakkaiden kohdalla on sosiaaliasiamiehelle herännyt 13

kysymys, että miten heidän tilannettaan voitaisiin auttaa, koska yleinen edunvalvonta voi olla osan kohdalla liian raskas toimenpide ja puuttuu merkittävällä tavalla heidän itsemääräämisoikeuteensa. Sosiaaliasiamiehet pitävät välitystilikäytäntöä hyvänä ja ovat olleet viime vuosina huolissaan siitä, että kunnissa on vähennetty välitystilien käyttöä mm. Kelan linjauksista johtuen. Vuonna 2013 on kuitenkin nähtävissä, että kunnat ovat ottaneet tosissaan sosiaaliasiamiehen huolen ja alkaneet lisätä välitystilien käyttöä. Pirkkala on ainoa kunta, jossa ei ole käytössä välitystilijärjestelmää, mutta sitä kehitetään myös Pirkkalassa. Taulukko: Välitystiliasiakkaiden määrä eri kunnissa vuonna 2012 ja vuonna 2013 Kunta 2013 2012 Tampere 284 (toimeentulotuki) 94 (kehitysvammahuolto) 268 (toimeentulotuki), 89 (kehitysvammahuolto) Nokia n. 20 22 Ylöjärvi 27 24 Kangasala 12 5 Lempäälä 20 11 Valkeakoski 16 14 Pirkkala 0 0 Orivesi ei tietoa 25 Pälkäne 1 1 Vesilahti 9 9 Yhteensä n. 485 468 4.4.3 Asiakassuunnitelmat Asiakaslain 7 :ssä on yleissäännös velvollisuudesta laatia henkilökohtainen asiakassuunnitelma. Tämä koskee myös toimeentulotuen myöntämistilanteita. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa oppaassa toimeentulotukilain soveltajille (julkaisu 2013:4) asiakassuunnitelman laatimisvelvoitetta ja tärkeyttä erityisesti nuorten, pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana olevien, uusien toimeentulotukiasiakkaiden sekä sellaisten asiakkaiden kohdalla, joilla on vaikeita ja monisyisiä elämänhallinnan ongelmia. Asiakassuunnitelma tulee laatia yhdessä asiakkaan kanssa ja suunnitelman toteutumista tulee seurata ja tarvittaessa tarkistaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi, jotta se voi toimia mahdollisimman tehokkaasti muutosprosessiin johtavana sosiaalityön välineenä. Sosiaalija terveysministeriön mukaan asiakassuunnitelman laatimisprosessi mahdollistaa ja tukee asiakkaan osallistumista asiansa käsittelyyn ja ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen. Kun asiakassuunnitelma laaditaan, voidaan varmistaa, että myös heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden avun tarve tulee selvitettyä ja asiakkaita voidaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suunnitelman laadinta korostaa sitä, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan oma etu, toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitetaan 14

hänen itsemääräämisoikeuttaan. Kuntakyselyssä tiedusteltiin, tehdäänkö toimeentulotuen asiakkaille asiakaslain 7 :n mukaisia asiakassuunnitelmia. Taulukko: Kuntien asiakassuunnitelmat toimeentulotuen asiakkaille Kunta Tehdäänkö suunnitelmia? Asiakasryhmä Tampere kyllä aikuissosiaalityön asiakkaat, uudet asiakkaat erit. nuoret Nokia kyllä nuorille, pitkäaikaistyöttömille, perusosan alentaminen, pitkäaikaisasiakkaille, osana verkostotyötä Ylöjärvi kyllä nuoret, joilla tilapäinen tuen tarve, tulottomat pitkäaikaisasiakkaat, asunnottomat, kuntouttavantyötoiminnan/ sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevat Kangasala kyllä nuoret, pitkäaikaistyöttömät, päihdeongelmaiset Lempäälä kyllä perusosan alentaminen Valkeakoski kyllä tavoitteena kaikille, pitkäaikaiset, moniongelmaiset asiakkaat Pirkkala kyllä painopiste nuorissa Orivesi - ei tietoa Pälkäne ei ei erityisryhmiä: asiat kirjataan asiakaskertomukseen Vesilahti kyllä painopiste nuorissa Asiakassuunnitelmia tehdään kunnissa eri tavoin, joissakin kunnissa tehdään vain erityistilanteissa ja joissakin kunnissa pyritään niitä tekemään laaja-alaisesti useille toimeentulotuen saajaryhmille. Kuntakyselyssä tiedusteltiin mahdollista syytä asiakassuunnitelmien tekemättömyyteen. Tampereella, Lempäälässä, Pälkäneellä, Vesilahdella ja Ylöjärvellä syyksi mainittiin resurssipula eli ajanpuute. Lempäälässä, Pälkäneellä ja Kangasalalla katsottiin, että asiakaskertomukseen tehty suunnitelma on usein riittävä. Sosiaaliasiamiehet toivovat kuntien vuonna 2014 panostavan asiakassuunnitelmien tekemiseen STM: n korostamille toimeentulotuen erityisryhmille, jotta voidaan turvata laadukas, tavoitteellinen ja asiakkaan osallistava sekä mielipiteen huomioiva sosiaalityö myös toimeentulotuessa. 4.4.4 Asiakasraati Sosiaalityön asiakaslähtöisyyttä lähdettiin Tampereella edistämään ottamalla sosiaalipalveluita käyttävät asiakkaat mukaan kehittämiseen. Tampereen osahankkeen toimesta kehittämistyöhön rekrytoitiin asiakkaita, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaalityön palveluista tai toimeentulotukiasiakkuudesta. Kehittämistyötä varten perustettiin asiakasraati. Asiakasraati on kokoontunut kerran kuukaudessa syyskuusta 2012 lähtien. Asiakasraati on avoin kaikille sosiaalityön asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämisestä. Raadissa on työstetty raatilaisten keskeisimmiksi nostamia kehityskohteita, kuten henkilökohtaista palvelua toimeentulotukiasioissa, sähköisen asioinnin ja selkeäkielisen viestinnän tärkeyttä 15

sekä sitä, että asiakkaille tulisi nimetty oma sosiaalityöntekijä. Raadissa on koettu tärkeäksi selkeäkielinen viestintä niin asiakkaan ja työntekijän välillä kuin esitteissä, nettisivuilla sekä päätöksissä. Asiakasraadissa työstetyt ideat viedään tiedoksi työntekijöille sekä palveluista vastaaville tahoille. Sosiaaliasiamies pitää asiakasraadin työtä merkittävänä, sillä palveluita kehitettäessä on tärkeää kuulla palveluita käyttävän asiakaskunnan mielipiteitä ja kannanottoja kehitteillä oleviin palveluihin sekä kehittää yhteistyössä heidän kanssaan jo olemassa olevia palveluita. Sosiaaliasiamies suosittaa myös muille kunnille, että kunnissa mietittäisiin mahdollisen asiakasraadin perustamista. 4.4.5 Tampereen toimeentulotukijärjestelmä Sosiaaliasiamiehet ottivat esille vuoden 2013 terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden johtoryhmässä ja lautakunnassa esiin huolen etenkin toimeentulotuen käsittelyajoista. Sosiaaliasiamiesten selvitystä 2012 ja toimeentulotulotuen käsittelyajoista aiheutunutta tyytymättömyyttä käsiteltiin myös Tampereen kaupunginvaltuustossa. Vuoden 2013 tammikuusta heinäkuuhun asti Tampereella oli suuria ongelmia saada hakemukset käsiteltyä lain määräämissä aikarajoissa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto antoi syksyllä määräyksen, joka sisälsi uhkasakon, jonka mukaan Tampereen oli saatava 2013 loppuun mennessä toimeentulotukihakemusten käsittelyajat toimeentulotukilain mukaisiksi. Tampereen kaupunki antoi vuoden 2014 alussa aluehallintovirastolle selvityksen asian eteen tehdyistä toimenpiteistä. Niiden ansiosta toimeentulotukihakemukset pystyttiin käsittelemään elokuun alusta lain edellyttämässä ajassa. Tampere on palkannut sijaisia lomien ajaksi, jotta resurssien täysimääräinen käyttö on turvattu. Lisäksi tarpeen mukaan voidaan palkata ylimääräisiä etuuskäsittelijöitä, mikäli hakemusten käsittely ruuhkaantuu. Vuoden 2014 aikana otetaan Tampereella käyttöön sähköinen hakemusmenettely. Sosiaaliasiamiehet toivat vuoden 2012 selvityksessä esille, että asiakkaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet liittyen kohtuullisten asumismenojen rajoihin Tampereella. Sosiaaliasiamiehet suosittelivat toimeentulotuen kohtuullisten asumismenojen rajojen tarkistamista ja asia oli esillä Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnassa syksyllä 2013. Toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävien, kohtuullisten asumismenojen rajaa nostettiin vuoden 2014 alussa. Sosiaaliasiamiehet ovat edelleen huolissaan siitä, että toimeentulotukijärjestelmässä lähes kaikki hakemukset käsitellään kirjallisesti. Kirjallinen käsittely tuo erityisiä haasteita mm. nuorille, vajaakuntoisille, ikääntyneille ja maahanmuuttajille. 16

4.4.4.1 Tampereen sosiaalipalveluiden neuvonta Sosiaalipalveluiden neuvonnassa ohjataan yhä enemmän asiakkaita. Asiakkaiden yhteydenotot sosiaalipalveluiden neuvontaan ovat merkittävästi lisääntyneet vuosien aikana ja etenkin vuoden 2013 viimeisten kuukausien aikana. Sosiaalipalveluiden neuvonnassa ulkomaalaistaustaisen asiakkaiden määrä on lisääntynyt, samoin nuorten asiakkaiden osuus. Palvelu täyttää asiakkaiden tarvetta kohdata työntekijä henkilökohtaisesti ja saada perusteellista ja selkokielistä neuvontaa. Sosiaalipalveluiden neuvontapiste on aloittanut toimintansa vuonna 2013 myös Sarviksella. Tätä muutosta sosiaaliasiamies pitää erittäin tervetulleena. Sarviksen sosiaalipalveluiden neuvonnassa asiakas voi muun muassa tarkistaa toimeentulotuen hakemuksena, että siinä on mukana kaikki tarvittavat liitteet asian käsittelemiseksi. 5. Lastensuojelu Lastensuojelu on kokonaisuus palveluita ja toimintoja, joilla vaikutetaan lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja joilla tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelusta säädetään vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lastensuojelulailla. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään myös monissa kunnan peruspalveluissa. Tällöin lapselta ja perheeltä ei edellytetä lastensuojelun asiakkuutta. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee vireille, kun viranomaiselle tulee pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus tai viranomainen on muuten saanut tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Kiireellinen lastensuojelun tarve arvioidaan heti. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelun selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Selvityksen tekemisen jälkeen huoltajalle ja lapselle ilmoitetaan lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai sen päättymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää lastensuojelun nykytilaa Suomessa. Loppuraportti on julkaistu v. 2013 ja siinä painotettiin mm. ehkäisevien palveluiden ja tuen vahvistamista, jolloin lastensuojelun tarve vähenee. Tavoitteiksi asetettiin valtakunnallisesti yhtenäiset lastensuojelun toimintamallit. Lastensuojelun laatusuositusluonnoksessa korostetaan kokemusta osallisuudesta ja aidosta yhteistyöstä sekä vastuuta huolehtia palveluiden ja tuen saannista. Lastensuojelulain muutos (1.1.2014 alkaen) lähtee siitä, että lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi 17

asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on hallituksen esityksen mukaan pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Kuntakyselyssä selvitettiin, että kuinka monta prosenttia lastensuojeluilmoituksista käsiteltiin kunnissa seitsemässä arkipäivässä ja kuinka monta prosenttia lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistui kolmessa kuukaudessa. Taulukko: Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kunta Lastensuojeluilmoituksen käsittely 7 arkipäivässä Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n määräajassa 2013 2012 2013 2012 Tampere 91 90 80 79,2 Nokia 100 95 100 95 Ylöjärvi 90 100 88 91 Kangasala 100 100 90 78 Lempäälä 98 84 78 49 Valkeakoski 75 95 50 97 Pirkkala 75,8 66 73,7 70 Orivesi 98 100 92 80 Pälkäne 100 100 94 100 Vesilahti 98 100 88 100 Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään määräajassa vain Nokialla, Kangasalla ja Pälkäneellä. Lastensuojelun selvityksistä vain Nokia on pystynyt tekemään kolmessa kuukaudessa kaikki selvitykset. Sosiaaliasiamiehet ovat erityisen huolissaan Pirkkalan ja Valkeakosken lastensuojelun käsittelyajoista. Sosiaaliasiamiehet kiinnittävät kuntien huomioita laissa annettujen määräaikojen noudattamiseen ja sosiaaliasiamiehet toivovat, että kunnat varaavat lastensuojeluun tarvittavat resurssit sekä ryhtyvät muihin tarvittaviin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. Ensi vuonna sosiaaliasiamiehet selvittävät kuntakyselyssään, missä määrin kuntien lastensuojelutyöntekijät ovat käyttäneet aikaa lasten ja perheiden kohtaamisen. 18

5.1 Lastensuojelulain mukaiset rajoitukset sijaishuollossa Lastensuojelulain 61 :n mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan kiireellisesti sijoitettuun, huostaanotettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen. Rajoittamistoimenpiteitä saa käyttää vain siinä määrin kuin sijaishuoltoon johtaneen päätöksen tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus taikka edun turvaaminen välttämättä vaatii. Rajoitustoimenpiteitä ovat mm. yhteydenpidon rajoittaminen, kiinnipitäminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen. Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen merkitsee puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Perus- ja ihmisoikeussäännökset edellyttävät, että rajoitustoimenpiteiden käyttäminen perustuu täsmällisiin ja tarkkarajaisiin laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava, eikä niitä saa käyttää rangaistuksena. Rajoitukset eivät saa myöskään olla ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Normaalit lapselle annettavat seuraamukset tai kasvatustoimenpiteet eivät ole lain tarkoittamia rajoitustoimenpiteitä. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut ratkaisussaan 7.3.2013, että sijoituskunnat olivat laiminlyöneet laitokseen sijoittamiensa lasten sijaishuollon ja rajoitustoimenpiteiden valvonnan. Valvira totesi selvityksessään vuonna 2013, ettei kaikissa lastensuojeluyksiköissä osata tehdä riittävää eroa rajoitustoimenpiteiden ja kasvatuksellisten keinojen välillä. Useimmista lastensuojelulain mukaisista rajoittamistoimenpiteistä pitää tehdä kirjallinen hallintolain mukainen päätös. Päätös tulee antaa viipymättä valitusosoituksineen asianosaisille. Sosiaaliasiamies selvitti kuntakyselyssä, kuinka monta lastensuojelulain mukaista rajoitustoimenpidepäätöstä on tehty vuonna 2013 koskien yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittamista. 19

Taulukko: Rajoitustoimenpidepäätökset Kunta Yhteydenpidon rajoittaminen Liikkumisvapaus 2013 2012 2013 2012 Tampere 18 18 45 47 Nokia 1 0 8 11 Ylöjärvi 17 5 4 6 Kangasala 0 0 0 0 Lempäälä 3 2 1 1 Valkeakoski 3 0 4 0 Pirkkala 1 1 3 1 Orivesi - 0-3 Pälkäne 0 3 0 0 Vesilahti 1 6 0 0 Yhteensä 44 35 65 69 Sosiaaliasiamies on jo useana vuonna peräkkäin kiinnittänyt huomioita siihen, että osa kunnista ilmoittaa hyvin vähän sosiaalityöntekijöidensä tekemiä lastensuojelulain mukaisia rajoittamispäätöksiä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja että lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on 16 b :n mukaisesti järjestettävä. 5.2 Lastensuojelun vanhemmuutta tukevat suunnitelmat Lastensuojelulain mukaan asiakassuunnitelma on laadittava lapselle, joka on avohuollon asiakkaana, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Lapsen vanhemmille järjestettävä erityinen tuki kuvataan ja suunnitellaan avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmassa. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Koska sosiaaliasiamiehiin on ollut yhteydessä useat huostaanotetun lapsen vanhemmat, on heidän puolestaan noussut huoli siitä, saavatko he tarvitsemaansa tukea vanhemmuuteen. Sosiaaliasiamiehet tiedustelivat kuntakyselyssä, kuinka monta vanhemmuutta tukevaa suunnitelmaa on tehty vuonna 2013 20

Taulukko: vanhemmille tehtävä erillinen asiakassuunnitelma Tampere 17 - Nokia 0 suunnitelmat sisältyvät asiakassuunnitelmiin Ylöjärvi 0 lasten suunnitelmiin kirjataan tarvittaessa Kangasala - ei ole tilastoitu Lempäälä - - Valkeakoski - ei ole tilastoitu Pirkkala 45 - Orivesi 0 - Pälkäne Vesilahti 0 - lasten suunnitelmissa huostaan otettujen vanhemmat Sosiaaliasiamies on huolissaan asiakkaiden kertoman perusteella siitä, että vanhemmat saatetaan jättää kokonaan yksin tilanteessa, jossa lapsi otetaan vanhemmilta huostaan. Lasta tuetaan monin keinoin, mutta vanhemmalle ei aina tahdo löytyä apua. Sosiaaliasiamiehet toivovat, että kunnat laatisivat vanhemmille omat suunnitelmat, jotta vanhemmat tulisi huomioonotettua entistä paremmin. Pirkkalassa vanhempien suunnitelmia on laadittu hyvin. 6. Vammaispalvelu Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (380/1987, jäljempänä vammaispalvelulaki) tehtiin muutoksia vuonna 2009. Näiden muutosten tavoitteena oli edistää suunnitelmallisesti vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksia. Tavoitteena oli myös lisätä vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä osallisuuden mahdollisuutta. Keskeisiä muutoksia olivat muun muassa: - asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioonottaminen palveluja ja tukitoimia järjestettäessä - palvelutarpeen selvittäminen määräajassa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimisen ja päätöksen teon viivytyksettömyys - henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle Kunnat vastaavat pääosin vammaispalveluiden toteuttamisesta. Erilaisia palveluita ja tukitoimia ovat mm. asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki ja palveluasuminen. 21

6.1 Päätösten tekemisen määräajat Vammaispalveluiden ja tukitoimien tarve on selvitettävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun kuntaan on otettu yhteyttä palvelun saamiseksi. Palvelusuunnitelma on laadittava pääsääntöisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ilman aiheetonta viivytystä ja enimmäisaika päätösten tekemiselle on kolme kuukautta. Sosiaaliasiamiehet tiedustelivat kuntakyselyssä, kuinka monta prosenttia päätöksistä on valmistunut kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Taulukko: Kuinka monta %:a päätöksistä on tehty 3kk:n määräajassa Kunta Kuljetuspalvelu Henkilökohtainen apu Asunnon muutostyöt Tampere 84,4 93,6 80,9 Nokia 100 100 100 Ylöjärvi 100 100 100 Kangasala 95 95 95 Lempäälä 100 100 90 Valkeakoski 100 100 90 Pirkkala 100 100 70 Orivesi 94,1 96,2 66,7 Pälkäne 100 100 100 Vesilahti 100 66 100 Kunnat ovat melko hyvin noudattaneet päätöksien tekemisessä kolmen kuukauden määräaikaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Vesilahdelle on vain 66 %:a henkilökohtaisen avun päätöksistä tehty 3 kk:n määräajassa. Orivedellä ja Pirkkalassa asunnon muutostöihin on asiakkaista 70 % tai alle on saanut päätöksen määräajan puitteissa. Tampereella kuljetuspalvelupäätöksen on saanut määräajassa selvästi pienempi osa kuin muissa kunnissa. Tampereen osalta myös asunnonmuutostyöpäätökset ovat joidenkin asiakkaiden osalta kestäneet pidempään kuin muissa kunnissa. Sosiaaliasiamiehet kiinnittivät kuntien huomiota määräaikojen toteutumiseen ja sosiaaliasiamiehet toivovat, että kunnat varaavat vammaispalveluihinsa tarvittavat resurssit sekä ryhtyvät muihin tarvittaviin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. 6.2 Palveluasuminen Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasuminen kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, eikä kunta voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia. Kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjes- 22

tämistavasta. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko asiakkaan omassa kodissa tai palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä. Kun vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty, ovat palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut asiakkaalle maksuttomia. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että erityispalveluita ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joiden avulla vammainen henkilö selviytyy kotona ottaen huomioon hänen vammansa ja siitä aiheutuva tarve. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssä kunnassa voimassaolevien palveluasumispäätösten määrää ja sitä, missä asiakkaalle on palveluasuminen järjestetty. Taulukko: Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaisen voimassaolevien palveluasumispäätöksen määrä, jossa palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia Kunta Oma koti Palvelutalo Yht. v.2012 voimassaolevien päätösten määrä Tampere 91 132 223 236 Nokia 7 21 28 31 Ylöjärvi 6 6 12 10 Kangasala 10 12 22 23 Lempäälä 6 11 17 13 Valkeakoski 24 4 28 36 Pirkkala 5 5 10 12 Orivesi 1 2 3 1 Pälkäne 2 0 2 3 Vesilahti 0 3 3 1 Sosiaaliasiamiehen kysymyksen muotoilu on muuttunut edellisen vuoden kuntakyselystä, joten sosiaaliasiamies ei analysoi muutosta sen enempää. 7. Ikäihmisten palvelut 7.1 Vanhuspalvelulaki 1.7.2013 voimaan tuleen vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi laki parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita palveluita sekä mahdollisuutta vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamistapaan. Useissa lain kohdissa on kuitenkin siirtymäsäännöksiä. Uusi laki asettaa kunnille yksiselitteisiä velvoitteita, joita ovat muun muassa hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, voimavarajoen varaaminen vanhuspalvelulain mukaisten jono- 23

tustietojen julkaisemiseen, määräaikoja palvelun saamiseen ja niiden noudattamiseen. Lisäksi kuntien tulee nimetä vanhusneuvosto. Laissa painotetaan valvontaa monella tasolla, jonka painopisteenä on ennakollinen valvonta. Sosiaaliasiamiehet aikovat vuoden 2014 aikana seurata, että kunnat noudattavat toiminnassaan uutta vanhuspalvelulakia ja vuoden 2014 kuntakyselyssä kunnille esitetään vanhuspalvelulakia koskevia tarkentavia kysymyksiä. 8. Asumispalvelut ja pitkäaikaisasunnottomuus Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat eri syistä tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen. Asumispalveluja järjestetään kolmen eri lain perusteella: sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Jos useampi laki tulee kyseeseen, on käytettävä sitä, joka on asiakkaan edun kannalta myönteisempi. 8.1 Pitkäaikaisasunnottomuus Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihde- tai mielenterveysongelma ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuntakyselyssä selvitettiin kunnan arvio siitä, kuinka monta pitkäaikaisesti asunnotonta henkilöä kunnassa oleskellut. 24

Taulukko: pitkäaikaisasunnottomat Kunta Asukasluku Pitkäaikaisasunnottomat 2013 2012 Tampere 220 579 72 64 Nokia 32 677 enintään 20 0 Ylöjärvi 31 722 2 0 Kangasala 30 356 13 0 Lempäälä 21 843 10 3 Valkeakoski 21 133 5 3 Pirkkala 18 356 yksittäisiä 5 Orivesi 9638 ei tietoa 0 Pälkäne 6795 0 0 Vesilahti 4477 0 0 yhteensä 397 576 n. 125 75 Sosiaaliasiamiehet ovat huolissaan pitkäaikaisasunnottomien määrän lisääntymisestä vuoden 2013 aikana. Määrä on lisääntynyt useassa kunnassa. Asunnottomuuden syistä ja siitä, miksi myös lapsiperheitä on asunnottomana, tiedetään vähän. Tampere on ollut mukana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa. Se käynnistettiin vuonna 2008, jolloin pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää alettiin arvioida nykyisillä kriteereillä. Asuntopoliittisen toimenpideohjelman osana on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille 2012-2015. Sen tavoitteena on mm. poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoteen 2015 mennessä ja tarjota sosiaali-, terveysja kuntoutuspalveluja erityisryhmille Tampereella on onnistuttu vuosina 2008-2011 puolittamaan pitkäaikaisasunnottomien määrä. Vuosina 2012-2015 on tavoitteena hankkia yhteensä 102 asuntoa tai tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Vuonna 2012 pitkäaikaisasunnottomia oli 64, mutta vuoden 2013 aikana asunnottomien määrä on lisääntynyt. Tätä ennen asunnottomien määrä Tampereella on ollut laskusuunnassa vuodesta 2009 alkaen. Perheitä/pariskuntia oli asunnottomina yhteensä seitsemän, joista maahanmuuttajaperheitä oli kaksi. Huolestuttavaa on, että näissä perheissä oli yhteensä seitsemän lasta ja maahanmuuttajalapsia oli viisi. Syynä siihen, ettei pitkäaikaisasunnottomien määrä ole enää 2013 laskenut, on mm. se, että uusien asumisyksiköiden valmistuminen on viivästynyt ja työttömien määrä on kasvanut. 25

9. Erityishuomioita Vuoden 2013 aikana sosiaaliasiamiehet ovat kiinnittäneet erityishuomiota muutamiin asioihin. Tietoturva Tietosuoja ja tietojen käsittelyn lainmukaisuus ovat olennainen osa sosiaalihuollon toimintaa. Toimintayksiköissä on huolehdittava, että asiakastietojen käsittely toteutuu hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti. Henkilöstöä on koulutettava ja perehdytettävä tietojen käsittelyyn sekä asiakastietojen kirjaamiseen. Kutakin tarkoitusta varten kerättyjä tietoja saa sosiaalihuollossa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Tietojen käyttö muuhun tarkoitukseen edellyttää lainsäädännöstä löytyvää oikeutusta tai henkilön suostumusta. Toiseen käyttötarkoitukseen perustetun asiakasrekisterin tietoja saa käyttää (esim. katsella) vain sosiaalihuollon erityislainsäädännössä olevien säännösten mukaisesti (tiedonsaantisäännökset), ja jos se on tarpeellista tehtävien hoitamiseksi. Lisäksi kullakin työntekijällä on oikeus päästä vain sellaisiin tietoihin, joita hän työtehtävissään tarvitsee. Lokitietojen tarkistaminen Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tulkinnan mukaan asiakkaalla voi olla erityinen tiedonsaantioikeus omiin lokitietoihinsa. Asiakas voi saada lokitietoja asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla. Tiedon pyytäjällä pitää olla perusteltu syy tietojen saamiseen. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä ei pidä sisällään perusteluvaatimusta lokeihin liittyvissä tiedonsaantioikeuksissa. Haasteena on yhdenmukaistaa kuntien käytännöt lokitietojen tarkistamisen ja antamisen suhteen. Sosiaaliasiamiehet ovat viimeisen kahden vuoden aikana kuntakierroksillaan ja yksikkökäynneillään tuoneet esiin sähköpostin käyttöön liittyviä tietoturvaongelmia. Asiakkaiden kanssa on myös keskusteltu asiasta. Koska viranomaisen ja asiakkaan välillä ei ole suojattua sähköpostiyhteyttä, ei arkaluontoisia ja salassa pidettäviä tietoja tule lähettää sähköpostitse. Suunnitelmallisuus Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Asiakkaan näkemys, toivomukset ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista kirjataan suunni- 26