OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

-1, KH 24.3.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Taavitsainen Ninni Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

62, KH 24.3.2014 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 24.3.2014 Oikaisuvaatimusohje

63, KH 24.3.2014 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 24.3.2014 Ei oikaisuvaatimusohjetta

64, KH 24.3.2014 17:00 Käsittelyjärjestys Kh 24.3.2014 Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

65, KH 24.3.2014 17:00 KH: 475/2014 Sisäisen tarkastuksen raportti 1/2014 Kh 24.3.2014 Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh. 040 643 1514 Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (kh 21.10.2013) 10 :n mukaan sisäinen tarkastus raportoi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset. Vuonna 2014 raportointi toteutetaan maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa sovitun ja toimintasääntöön kirjatun menettelyn mukaisesti. Tarkastuspäällikkö selostaa asiaa kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

66, KH 24.3.2014 17:00 KH: 943/2012 Luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus vuosilta 2008, 2009 ja 2010 Kh 15.4.2013 / 145 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206./. Tuokko Tilintarkastus Oy:n matkalaskutarkastusraportti 23.4.2012 jaetaan esityslistan liitteenä kokoukseen osallistuville../. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöfin vastine sekä kaupunginhallituksen silloisen puheenjohtajan Vesa Salmisen vastine jaetaan esityslistan liitteinä kokoukseen osallistuville. Matkalaskutarkastusraportista ja kaupunginjohtajan vastineesta on poistettu liikesalaisuuden piiriin kuuluvat kohdat. Huomattakoon, että edellä mainitut vastineet on annettu matkalaskutarkastusraportin luonnoksesta ja että annettuja selvityksiä ei ole kaikilta osin huomioitu lopullisessa raportissa. Raportin laatija Tuokko Tilintarkastus Oy ei ole pyytänyt vastineita lopullisesta raportista. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi, ja saatetaan tiedoksi myös valtuustolle. Asian käsittely: Merkittiin, että kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja ehdotti, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päättää ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012. Jäsenet Eeva-Riitta Pitko, Jorma-Kalevi Merivirta ja Kari Tiusanen kannattivat ehdotusta. II varapuheenjohtaja Semi Lommi totesi, että kaupunki on palkkaamassa uutta tarkastuspäällikköä, ja katsoi, että mahdolliset tarkastukset tulisi tehdä omana työnä. Jäsen Jari Luumi oli samalla kannalla. Tämän jälkeen I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti lyhyttä neuvottelutaukoa. Pidettiin neuvottelutauko klo 18.07-18.15. Jäsen Jari Luumi ehdotti, että palkattava tarkastuspäällikkö voisi tehdä tarvittavat lisäselvitykset. II varapuheenjohtaja Semi Lommi ja jäsen Ninni Taavitsainen kannattivat ehdotusta. Myös jäsen Jorma-Kalevi Merivirta katsoi, että lisäselvitykset tulisi tehdä omana työnä. Puheenjohtaja ilmoitti muuttavansa tekemäänsä muutosehdotusta näin kuuluvaksi:

66, KH 24.3.2014 17:00 KH: 943/2012 Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päättää ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uuden tarkastuspäällikön osallistuminen tarkastuksen suorittamiseen. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen viimeksi mainitusta muutosehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päätti ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uuden tarkastuspäällikön osallistuminen tarkastuksen suorittamiseen. Kh 29.4.2013 / 163 Valmistelijat: Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, puh. 234 4205 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206./. Tuokko Tilintarkastus Oy:n matkalaskutarkastusraportin 23.4.2012 jatkotoimenpidesuositukset (raportin sivuilla 4 ja 5) ovat liitteenä../. Muistio 18.4.2013 on liitteenä. Muistiossa tarkastellaan yhtäältä kaupunginhallituksen päätöksen 15.4.2013 / 145 täytäntöönpanoa ja toisaalta päätöksestä johtuvia oikeudellisia ja työsuojelullisia näkökulmia. Alla olevan päätösehdotuksen perustelut ilmenevät pääosin ko. muistiosta. Tarkastuslautakunta käynnisti päätöksellään 26.4.2012 / 46 luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastuksen vuoden 2011 osalta. Päätös tehtiin siis ennen valtuuston tilivuotta 2011 koskenutta tilinpäätöskokousta. Vastaavalla tavalla voitaneen menetellä vuoden 2012 osalta. Tarkastuksen käynnistäjänä on tässä tapauksessa kaupunginhallitus, ja päätös on siis syntynyt ennen kuin valtuusto käsittelee vuoden 2012 tilinpäätöstä. Todettakoon tässä yhteydessä, että tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 on annettu 17.4.2013. Tilintarkastajat esittävät vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltaan tilikaudelta. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Kaupunginhallitus merkitsee muistion tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää - että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastusta ei tehdä vuosilta 2008, 2009 ja 2010 - vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuodelta 2012

66, KH 24.3.2014 17:00 KH: 943/2012 Asian käsittely: - tarkentaa, keitä henkilöitä edellä mainittu tarkastus vuoden 2012 osalta koskee - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun arviolta syyskaudella 2013. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun syyskaudella 2013 - vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012 kaupunginhallituksen päätöksen 15.4.2013 / 145 mukaisesti - tarkentaa, että tarkastus koskee kaupunginjohtaja Henry Lindelöfiä ja entistä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Vesa Salmista sekä muita heidän kanssaan matkoilla mukana olleita henkilöitä - vahvistaa, että tarkastus suoritetaan Tuokko Tilintarkastus Oy:n 23.4.2012 tarkastusraportin sivuilla 4 ja 5 olevien tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten mukaisesti. Ehdotusta kannatettiin. Jäsen Jari Luumi ehdotti, että puheenjohtajan ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa korvataan kuulumaan seuraavasti: Kuitit tarkastetaan laajennetusti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet nimettyinä Oy Audiarev Ab:n tekemässä selvityksessä. Selvitys tehdään vuoden 2008 alusta lukien. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen puheenjohtajan tekemän ehdotuksen kahden ensimmäisen ranskalaisen viivan osalta sekä jäsen Luumin tekemän ehdotuksen osalta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus merkitsi muistion tiedoksi. Kaupunginhallitus päätti - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun syyskaudella 2013 - vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012 kaupunginhallituksen päätöksen 15.4.2013 / 145 mukaisesti

66, KH 24.3.2014 17:00 KH: 943/2012 - että kuitit tarkastetaan laajennetusti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet nimettyinä Oy Audiarev Ab:n tekemässä selvityksessä ja että selvitys tehdään vuoden 2008 alusta lukien. Kh 24.3.2014 Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh. 040 643 1514./. Tarkastusraportti 18.3.2014 on esityslistan liitteenä. Toteutetun tarkastuksen tavoitteena oli selvittää johdon luottokortin käyttö ja matkalaskut vuosilta 2008-2010 kaupunginhallituksen päätöksen 29.04.2013 / 163 mukaisesti. Vastuuvapaus tilivelvollisille vuodelta 2008 myönnettiin valtuustossa 11.5.2009 / 74, vuodelta 2009 10.5.2010 / 81 ja vuodelta 2010 16.5.2011 / 59. Tarkastuspäällikön virkatyönä tehtävän tarkastustyön valmistumisaikataulusta 31.3.2014 mennessä sovittiin neuvotteluissa 6.9.2013. Valmistumisen aikataulussa huomioitiin vuoden 2012 tarkastukseen kulunut aika ja tarkastuspäällikön virkatehtäväkokonaisuus. Tarkastuksessa ei havaittu väärinkäytöksiä tarkastusvuosina voimassa oleviin edustamista koskeviin ohjeisiin (Kh 8.8.2005 / 407 ) tai kunnallisesta viranhaltijasta säädettyyn lakiin (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/204 17 ) perustuen. Tarkastettuja edustustilaisuuksia koskevien päätösten osalta ylin johto ei ole ylittänyt vuosina 2008-2010 voimassa olevia 3 000 euron ja 1 500 euron rajoja. Raportin yhteenveto-osassa mainitaan tarkastuksen keskeiset havainnot. Tarkastusvuosina tehdyt havainnot ovat olleet pohjana hallinnon käytäntöjen ja sisäisen ohjeistuksen uudistuksille. Vuosilta 2008-2012 toteutetun tarkastuksen taloudelliset vaikutukset: Tilintarkastusyhteisöt (2) 29 731,19 Sisäinen tarkastus 17 353,60 Yhteensä 47 084.79 Lisäksi tarkastusvuosia koskeneiden luottokorttilaskujen ja liitteiden manuaalisesta kopioinnista sekä matkasuunnitelmien ja -laskujen tulostustyöstä ovat vastanneet controller ja toimistosihteeri osana omia työtehtäviään. Tarkastuspäällikkö selostaa asiaa kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

66, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti 18.03.2014

67, KH 24.3.2014 17:00 KH: 453/2014 Tilinpäätös 2013 Kh 24.3.2014 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Talouden vastuualue lähettää Kotkan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 69 :ssä edellytetään, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi on tehtävä selkoa talouden tasapainotustoimenpiteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen, jonka mukaisilla kaavoilla tilinpäätöslaskelmat on laadittu. Talouden vastuualue esittää, että kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos 13 954 082,18 euroa käsitellään seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa 956 079,48 euroa 4. siirretään tilikauden alijäämä 12 727 264,00 euroa tilikauden yli- /alijäämätilille Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää 42 819 025,93 euroa alijäämää. Valtuusto on päätöksellään 10.6.2013 käynnistänyt talouden tasapainotusohjelman. Tasapainotusohjelman tavoitteet on huomioitu vuoden 2014 talousarviossa. Talouden vastuualue esittää edelleen, että kaupunginhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi../. Vuoden 2013 tilinpäätösehdotus jaetaan kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille erillisenä liitteenä. Tilinpäätösehdotus julkaistaan 24.3.2014 klo 13. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2013 tuloksen 13 954 082,18 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa

67, KH 24.3.2014 17:00 KH: 453/2014 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa 956 079,48 euroa 4. siirretään tilikauden alijäämä 12 727 264,00 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Toimeenpano: Ote sekä tilinpäätösasiakirjat: Ote sekä tilinpäätös: tilintarkastajat tarkastuslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

68, KH 24.3.2014 17:00 KH: 420/2014 Henkilöstökertomus 2013 Heja 12.3.2014 18 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Henkilöstökertomus on osa kaupungin tilinpäätöstä. Se on yhteenveto keskeisistä kaupungin henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista ja henkilöstöön liittyvän toiminnan painopistealueista. Henkilöstökertomukseen on koostettu tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta, henkilöstömenoista, eläköitymisestä sekä osaamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstökertomuksen laatimisesta on vastannut henkilöstösuunnittelija Kalle Honkanen. Vuoden 2013 lopussa Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstömäärä oli 3496 (keskiarvo). Se oli 105 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Vakinaisten määrä oli 2767 ja määräaikaisten 732 henkilöä. Henkilötyövuosia mitataan kahdella tunnusluvulla. HTV1-luvuista on poistettu kaikki poissaolot, myös lomat. Se mittaa työpanosta, jolla toimintaa toteutetaan. HTV2-luvusta on poistettu palkattomat poissaolot. Se mittaa työpanosta, josta maksetaan. HTV1 vuonna 2013 oli 2757,6 (vuonna 2012 2830,0) ja HTV2 oli 3247,9 (vuonna 2012 3343,9). Sukupuolijakauma oli lähes sama kuin edellisinä vuosina, naisia oli koko henkilöstöstä 77,6 % ja miehiä 22,4 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 44,9 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden laskivat edellisvuodesta 2,1 päivää/henkilö. Vuonna 2013 sairauspoissaolot Kotkan kaupungin osalta olivat 18,6 päivää/henkilö (vuonna 2012 20,7 päivää/työntekijä). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat edelleen suurin poissaoloja aiheuttava diagnoosiluokka. Työtapaturmien määrä laski hieman vuodesta 2012. Vuonna 2013 sattui yhteensä 223 työtapaturmaa (vuonna 2012 228 työtapaturmaa). Maksetut palkat vuonna 2013 olivat noin 118 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut pidättää itsellään oikeuden teknisiin muutoksiin henkilöstökertomuksessa ennen sen painattamista. Henkilöstökertomus käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaupunginhallituksessa 24.3.2014 sekä toukokuussa kaupunginvaltuustossa../. Vuoden 2013 henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä vuoden 2013 henkilöstökertomuksen tiedoksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Merivirta, Hirvonen, Tujula, Kilpeläinen ja puheenjohtaja, joka esitti toivomuksen, että kertomukseen lisätään maininta työnantajan maksamasta leikkaustoiminnasta ja niiden kustannuksista vuonna 2013. Merkittiin tiedoksi.

68, KH 24.3.2014 17:00 KH: 420/2014 Kh 24.3.2014 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899./. Vuoden 2013 henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2013 henkilöstökertomuksen ja päättää saattaa sen tiedoksi valtuustolle tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimusohje Kv: Ei valitusosoitusta Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa henkilöstöpalvelut tekemään teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia henkilöstökertomukseen.

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstökertomus 2013

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Sisällysluettelo Selviytyjiä 2 Merkittävää kehitystä - yhdessä 3 Tavoitteet ja toiminta 2013 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot 12 Sairauspoissaolot ja -kustannukset 14 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta 16 Eläketapahtumat 17 Lähtövaihtuvuus 18 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen 19 Työterveyshuolto 20 Työsuojelu 21 Työtapaturmat 22 Pääluottamusmiestoiminta 23 Rekrytointi 24 Henkilöstötuloslaskelmat 25 Kuvamateriaali: Kotkan kaupungin henkilöstön tyhy-iltapäivä 5.9.2013 Karhulan keskuskentällä Sivu 19 - Mato Valtosen luento henkilöstölle 15.10. - Positiivisen ilmapiirin puolesta Kuvat: Jari Pitkäkangas Henkilöstökertomus 2014

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Selviytyjiä Vuosi 2013 jää muistiimme varmasti yhdeksi supistusten, talouden tasapainottamisen ja niukkojen resurssien vuosista. Näitä säästämisen vuosia on takanamme jo paljon. Säästämisen osalta vuodet toistuvat toistensa kaltaisina. Palveluja tuotetaan ja töitä tehdään säästäen, mutta silti aina tehokkaammin, taloudellisemmin ja entistä paremmin. Onko tämänkaltaista yhtälöä oikeasti olemassa? Kuka muistaa vuodet, jolloin ei säästetty? Päivittäiset uutiset kuntien ja yritysten yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista luovat synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Työssäkäyvät uupuvat ja työttömät syrjäytyvät. Työn tekeminen on nykypäivänä haasteellista ja työelämä on täynnä ristiriitaisuuksia. Työmotivaatio voi kadota jatkuvien säästötalkoiden taakse. Toisaalta monen suomalaisen ja kotkalaisen ongelmana on se, mistä yleensä ottaen löytää työtä. Vapaa-aikaa arvostetaan, mutta vapaa-aika saattaa menettää merkityksensä, jos ei ole työtä ja vapaa-aikaa jää liikaa. Työelämä on kiireistä ja kuluttavaa, mutta liika vapaa-aika syrjäyttää. Muutos on pysyvä olotila, siihen on sopeuduttava, jos haluaa selviytyä. Työelämän hallinta on vaikeaa ja epävarmuutta on siedettävä enemmän kuin ennen. Ihmisten pitää luottaa entistä enemmän siihen, että elämässä selvitään ja elämä itsessään kantaa. Työelämän muutokset koetaan ahdistaviksi ja aiheuttavat stressiä, varsinkin, jos ne ovat huonosti johdettuja. Toisaalta usein paikalleen pysähtyminenkin koetaan negatiivisena asiana. Kehityksestä jääminen pudottaa kelkasta, mutta myös kehityksen liian kova vauhti voi heittää nurin. Valmiutta muutokseen on kuitenkin oltava kaikilla. Esimiehiltä ja kaupungin johdolta vaaditaan taitoa ja viisautta johtaa muutokset läpi hallitusti ja suunnitelmallisesti. Työntekijöiltä vaaditaan sopeutumiskykyä ja uusien asioiden nopeaa omaksumistaitoa. Ennakkoluuloille tai muutosvastarinnalle ei ole tilaa, mutta rakentavalle kritiikille on muutoksessa aina löydyttävä sijaa. Johdon ja esimiesten tulee myös löytää aikaa kuulla rakentavaa kritiikkiä ja tarttua soraääniin. Niistä voi löytää viisautta, jota ei kuule muualta. Suurin osa kaupungin työntekijöistä on päivittäin asiakaskontaktissa kaupunkilaisiin. Luulen, että yhä useampi työntekijä miettii, missä kohtaa hyvä palvelu muuttuu pelkäksi palveluksi. Missä kohtaa resurssit eivät enää riitä hyvän palvelun tuottamiseen? Tulevat vuodet näyttävät, missä on hyvän palvelutason ja riittävän palvelutason raja. On kuitenkin muistettava, että tehokkaat palvelut tai taloudellisesti tuotetut palvelut eivät tarkoita välttämättä huonoa palvelua. Se voi tarkoittaa myös oikein kohdennettuja ja sopivasti resursoituja palveluja. Todennäköisesti palvelurakenteeseen liittyvät valinnat ovat tulevina vuosina väistämättömiä, joka puolestaan luo haastetta poliittisille päättäjille. Henkilöstön määrän vähentämisestä puhutaan paljon myös Kotkan kaupungissa. Henkilötyövuosien tulisi laskea vuoteen 2016 mennessä 225 henkilötyövuotta vuoden 2011 tilanteesta. Vähentämistavoitteista puhuttaessa harvoin muistetaan nostaa esille se, että jokaisen henkilötyövuoden vähentäminen heikentää kaupungin palvelutasoa. Yhden henkilötyövuoden vähentäminen ei vielä vaikuta, mutta 225 henkilötyövuoden vaikutus alkaa jo tuntua ja näkyä palvelutuotannossa ja -rakenteessa. Kun talouden tasapainottamisessa ja tehostamistoimenpiteissä päästään eteenpäin, pitäisi puhe kääntää oikeille termeille. Enää pitkään ei voida puhua pelkästään henkilöstön vähentämisestä vaan pitää lähestyä asiaa palvelurakenteen supistamisen näkökulmasta. Kotkan kaupungin henkilökunta on selvinnyt vuodesta 2013 työmääräpaineista ja säästötavoitteista hienosti. Siitä iso kiitos koko henkilökunnalle! Kotkan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa 2013. Siihen kirjattiin keskeisiksi tavoitteiksi henkilöstön määrän vähentäminen ja sairauslomien määrän kääntäminen laskuun. Molemmat tavoitteet toteutuivat loistavasti! Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet laskivat vuoteen 2011 verrattuna 18,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisen 100,7 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 luvuista (20,7 sairauspäivää / työntekijä) 2,1 päivää (vuonna 2013 18,6 sairauspäivää / työntekijä). Molemmat luvut kertovat sen, että suunnitelmallisuudella, muutosvalmiudella ja hyvällä esimiestyöllä tavoitteet saavutetaan. Haastavista ajoista selvitään ja elämä jatkuu kohti valoisampia aikoja. Minna Uusitalo Henkilöstöjohtaja 2 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Merkittävää kehitystä - yhdessä Tämä on koostamistani henkilöstökertomuksista neljäs. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että viime vuotta on ilo raportoida. Henkilöstön tunnusluvuissa tavoitteita on saavutettu laajalla rintamalla ja osin paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tunnelma on se, että vaikeasta tilanteesta huolimatta olemme jaksaneet pysyä positiivisena ja muistaneet tehdä töitä yhdessä kaupungin tavoitteiden eteen. Henkilöstömäärän muutokset ja henkilöstörakenne on hyvä tuntea, jos haluaa osallistua julkiseen keskusteluun siitä, miten Kotkan kaupungin organisaation henkilöstön kokonaisuutta voi tai tulisi muuttaa. Henkilöstömäärä kaupungilla on pudonnut vuodessa yli sadan henkilön verran. Vuosikymmenessä pudotusta on 500 henkeä. Kahdessa vuosikymmenessä pudotusta on 1000 henkeä. Henkilöstömäärän vähentyminen ei ole missään vaiheessa koskenut hoitohenkilöstöä. Hoitohenkilöstön määrä on kasvanut jatkuvasti muiden ammattiluokkien kustannuksella. Toimistotyötä ja teknisiä palveluita tehdään erittäin pienellä henkilöstömäärällä aiempiin vuosiin verrattuna. Kaupunki on vähintään vuosikymmenen toteuttanut juuri sitä henkilöstöpolitiikkaa, mitä julkisessa keskustelussa pyydetään - vähemmän hallintoa, enemmän asiakas- ja hoitotyötä. Hallinnon koko kaupungissa on pieni ja kutistunut viime vuosina entisestään. Säästämällä hallinnosta ei voida saada aikaan kustannuksissa enää minkäänlaista merkittävää muutosta - se muutos on tällä vuosituhannella jo tehty. Tämä on henkilöstömäärien ja kustannusten todistama fakta. Kustannussäästöissä ja henkilötyövuosien vähentämisessä kysymys on tästä hetkestä eteenpäin palvelurakenteen muutoksesta. Emme pysty juurikaan enää pienentämään henkilöstön käyttöämme luopumatta kaupungin tuottamista palveluista. Tämä on oikea järjestys - ensin palvelurakenne, sitten siihen sopiva henkilöstö. Aiemmin tässä organisaatiossa päätettiin vähennyslukuja tuntematta lähtötasoa ja pohtimatta palveluita sen tarkemmin. Seurauksena ei tietenkään ollut kustannusten vähentymistä vaan kasvamista. Tavoitteet ilman toimenpiteitä eivät ole tavoitteita. Ihmisten työmäärää ei voi kasvattaa loputtomiin. Meidän pitää löytää uusia tapoja järjestää työtä kaikille paremmalla tavalla. Usein oikeaan ratkaisuun päätymisestä puuttuu ainoastaan rohkeutta. Vaikean taloustilanteen ja vaikeiden keskusteluiden keskellä olemme silti onnistuneet yhdessä toteuttamaan erittäin merkittäviä kustannuksia laskevia toimia. Hyvässä yhteisymmärryksessä olemme saaneet rajoitettua määräaikaisuuksien käyttöä, toteuttaneet ennalta suunniteltua henkilöstöpolitiikkaa, vähentäneet sairastavuutta ja parantaneet työkykyä sekä hillinneet ylityökustannuksia. Myös palkattomien vapaiden käyttö on osoitus yhteistyöstä tavalla, josta kaikki pystyvät hyötymään - työntekijä saa lisää vapaa-aikaa työn niin salliessa ja työnantaja säästää tämän ajan palkan ilman, että töiden järjestäminen häiriintyy. Kaikki voittavat. Se, että tässä tilanteessa kaupunki pystyy laskemaan henkilöstökustannuksia, on todella mahtava muutos. Sitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2006 - silloin Ekamin palkkakulut siirtyivät pois kaupungilta aiheuttaen kustannusten laskun. Me olemme saaneet toimintamme muutoksen aikaan ilman ulkoistuksia ja ilman irtisanomisia. Suomessa on monia kuntia, joiden tulos huononi vuonna 2013. Me emme ole yksi niistä. Siitä on syytä olla ylpeä. Meidän Kotkan kaupungissa on oltava samassa veneessä nyt ja tulevaisuudessa. Meidän täytyy tunnistaa tulevaisuuden uhkatekijät ja varautua niihin ajoissa. Meidän täytyy määritellä se, mitä haluamme tulevaisuudessa olla - mitä palveluita tuotamme, ja mikä on riittävän hyvä palveluiden taso. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joissa käytämme rahaa saamatta tuloksia ja virtaviivaistaa toimintaamme niin, että jokaisella eurolla on tarkoitus. Kun työskentelemme organisaatiossa, jonka tarkoitus on tuottaa hyvinvointia kuntalaisille, ei ole vaikeaa inspiroitua työhön. Työmme on tärkeää. Mutta jos emme tee sitä kestävällä tavalla, kärsimme kaikki. Meidän täytyy ajatella toisiamme ja kokonaisuutta, ei vain itseämme. Meidän täytyy olla Kotkan kaupunki - yhdessä. Haluamme, että meillä on hyviä työyhteisöjä, joissa on hyviä johtajia ja hyviä johdettavia. Ihmisiä, jotka ymmärtävät yhdessä työnsä tarkoituksen ja osaavat tehdä yhteistyötä. Kaikki työyhteisöjen ja johtamisen ongelmat kostautuvat meille palvelutasossa, omassa hyvinvoinnissamme ja todellisissa kustannuksissa. Meidän täytyy jatkossa tehdä kaikkemme, että olisimme mahdollisimman hyvä paikka työskennellä. Se ratkaisee, kuinka paljon samme tulevaisuudessa päättää suunnastamme itse. Jatketaan yhdessä myös vuonna 2014, terveisin Kalle Honkanen Henkilöstösuunnitelija Henkilöstökertomus 2014 3

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Tavoitteet ja toiminta 2013 Vuoden 2013 henkilöstöä koskevat tavoitteet on kirjattu kaupunkistrategiasta johdetuun henkilöstöstrategiaan. Lisäksi kaupunkistrategiassa ja talouden tasapainottamisohjelmassa on työpanosta ja henkilöstökustannuksia koskevia tavoitteita. HTV2 - luvun eli maksettujen henkilötyövuosien vähentymistä on linjattu kaupunkistrategiassa ja talouden tasapainottamisohjelmassa. Vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin. Vuoden 2013 lopussa Kotkan kaupungin HTV2 oli laskenut vakituisten osalta 18,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisten osalta peräti 100,7 henkilötyövuotta. Tavoitteita kohti on siis otettu jo suuri harppaus - talouden tasapainottamisohjelma alkaa varsinaisesti vuodesta 2014 ja ulottuu vuoden 2016 loppuun. Sairauspoissaolopäivissä tavoitellaan yhden päivän laskua henkilöä kohden vuosittain. Tavoitteena on noin 15 päivää / henkilö vuonna 2016. Vuonna 2013 otettiin suuri askel kohti tavoitetta. Sairuaspoissaoloissa henkilöä kohden 18,6 päivän tulos on peräti 2,1 päivän parannus viime vuodesta. Sekä vakituisten että määräaikaisten sairastavuus on laskenut yli kaksi päivää henkilöä kohden. Myös kustannukset ovat laskeneet. Kustannusten laskua on tavoiteltu myös palkattoman vapaan mahdollistamisella sekä ylitöiden määrää vähentämällä. Palkattoman vapaan käyttö kasvoi vuonna 2013, ja sen tuottama kustannussäästö oli noin 260 000. Ylitöiden vähentyminen oli myös merkittävää - ylitöiden 4 kustannukset laskivat lähes 300 000. Kaikkiaan tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt olivat jo vuonna yli 2,8 miljoonaa euroa. Olennaisin muutos oli määräaikaisen henkilöstön palkkasumman 1,6 miljoonan euron lasku. Henkilöstöstrategian tavoitteina ovat hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu, oikeudenmukainen palkkaus, johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen sekä henkilökunnan työhyvinvoinnin ja ammattitaidon parantaminen (Sivu 16). Vuodelle 2013 ensimmäistä kertaa toteutettu tarkka henkilöstösuunnitelma toimenpiteineen sai aikaan tavoitteiden mukaisen muutoksen työpanoksessa. Palkkauksen oikeudenmukaisuutta on edistetty TVA-projektin loppuun viemisellä 2013 alussa. Henkilökohtaisen lisän kriteerit on päivitetty, ja kehityskeskusteluista tehty aiempaa sujuvampia ja yksinkertaisempia. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään johdonmukaisesti. Kaupungin esimiesinfot, ohjeistuksien kattava päivittäminen ja tarpeiden pohjalta muodostettu esimieskoulutuksien kokonaisuus tukevat hyvää esimiestyötä kaupungissa. Esimiestyön arviointi tehtiin kaupungissa vuoden vaihteessa, ja sen tuloksia käytetään toimenpiteiden kehittämisessä edelleen. Esimiesten palaute saadusta tuesta on ollut erittäin positiivista. Tavoitteita ja toimintaa käsitellään kaikilta osin tarkemmin tässä henkilöstökertomuksessa. Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön tunnuslukuja Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2011-2013 2011 2012 Henkilöstömäärä (keskiarvo) 3606 3601 3496 Vakituiset 2753 2782 2764 853 819 732 HTV2 3342,4 3343,9 3247,9 HTV1 2830,9 2830,0 2757,6 Määräaikaiset Maksetut palkat / asukas 2013 2 057 2 164 2 156 Asukkaat / Henkilöstö 15,2 15,2 15,7 Henkilöstön kokonaiskeski-ikä 44,7 44,9 44,9 Naisten osuus henkilöstöstä 76,6 % 77,3 % 77,6 % Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä 42,0 % 42,7 % 42,5 % Henkilöstömäärä ilmoitetaan kaikkien kuukausien keskiarvona - tämä kuvaa henkilöstön käyttöä määrällisesti parhaiten. Luku on painotettu työaikaprosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että puolikasta työaikaa tekevä henkilö näkyy 0,5 henkilönä. Luku on pyöristetty kokonaislukuun. Tällä tavalla ilmaistuna henkilöstömäärä liittyy läheisesti talouden seurantaan. Vuonna 2013 Kotkan kaupungissa liikelaitoksineen (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymijoen työterveys ja ICT Kymi) työskenteli keskimäärin 105 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Muutos painottuu määräaikaisten työntekijöiden käytön vähentymiseen erityisesti kaupungin omassa organisaatiossa. Kuitenkin myös vakituisten työntekijöiden määrä on laskenut. Osa-aikaisia työntekijöitä Kotkan kaupungilla on 6,8 % henkilöstömäärästä. Asukasmäärä on laskenut hieman, mutta maksettujen palkkojen lasku sekä henkilöstömäärän väheneminen näkyvät silti asukaslukuun suhteutetuissa mittareissa. Joka 16. kuntalainen on edelleen joko kaupungin tai sen liikelaitoksen palveluksessa. Henkilöstömäärää ja -rakennetta, henkilötyövuosia eli työpanosta ja maksettuja palkkoja avataan tarkemmin niiden omissa osioissa (sivut 6-12). Henkilötyövuosissa näkyy vastaava lasku. Kaupunki liikelaitoksineen tuotti palvelunsa 96 maksetulla henkilötyövuodella vähemmän kuin vuonna 2012. Varsinainen tehty työpanos laski noin 72 henkilötyövuodella eli vähemmän kuin maksettu työpanos. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maksetulla työpanoksella on saatu suhteellisesti enemmän työsuoritusta kuin vuonna 2012. Tämä on hyvä tulos - osiltaan se johtuu sairauspoissaolojen voimakkaasta laskusta. Henkilöstörakenteessa naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on kasvanut. Kaupungin keski-ikä on säilynyt samana, mutta yli 50-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on pienentynyt hieman. Ikärakennetta koskevissa laskelmissa kesätyöntekijöiden vaikutus poistetaan tilastoista. Henkilöstökertomus 2014 5

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstömäärän muutokset Henkilöstömäärä (keskiarvo) Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2011-2013 2011 2012 2013 2011-2013 Kotkan Kaupunki 3257 3222 3103-154 Kymenlaakson pelastuslaitos 268 274 271 3 Kymijoen työterveys 81 99 100 19 ICT Kymi 0 18 22 22 Yhteensä 3606 3601 3496-110 Kotkan kaupungin henkilöstömäärä laski edelleen vuonna 2013. Edellisvuonna henkilöstömäärässä tapahtui pientä laskua, mutta nyt muutos on selvästi suurempi. Liikelaitoksien henkilöstömäärä on pysynyt lähestulkoon samana. ICT Kymin henkilöstö on siirtynyt Kotkan kaupungin henkilöstömäärästä omakseen 2012 aikana. Kaupungin henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 119 henkilöllä. Kahden vuoden aikajänteellä henkilöstömäärä on vähentynyt 154 henkilöllä. Kaupungin ja liikelaitoksien muodostama kokonaisuus oli viime vuonna 110 henkilöä pienempi kuin vuonna 2011 keskimäärin. Henkilöstömäärän muutos hahmottuu paremmin vastuualueita ja ammattiluokkia tarkasteltaessa. Henkilöstömäärän muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki, vastuualueittain Teknisen puolen henkilöstömäärässä on laskua, vanhustenhuollossa näkyy hoivapalveluyksiköiden siirtyminen kaupungin ulkopuolelle ja sosiaalihuollossa mm. työllistettyjen määrän väheneminen. Terveydenhuolto on ainoa vastuualue, joka on kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Tähän vaikuttaa mm. vanhustenhuollon lääkärien siirtyminen terveydenhuollon alle. Ammattiluokittainen henkilöstömäärän muutos osoittaa, että hoitohenkilöstö on lisääntynyt käytännössä kaikkien muiden ammattiluokkien koon pienentyessä. Toimisto- ja hallintohenkilöstön väheneminen tällä vuosituhannella on ollut nopeaa, kun taas hoito- ja päivähoitohenkilöstön määrä on lähes poikkeuksetta jatkanut kasvuaan. Henkilöstömäärän muutos 2011-2013 Kotkan kaupunki, ammattiluokittain Vastuualue Muutos Terveydenhuolto 11 Hyvinvointineuvola 2 Hallinto 1 Nuorisotyö 1 Opetustoimi 1 Kaupunkisuunnittelu 1 Kaupunkikehitys ja kulttuuri -3 Liikunta -5 Päivähoito -7 Kuntatekniikka -10 Talous -11 Tilapalvelu -17 Sosiaalihuolto -41 Vanhustenhuolto -42 2011 2012 2013 2011-2013 Hoitohenkilöstö 919 971 951 32 Kiinteistöhenkilöstö 222 222 209-14 Kotipalveluhenkilöstö 164 158 142-22 Lääkärit 55 56 57 2 Muu Henkilöstö 199 176 164-35 Opetushenkilöstö 481 479 470-11 Päivähoitohenkilöstö 437 443 432-5 Sosiaalityöntekijät 120 103 103-17 Tekninen Henkilöstö 110 104 104-6 Teknisten Tuntipalkkaiset 175 160 143-32 Toimistohenkilöstö 361 343 318-43 6 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Vuonna 2011 henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti. Vakituisia palvelussuhteita tuli kaupungille lisää lähes 150. Samalla määräaikaisen henkilöstön käyttö ei vähentynyt kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2012 alkoi kuitenkin tapahtua henkilöstöpoliittisten tavoitteiden mukaista liikettä henkilöstömäärässä varsinkin määräaikaisten käytön osalta. Etenkin vuoden 2012 jälkipuoliskolla muutokset alkoivat näkyä nopeasti. Vuonna 2013 henkilöstömäärä on edelleen vähentynyt kaupungin tavoitteiden mukaisesti pääasiassa määräaikaisen työvoiman käyttöä vähentämällä. Olennaisia toimenpiteitä henkilöstömäärän hyvässä hallinnassa ovat olleet henkilöstösuunnittelun parantaminen, täyttölupamenettely, toimistohenkilöstön rekrytoiminen oman organisaation sisältä sekä sairauspoissaolojen vähentäminen. Nopean eläköitymistahdin myötä on päästy harkitsemaan työjärjestelyjä ja eri tehtävien tarpeellisuutta. Sairastamisen vähentyminen on helpottanut sijaiskustannuksia huomattavasti. Alla oleva kuvio näyttää Kotkan kaupungin henkilöstömäärän kuukausittain vuosina 2011-2013. Siinä näkyvät kasvupiikkeinä myös kesällä palveluksessa olevat kesätyöntekijät. Muutostreni on kuitenkin ilmiselvä; henkilöstömäärä on pudonnut aiempiin vuosiin verrattuna eri tasolle. Tällä vuosituhannella Kotkan kaupungin henkilöstömäärä on laskenut yli 500 henkilöllä. Merkittävimmät vähennykset ovat hallinnossa ja toimistotyöntekijöissä sekä teknisessä henkilöstössä. Painopiste on siirtynyt yhä voimakkaammin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. 3400 2012/06 3 350 3300 3200 3100 2013/12 3 050 3000 2011/01 2011/06 2011/11 2012/04 2012/09 2013/02 2013/07 2013/12 Henkilöstökertomus 2014 7

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä - Aktiivi ja lepäävä henkilöstö Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 2012-2103 2012 2013 Aktiivi Lepäävä Aktiivi Lepäävä Konsernipalvelut 651,4 40,1 614,4 36,9 Hyvinvointipalvelut 2 278,1 252,7 2 221,0 231,3 Kotkan kaupunki yhteensä 2 929,5 292,8 2 835,4 268,2 Kymenlaakson pelastuslaitos 255,3 18,4 252,1 18,8 Kymijoen työterveys 94,9 4,1 94,7 5,2 ICT Kymi 16,5 1,3 19,8 1,8 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 3 296,2 316,6 3 202,0 294,1 Henkilöstömäärää havainnollistaa lisää aktiivin ja lepäävän henkilöstön tarkastelu. Aktiivi henkilöstö kuvaa sitä osaa työvoimasta, joka on tosiasiallisesti työssä tällä hetkellä. Lepäävä henkilöstö tarkoittaa sitä osaa henkilöstöstä, joka tarkasteluhetkenä on ollut yli 21 päivää poissa töistä muusta syystä kuin normaalilla vuosilomalla. Tämä käsittää pääasiassa pitkillä sairauspoissaoloilla, perhevapailla tai palkattomilla vapailla olevia henkilöitä. Kotkan kaupungilla sekä aktiivin että lepäävän henkilöstön määrä on laskenut selvästi vuoden 2013 aikana. Liikelaitoksilla luvut ovat viime vuohon verrattuna samankaltaiset. Luvuista voi nähdä, että joka päivä vuonna 2013 noin 9,4 % henkilöstöstä oli tosiasiallisesti poissa työstä. Sairastamisen lasku on kuitenkin tuonut suhdelukua hieman alaspäin - vuonna 2012 joka kymmenes työntekijä oli joka hetki tosiasiallisesti poissa töistä. Henkilöstön keski-ikä on edelleen kohtalaisen korkea. Vuoden keskiarvona ilmaistuna se on kaupungin ja liikelaitoksien kokonaisuudessa 44,9 vuotta. Kotka on kuitenkin edelleen keskimääräistä kuntatyönantajaa hiukan nuorempi (viimeisin tilasto; 2012 lokakuussa 45,6 vuotta). Korkein keski-ikä on konsernipalveluiden vakituisilla. Tälle tehtäväalueelle sijoittuvilla vakansseilla onkin tapahtunut useita eläköitymisiä ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Liikelaitoksissa Kymenlaakson pelastuslaitos on odotetusti keski-iältään nuorin. Vakituiset palvelussuhteet ovat pitkiä. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien vakituinen työntekijä on ollut samalla työnantajalla keskimäärin 15 vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat kestäneet keskimäärin vuoden verran, erotuksena Kymenlaakson pelastuslaitos, jossa määräaikaisuudet ovat selvästi pidempiä. Liikelaitoksien palvelusajoissa huomioidaan aiempi palvelussuhde kaupunkiin (esim. ICT Kymi). Henkilöstön keski-ikä ja keskimääräinen palvelusaika vuosina Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 12/2013 Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Vakit. Määr. Yhteensä Vakit. Määr. Konsernipalvelut 52,0 43,0 51,0 20,49 1,85 Hyvinvointipalvelut 47,0 38,0 44,0 14,13 0,81 Kotkan kaupunki yhteensä 48,0 39,0 45,0 15,54 0,9 Kymenlaakson pelastuslaitos 43,0 36,0 41,0 12 4,41 Kymijoen työterveys 48,0 42,0 48,0 7,96 1,17 ICT Kymi 45,0 31,0 44,0 11,5 0,56 Kaupunki ja liikelaitokset 48,0 39,0 45,0 14,99 1,12 8 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika ja henkilöstömäärä Joulukuussa 2013, Kotkan kaupungin vastuualueittain Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Henkilöstömäärä Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Vak. Määr. Yht. Opetustoimi 46,3 37,6 42,8 12,7 1,0 465,4 171,3 636,7 Vanhustenhuolto 46,2 39,2 43,9 13,2 0,8 454,8 117,8 572,6 Päivähoito 48,5 35,4 44,6 17,9 0,5 363,5 81,5 444,9 Terveydenhuolto 47,7 40,1 45,8 13,1 0,5 306,8 63,5 370,3 Sosiaalihuolto 46,1 41,1 44,2 13,7 0,9 216,1 110,7 326,7 Tilapalvelu 52,7 43,7 50,5 19,3 1,6 207,0 51,0 258,0 Kuntatekniikka 52,0 40,2 51,5 23,0 6,1 111,7 5,0 116,7 Kaupunkikehitys ja kulttuuri 50,2 43,6 49,4 17,8 1,5 81,5 9,0 90,5 Hallinto 51,4 42,2 50,9 21,4 1,0 80,4 4,5 84,9 Hyvinvointineuvola 49,1 34,5 47,1 16,0 0,2 47,0 3,5 50,5 Kaupunkisuunnittelu 54,4 32,0 53,9 26,0 1,5 37,7 1,0 38,7 Liikuntayksikkö 48,0 36,6 46,2 19,4 0,6 26,1 5,0 31,1 Talous 53,1 53,1 17,8 15,5 0,0 15,5 Nuorisotyö 48,6 36,5 45,9 11,5 3,2 12,0 3,4 15,4 Ylläolevasta taulukosta käy ilmi henkilöstörakenne vastuualueittain. Se on järjestetty henkilöstömäärän mukaisesti, suurin ylimpänä. Joulukuussa 2013 tarkasteltuna kaupungin suurin vastuualue oli opetustoimi. Viime vuonna suurin oli vanhustenhuollon vastuualue, mutta opetustoimen kasvaessa ja vanhustenhuollon kutistuessa osat ovat vaihtuneet päittäin. Taulukosta nähdään myös keskimääräinen palvelusaika sekä henkilöstön keski-ikä. Kaksi suurinta vastuualuetta ovat myös kaksi keski-iältään nuorinta vastuualuetta. Viime vuonna vanhustenhuolto oli nuorin Kotkan kaupungin vastuualue, nyt paikkaa pitää opetustoimi. Kaupunkisuunnittelu on vanhin vastuualue, ja siellä on myös pisimmät palvelussuhteiden pituudet. Myös talous, hallinto, tilapalvelu sekä kuntatekniikka ovat yli 50 ikävuoden vastuualueita. Kaikilla näistä vastuualueista tapahtuu nyt ja jatkossa monia henkilövaihdoksia sekä tehtävien uudelleenjärjestelemistä eläköitymisien kautta. Henkilöstömäärässä näkyy hyvinvointipalvelujen suuri osuus kaupungin toiminnasta. Viisi suurinta vastuualuetta käsittävät 76 % henkilöstömäärästä. Jokaisella näistä vastuualueista tehdään päivittäistä palvelutyötä kuntalaisille. Henkilöstökertomus 2014 9

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Kotkan kaupunki, kuukausittain 2013 3 500 24% Henkilöstö yht. 3 000 2 500 2 000 687 672 676 689 661 736 604 647 646 635 667 627 23% 22% 21% 1 500 1 000 2 445 2 433 2 445 2 448 2 445 2 451 2 437 2 459 2 442 2 437 2 427 2 429 20% 500 19% 0 2013/01 2013/02 2013/03 2013/04 2013/05 2013/06 2013/07 2013/08 2013/09 2013/10 2013/11 2013/12 18% Vakituinen Määräaikainen Määräaikaiset% Ylläolevassa pylväskuviossa havainnollistetaan vuoden 2013 vakituisen ja määräaikaisen henkilöstömäärän kehitystä. Siitä voi lukea vastaavan muutoksen kuin muista henkilöstömäärän mittareista. Henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan, ja muutos koskee pääasiassa määräaikaista henkilöstöä. Jos tarkasteluun liitettäisiin vielä vuotta 2012 tietoja, muuttuisi määräaikaisten osuuden käyrä vielä selvemmin alenevaksi. Esimerkiksi vuoden 2012 alussa määräaikaisten osuus oli selvästi yli 23 %. Vuoden 2011 syyskuussa vastaavassa kuvassa määräaikaisia oli yhteensä 896 henkilöä. Vuoden 2013 syyskuussa määräaikaisten määrä on peräti 224 henkilöä pienempi. Henkilöstöpoliittisten tavoitteiden onnistunut eteneminen on havainnollistettavissa hyvin selvästi. Kotkan kaupungin sukupuolijakauma on säilynyt hyvin naisvoittoisena. Ikäjakaumassa näkyy selvästi yli 40-vuotiaan henkilöstön suuri osuus. Kaupungin tyypillisin työntekijä on 55-59-vuotias nainen. Yli 40-vuotiaat naiset käsittävät kaupungin ja liikelaitoksien henkilöstömäärästä selvästi yli 50 %. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain Kotkan kaupunki, joulukuu 2013 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nainen Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies 19 ja alle 20-24 20-24 25-29 25-29 30-34 30-34 35-39 35-39 40-44 40-44 45-49 45-49 50-54 50-54 55-59 55-59 60-64 60-64 65 ja yli 65 ja yli Aktiivi henkilöstömäärä Lepäävä henkilöstömäärä 10 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työpanos Henkilöstömäärän vähentyessä myös maksettu työpanos vähenee. Samalla tehdyn työpanoksen ei tulisi vähentyä ainakaan maksettua enempää niiden keskinäisen suhteen säilymiseksi. Työpanoksen osalta Kotkan kaupungin ja liikelaitosten viime vuoden muutos on ollut tavoitteiden mukainen. Työpanosmittareita on kaksi: HTV1 = yhden kokoaikaisen henkilön tekemä todellinen työpanos vuodessa poislukien kaikki poissaolot ja lomat HTV2 = yhdelle kokoaikaiselle henkilölle maksettu työpanos vuodessa poislukien vain palkattomat poissaolot (ei lomat) Kaupungin ja sen liikelaitoksien työpanos on laskenut merkittävästi. Maksettu työpanos on vähentynyt 96 henkilötyövuoden verran. Viime vuona kaupungin työpanos laski, mutta sen liikelaitoksien työpanos kasvoi. Kaupunkiorganisaatiossa työpanoksen muutos on absoluuttisesti ja suhteellisesti suurin. Kaupungin 107 henkilötyövuoden lasku maksetussa työpanoksessa tarkoittaa noin 3,6 %:n laskua. Luvuista nähdään henkilöstömäärää vastaavalla tavalla työpanoksen muutoksen painottuneen määräaikaisen työvoiman käyttöön. Määräaikaisten maksettu työpanos on vähentynyt peräti 10 %. Maksettu työpanos (htv2) vuonna 2013 ja muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV2 Muutos 2012-2013 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 2218,7 657,7 2876,4-33,5-73,8-107,3 Kymenlaakson pelastuslaitos 186,0 69,9 255,9 3,7-7,1-3,3 Kymijoen Työterveys 90,2 5,1 95,3-1,0 0,9-0,2 ICT Kymi 18,4 1,9 20,3 3,2 0,6 3,8 Kaupunki ja liikelaitokset 2513,3 734,6 3247,9-17,5-78,5-96,0 Määräaikaisten maksettu työpanos laski myös vuonna 2012, silloin noin 27 henkilötyövuoden edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että 2011 tasosta on nyt saavutettu noin 100 henkilötyövuoden lasku. Muutos on kaupunkistrategian määrittelemien tavoitteiden mukaista. Tehty työpanos on luonnollisesti laskenut maksetun työpanoksen kanssa. Hyvä merkki on se, että laskua on tapahtunut maksettua työpanosta vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdyn ja maksetun työpanoksen suhde on parantunut. Sen lisäksi, että palkkoja on maksettu absoluuttisesti vähemmän (sivu 12), on maksetuilla palkoilla saatu suhteessa enemmän tehtyä työpanosta kuin vuonna 2012 saatiin. Maksetulla työpanoksella on siis saatu enemmän työtä tehtyä henkilötyövuosilla mitattuna. Kaupungin tavoite on edelleen alentaa sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön HTV-lukuja vuosina 2014-2016. Tälle ajalle määriteltyihin henkilölöstösäästötavoitteisiin on saatu hyvä etumatka vuoden 2013 työllä. Tehty työpanos (htv1) vuonna 2013 ja muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV1 Muutos 2012-2013 Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 1832,0 604,6 2436,6-21,7-61,8-83,5 Kymenlaakson pelastuslaitos 155,9 68,3 224,2 6,0-5,2 0,8 Kymijoen Työterveys 75,0 4,8 79,8-2,3 0,7-1,6 ICT Kymi 15,3 1,7 17,0 1,2 0,5 1,7 Kaupunki ja liikelaitokset 2078,2 679,4 2757,6-7,4-65,0-72,4 Henkilöstökertomus 2014 11

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstömenot Maksetut palkat vuonna 2013 ja muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos 2012-2013 Vakit. Määr. Yht. Vakit. Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 82 213 845 20 699 787 102 913 632-74 985-1 605 348-1 680 333 Kymenlaakson pelastuslaitos 8 535 341 1 180 291 9 715 632 623 100-226 298 396 801 Kymijoen Työterveys 4 469 527 187 936 4 657 464 37 670-2 512 35 157 ICT Kymi 736 334 56 071 792 406 546 750 40 607 587 357 Kaupunki ja liikelaitokset 95 955 047 22 124 086 118 079 133 1 132 534-1 793 552-661 018 Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien palkkakulut ovat laskeneet vuonna 2013 selvästi. Palkkakulut ovat tällä vuosituhannella nousseet käytännössä katsoen joka vuosi. Ainoastaan Ekamin siirtyessä pois kaupungilta vuonna 2006 on tapahtunut absoluuttista palkkakulujen laskua. Palkkakulujen lasku ilman vastaavaa suurtaa organisaatiomuutosta on ainutlaatuista. Lasku kohdistuu käytännössä ainoastaan kaupungin omaan organisaatioon. ICT Kymin palkkakustannukset ovat siirtyneet kaupungilta liikelaitokseen, joten tältä osin muutos ei ole todellista palkkakulujen laskua tai nousua - tosiasiallinen palkkakulujen lasku kaupungin organisaatiossa on 1,1 miljoonan euron luokkaa. Tämä tarkoittaa 1 %:n palkkakulujen laskua. Vuosien saatossa normaali palkkakustannusten kehitys on ollut n. 2-5 %:n nousu. Kaupunki on onnistuneesti hillinnyt palkkakustannuksiaan. Olennaisimmat määräaikaisten palkkasumman vähentymät saatiin aikaan työllistettyihin ja perhevapaasijaisiin kohdistuvilla palkkakustannusten laskuilla. Myös sairauspoissaoloihin, projektityöhön, tilapäisiin ja kausityöntekijöihin kohdistuneet kustannukset laskivat selvästi. Sen sijaan opintovapaasijaisuuksiin ja organisaatiomuutoksilla perusteltuihin määräaikaisuuksiin käytettiin viime vuotta enemmän rahaa. Määräaikaisuuksia tarkasteltaessa on selvää, että kaupungin tahtotila tehtävien hoitamiseen sisäisin resurssein ja tarkempi henkilöstösuunnittelu ovat olleet pääasiallisia syitä kustannusten selvään laskuun. Tässä esitetyt luvut ovat maksettujen palkkojen raportoinnin mukaisia ja poikkeavat tilinpäätöksen luvuista sekä henkilöstötuloslaskelmasta mm. sivukulujen ja investointeihin kohdistuvien kustannuksien johdosta. Liikelaitoksien osalta palkkakustannuksia rasitti erityisesti työtuomioistuminen päätös, jolla määrättiin Kymenlaakson pelastuslaitos maksamaan takautuvasti palkkoja työntekijöilleen. Kustannusvaikutus palkkakuluihin oli noin 0,5-06 M. Pelastuslaitoksen määräaikaisilleen maksama palkkasumma on pienentynyt. Määräaikaisten palkkasumman lasku on olennaisin tekijä palkkakustannuksien kasvun pysähtymisessä. Määräaikaisille maksettu palkkasumma pieneni 1,6 miljoonaa euroa - tämä tarkoittaa peräti 7, 2 %:n muutosta. Tässä suhteessa kaupunki onnistui tavoitteissaan erittäin hyvin. Monet tekijät vaikuttivat määräaikaisten palkkasumman merkittävään laskuun. 12 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lisätyöt vuonna 2013, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos 2012-2013 Tunnit Kustannus Tunnit Kustannus Kotkan Kaupunki 20133 366 191-3214 -75 973 Kymenlaakson pelastuslaitos 17098 242 378 3923 68 948 56 2 815 34 2 198 54 37341 1 138 612 523 42 784 879-3 948 Kymijoen Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset Yksi kaupungin säästöohjelman tavoitteista on lisä- ja ylitöistä aiheutuvien kustannusten vähentyminen. Etenkin ylitöiden tekemisen tarpeellisuutta on haluttu tarkastella koko organisaation tasolla. Kaupunki on pitänyt linjanaan sitä, että ylitöitä ei pääsääntöisesti tehdä, ellei se ole täysin välttämätöntä. Jatkossa kaupunki pyrkii edelleen siirtämään työpanosta enemmän säännöllisen työajan puolella hoidettaviin tehtäviin siinä määrin kuin työaikojen suunnittelu sen mahdollistaa. Tulevina vuosina ylityökustannusten voi odottaa edelleen laskevan tai vähintään pysyvän ennallaan. Ylitöiden määrässä merkittävä tekijä on myös vuodenaikojen vaihtelu. Yöllä tehtyjä lumitöitä tuli vuoden 2013 loppukuukausina vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Tämän seikan kustannusvaikutus on kokonaisuudessa kohtalaisen suuri. Lumitöissä ylityösäästöä syntyi korkeintaan noin 44 000, joten ratkaiseva se ei säästötavoitteen kannalta ole. Säästetyssä ylitöiden palkkasummasta lumitöiden vähentymisen osuus oli yhteensä 19 %. Valtaosa kustannussäästöistä on syntynyt ylitöiden määrän kokonaistason laskusta koko vuoden ajalta. Tässä esitetyt luvut ovat maksettujen palkkojen raportin mukaisia ja poikkeavat hiukan osavuosikatsauksen luvuista. Ylityöt vuonna 2013, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos 2012-2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos 2012-2013 Tunnit Kustannus Tunnit Kustannus Kotkan Kaupunki 45183 628 295-17035 -227 920 Kymenlaakson pelastuslaitos 19424 501 110-1074 -24 790 4 84-97 -4 921 115 64725 3 735 1 133 224 80-18125 2 572-255 059 Kymijoen Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstökertomus 2014 13

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Sairauspoissaolot ja -kustannukset Sairauspoissaolot henkilöä kohden ja sairauspoissaolojen kustannukset 2013 ja 2012-2013 muutos, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset SPO / Hlö Muutos 2012-2013 Vakit Määrä Yht. Kustannus SPO / Hlö Kustannus Kotkan Kaupunki 20,3 12,3 18,6 5 832 849-2,1-832 558 Kymenlaakson pelastuslaitos 12,9 2,1 10,2 346 756-4,9-105 108 Kymijoen Työterveys 11,8 10,0 11,8 152 476 1,8 21 615 ICT Kymi 11,1 1,1 10,2 21 852 8,8 19 611 Kaupunki ja liikelaitokset 19,4 11,3 17,7 6 353 934-2,3-896 441 Kotkan kaupunki saavutti vuonna 2013 sairauspoissaoloja koskevissa tavoitteissaan erinomaiset tulokset. Kaupunkistrategiassa määritelty tavoite oli sairauspoissaolojen lasku yhdellä päivällä työntekijää kohden. Laskua tuli kuitenkin tuplasti enemmän, yhteensä 2,1 päivää. Myös liikelaitokset mukaan lukien lasku oli erittäin hyvää, 2,3 päivää. Liikelaitokset sairastavat vuosittain kaupungin omaa organisaatiota vähemmän. Sairaspoissaolojen määrä laski sekä määräaikaisen että vakituisen henkilöstön osalta - molemmissa laskua tuli yli kaksi päivää. Etenkin määräaikaisten sairauspoissaolot ovat jatkuvasti nousseet viime vuosina, joten liike parempaan oli tervetullut. Tavoitteiden saavuttamiselle olennaisinta on vakituisten työntekijöiden sairastavuuden laskeminen. Vakituisten sairastavuus on organisaatioissa lähes poikkeuksetta korkeammalla tasolla kuin määräaikaisten. Kymenlaakson pelastuslaitoksen vakituisten työntekijöiden sairastavuus laski huomattavasti. Myös sairauspoissaolojen kustannukset laskivat selvästi. Yhteensä kustannukset laskivat lähes 900 000. Sairauspoissaolojen kustannukset käsittävät sen palkkasumman, jota organisaatiossa on maksettu sairastamiseen eli jolle ei ole saatu työpanosta sekä sairauspoissaolojen sijaistamiseen kohdistuvat kulut. Sairauspoissaoloihin kokonaisuudessaan kului kaupungin organisaatiossa 5,8 miljoonaa euroa. Tästä sijaiskustannuksia on 2,3 M, mutta summa on todennäköisesti selvästi suurempi - kaikkia sairauksien sijaisuuksia ei raportoida aukottomasti. Laskua sijaiskustannuksissa on varmuudella noin 110 000, mutta todellinen summa ylittänee reilusti 300 000. Raportoinnin kehittämiseen panostetaan edelleen todellisten kustannusten arvioimiseksi. Sairastamisen kokonaiskustannuksiin lisätään vielä palkanmaksun sivukulut ja työterveyshuollon sairaanhoidon kustannukset. Siitä vähennetään Kelan korvaamat sairauspäivärahat. Kokonaiskustannus sairastamisesta Kotkan kaupungin organisaatiossa vuonna 2013 ilman liikelaitoksia oli vähintään 6 463 327. Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä Kotkan kaupunki, 2013 25 % 20 % 15 % 17 % 20 % 19 % 14 % 10 % 5 % 0 % 9 % 7 % 6 % 7 % 1 % 1-3 pv 4-10 pv 11-20 pv 21-30 pv 31-40 pv 41-50 pv 51-60 pv 61-180 pv yli 180 pv 14 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lääkärien myöntämät sairauspoissaolopäivät diagnoosiluokittain Kotkan kaupunki, 2012-2013 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sidekudoksen sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Vammat, myrkytykset Hengityselinten sairaudet Muut diagnoosit 8597 8490 7786 8803 6491 7447 2013 2012 16048 13984 24324 26977 Sairauspoissaolojen pituudet ja diagnoosiluokat antavat myös hyvän kuvan sairauspoissaolojen suunnanmuutoksesta. Sairauspoissaolojen kestot ovat lyhentyneet selvästi, ja painopiste on siirtynyt pitkäaikaisemmasta sairastamisesta lyhyempiin poissaoloihin. Kaupunki on tehnyt määrätietoista työtä ratkaisujen löytymiseksi kaikkein pisimpiin sairauspoissaoloihin sekä vahvistanut ennaltaehkäiseviä malleja, pääasiassa varhaisen tuen käyttämistä esimiestyössä. Vastuualueet ovat aktivoituneet kiitettävästi. Diagnoosiluokissa lähes ennallaan ovat suhteelliset diagnoosien osuudet lääkärien myöntämissä sairauspoissaoloissa, mutta suurimmassa ongelmakohdassa on positiivista muutosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnoosit ovat selvässä laskussa. Diagnoosit ovat laskeneet yli 2600 päivän edestä, lähes 10 %. Tules-vaivojen osuus sairastamisesta on edelleen suuri, ja kaupunki keskittyy työhyvinvointisuunnitelmansa toimenpiteillä vahvasti näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Mielenterveysdiagnooseissa on hienoinen nousu. Vammojen, myrkytysten sekä hengityselinsairauksien diagnoosit ovat laskeneet. Sen sijaan muiden diagnoosien osuus kaikista diagnooseista sekä niiden absoluuttinen määrä on kasvanut. Tähän diagnoosiluokkaan kerääntyy suuri osa pitkistä sairauspoissaoloista. Esimerkiksi vakavammat sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpädiagnoosit kuuluvat muihin diagnooseihin. Näiden diagnoosien aiheuttamien päivien vähentämisessä olennaista on oikea ja toimiva hoito - työnantajana Kotkan kaupunki pyrkii tukemaan vahvasti työhön paluuta pitkissä poissaoloissa silloin, kun se on mahdollista. Sairauspoissaolopäivät / henkilö kotkan kaupungin vastuualueittain, 2013 24,4 25,2 21,8 16,1 12,0 13,5 17,4 15,8 13,3 16,8 16,9 9,0 9,0 2,2 KUTE TIPA KAKU KASU HALL TARA TERV VANH SOSH OPET PAIV NUOR HNLA LIIK KUTE= Kuntatekniikka, TIPA = Tilapalvelu, KAKU = Kaupunkikehitys ja kulttuuri, KASU = Kaupunkisuunnittelu, HALL = Hallinto, TARA = Talous ja rahoitus, TERV = Terveydenhuolto, VANH = Vanhustenhuolto, SOSH = Sosiaalihuolto, OPET = Opetustoimi, PAIV = Päivähoito ja varhaiskasvatus, NUOR = Nuorisotoimi, HNLA = Hyvinvointineuvola, LIIK = Liikunta Henkilöstökertomus 2014 15

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta Kotkan kaupunki on järjestänyt entistä enemmän työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Työkyvyn ylläpitäminen, hyvä johtaminen sekä varhaisen tuen ja työhön paluun tuen vahvistaminen esimiestyössä ovat olleet pääosassa pyrittäessä hyviin tuloksiin työhyvinvoinnin saralla. Yksi henkilöstöstrategian päätavoitteista on ollut henkilökunnan työhyvinvoinnin ja ammattitaidon parantaminen. Menestystekijöiksi on määritelty osaamisen, perehdyttämisen, osallistumisen ja joustavuuden parantamisen lisäksi työkyvyn, työssä jaksamisen sekä hyvän työilmapiirin edistäminen. Työhyvinvointia on edistetty monilla eri toimenpiteillä. Vuonna 2012 valmistunutta toimintasuunnitelmaa Hyvinvointikyselystä eteenpäin on toteutettu edelleen vuonna 2013. Esimiehiä on tuettu sairauspoissaolojen puheeksi ottamisessa ja varhaisen tuen mallin käyttämisessä niin, että työkyvyn ongelmia käsiteltäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työnantaja on tarjonnut vieroitushoitoa tupakoinnin lopettamiseksi. Vuonna 2013 järjestettiin kaksi tupakoinnin lopettamisen ryhmää, joissa yli puolet onnistui lopettamaan tupakoinnin lopullisesti. Monet onnistujista lopettivat tupakoinnin useiden, jopa kymmenien vuosien tupakoinnin jälkeen. Henkilöstöpalvelut yhteistyössä Kymijoen työterveyden sekä liikuntayksikön kanssa on järjestänyt useita liikuntaryhmiä. Yhteensä yhdeksässä liikuntaryhmässä teemoina ovat olleet mm. kuntosaliharjoittelu, vesiliikunta sekä tules-vaivat. Aslak- ja TYK-kuntoutusta on edelleen järjestetty, kuten myös työnantajan koordinoimaa kuntoremonttitoimintaa. Syksyn aikana päätettiin, että nämä ryhmäkuntoutukset ovat vuoden 2014 alusta lähtien osallistujille palkallisia. Henkilöstön keskitetyssä koulutussuunnitelmassa työhyvinvointiasiat on huomioitu. Vuonna 2013 järjestettiin mm. ravinto- ja liikuntaseminaari henkilöstölle sekä omaan ajanhallintaan ja positiiviseen työilmapiiriin liittyvät koulutuspäivät. Henkilöstöpalveluiden tukeman virkistystoiminnan kävijämäärät ovat myös nousussa. Vuonna 2013 vakinaistettiin eurolla uimaan - käytäntö. Kaupungin henkilökortilla uimahalleihin pääsee yhdellä eurolla ympäri vuoden pois lukien lomakuukaudet. Tuetun virkistystoiminnan käyntimäärät Kotkan kaupunki, 2012-2013 Paikka / Tapahtuma 2012 2013 Kotkan kaupunginteatteri 737 739 Luovin avantouinti 68 180 Sapokan avantouinti 404 420 Kymi sinfonietta 194 193 Uimahallit 10715 14316 Maretarium 85 82 Meripäiväjuoksu 32 28 16 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Eläketapahtumat Eläketapahtumat vuonna 2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Kuntien eläkevakuutuksen (keva) tiedoin Eläkemuoto (KuEL) kpl keski-ikä Vanhuuseläke 67 63,7 Osa-aikaeläke 6 60,2 Työkyvyttömyyseläke 9 59,7 Kuntoutustuki 17 48,7 Osatyökyvyttömyyseläke 30 55,7 KuEL-eläkkeelle siirtyi vuonna 2013 yhteensä 123 henkilöä (Kotkan kaupunki ja liikelaitokset). Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 67. Keski-iältään vanhuuseläkkeelle siirryttiin 63,7 -vuotiaana, mikä on 0,3 vuotta iäkkäämpänä kuin vuonna 2012. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä on selvästi alentunut viime vuosien myötä, koska eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa on nostettu. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kuusi henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyi pienemmäksi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Vuodesta 2009 alkaen työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) myöntämisestä on aiheutunut työnantajalle varhaiseläkeperusteinen maksu. Tällä vuosittaisella maksulla katetaan vanhuuseläkeikään asti eläkkeelle jäävän etuus 36 kuukautta kestävällä maksurasitteella. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin yhdeksälle henkilölle (Kotkan kaupunki ilman liikelaitoksia) ja heidän keski-ikänsä oli 59,7 vuotta. Kuntoutustukien lukumäärä jäi myös edellisiä vuosia alemmalle tasolle, ollen 17 (vuonna 2012, 20). Myönnettyjen eläkkeiden pieni määrä ja eläkkeelle jääneiden suhteellisen korkea keski-ikä aikaansaivat sen, että työeläkeyhtiöltä tuleva varhaiseläkemenoperusteinen ennakkomaksu vuodesta 2013 on 1,3 milj. euroa. Vuoden 2012 osalta vastaava ennuste oli 1,9 milj. euroa. Työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen piirissä oli vuoden 2013 kuluessa ennätykselliset 33 henkilöä. Osalle heistä kohdennettiin useampia toimenpiteitä. Pääsääntöisesti ammatillisen kuntoutuksen toimet olivat työkokeiluja omaan tai uuteen, koulutuksen mukaiseen työhön pitkän sairausloman päätteeksi. Ammatillisen kuntoutuksen uudelleenkoulutuksessa oli vuonna 2013 kolme henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen työkokeilu on osoittautunut oivalliseksi keinoksi jäljellä olevan työkyvyn määrää arvioitaessa. Vuoden 2013 kuluessa 11 määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ollutta henkilöä palautui työelämään ammatillisen kuntoutuksen turvin. Kevan tutkimusten mukaan kunta-alalla on ollut nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä myönteinen muutos osatyökyvyttömyyseläkkeen hyödyntämisen suuntaan. Näin oli tilanne myös Kotkan kaupungilla vuoden 2013 suhteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin joko pysyvinä tai osa-aikaisina ratkaisuina 30 (vuonna 2012, 17). Tässä korostuu tiiviin työterveyshuoltoyhteistyön merkitys. Osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollistaminen on viisasta hyvinvoinnin johtamista. Henkilöstökertomus 2014 17

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 Vakituinen henkilöstö, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Palvelussuhteen päättymissyyt Lopettaneet Lähtövaihtuvuus Oma pyyntö Muu syy Eläke Kotkan Kaupunki 127 5,20 % 40 11 76 Kymenlaakson pelastuslaitos 17 8,46 % 13 0 4 Kymijoen Työterveys 6 6,34 % 3 1 2 Kaupunki ja liikelaitokset 150 5,44 % 56 12 82 Lähtövaihtuvuus kaupungin omassa organisaatiossa oli 2013 pienempää kuin vuonna 2012, jolloin lopettaneita oli Kotkan kaupungin vakituisesta työvoimasta peräti 6,5 %. Eläkkeelle siirtyneiden ja omasta pyynnöstään lopettaneiden määrä laski selvästi. Sen sijaan liikelaitoksien lähtövaihtuvuus on kasvanut. Kymenlaakson pelastuslaitoksen vaihtuvuus oli erittäin korkea varrattuna viime vuoteen - vuonna 2012 omasta pyynnöstään lähti 2 henkilöä, viime vuonna13 henkilöä. Lähtövaihtuvuus pysynee edelleen yli 5 % tasolla ottaen huomioon eläköitymistahdin. Vuoden 2021 loppuun mennessä peräti 26 % vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa 63,8 vuoden iän. Tosiasiassa lähtövaihtuvuus on vielä tätäkin suurempaa, kun päälle lisätään irtisanoutumiset ja muut palveluksen loppumisen syyt. Seuraavan vuosikymmennen aikana kaupungin palveluksesta voi varmuudella todeta poistuvan joka kolmannen tällä hetkellä vakituisena olevan työntekijän. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden tehtävien uudelleensuunnitteluun, mutta asettaa myös paineita onnistuneille rekrytoinneille jatkossa. Vakituisesta henkilöstöstä 63,8 vuotta täyttävät vuosina 2014-2012 Kotkan kaupunki 43 58 70 93 106 109 111 125 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 18 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen Henkilöstöpalvelut toteutti vuonna 2013 useita esimieskoulutuksia sekä koko henkilöstölle tarkoitettuja työyhteisöön ja työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia. Vastuualueet järjestävät itse sitä koulutusta, mitä henkilöstö tarvitsee ammatillisen osaamisensa turvaamisen ja kehittämiseen. Esimiesten koulutuspäiviä järjestettiin mm. motivointitaidoista, avoimesta vuorovaikutuksesta sekä esimiehen omien voimavarojen turvaamisesta ja ajankäytöstä. Ensi vuonna esimieskoulutus painottuu viestinnällisiin taitoihin ja palautteen antamiseen, mutta myös muita aiheita käsitellään. Uusien esimiesten esimiesvalmennukseen (EVA) on vuoden 2013 kurssilaisille järjestetty Ekamin järjestämien valmennuksien aiheisiin liittyvä koulutuspäivä kaupungin omista käytännöistä. Näin on parannettu valmennuksen sisältöjen ja päivittäisen esimiestyön yhteyksiä. Esimiestyölle tärkeitä ovat myös henkilöstöpalveluiden esimiesinfot, joissa usein tiedotetaan olennaisista esimiehiä koskevista asioista ensimmäistä kertaa. Infoissa myös selvennetään aiheita vastaamalla esimiesten kysymyksiin ja keskustelemalla aihekokonaisuuksista. Infoihin osallistuu keskimäärin 45 % kaupungin esimiehistä. Keskitettyjä henkilöstökoulutuksia järjestettiin useista teemoista. Toukokuussa pohdittiin hyvää työyhteisöä, kesäkuussa järjestettiin ravinto- ja liikuntaseminaari. Syksyllä kuunneltiin Mato Valtosen positiivisuusaiheista luentoa ja mietittiin oman ajankäytön järkeistämistä. Koulutuksista on saatu erittäin hyvää palautetta. Keskitetyt henkilöstökoulutukset jatkuvat vuonna 2014. Vuonna 2014 henkilöstöpalvelut muodostaa keskitetyn koulutuksen suunnitelman lisäksi koulutussuunnitelman Kotkan kaupungin ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Ammatillisen osaamisen kehittämisen toimintamallin mukainen koulutussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä vastuualueiden kanssa niin, että koulutuskorvauksien hakeminen mahdollistuu tammikuussa 2015. Kotkan kaupungilla ei ole osaamisen kehittämisen seurantaan tarkoitettua järjestelmää. Osaamisen kehittämisen seuranta ei onnistu keskitetysti ja luotettavasti. Kotkan kaupunki seuraa koulutuspäiviä palkkajärjestelmän tietojen kautta. Eri koulutusmuotojen käyttö vuonna 2013 Kotkan kaupunki Koulutusmuoto Henkilöä Päivää Oppisopimuskoulutus/koulutustuki 38 407 Oppisopimuskoulutus/palkaton 9 107 Yhteistoimintakoulutus,palkallinen 19 121 Opintovapaa, palkaton 37 4574 Opintovapaa, osapalkkainen 1 263 Opiskelu, palkaton 3 18 Koulutukseen käytetyt matkustuspäivät 724 2278 Keskitetty henkilöstön kouluttaminen 651 651 Esimieskoulutukset 207 207 Yhteensä 1689 8626 Henkilöstökertomus 2014 19

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työterveyshuolto Työterveyden toimenpiteet ja käyntimäärät Kotkan kaupunki Toimenpide Hlöä / Kpl Kohdennetut terveystarkastukset 347 Työpaikkaselvitykset ja -seurannat (kpl) 63 Työterveysneuvottelut 113 Vajaakuntoisten tarkastukset 208 Työkykyarviot 50 Erikoislääkärin konsultaatiokäynnit 38 Kirjoitetut lääkärilausunnot 182 Käyntimäärät Vuonna 2013 työterveyshuollon toiminnan painopiste siirtyi tavoitteiden mukaisesti edelleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan, jonka osuus ajankäyttöä tarkasteltaessa kipusi 57 %:iin (2012, 51 %). Työterveyshuoltoyhteistyön sekä laadullinen ja määrällinen tiivistäminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista, joka toiminnalle oli asetettu. Erityisesti työterveyshuollon ja esimiesten väliseen yhteistyöhön panostettiin. Vastuualuekohtaiset toimintasuunnitelmat luotiin ja toteutumista seurattiin vastuualueiden johtoryhmän ja työterveyshuollon yhteistapaamisissa, joita oli vuoden aikana yhdestä kahteen kaikilla vastuualueilla. Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyölle annettiin eväitä 2012-2013 vuodenvaihteessa toteutetulla varhaisen tuen laajamittaisella koulutuskokonaisuudella, jonka seurauksena aktiivisuus yhteydenottoihin esimiesten ja työterveyshuollon välillä selkeästi lisääntyi. Erilaisten yhteistyöneuvotteluiden ja työkykyarviointien määrät kasvoivat huomattavasti aiemmasta. Tehostetun tuen ja työhön paluun tuen yhteydessä käytävien työterveysneuvottelujen määrä lisääntyi 25 % edellisestä vuodesta. Toinen keskeisimmistä työterveyshuollolle asetetuista tavoitteista oli työkyvyn tuen tehostaminen varsinkin tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville. Henkilöstöpalvelut toteutti Kpl työterveyslääkäri 8508 työterveyshoitaja 4687 työterveysfysioterapeutti 785 työpsykologi 193 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vuoden 2013 aikana neljä TULES-ryhmää, joihin osallistujat työterveyshuolto oli tarvelähtöisesti valinnut. Nämä ryhmät toteutuivat tilapalvelun hallinnon, hammashuollon, kuntatekniikan katutoimen ja perhepäivähoitajien sektoreilla. Syksyllä 2013 henkilöstöpalvelut organisoi kolme kuntosali- ja kaksi vesiliikuntakurssia, joihin osallistujalta edellytettiin työterveyshuollon asiantuntijan kirjallinen suositus. TULES- ja liikuntaryhmiin osallistui yhteensä 82 henkilöä. Vuoden 2013 ryhmäkuntoutuksiin osallistui kaupungin henkilöstöä edellisten vuosien tapaan. Aslak-kuntoutuksiin osallistui 18 ja TYK-kuntoutuksiin 12 henkilöä. Osa näistä kuntoutuksista toteutettiin alueellisina, työterveyshuollon kuntoutustyöryhmätoimintaa hyödyntäen. Yksittäisistä yksilöön kohdistuvista toimenpiteistä on syytä nostaa esille työfysioterapeuttien ohjauskäyntien lukumäärän kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä lienee yksi selittävä tekijä tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvien sairauspoissaolopäivien vähentymisessä. Kolmas toiminnalle asetettu tavoite oli työterveysyhteistyön vastuunjaon ja roolien selkeyttäminen. Myös siinä ollaan hyvällä tiellä. Asiantuntijoiden selkeät ja yhtenevät toimintatavat luovat hyvät edellytykset sekä yksilön työkyvyn tukemisen että esimiesten tukemiseen työtekijöiden työkykyasioissa. Osoituksena tästä on työterveyshuollon raportoinnin kehittyminen ja sen aikaisempaa parempi hyödyntäminen. Vuonna 2013 tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneiden sairauspoissaolopäivien lukumäärä aleni lähes 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tiivistyneen työterveyshuoltoyhteistyön myötä osatyökykyisten ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamisen tukemisessa onnistuttiin. Siitä oli seurauksena osa-aikaisten eläkeratkaisuiden ja ammatillisen kuntoutuksen aikaisempia vuosia suurempi määrä. Työterveyshuollon kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli 38 %. Kokonaiskustannus työterveyshuoltotoiminnasta oli 1,7 Milj. euroa, josta sairaanhoidon osuus oli 1,05 Milj. euroa. 20 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on parantaa yhteistyössä henkilöstön kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan edellytyksiä työpaikoilla. Vastuu työsuojelun toteutumisesta on kuitenkin työnantajalla ja siten työnantajan edustajilla, siis esimiehillä. Tänä päivänä puhutaan turvallisuusjohtamisesta. Työsuojelun painopiste on työpaikkojen työolojen kartoitusten ja riskien arvioinnin avulla parantaa työturvallisuutta, työolosuhteita ja siten myös työhyvinvointia. Apuna riskienkartoittamisessa käytetään 4Ks Riskipiste- ja raportointiohjelmaa sekä STM:n riskienkartoituslomakkeistoa. Työterveys tekee omalta osaltaan työpaikkaselvityksiä, joissa työsuojeluhenkilöstö on aktiivisesti mukana. Kohdennetut terveystarkastukset yhdessä työpaikkaselvitysten kanssa antavat kokonaiskuvan henkilöstön tilasta ja työhyvinvoinnista työpaikalla. Työsuojelu avustaa usein työpaikan ristiriitatilanteiden selvittelyä. Yhtenä työsuojelun tavoitteena on kaupunkistrategin mukaisesti vähentää sairauspoissaoloja - tässä onnistuttiin hyvin. Aluehallintoviraston valtakunnallinen työsuojelun kuntahanke 2012-2015 kohdentui vuonna 2013 Kotkassa sosiaalihuollon vastuualueen työpaikoille. Tarkastuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota työantajan ohjeistuksiin erilaisten häiriötilanteiden varalta, kuten väkivallan uhan hallinnan sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisevään ohjeistukseen. Myös työhön liittyvään haitalliseen fyysisen- ja psyykkisen kuormituksen seurantaan ja ehkäisemiseen kiinnitettiin tarkastuksilla huomiota. Apuna tarkastaja on käyttänyt Valmeri - kyselyä, jolla kartoitetaan fyysistä työympäristöä, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta, sekä psykososiaalista kuormitusta. Sisäilmaongelmia selvitettäessä tulee kohteen henkilöstö ottaa mukaan. Työtekijöiden oireet ohjaavat vahvasti sisäilmaongelmien selvitystyötä. Usein ongelmien syyt ovat moninaisia ja joudutaan käyttämään ulkopuolista asiantuntemusta syiden selvittämiseen ja korjaussuunnitteluun. Syksyllä Kotkan Keskuskoulun sisäilmasto-olosuhteet todettiin niin huonoksi, että koulunkäynti siirrettiin hajautetusti väistötiloihin eri Kotkansaaren toimipisteisiin. Perusteelliset rakennustekniset selvitystyöt käynnistettiin sisäilmaongelman syiden selvittämiseksi. Myös syksyllä Karhuvuoren koulun väistötiloissa Jylpyllä todettiin merkittäviä sisäilmaongelmia, joiden selvitystyöt käynnistettiin. Loppuvuodesta käynnistyi sisäilmaongelmien toimintamallin uudistaminen. Vuonna 2008 aloitettuja turvallisuuskoulutuksia on jatkettu henkilöstöryhmille, joita ei ole aiemmin koulutettu. Myös kertauskursseja aiemmin koulutetuille on järjestetty. Koulutukset on koettu erittäin myönteisinä ja tarpeellisina tapahtumina. Kaupungin yhteistyöneuvottelukunta YTNK toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojelu on mukana erilaisissa työryhmissä sisäilmaryhmän lisäksi, kuten Tyhy-ryhmässä ja työilmapiiriryhmässä. Työsuojeluvaltuutettuina vuonna 2013 ovat toimineet Kirsi Soidinsalo, Harri Holopainen ja Lasse Muangkaem kukin omalla toimialueellaan. Tapani Pulkkinen Työsuojelupäällikkö Yleisesti ottaen työpaikoilla olivat asiat kunnossa. Työsuojeluun liittyviä ohjeistuksia löytyy Helmeristä työsuojelun sivuilta. Ohjeistuksia päivitetään koko ajan. Näitä ohjeita tulee käydä henkilöstön kanssa yhdessä läpi ja miettiä, mitä ne merkitsevät meidän työpaikallamme. Sisäilmaongelmat puhuttavat työpaikoilla ja työllistävät myös työsuojelua. Kaupungin sisäilmaryhmä koordinoi sisäilma-asioiden tilannetta ja korjausten onnistumista. Sisäilmaryhmässä on moniammatillista osaamista sisäilma-asioista. Siinä on työsuojelun lisäksi edustettuna ympäristöterveydenhuolto, työterveys, sekä tilapalvelusta isännöinti, arkkitehtisuunnittelu ja siivous. Henkilöstökertomus 2014 21

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työtapaturmat Työtapaturmien määrä, korvauspäivät sekä korvausten määrät Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Määrä 233 241 287 235 208 255 228 223 Korvauspäivät 4 064 3 111 2406 2163 2 010 1 710 2 764 1 638 Korvausp. / Tapaturma 17,6 13,8 8,4 9,2 9,7 6,7 12,1 7,3 Korvaus 384 216 312 401 246 247 256 663 215 329 174 629 373 331 201 744 Vuonna 2013 sattui 223 työtapaturmaa. Vähennystä edellisvuoteen nähden on 5 tapaturmaa, eli 2,2 %. Vuoden 2013 tapaturmista työmatkalla sattui 52 tapausta. Vähennystä on 10 tapausta edelliseen vuoteen nähden. Ammattitautiepäilyjä oli 3. Vakuutusyhtiön maksamien korvauspäivien määrä laski 41 % ja maksettujen korvausten määrä laski 46 % edellisvuodesta. Keskimäärin vakuutusyhtiön korvauspäiviä tapaturmaa kohden kertyi 7,3 päivää. Yli puolet kaikista tapaturmiksi luokiteltavista tapauksista ei aiheuttanut poissaoloa lainkaan tai poissaolo oli alle neljä päivää. Tapaturmia tilastoitiin lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna, mutta tapaturmista korvauspäivät laskivat kuitenkin keskimäärin 4,8 päivää tapaturmaa kohden. Tämä kertoo siitä, että sattuneet tapaturmat olivat edellisvuotta lievempiä. Yleisin tapaturman syy oli kaatuminen tai esineeseen itsensä satuttaminen. Muutamista kaatumistapauksista on seurannut pidempiä poissaoloja. Työmatkatapaturman yleisin syy oli jalan tai polkupyörällä kaatuminen. Tapaturmien määrässä on hienoista laskua aikaisempiin vuosiin nähden. Korvauspäivien määrä 2013 on pienin kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Kaikkein lievimpiä tapaturmat ovat olleet vuonna 2011. Korvauspäivät ovat vähentyneet vuoden 2006 tasosta peräti 60 %. 22 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Pääluottamusmiestoiminta Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välille syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiestoiminnan tärkein tehtävä on yhteydenpito työpaikoille ja henkilökunnan kuuleminen. Tietoa edunvalvonnasta työpaikoille tuodaan ajankohtaisista ja järjestökohtaisista koulutuksista. Luottamusmiestoiminta on enenevässä määrin kehittämistä ja yhteistyötä. Pääluottamusmiehet valmistelevat yhdessä esille tulevia paikallisia asioita ja sopimuksia. Työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistoimintaneuvottelukunta on vuonna 2013 kokoontunut 9 kertaa. Pääluottamusmiesjaosto, johon ovat kuuluneet kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö, on vuonna 2013 kokoontunut 10 kertaa. Jaostossa on käsitelty ajankohtaisia henkilöstöön ja pääluottamusmiestoimintaan sekä työsuojelutoimintaan liittyviä asioita. Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo on tuonut jaoston käsittelyyn henkilöstöä koskevia linjauksia ja ohjeistuksia ennen kuin ne ovat menneet mm. yhteistoimintaneuvottelukunnan ja henkilöstöjaoston käsittelyyn. Pääluottamusmiehet olivat pettyneitä, kun työnantaja irtisanoi paikallisen työaikapankkisopimuksen. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet vastuu- ja palvelualueiden johtoryhmätyöskentelyyn sekä työyksiköiden työpaikkakokouksiin. Konsernin vastuualueen johtoryhmätyöskentelyyn on sovittu pääluottamusmiesedustus, mutta kutsua kokouksiin ei ole tullut. Työterveysneuvottelut sekä työrauhaan liittyvät kokoukset kuuluvat kutsuttaessa myös pääluottamusmiesten tehtäväalueeseen. Vuonna 2012 pääluottamusmiehiä runsaasti työllistänyt tehtävän vaativuuden arviointi -prosessi jatkui vuonna 2013. Prosessiin on kuulunut koko Kotkan kaupungin henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointi. Pääluottamusmiehet ovat olleet aktiivisesti prosessissa mukana, joskin lopullinen päätösvalta tehtävän vaativuuteen perustuvista tasoista ja palkoista on ollut työnantajalla. Kuntarakenneselvityksen työstäminen alkoi vuoden 2013 loppupuolella ja ohjausryhmään sovittiin henkilöstön edustus. Myöhemmin joihinkin alatyöryhmiin kutsuttiin henkilöstön edustajia asiantuntijajäseniksi. Työnantaja on käyttänyt konsulttiselvityksiä toimintojen tarkasteluun ja uudelleenjärjestelyyn. Pääluottamusmiehiä on työllistänyt näiden selvitysten jälkeinen kehittämistyö. Teksti: Pääluottamusmiehet vuonna 2013 Tarja Halme TNJ/SuPer, Maritta Harju JUKO, Marja-Riitta Mänttäri Tehy, Minna Paavola JUKO/OAJ, Pirjo Mussalo JHL, Tarja Renlund Jyty, Reino Särkkä KTN sekä Jukka Virtanen JHL. Henkilöstökertomus 2014 23

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Rekrytointi Rekrytointi-ilmoitukset, avoimet tehtävät ja saapuneiden hakemusten määrä Kotkan kaupunki, 2013 Ilmoitukset Avoimet tehtävät Saapuneet hakemukset Hakemuksia / avoin tehtävä Sosiaali-, terveyden- ja vanhustenhuolto 67 81 872 10,8 Hyvinvointineuvola 5 5 54 10,8 Nuorisotyö 2 3 24 8 Päivähoito 8 8 46 5,8 Opetustoimi 23 92 346 3,8 Konsernipalvelut 18 41 279 6,8 Yhteensä 2013 123 230 1621 7 2012 157 209 1357 6,5 Kotkan kaupungin avoimien tehtävien määrä rekrytoinnissa on lisääntynyt. Niitä haettiin vähemmillä ilmoituksilla, koska monissa hauissa samalla ilmoituksella on haettavana yhtä useampia tehtäviä. Tällaisia ilmoituksia on käytetty edellisvuotta enemmän. Henkilöstömäärän pienentymisestä huolimatta vaihtuvuus on niin suurta, että rekrytointimäärät voivat tulevaisuudessakin pysyä kasvussa. Rekrytoinnin tunnusluvuissa näkyy myös alueen työllisyystilanne jossain määrin kasvaneina hakemusmäärinä. Avointa tehtävää kohden hakemusten määrä on kasvussa. Samoin ne rekrytoinnit, joihin ei tule yhtään pätevää hakijaa, ovat vähentyneet. Tiettyjen alojen rekrytointiongelmat alkavat helpottua ja työvoiman saatavuus paranee. Kaupungin tiukka rekrytointilinja näkyy etenkin toimistotehtävien ja matalan vaativuuden tehtävien täytössä - tehtävissä, joissa varsinaista tutkinto- tai pätevyysvaatimusta ei ole. Niiden osalta kaupunki pyrkii edelleen rekrytoimaan oman organisaation sisältä eläköitymisen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen myötä. Tämä tukee henkilöstöpoliittisia tavoitteita. Kotkan kaupungin kumppani rekrytointien järjestämisessä on Rekry Taitoa Oy. Rekry Taitoa hoitaa myös vanhustenhuollon, terveydenhuollon sekä päivähoidon useissa yksiköissä keskitettyä sijaisrekrytointia. Sijaisrekrytoinnin palveluiden onnistumisprosentti sijaisten välittämisessä työvuoroihin on erittäin korkea. 24 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstötuloslaskelmat KOTKAN KAUPUNKI PALKAT JA PALKKIOT 2 013 2 012 2 011 2 010 2 009 Kokouspalkkiot 428 230 507 634 400 856 403 298 456 354 Vakinaiset viranhaltijat 76 947 877 75 842 977 73 163 740 70 418 819 x) 68 156 572 Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset 3 367 852 3 765 034 3 773 827 543 120 3 967 114 4 195 335 Päätoimiset tuntiopettajat 2 196 054 1 966 392 1 774 558 1 637 735 1 467 963 Erilliskorvaukset 9 114 782 9 721 913 8 627 862 8 302 074 8 235 444 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 2 912 665 3 330 907 2 825 171 2 880 137 2 808 076 Vuosilomasijaiset 1 697 958 1 680 666 1 569 254 1 589 755 1 736 713 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 498 053 371 610 411 513 421 569 398 427 Tunti- ja urakkapalkat 4 241 495 4 886 684 5 006 040 5 080 669 5 188 621 Muun henkilöstön palkat 771 999 952 243 816 935 1 029 593 1 238 433 Muu henkilöstö/työllistetyt 878 872 1 772 988 2 228 142 1 413 659 1 381 246 Muut verolliset korvaukset 0 2 141 1 350 955 Tevin sosiaalipalkat -249 128-253 718-236 879 0 0 Lomapalkkavaraukset 28 565 124 369 Lomarahavaraukset 230 385 2 441 236 506 261 163 950 192 189 Aktivoidut palkat 0 0-744 550-975 205 103 037 095 106 986 566 100 868 714 96 593 737 94 605 492 ELÄKEKULUT 96 867 919 Eläkevakuutusmaksut KVTEL 15 564 106 15 669 768 14 746 299 13 705 943 13 586 880 Eläkevakuutusmaksut VEL 2 171 523 2 212 433 2 319 961 2 695 793 2 756 281 Eläkemenoperusteinen maksu 11 215 333 10 346 197 10 596 056 10 579 579 11 068 058 Muut eläkevak.maksut 30 119 39 063 Kunnan maksamat eläkkeet 650 000-2 157 897 131 1 000 000 4 743 849 Varhaiseläkkeet 1 647 458 1 593 794 1 345 337 1 811 328 1 689 391 Eläkekulujen aktivointi 0-78 899-106 721 31 248 420 29 820 035 29 904 784 29 743 863 33 776 801 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 2 061 617 2 177 976 2 091 064 2 144 471 3 026 082 Henkilövakuutukset 657 033 670 529 564 351-114 358 779 364 Työttömyysvakuutusmaksut 3 297 258 3 342 993 3 218 893 2 766 801 2 580 495 Sos.vak.maksut, jaksotetut 96 441 551 600 123 369 101 938-120 505 Muut henkilöstösivumenot 11 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut/ jaks. -35 093-52 230 6 112 349 6 743 098 5 997 677 4 863 760 6 213 217 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -1 664 726-1 892 108-1 711 302-1 766 923-1 542 482 Tapaturmakorvaukset -126 250-202 199-154 382-143 692-173 063 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi 65 Muut henk. menojen korjaukset -59 332-40 955-18 267-4 575-22 627-1 850 308-2 135 262-1 883 951-1 915 126-1 738 172 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Varahenk. vuokraus/käyttö 1 084 255 1 027 372 983 356 909 795 811 153 Koulutuspalvelut (henkilökunta) 456 285 431 809 470 522 461 717 509 119 Henkilökunnan ruokailu 59 087 56 699 54 840 58 616 82 707 Henkilökunnan terveydenhoito 1 751 803 1 662 731 1 591 563 1 436 337 1 344 754 Henkilökunnan virkistys 138 170 113 894 106 313 73 637 71 272 Tapaturma/muut vah.aih.palv 7 151 3 910 3 554 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 141 625 97 257 88 642 76 797 62 355 3 638 375 3 393 672 3 243 950 3 016 899 2 881 360 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 142 185 931 144 808 109 138 131 174 132 303 133 135 738 698 Henkilöstökertomus 2014 25

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KYMIJOEN TYÖTERVEYS PALKAT JA PALKKIOT 2 013 2 012 2 011 2 010 2 009 Kokouspalkkiot 3 740 2 760 2 480 4 405 2 935 Vakinaiset viranhaltijat 4 590 273 4 577 458 3 478 520 x) 3 277 812 x) 1 994 419 Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset 26 584 19 633 6 904 8 417 Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 14 157 6 648 1 690 1 081 536 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 21 906 5 684 28 339 46 161 61 616 Vuosilomasijaiset 7 919 5 242 4 193 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 4 250 Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat 0 12 883 4 531 11 955 20 784 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset 4 400 108 666 20 724 Lomarahavaraukset 54 760 233 498 44 279 64 451 7 665 Aktivoidut palkat 0-20 000 4 719 339 4 842 814 3 571 143 3 528 190 2 112 872 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 765 937 756 442 566 712 522 385 330 426 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu 33 721 31 258 31 813 30 017 27 781 Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi 799 658 787 700 598 525 552 402 358 207 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 94 147 97 121 74 063 73 552 66 307 Henkilövakuutukset 42 319 46 414 36 747 57 588 79 099 Työttömyysvakuutusmaksut 148 207 147 676 112 276 98 665 55 833 Sos.vak.maksut, jaksotetut 14 559 48 562 12 184 7 477 581 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 299 233 339 773 235 270 237 283 201 819 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -46 744-44 766-26 760-47 070-32 204 Tapaturmakorvaukset -318 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset 6 142-144 864-47 063-38 624-26 760-191 934-32 204 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 70 908 79 616 60 448 47 131 39 111 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 26 811 23 524 19 786 19 503 13 940 Henkilökunnan virkistys 21 472 23 273 21 687 10 494 8 160 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 10 827 8 857 7 037 788 3 025 130 018 135 270 108 958 77 916 64 236 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 5 901 185 6 066 933 4 487 136 4 203 857 2 704 930 26 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS PALKAT JA PALKKIOT 2 013 2 012 2 011 2 010 2 009 Kokouspalkkiot 6 033 4 860 4 090 6 400 3 040 Vakinaiset viranhaltijat 6 662 947 6 263 646 5 999 152 5 729 676 x) 5 647 742 Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 2 722 377 2 645 332 2 566 448 2 428 404 2 407 262 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 114 946 167 816 155 402 79 061 69 838 Vuosilomasijaiset 165 516 236 088 268 003 255 861 247 986 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 1 946 797 Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat 126 061 79 111 74 889 68 944 59 325 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 600 Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset 255 499 52 039 51 540 33 474 Lomarahavaraukset 35 953 9 685 17 246 Aktivoidut palkat 9 833 832 9 652 352 9 121 969 8 630 368 8 486 513 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 1 602 809 1 526 684 1 449 858 1 325 996 1 332 304 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu 16 054 14 881 15 571 17 086 13 512 Muut eläkevak.maksut 6 019 5 986 7 164 7 140 6 729 Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet 132 523 134 217 113 525 345 126 208 802 Eläkekulujen aktivointi 1 757 404 1 681 768 1 586 118 1 695 348 1 561 347 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 197 550 195 094 188 385 187 880 266 866 Henkilövakuutukset 89 524 124 861 125 024 147 108 319 924 Työttömyysvakuutusmaksut 312 566 299 902 289 025 252 131 227 421 Sos.vak.maksut, jaksotetut 11 787 57 827 14 542 20 475-8 778 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 611 427 677 684 616 976 607 593 805 433 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -88 666-148 293-154 806-76 115-143 377 Tapaturmakorvaukset -15 804-29 802-15 194-57 515-25 976 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset -7 757-104 470-178 096-170 000-141 386-169 353 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 103 159 69 581 101 763 74 765 61 124 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 157 965 148 848 119 162 118 479 116 780 Henkilökunnan virkistys 9 458 9 072 8 611 9 442 6 769 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 8 583 4 959 3 661 7 276 1 990 279 164 232 460 233 197 209 962 186 663 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 12 377 358 12 066 168 11 388 260 11 001 885 10 870 603 Henkilöstökertomus 2014 27

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 ICT Kymi PALKAT JA PALKKIOT 2 013 2 012 2 011 2 010 2 009 Kokouspalkkiot 1 455 1 970 Vakinaiset viranhaltijat 730 471 199 706 Vakinaiset työsuhteiset Määräaikaiset työsuhteiset 56 071 2 532 Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset 5 444 953 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 0 Vuosilomasijaiset 0 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat 0 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat/jaksotetut palkat 8 665 40 537 802 106 245 698 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 130 366 33 304 Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi 130 366 33 304 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 16 026 4 323 Henkilövakuutukset 7 211 625 Työttömyysvakuutusmaksut 25 357 6 502 Sos.vak.maksut, jaksotetut 1 705 9 217 Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 50 299 20 667 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset -12 909-72 Tapaturmakorvaukset 0 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset -12 909-72 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) 12 109 7 972 Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito 2 791 1 085 Henkilökunnan virkistys 6 343 1 944 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 345 14 21 588 11 015 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 991 449 310 612 28 Kotkan kaupunki

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KOTKAKONSERNI PALKAT JA PALKKIOT 2 013 2 012 2 011 2 010 2 009 Kokouspalkkiot 439 4570 517 224 407 426 414 103 462 330 Vakinaiset viranhaltijat 88 931 568 86 883 787 82 641 413 79 426 307 75 798 732 Vakinaiset työsuhteiset 0 Määräaikaiset työsuhteiset 3 450 507 3 787 199 3 780 024 3 975 531 4 195 335 Päätoimiset tuntiopettajat 2 196 054 1 966 392 1 774 558 1 637 735 1 467 963 Erilliskorvaukset 11 856 760 12 374 847 11 196 000 10 731 559 10 643 242 Sairas- ja äitiyslomasijaiset 3 049 517 3 504 408 3 008 912 3 005 359 2 939 531 Vuosilomasijaiset 1 871 393 1 916 754 1 837 257 1 850 858 1 988 892 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 498 053 375 860 413 459 422 366 398 427 Tunti- ja urakkapalkat 4 241 495 4 886 684 5 006 040 5 080 669 5 188 621 Muun henkilöstön palkat 898 060 1 044 238 896 355 1 110 492 1 318 542 Muu henkilöstö/työllistetyt 878 872 1 772 988 2 228 142 1 413 659 1 381 846 Muut verolliset korvaukset 0 2 141 1 350 955 Tevin sosiaalipalkat -249 128-253 718-236 879 0 0 Lomapalkkavaraukset 0 20 537 188 771 178 567 Lomarahavaraukset 321 098 2 930 233 238 086 217 100 Aktivoidut palkat 0-744 550-975 205 118 383 706 121 727 433 112 954 848 108 752 295 105 204 877 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL 18 063 218 17 986 197 16 762 869 15 475 275 15 249 610 Eläkevakuutusmaksut VEL 2 171 523 2 212 433 2 319 961 2 695 793 2 756 281 Eläkemenoperusteinen maksu 11 265 108 10 392 336 10 643 439 10 626 682 11 109 352 Muut eläkevak.maksut 6 019 5 986 7 164 37 259 45 791 Kunnan maksamat eläkkeet 650 000-2 157 897 131 1 000 000 4 743 849 Varhaiseläkkeet 1 779 980 1 728 011 1 458 863 2 156 454 1 898 193 Eläkekulujen aktivointi 0 150-106 721 33 935 848 32 322 806 32 089 427 31 991 613 35 696 355 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut 2 369 340 2 474 515 2 355 607 2 394 560 3 359 254 Henkilövakuutukset 796 087 842 428 784 563 81 589 1 178 387 Työttömyysvakuutusmaksut 3 783 389 3 797 072 3 624 104 3 102 597 2 863 749 Sos.vak.maksut, jaksotetut 124 492 667 207 26 726-128 702 Muut henkilöstösivumenot 0 11 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut 0 129 890-52 230 7 073 308 7 781 222 6 791 000 5 708 635 7 220 469 HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. 0 Sairausvakuutuskorvaukset -1 813 046-2 085 240-1 892 869-1 890 108-1 718 063 Tapaturmakorvaukset -142 372-232 001-169 577-201 207-199 039 Kansaneläkelaitoksen korvaukset 0 Henkilöstökorvausten aktivointi 0 10 340 65 Muut henk. menojen korjaukset -59 332-45 154-18 267-157 197-22 627-2 014 750-2 352 055-2 080 713-2 248 447-1 939 729 PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Varahenk. vuokraus/käyttö 1 084 255 1 027 372 983 356 909 795 811 153 Koulutuspalvelut (henkilökunta) 642 461 588 978 632 733 583 613 609 353 Henkilökunnan ruokailu 59 087 56 699 58 616 82 707 Henkilökunnan terveydenhoito 1 939 369 1 836 188 1 730 511 1 574 319 1 475 474 Henkilökunnan virkistys 175 443 148 183 136 917 93 574 86 201 Tapaturma/muut vah.aih.palv 7 151 3 910 3 904 Muut vapaaeht. henkilösivukulut 161 380 111 087 99 504 84 861 67 370 4 069 145 3 772 417 3 586 925 3 304 778 3 132 258 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 161 447 258 163 251 823 153 341 487 147 508 874 149 314 230 Henkilöstökertomus 2014 29

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013

68, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KOTKAN KAUPUNKI Kustaankatu 2 48100 KOTKA Puh. 05 2341 www.kotka.fi

69, KH 24.3.2014 17:00 KH: 904/2013 Kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportti 31.12.2013 Kh 24.3.2014 Valmistelija: Controller Riitta Reponen, puh. 234 4682 Kaupunginhallitus on asettanut alaisilleen tulosalueille taloudellisia, toiminnallisia sekä määrällisiä tavoitteita vuodelle 2013../. Tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on laadittu tavoitteiden toteutumisesta oheinen seurantaraportti ajalta 1.1. 31.12.2013. Raportti on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportin 1.1. 31.12.2013 tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KOTKAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI III 1.1. 31.12.2013

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain. 1 Hallinnon vastuualue. 7 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue. 11 Talouden vastuualue.... 14

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KH kustannuspaikoittain 1.1.-31.12.2013 1 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1201 Kaupunginvaltuusto 4 Toimintakulut -241 403-240 173-233 173 103,53% ULK. TOIM INTAKATE -241 403-240 173-233 173 103,53% 4S Sisäiset erät -76 498-99 303-99 303 77,04% TOIM INTAKATE -317 901-339 476-332 476 95,62% 1202 Kaupunginhallitus 3 Toimintatuotot 61 060 0 0 /0 4 Toimintakulut -906 410-960 905-952 505 95,16% ULK. TOIM INTAKATE -845 349-960 905-952 505 88,75% 4S Sisäiset erät -163 343-167 294-167 294 97,64% TOIM INTAKATE -1 008 692-1 128 199-1 119 799 90,08% 1210 Tilapäiset toimikunnat 4 Toimintakulut -17 702-25 000-25 000 70,81% ULK. TOIM INTAKATE -17 702-25 000-25 000 70,81% 1220 Kaupunginhallituksen kä ttö TOIM INTAKATE -17 702-25 000-25 000 70,81% 4 Toimintakulut -1 477-30 000-15 000 9,85% ULK. TOIM INTAKATE -1 477-30 000-15 000 9,85% TOIM INTAKATE -1 477-30 000-15 000 9,85% 1230 Johdon hankkeet 4 Toimintakulut -38 305-50 000-45 000 85,12% ULK. TOIM INTAKATE -38 305-50 000-45 000 85,12% 4S Sisäiset erät -300 0 0 /0 TOIM INTAKATE -38 605-50 000-45 000 85,79% 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat 4 Toimintakulut -892 226-910 000-910 000 98,05% ULK. TOIM INTAKATE -892 226-910 000-910 000 98,05% TOIM INTAKATE -892 226-910 000-910 000 98,05% 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav. 4 Toimintakulut -34 280-35 300-35 300 97,11% ULK. TOIM INTAKATE -34 280-35 300-35 300 97,11% 4S Sisäiset erät -197 744-206 612-206 612 95,71% TOIM INTAKATE -232 024-241 912-241 912 95,91% 1242 Veteraaniavustukset 4 Toimintakulut -18 000-18 000-18 000 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -18 000-18 000-18 000 100,00% TOIM INTAKATE -18 000-18 000-18 000 100,00% 1243 Musiikkiopisto 4 Toimintakulut -270 000-270 000-270 000 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -270 000-270 000-270 000 100,00% TOIM INTAKATE -270 000-270 000-270 000 100,00% 1244 H:gin yliop.palmenia 4 Toimintakulut -150 000-150 000-150 000 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -150 000-150 000-150 000 100,00% TOIM INTAKATE -150 000-150 000-150 000 100,00% 1245 Maretarium 4 Toimintakulut -172 400-172 400-172 400 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -172 400-172 400-172 400 100,00% TOIM INTAKATE -172 400-172 400-172 400 100,00% 1246 Orkesteri 4 Toimintakulut -904 785-858 330-858 330 105,41% ULK. TOIM INTAKATE -904 785-858 330-858 330 105,41% 4S Sisäiset erät 0-46 455-46 455 0,00% TOIM INTAKATE -904 785-904 785-904 785 100,00%

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 2 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1247 Teatteri 4 Toimintakulut -2 389 300-2 389 300-2 389 300 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -2 389 300-2 389 300-2 389 300 100,00% TOIM INTAKATE -2 389 300-2 389 300-2 389 300 100,00% 1248 Mylly 4 Toimintakulut -90 000-90 000-90 000 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -90 000-90 000-90 000 100,00% TOIM INTAKATE -90 000-90 000-90 000 100,00% 1249 Muut sos.avustukset 4 Toimintakulut -26 713-31 000-31 000 86,17% ULK. TOIM INTAKATE -26 713-31 000-31 000 86,17% TOIM INTAKATE -26 713-31 000-31 000 86,17% 1250 Muut vuosiavustukset 4 Toimintakulut -26 523-63 436-63 436 41,81% ULK. TOIM INTAKATE -26 523-63 436-63 436 41,81% TOIM INTAKATE -26 523-63 436-63 436 41,81% 1253 Muut kirjastotoim.av 4 Toimintakulut -25 000-25 000-25 000 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -25 000-25 000-25 000 100,00% TOIM INTAKATE -25 000-25 000-25 000 100,00% 1254 Elinkeinoelämän edistäminen 4 Toimintakulut -1 798 185-1 796 778-1 796 778 100,08% ULK. TOIM INTAKATE -1 798 185-1 796 778-1 796 778 100,08% TOIM INTAKATE -1 798 185-1 796 778-1 796 778 100,08% 1301 Eläkkeet 4 Toimintakulut -1 733 039-2 144 900-2 144 900 80,80% ULK. TOIM INTAKATE -1 733 039-2 144 900-2 144 900 80,80% TOIM INTAKATE -1 733 039-2 144 900-2 144 900 80,80% 1310 Kunnallisverotus 4 Toimintakulut -1 432 167-1 352 700-1 352 700 105,87% ULK. TOIM INTAKATE -1 432 167-1 352 700-1 352 700 105,87% TOIM INTAKATE -1 432 167-1 352 700-1 352 700 105,87% 1320 Kaakon Taitoa -palvelut 4 Toimintakulut -2 816 800-2 810 000-2 810 000 100,24% ULK. TOIM INTAKATE -2 816 800-2 810 000-2 810 000 100,24% TOIM INTAKATE -2 816 800-2 810 000-2 810 000 100,24% 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 3 Toimintatuotot 2 033 773 6 000 000 4 700 000 43,27% ULK. TOIM INTAKATE 2 033 773 6 000 000 4 700 000 43,27% TOIM INTAKATE 2 033 773 6 000 000 4 700 000 43,27% 1335 Vakuutukset 4 Toimintakulut 202 645-200 000-200 000-101,32% ULK. TOIM INTAKATE 202 645-200 000-200 000-101,32% TOIM INTAKATE 202 645-200 000-200 000-101,32% 1350 Muut yhteiset 3 Toimintatuotot 6 377 0 0 /0 4 Toimintakulut -320 852 0 0 /0 ULK. TOIM INTAKATE -314 475 0 0 /0 TOIM INTAKATE -314 475 0 0 /0 1400 Yhteiset palvelut 3 Toimintatuotot 467 1 300 1 300 35,89% 4 Toimintakulut -179 430-226 803-226 803 79,11% ULK. TOIM INTAKATE -178 963-225 503-225 503 79,36% 4S Sisäiset erät -55 743-52 249-52 249 106,69% TOIM INTAKATE -234 706-277 752-277 752 84,50%

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 3 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut 3 Toimintatuotot 3 186 0 0 /0 4 Toimintakulut -721 135-631 053-631 053 114,27% ULK. TOIM INTAKATE -717 948-631 053-631 053 113,77% 4S Sisäiset erät -97 541-40 988-40 988 237,97% TOIM INTAKATE -815 489-672 041-672 041 121,35% 1404 Keskusarkisto 3 Toimintatuotot 6 446 200 200 3222,93% 4 Toimintakulut -144 306-140 195-140 195 102,93% ULK. TOIM INTAKATE -137 861-139 995-139 995 98,48% 4S Sisäiset erät -42 444-43 279-43 279 98,07% TOIM INTAKATE -180 305-183 274-183 274 98,38% 1405 Pysäköinnin valvonta 3 Toimintatuotot 432 528 560 000 360 000 120,15% 4 Toimintakulut -230 721-216 072-216 072 106,78% ULK. TOIM INTAKATE 201 806 343 928 143 928 140,21% 4S Sisäiset erät -25 787-24 732-24 732 104,26% TOIM INTAKATE 176 020 319 196 119 196 147,67% 1410 Lakiasiat 4 Toimintakulut -132 656-147 023-145 523 91,16% ULK. TOIM INTAKATE -132 656-147 023-145 523 91,16% 4S Sisäiset erät -13 598-14 008-14 008 97,08% TOIM INTAKATE -146 255-161 031-159 531 91,68% 1420 Henkilöstöpalvelut 3 Toimintatuotot 27 530 21 140 21 140 130,23% 4 Toimintakulut -629 433-681 576-681 576 92,35% ULK. TOIM INTAKATE -601 903-660 436-660 436 91,14% 4S Sisäiset erät -65 846-76 277-76 277 86,32% TOIM INTAKATE -667 749-736 713-736 713 90,64% 1421 Luottamusmiestoiminta 3 Toimintatuotot 15 075 14 000 14 000 107,68% 4 Toimintakulut -297 511-333 714-333 714 89,15% ULK. TOIM INTAKATE -282 436-319 714-319 714 88,34% 4S Sisäiset erät -44 727-45 903-45 903 97,44% TOIM INTAKATE -327 164-365 617-365 617 89,48% 1422 Työsuojelutoiminta 3 Toimintatuotot 3 025 2 300 2 300 131,52% 4 Toimintakulut -195 580-207 622-207 622 94,20% ULK. TOIM INTAKATE -192 555-205 322-205 322 93,78% 4S Sisäiset erät -22 146-21 915-21 915 101,05% TOIM INTAKATE -214 701-227 237-227 237 94,48% 1423 Henkilöstön kehittäminen 3 Toimintatuotot 4 560 0 0 /0 4 Toimintakulut -137 864-221 000-221 000 62,38% ULK. TOIM INTAKATE -133 304-221 000-221 000 60,32% 4S Sisäiset erät -4 230 0 0 /0 TOIM INTAKATE -137 534-221 000-221 000 62,23% 1424 Työpaikkaruokailu 4 Toimintakulut -32 987-39 200-39 200 84,15% ULK. TOIM INTAKATE -32 987-39 200-39 200 84,15% 4S Sisäiset erät -26 100-26 100-26 100 100,00% TOIM INTAKATE -59 087-65 300-65 300 90,49% 1425 Henkilöstön virkistys 4 Toimintakulut -34 076-40 000-40 000 85,19% ULK. TOIM INTAKATE -34 076-40 000-40 000 85,19% TOIM INTAKATE -34 076-40 000-40 000 85,19%

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 4 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1426 Henkilöstön huomioiminen 4 Toimintakulut -33 305-52 723-52 723 63,17% ULK. TOIM INTAKATE -33 305-52 723-52 723 63,17% TOIM INTAKATE -33 305-52 723-52 723 63,17% 1427 Työterveydenhuolto 3 Toimintatuotot 929 734 861 600 861 600 107,91% 4 Toimintakulut -1 805 062-1 725 372-1 725 372 104,62% ULK. TOIM INTAKATE -875 328-863 772-863 772 101,34% 4S Sisäiset erät 852 957 813 223 813 223 104,89% TOIM INTAKATE -22 372-50 549-50 549 44,26% 1428 Henkilöstöpankki 4 Toimintakulut -20 109-99 513-58 513 34,37% ULK. TOIM INTAKATE -20 109-99 513-58 513 34,37% 4S Sisäiset erät -110 0 0 /0 TOIM INTAKATE -20 218-99 513-58 513 34,55% 1429 Koululaisten kesätyöpaikat 4 Toimintakulut -183 817-188 078-188 078 97,73% ULK. TOIM INTAKATE -183 817-188 078-188 078 97,73% 4S Sisäiset erät -80 0 0 /0 TOIM INTAKATE -183 897-188 078-188 078 97,78% 1440 Kansainvälinen toiminta 3 Toimintatuotot 33 108 19 550 19 550 169,35% 4 Toimintakulut -120 103-116 550-115 750 103,76% ULK. TOIM INTAKATE -86 995-97 000-96 200 90,43% 4S Sisäiset erät -11 114 0 0 /0 TOIM INTAKATE -98 109-97 000-96 200 101,98% 1441 Viestintä ja suhdetoiminta 4 Toimintakulut -362 599-404 698-401 298 90,36% ULK. TOIM INTAKATE -362 599-404 698-401 298 90,36% 4S Sisäiset erät -41 014-40 697-40 697 100,78% TOIM INTAKATE -403 613-445 395-441 995 91,32% 1442 Kotkan markkinointi 3 Toimintatuotot 609 6 000 6 000 10,15% 4 Toimintakulut -111 239-110 000-108 700 102,34% ULK. TOIM INTAKATE -110 630-104 000-102 700 107,72% 4S Sisäiset erät -89 650-90 000-90 000 99,61% TOIM INTAKATE -200 280-194 000-192 700 103,93% 1460 Meripäivät 3 Toimintatuotot 212 644 195 200 195 200 108,94% 4 Toimintakulut -339 008-352 152-352 152 96,27% ULK. TOIM INTAKATE -126 364-156 952-156 952 80,51% 4S Sisäiset erät -16 618-3 120-3 120 532,61% TOIM INTAKATE -142 981-160 072-160 072 89,32% 1470 Matkailupalvelu 3 Toimintatuotot 15 468 6 900 6 900 224,18% 4 Toimintakulut -289 837-327 819-321 219 90,23% ULK. TOIM INTAKATE -274 369-320 919-314 319 87,29% 4S Sisäiset erät -69 344-74 635-74 635 92,91% TOIM INTAKATE -343 714-395 554-388 954 88,37% 1480 Maaseututoimi 3 Toimintatuotot 44 440 0 0 /0 4 Toimintakulut -45 434-38 000-38 000 119,56% ULK. TOIM INTAKATE -995-38 000-38 000 2,62% 4S Sisäiset erät -131 0 0 /0 TOIM INTAKATE -1 125-38 000-38 000 2,96%

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 5 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1491 Keskusvarasto 3 Toimintatuotot 667 159 670 000 670 000 99,58% 4 Toimintakulut -897 066-940 973-938 973 95,54% ULK. TOIM INTAKATE -229 908-270 973-268 973 85,48% 4S Sisäiset erät -140 394-144 678-144 678 97,04% TOIM INTAKATE -370 301-415 651-413 651 89,52% 1492 Kuljetustoimisto 3 Toimintatuotot 13 608 10 000 10 000 136,08% 4 Toimintakulut -151 513-153 970-153 970 98,40% ULK. TOIM INTAKATE -137 905-143 970-143 970 95,79% 4S Sisäiset erät 56 638 61 300 61 300 92,40% TOIM INTAKATE -81 267-82 670-82 670 98,30% 1600 Controller ja rahoitus 3 Toimintatuotot 7 907 2 000 2 000 395,35% 4 Toimintakulut -1 028 130-1 080 020-1 045 020 98,38% ULK. TOIM INTAKATE -1 020 223-1 078 020-1 043 020 97,81% 4S Sisäiset erät -170 029-188 934-188 934 89,99% TOIM INTAKATE -1 190 251-1 266 954-1 231 954 96,61% 1610 Seutupalvelut 3 Toimintatuotot 13 938 300 000 300 000 4,65% 4 Toimintakulut -289 109-575 000-575 000 50,28% ULK. TOIM INTAKATE -275 171-275 000-275 000 100,06% 1611 Rahoitusos. muiden h lli i ii j k 1612 Tutkimus- ja k hittä i h kk t TOIM INTAKATE -275 171-275 000-275 000 100,06% 4 Toimintakulut -49 190-49 190-49 190 100,00% ULK. TOIM INTAKATE -49 190-49 190-49 190 100,00% TOIM INTAKATE -49 190-49 190-49 190 100,00% 3 Toimintatuotot 12 782 0 0 /0 4 Toimintakulut -525 112-536 100-528 400 99,38% ULK. TOIM INTAKATE -512 330-536 100-528 400 96,96% 4S Sisäiset erät -7 006 0 0 /0 TOIM INTAKATE -519 336-536 100-528 400 98,28% 1613 Merikotka 4 Toimintakulut -552 436-626 000-576 000 95,91% ULK. TOIM INTAKATE -552 436-626 000-576 000 95,91% TOIM INTAKATE -552 436-626 000-576 000 95,91% 1620 Muut projektit 3 Toimintatuotot 177 838 205 000 205 000 86,75% 4 Toimintakulut -191 214-221 293-221 293 86,41% ULK. TOIM INTAKATE -13 376-16 293-16 293 82,10% 4S Sisäiset erät -9 727-13 791-13 791 70,53% TOIM INTAKATE -23 104-30 084-30 084 76,80% 1640 Tietohallinto 3 Toimintatuotot 200 0 0 /0 4 Toimintakulut -2 579 247-2 640 702-2 625 702 98,23% ULK. TOIM INTAKATE -2 579 047-2 640 702-2 625 702 98,22% 4S Sisäiset erät 2 588 103 2 554 861 2 554 861 101,30% TOIM INTAKATE 9 056-85 841-70 841-12,78% Yhteensä 3 Toimintatuotot 4 723 460 8 875 190 7 375 190 64,05% 4 Toimintakulut -26 412 152-27 745 633-27 545 934 95,88% ULK. TOIM INTAKATE -21 688 691-18 870 443-20 170 744 107,53% 4S Sisäiset erät 2 106 435 2 008 414 2 008 414 104,88% TOIM INTAKATE -19 582 256-16 862 029-18 162 330 107,82%

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KH tuloslaskema 1.1.-31.12.2013 6 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE 4S Sisäiset erät TOIM INTAKATE 6 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä 30 Myyntituotot 817 219 672 400 672 400 121,54% 32 Maksutuotot 23 705 33 200 33 200 71,40% 33 Tuet ja avustukset 1 149 985 1 380 400 1 380 400 83,31% 34 Muut toimintatuotot 2 726 827 6 788 990 5 288 990 51,56% 37 Valmistus omaan käyttöön 5 723 200 200 2861,54% 3 Toimintatuotot 4 723 460 8 875 190 7 375 190 64,05% 40 Henkilöstökulut -7 244 328-7 664 749-7 582 150 95,54% 43 Palvelujen ostot -12 541 301-12 874 762-12 822 662 97,81% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -675 436-737 216-737 216 91,62% 47 Avustukset -4 369 737-4 281 766-4 281 766 102,05% 48 Muut toimintakulut -1 581 348-2 187 140-2 122 140 74,52% 4 Toimintakulut -26 412 152-27 745 633-27 545 934 95,88% -21 688 691-18 870 443-20 170 744 107,53% S8 Sisäiset tuotot 3 617 534 3 572 379 3 572 379 101,26% S9 Sisäiset kulut -1 511 099-1 563 965-1 563 965 96,62% 4S Sisäiset erät 2 106 435 2 008 414 2 008 414 104,88% -19 582 256-16 862 029-18 162 330 107,82% 60 Rahoitustuotot ja -kulut 929 447 0 0 /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut 929 447 0 0 /0-18 652 809-16 862 029-18 162 330 102,70% SK Sisäinen korko -5 462 0 0 /0 6S Sisäinen korko -5 462 0 0 /0 70 Poistot ja arvonalentumiset -100 633-117 299-117 299 85,79% 7 Poistot ja arvonalentumiset -100 633-117 299-117 299 85,79% -18 758 904-16 979 328-18 279 629 102,62% 7 251 116 0 0 /0-11 507 788-16 979 328-18 279 629 62,95% Talous Tilinpäätöksessä toimintakatteen ylitys lisätalousarvioon on 1,4 milj. euroa. Tasapainatusohjelman mukaisesti määrärahoja karsittiin 0,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 205 heikensi toimintakatetta 1,5 milj. euroa. Myyntivoittojen arvioitiin jäävän 1,3 milj. euroa ja pysäköinninvalvonnan tulojen 0,2 milj. euroa tavoitteesta. Myyntivoittoja kertyi 2,0 milj. euroa, josta kaupunkisuunnittelun osuus on 0,2 milj. euroa ja tilapalvelun 1,8 milj. euroa. Katariinankallion tonttikauppojen siirtyminen vuodelle 2014 pienensi ennustettuja myyntivoittoja. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti puhelinosakkeiden myyntivoitto on tilinpäätöksen yhteydessä käsitelty arvopaperien myyntivoittona eikä pysyvien vastaavien myyntivoittona, jolloin erä siirtyi muista toimintatuotoista muihin rahoitustuottoihin. Katariinankallion tonttikauppojen siirtymisen vaikutus oli 0,5 milj. euroa ja puhelinosakkeiden kirjaustavan muutoksen vaikutus 0,9 milj. euroa toimintakatteen tasolla.

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 7 HALLINNON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Kaupunki on kilpailukykyinen työantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Esimiesinfot 5 kertaa ja esimieskoulutukset. Esimiesinfot: -29.1.2013 (osallistujia 100) -19.3.2013 (osallistujia 93) -14.5.2013 (osallistujia 85) -10.9.2013 (osallistujia 93) -19.11.2013 (osallistujia 100) Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2013 ja vuodelle 2014. Esimieskoulutus: -Varhaisen tuen kiertue esimiehille vuodenvaihteessa 2012- - 2013 -Avoimen keskustelukulttuurin luominen 23.4.2013 (osallistujia 30) -Esimies, turvaa voimavarasi 17.9.2013 (osallistujia 53) -Esimiehen motivointitaidot 28.11.2013 (osallistujia 55) -Ikäjohtamiskoulutus 12.12.2013 (osallistujia 60) Kehityskeskustelujen toteuttaminen. Kehityskeskustelulomakkeet on uusittu ja otettu käyttöön elokuussa. Kaudella elokuu 2013 - elokuu 2013 kehityskeskustelujen toteutuminen 1492 aloitettua/täytettyä lomaketta kehityskeskusteluohjelmassa (noin 50 %) 3000 keskustelijaa kehityskeskusteluohjelmassa paperilla käytyjä arviolta noin 50-150 keskustelua

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus. Henkilökunnan hyvinvoinnin ja ammattitaidon turvaaminen. 8 Esimiehillä on käytössä ajantasaiset ja päivitetyt henkilöstöpoliittiset linjaukset ja ohjeet. Toteutetaan tvaprojektin mukaista tehtävän vaativuuteen perustavaa palkkausjärjestelmää. Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä. Henkilökunnalle suunnatut koulutukset. Henkilöstöstrategia 2013-2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.3.2013 Kaupungin henkilökunnalle suunnatut henkilöstöstrategian jalkautusseminaarit on pidetty 28.5. ja 30.5. (yhteensä 207 osallistujaa). Laadittu lukuisa joukko henkilöstölinjauksia ja -ohjeita yhdenmukaistamaan esimiestoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa koko kaupungintasolla. TVA-projekti saatu päätökseen. Uudet tva-mukaiset palkat on määritelty ja laitettu maksuun. Henkilökohtaisen lisän myöntämiskriteeristö on päivitetty ja hyväksytty kesäkuussa henkilöstöjaostossa. Henkilökohtaiset lisät jaettu uuden ohjeen mukaisesti. Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2013 ja vuodelle 2014. -23.4.2013 Avoin keskustelukulttuuri (esimieskoulutus 30 osallistujaa) -21.5.2013 Hyvä työyhteisö (155 osallistujaa) -31.5.2013 KVTES työaikamääräykset (36 osallistujaa) -3.6.2013 Ravinto- ja liikuntaseminaari (157 osallistujaa) -19.9.2013 Nopeammin ja fiksummin (66 osallistujaa) -15.10.2013 Positiivisen ilmapiirin puolesta (osallistujia 165) -2. - 12.12.2013 Office-koulutuksia (osallistujia 82)

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 9 Työhyvinvointietujen käyttö. Uudelleensijoitettujen onnistumisaste väh. 90 %. Työterveyshuollon käyntimäärien seuranta Työhyvinvointietujen käyttö: -liikunta-aktiviteetit (kuntosalit, avantouinti, uimahalli) 14936 käyntiä -kulttuuriharrastukset (teatteri, sinfonietta, Vellamo, Maretarium) 1014 käyntiä Uudelleensijoitettuja ja työkokeiluja 31 kpl, onnistuneita 27 kpl, onnistumisaste 87 % Työterveyden käyntimäärät: Työterveyslääkäri 8508 kpl Työterveyshoitaja 4687 kpl Työterveysfysioterapeutti 785 kpl Työpsykologi 193 kpl Työterveysneuvottelujen määrä 118 kpl Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Henkilöstöohjelman 2015 tavoitteet on saavutettu Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. Arviointikriteerit/ mittarit Henkilöstöohjelman ohjaaminen ja seuranta Henkilöstösuunnitelman systematisointi ja henkilöstöohjelman ja henkilöstöstrategian toteuttaminen. Vuodelle 2013 laadittu henkilöstösuunnitelma on rekrytointien ja täyttölupien pohjana. Täyttöluvat: Vakituiset 75 kpl Määräaikaiset 280 kpl Yhteensä 355 kpl (hyväksyttyjä 343, hylättyjä 12) HTV2 (vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin) Vakituiset 2218,7 (2011 2237,0, väh. 18,3) Määräaikaiset 657,7 (2011 758,4, väh. 100,7) Yhteensä: 2876,4 (2011 2995,4, väh. 119)

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 10 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö, toimet 10 10,5 8 8 3 Asianhallinta Henkilöstö, virat 2 2 2 2 2 Henkilöstö, toimet 9 9,5 9,5 10,5 11 Lakiasiat Henkilöstö, virat 1 1 1 1 1 Henkilöstö, toimet 1 1 1 1 1 Henkilöstöpalvelut Suoritetavoitteet Sisäiset koulutukset / valmennukset, henkilöt 1 293 1 100 1 100 1 230 1 115 Esimieskoulutus, EVA ja JET, osall. henkilöt 20 23 23 10 207 Voimavarat Henkilöstö - vakinaiset, virka 2 3 3 3 3 - vakinaiset, toimi 7 6 6 6 5,6 - määräaikaiset, toimi 1 - päätoimiset pääluottamusmiehet, virka 2 2 2 2 2 - päätoimiset pääluottamusmiehet, toimi 3 3 3 3 3 -työsuojeluvaltuutetut, virka 1 1 1 1 1 - työsuojeluvaltuutetut, toimi 1,5 1,5 1,5 1,5 1,6 Pysäköinninvalvonta Suoritetavoitteet Maksukehoitukset, kpl 13 709 13 005 8 444 11 071 Voimavarat Henkilöstö, virat 4 5 5 6 Henkilöstö, toimet 1 1 Keskusvarasto Voimavarat Henkilöstö, toimet 7 7 8 Kuljetusyksikkö Voimavarat Henkilöstö, toimet 4 4 4

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kaupungin oma Facebook-sivu 11 Kaupungin eri Facebook- tilien fokus ja työnjako on määritelty. Merikaupunki Kotka Facebook-tilin laajentaminen kaupunkilaisten säännölliseksi keskusteluareenaksi. Merikaupunki Kotkan tykkääjien määrä vähintään kaksinkertaistuu. Kaupungin Facebooktilien kävijämäärät ovat yhä kasvussa ja mm. Merikaupunki Kotka -tilin tykkääjien määrä on yli kaksinkertaistunut. Facebookin lisäksi myös Avoinkotka-palvelu on vakiintunut ja useita Twitter-tilejä on otettu käyttöön. Viestintä ja tiedon kulku Kaupungin tiedottajaverkoston ja internetin päätoimittajaryhmän toiminta Yhteydet tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin Kaupungin sidosryhmien tiedottajaverkoston toiminnan kehittäminen. Mediatapaamisten ja - vierailujen lisääminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sidosryhmien tiedottajaverkosto on kokoontunut harvakseltaan. Mediatapaamisia on ollut useita sekä suomalaisten että venäläisten toimittajien kanssa. Yksittäiset ja ryhmämatkailijat Matkailutarjonta ja - palvelut eri kohderyhmille Tavoitteena kustannustehokkaat ja asiantuntevat palvelut niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijaryhmille, erityiskohderyhmänä venäläiset matkailijat. Synkronointi seudulliseen kokonaisuuteen. Yöpymisvuorokaudet K-H Seutu (tammimarraskuu)163 006, joista venäläisiä 40 644. Tax free-myynti, Kotkan osuus 3,8% (muutos + 2%)

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 12 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Matkailuyrittäjyyden tukeminen Kotkan imago ja tunnettuus Virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä. Elinkeinoilmaston parantaminen, Y4- elinkeinoilmastoprojektin laadullinen arvio Matkailuyrittäjäyhteistyö Kärkikohteiden kävijämäärät Yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa kokeillaan. Aktiivinen vuorovaikutus yritysten ja yrittäjien kanssa. Elinkeinoilmasto nousussa Suomen yrittäjien ja EK:n barometreilla mitattuna. Tiivis kehittämis- ja viestintäyhteistyö yrittäjien kanssa. Synkronointi seudulliseen kokonaisuuteen. Kotka tunnetaan Suomessa ja ulkomailla kärkikohteidensa/tuotteidensa ansiosta (Merikeskus Vellamo, Maretarium, Meripäivät) Yritysvaikutusten arviointikokeilu on suunniteltu ja aloitetaan 2/2014 kuntatekniikassa. Kuukausittain yrittäjien ja kaupunginjohdon tapaamiset. Y4 - sopimus allekirjoitettu. Kaakko135 yrittäjäyhteistyö, yritystilaisuudet 4 kertaa vuodessa ja sähköiset uutiskirjeet, n. kerran kuussa. Seutumarkkinointiryhmän palaverit kuukausittain. Esite- ja karttajakelut Pietari, Vaalimaa, ABC-asemat, kauppakeskukset ja marketit, Opastetut ryhmät 128, joissa yht. 4117 hlöä Maretarium pääsyliput 38 831, joista ulkomaalaisia 9.365, koko talon kävijämäärä n. 80 000, Merikeskus Vellamo kokonaiskävijämäärä 104 471, joista ulkomaalaisia 10 110. Langinkosken museon kävijämäärät 13 138, joista ulkomaalaisia 5 762 Kotkan Meripäivillä vieraili 230 000 päiväkävijää.

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 13 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 Suoritetavoitteet Lehdistövierailut 4 6 6 5 6 Sidosryhmätapaamiset ml. matkailu 10 28 28 22 20 Intranetin käyttö/muu viestintä, 1 1 1 2 6 kysely Kans.välinen toiminta, tapaami- 6 20 20 12 14 set/vierailut PK-yritysbarometrikysely 2 2 2 1 Voimavarat Henkilöstö, virat 0,3 1 1 Henkilöstö, toimet 4 4 4 5 4 Projektihenkilöstö 1 Matkailutoimisto Suoritetavoitteet Kotka-kysely markkinointitapahtumassa 0 1 0 Sähköiset asiakaskyselyt 1 0 0 Majoitusvuorokaudet yhteensä 131 789 137 158 137 158 140 006 165 252 Majoitusvuorokaudet ulkomaiset 37 954 38 877 38 877 54 332 76 591 Käynnit www.visitkotka.fi 6 759 13 267 sivuilla/kk Käynnit www.visitkotka.fi vieraskielisillä 4 084 4 086 sivuilla/kk Voimavarat Henkilöstö, virat 1 1 1 1 1 Henkilöstö, toimet 4 4 4 4 4

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 14 TALOUDEN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Tuetaan esimiesten ja työyhteisöjen työskentelyä neuvomalla, ohjeistamalla ja ennakoimalla Talousarvioprosessi kuvataan ja vuorovaikutteinen valmistelu ulotetaan kaikille vastuualueille Talousarvioprosessin kuvaus on tehty. Prosessien yhtenäistäminen controlleryksikössä käynnissä, vuorovaikutteista talousarviovalmistelua kehitetään kevään Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Uusien sähköisten palvelujen määrä ja käyttö ICT hyödynnetty laajaalaisesti palvelutuotannossa Kokonaisarkkitehtuurityö Sähköisen asioinnin alusta on tuotantokäytössä. Sähköisten asiointipalvelujen prosessit kuvataan osana kokonaisarkkitehtuurityötä. 2014 aikana. Lomakeohjelmiston koulutukset järjestetty pilotointiryhmälle. Asiointialusta asennettu tuotanto ja testituolelle Kokonaisarkkitehtuurin kaupunkikohtainen hallinttamallin versio 0.5 valmistunut. Tietoarkkitehtuurin valmistelu käynnistynyt. Prosessikuvausjärjestelmän hankintasuunnitelma meneillään. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Arviointikriteerit/ mittarit Kaupungin rahoituskokonaisuus ja uusien rahoitusmuotojen käyttöönotto arvioitu Valmistellaan konsernihallinnon henkilöstösuunnitelman mukaiset toiminnan muutokset Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12. Suunnitelma valtuustokaudelle Kassapalvelujen toimintamalli suunniteltu. Tietohallinnon tehtävät ja asema määritelty. Rahoituspolitiikka 2014 keväällä valtuustoon ja uusia rahoitusmuotoja tapauskohtaisesti otetaan käyttöön. Kassapalveluiden kartoitus tehty, ASPA aloittaa toimintansa kesällä 2014. Tietohallinto on yhdessä vastuualueessa, tehtävien määrittely jatkuu. Kassan riittävyys Maksuvalmiuspäivät 15 päivää -17,6 päivää

69, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II Mittarit ja tunnusluvut 15 Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 Asiakastapahtumat kassapalveluissa 13 198 11 173 9 662 8 904 8 858 Henkilöstö HTV2, controllertoiminnot ja rahoitus 10 12 13 14 14,5 HTV2, tietohallinto 18 18 16 21 2 HTV2 yhteensä 28 30 29 35 16,5 Resurssit Toimintakulut, euroa/ asukas 53,15 62,30 71,05 72,93 65,85 Työasemien määrä Pöytäkoneet 3 700 4 075 4 340 5 750 1903 Kannettavat 912 Sähköisten palvelujen määrä asiointialustalla 15

70, KH 24.3.2014 17:00 KH: 340/2014 Talouden seuranta 28.2.2014 Kh 24.3.2014 Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Controllerit Riitta Reponen, puh. 234 4682 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maarit Heikkilä, puh. 040 837 3386 Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta 28.2.2014../. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma 28.2.2014 on 15,4 % (16,4 % helmikuussa 2013) ja vuosikate 10,8 miljoonaa euroa (4,2 helmikuussa 2013). Lautakuntien toiminta ja talous Kaupunginhallitus Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Toteutunut Ennuste Vastuualue Tavoite 2014 1/2014 2014 Ero ennuste - tavoite Tilapalvelu 3,25 0,00 0,15-3,10 Kaupunkisuunnittelu 2,75 0,03 1,97-0,78 Kaupunginhallitus 0,00 0,00 0,50 0,50 YHTEENSÄ 6,00 0,03 2,62-3,38 Katariinankallion tonttikaupat sekä Kaakon Taitoan osakemyynti toteutuvat kevään aikana. Hovinsaaressa toteutunee tonttikauppoja vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta Määrärahavaraus erikoissairaanhoidon ennakoihin on n. 1,5 milj. euroa laskutusta pienempi. Tammi-helmikuun tuotelaskutukseen nähden on Kotkan käyttö ollut kuitenkin ennakkoja vähäisempää, lähes 0,6 milj. euroa ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Carean tehostamistoimenpiteet ja Kotkan omat panostukset ja linjaukset Karhulan sairaalan toiminnan muuttamiseksi ovat keinoja, joilla pyritään saavuttamaan tasapaino talousarviossa olevan vajeen kattamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua on edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan n. 23 %. Vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden kasvu tarkoittaisi n. 5 milj. euron kustannusta. Tammi-helmikuun toteutuman perusteella ennusteeksi laskettu 4,5 milj. euroa, mikä ylittää määrärahan 1,3 milj. eurolla. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystyö on meneillään ja sen tuomia ratkaisuja pyritään saamaan nopeasti käytäntöön. Riskinä tällä hetkellä on budjetin ylittyminen ulkopuolisten sijoitusten osalta n. 0,8 milj. euroa.

70, KH 24.3.2014 17:00 KH: 340/2014 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Opetustoimen vastuualueella henkilöstömenot tulevat ylittymään tammihelmikuun toteutuman perusteella perusopetuksessa 0,6 milj. euroa ja lukiokoulutuksessa 0,28 milj. euroa. Henkilöstömenojen ylitykset johtuvat liian pienistä määrärahavarauksista talousarvioon; perusopetuksessa 0,8 milj. euroa ja lukiokoulutuksessa 0,35 milj. euroa vähemmän verrattuna v. 2013 lisätalousarvioon. Summissa ei ole huomioitu opetustoimen suuria hankerahoituksia ryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasaarvoon. Hankkeet eivät vaikuta toimintakatteeseen, koska tuloa vastaava summa käytetään henkilöstön palkkaamiseen. Kotikuntakorvaukset ylittynevät, jos muille kunnille ja laitoksille maksettavat korvaukset ovat v. 2013 tasolla, arvio ylityksestä on 0,24 milj. euroa. Kotkalaisista Kotka svenska samskolanin oppilaista maksetaan kotikuntarahoituksen lisäksi 1000 euroa / oppilas, määrärahalisäys on huomioitu talousarviossa. Lisäksi on uhkana toisiin kuntiin sijoitettujen kotkalaisten oppilaiden korvauskäytännön muuttuminen, aiemmin on veloitusperustana ollut koulun keskimääräinen hinta, uusien määräysten mukaan sijoittavalla kunnalla on oikeus veloittaa erikseen tarvittavat ohjaaja ja avustajapalvelut sekä muut menot aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Käytettävistä palveluista ja eri kuntien käytännöistä ei ole esittää arviota. Tekninen lautakunta Kuntatekniikan ennustetaan saavuttavan 0,44 milj. euron säästöt. Säästöjä syntyy leudosta alkutalvesta. Tilapalvelun käyttötalouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena lukuun ottamatta Karhuvuoren koulun väistötilakustannuksia. Kustannusten arvioidaan olevan 0,65 milj. euroa. Tilapalvelun investointimääräraha ylittynee Keskuskoulun korjauskustannusten johdosta. Ylityksen arvioidaan olevan 0,5 milj. euroa. Kymenlaakson Pelastuslaitoksen maksuosuus on budjetoitu 0,3 milj.euroa liian suurena. Lisäksi talousarvioon on kirjattuna eläkekustannuksia 0,2 milj.euroa liikaa. Koko teknisen lautakunnan toimintakatteen ennustetaan olevan 3,9 milj. euroa, kun talousarviossa toimintakate on 3,6 milj.euroa, säästö 0,3 milj.euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakatteen ennustetaan alittuvan 0,2 milj. eurolla, mikä syntyy toimintatuottojen pienenemisestä. Vuokratuottoennuste perustuu voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Uusia huomattavia vuokrasopimuksia ei ennakoida syntyvän. Vuokratuotot jäävät tavoitteestaan 0,14 milj.euroa. Lisäksi ennustetaan kaavoituksen maksutuottojen jäävän 0,13 milj. euroa. Tontinmittaustuottojen tavoitteessa on huomioitu Räskin alueen rakentamisen vaikutukset. Ennuste tuottojen kertymästä tarkentuu vuoden aikana. Toimintakuluissa on huomioitu talousarviota suurempi eläkemenojen väheneminen sekä kantasataman kehittämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Kantasatamahankkeen taloudelliset vaikutukset tarkentuvat kuluvan vuoden aikana. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan toimintatuottojen ja - kustannusten ennustetaan toteutuvan enemmänkin vuoden 2013 tilinpäätöksen kuin talousarvion mu-

70, KH 24.3.2014 17:00 KH: 340/2014 kaisina. Talousarvion ennustetaan ylittyvän 0,26 milj. eurolla, mikä pääasiallisesti muodostuu rakennusvalvonnan toimintatuottojen alituksesta. Rakentaminen on edelleen hiljaista, joten rakennusvalvonnan toimintatuottojen tavoitetaso 0,48 milj. euroa on epärealistinen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä helmikuun lopussa oli 226,1 miljoonaa euroa, lyhytaikaista velkaa oli 14,0 miljoonaa euroa. Keskimääräinen laina-aika oli 9,52 vuotta ja keskikorko 1,60 %. Kassapäivät ovat -17,3. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-helmikuussa 13,5 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on 10,2 % koko maassa, Kotkassa 10,5 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 135,5 % edellisvuodesta. Verotuloissa on Kuntaliiton laskelmien mukaan odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousarvion toteutumiseen. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti../. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen laskennallinen ennuste koko vuodelta olisi 6,0 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että palkkamenot ovat toteutumassa vuoden 2013 toteumaa matalammalla tasolla ja vuoden 2014 talousarvion mukaisesti. Tiedossa olevat riskitekijät loppuvuodelle 2014 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski Taloudellinen vaikutus Kaupunkisuunnittelu Jumalniemen tonttijärjestelyt saadaan +1,2 milj. euroa päätökseen. Myyntivoitto to- teutuu. Terveydenhuolto Carean lopullisen kuntalaskutuksen -1,5 milj.euroa toteutuminen ennakoiden mukaisina Sosiaalihuolto Kodin ulkopuolisten sijoitusten jatkuminen, -0,8 milj euroa uusien toimintamallien viivästyminen YHTEENSÄ -1,1 milj. euroa Kokonaisennuste vuodelle 2014 Helmikuun lopun tilanteen mukainen ennuste näyttää talouden toteutuvan toimintakatetasolla talousarviota alemmalla tasolla. Ennusteessa on kuitenkin paljon sekä positiivisia mahdollisuuksia (Carean laskutus) että negatiivisia tekijöitä (kotikuntakorvaukset, kiinteistöhankkeet).

70, KH 24.3.2014 17:00 KH: 340/2014 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 28.2.2014 liitteineen tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

70, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2014 Kirjanpito Vertailutieto Muutos Muutos Ennuste 28.2. ed. vuoden sama ed. vuoteen % 31.12.2014 ajankohta Toimintatuotot 107,4 17,3 16,8 0,5 3 % 104,7 Toimintakulut -390,1-61,0-60,0-1,0 2 % -393,5 ULKOINEN TOIMINTAKATE -282,7-43,7-43,2-0,5 1 % -288,8 Sisäiset tulot 46,6 7,1 8,3-1,2-14 % 46,6 Sisäiset menot -46,6-7,1-8,3 1,2-14 % -46,6 TOIMINTAKATE -282,7-43,7-43,2-0,5 1 % -288,8 Verotulot 211,1 39,4 34,8 4,7 14 % 210,1 Valtionosuudet 90,8 15,2 14,8 0,4 3 % 90,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0-0,1-0,1 0,0 0,0 Korkotuotot 0,6 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 5,3 0,0 0,0 0,0 Korkokulut -3,0-0,1-0,1 0,0 Muut rahoituskulut -2,9-0,1-0,1 0,0 VUOSIKATE 19,2 10,8 6,2 4,6 74 % 12,2 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -20,2-3,4-3,5 0,1-20,2 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -1,1 7,5 2,8 4,7-8,1 Poistoeron ja varausten muutokset 1,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -6,9

70, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta TELA Tekninen lautakunta SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Toteuma 28.2. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2014 3 Toimintatuotot 0 82 000 0,00 % 82 000 4 Toimintakulut -67-122 539 0,05 % -122 539 ULK. TOIMINTAKATE -67-40 539 0,16 % -40 539 4S Sisäiset erät -915-9 000 0,00 % -9 000 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE -981-49 539 1,98% -49 539 0 3 Toimintatuotot 0 0 0,00 % 0 4 Toimintakulut -211-57 600 0,37 % -57 600 ULK. TOIMINTAKATE -211-57 600 0,37 % -57 600 4S Sisäiset erät 0-400 0,00 % -400 TOIMINTAKATE -211-58 000 0,36% -58 000 0 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 225 619 8 548 750 2,64 % 5 169 128 4 Toimintakulut -4 600 406-27 073 376 16,99 % -27 073 376 ULK. TOIMINTAKATE -4 374 787-18 524 626 23,62 % -21 904 248 4S Sisäiset erät 54 222 2 285 753 2,37 % 2 285 753 TOIMINTAKATE -4 320 564-16 238 873 26,61% -19 618 495-3 379 622 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 35 775 829 350 4,31% 568 775 4 Toimintakulut -260 218-1 613 410 16,13% -1 608 956 ULK. TOIMINTAKATE -224 443-784 060 28,63% -1 040 181 4S Sisäiset erät -50 513-304 786 16,57% -311 733 TOIMINTAKATE -274 955-1 088 846 25,25% -1 351 914-263 068 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 89 250 492 400 18,13% 492 400 4 Toimintakulut -763 400-4 060 323 18,80% -4 060 323 ULK. TOIMINTAKATE -674 150-3 567 923 18,89% -3 567 923 4S Sisäiset erät -442 257-2 724 142 16,23% -2 724 142 TOIMINTAKATE -1 116 407-6 292 065 17,74% -6 292 065 0 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 1 695 895 15 840 743 10,71% 15 640 928 4 Toimintakulut -433 079-2 877 411 15,05% -2 841 518 ULK. TOIMINTAKATE 1 262 816 12 963 332 9,74% 12 799 410 4S Sisäiset erät -56 096-379 994 14,76% -379 994 TOIMINTAKATE 1 206 719 12 583 338 9,59% 12 419 416-163 922 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 1 939 214 15 013 695 12,92% 14 302 249 4 Toimintakulut -6 926 582-47 679 529 14,53% -46 698 786 ULK. TOIMINTAKATE -4 987 368-32 665 833 15,27% -32 396 537 4S Sisäiset erät 6 042 799 36 331 586 16,63% 36 331 586 TOIMINTAKATE 1 055 430 3 665 753 28,79% 3 935 049 269 296 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 3 433 573 26 982 186 12,73% 26 982 187 4 Toimintakulut -32 319 058-210 181 308 15,38% -211 481 309 ULK. TOIMINTAKATE -28 885 485-183 199 122 15,77% -184 499 122 4S Sisäiset erät -1 375 041-9 107 133 15,10% -9 107 133 TOIMINTAKATE -30 260 526-192 306 255 15,74% -193 606 255-1 300 000 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 236 826 1 175 270 20,15% 1 175 270 4 Toimintakulut -286 222-2 006 928 14,26% -2 006 928 ULK. TOIMINTAKATE -49 396-831 658 5,94% -831 658 4S Sisäiset erät -877 281-5 357 359 16,38% -5 357 359 TOIMINTAKATE -926 678-6 189 017 14,97% -6 189 017 0 7S Hallinnon vyörytykset 0 0 3 Toimintatuotot 3 348 143 4 754 433 70,42% 6 616 142 4 Toimintakulut -10 331 432-62 267 111 16,59% -65 247 112 ULK. TOIMINTAKATE -6 983 289-57 512 679 12,14% -58 630 970 4S Sisäiset erät -3 294 917-20 734 525 15,89% -20 734 526 TOIMINTAKATE -10 278 206-78 247 204 13,14% -79 365 496-1 118 292 7S Hallinnon vyörytykset 0 0

70, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma 28.2. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2014 3 Toimintatuotot 3 929 620 19 604 995 20,04% 19 604 995 4 Toimintakulut -3 065 097-18 319 919 16,73% -18 384 010 ULK. TOIMINTAKATE 864 523 1 285 076 67,27% 1 220 985 Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE 864 523 1 285 076 67,27 % 1 220 985-64 091 3 Toimintatuotot 1 618 227 10 068 432 16,07% 10 068 432 4 Toimintakulut -1 332 375-9 890 406 13,47% -9 890 406 ULK. TOIMINTAKATE 285 852 178 026 160,57% 178 026 TOIMINTAKATE 285 852 178 026 160,57 % 178 026 0 3 Toimintatuotot 774 577 3 994 284 19,39% 3 994 284 4 Toimintakulut -670 480-3 978 105 16,85% -3 978 105 ULK. TOIMINTAKATE 104 097 16 179 643,41% 16 179 TOIMINTAKATE 104 097 16 179 643,41 % 16 179 0 3 Toimintatuotot 17 326 719 107 386 537 16,13% 104 696 790 4 Toimintakulut -60 988 628-390 127 965 15,63% -393 450 969 TOIMINTAKATE -43 661 908-282 741 428 15,44 % -288 754 179-6 019 699

70, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa TP 2013-293 159 TP 2013 116 378 TA 2014-282 741 TA 2014 117 172 Toteutuma % Ero Toteutuma % 2013 2014 2013 2014 %-ero euroina 2013 2014 2013 2014 %-ero euroina Tammi -23 083-20 997 7,9 7,4-0,4 1 266 Tammi 9 289 9 533 8,0 8,1 0,2 181 Helmi -47 184-43 662 16,1 15,4-0,7 1 846 Helmi 18 640 18 536 16,0 15,8-0,2-232 Maalis -72 548 24,7 0,0 Maalis 27 733 23,8 0,0 Huhti -100 088 34,1 0,0 Huhti 37 297 32,0 0,0 Touko -120 244 41,0 0,0 Touko 46 596 40,0 0,0 Kesä -151 398 51,6 0,0 Kesä 61 101 52,5 0,0 Heinä -175 835 60,0 0,0 Heinä 70 258 60,4 0,0 Elo -198 737 67,8 0,0 Elo 79 498 68,3 0,0 Syys -223 075 76,1 0,0 Syys 88 659 76,2 0,0 Loka -239 399 81,7 0,0 Loka 97 563 83,8 0,0 Marras -261 988 89,4 0,0 Marras 106 834 91,8 0,0 Joulu -293 159 100,0 0,0 Joulu 116 378 100,0 0,0 Ero Toimintakatteen toteutumaprosentti Henkilöstömenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 16,1 24,7 7,9 15,4 7,4 100,0 89,4 81,7 76,1 67,8 60,0 51,6 41,0 34,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2013 2014 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 8,0 16,0 23,8 32,0 8,1 15,8 52,5 40,0 60,4 68,3 76,2 91,8 100,0 83,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2013 2014

70, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2013 102 699 TP 2013 395 858 TA 2014 107 387 TA 2014 390 128 Toteutuma % Ero Toteutuma % Ero 2013 2014 2013 2014 %-ero euroina 2013 2014 2013 2014 %-ero euroina Tammi 10 600 10 799 10,3 10,1-0,3-286 Tammi 33 684 31 796 8,5 8,2-0,4-1 401 Helmi 16 809 17 327 16,4 16,1-0,2-250 Helmi 63 993 60 989 16,2 15,6-0,5-2 078 Maalis 23 539 22,9 0,0 Maalis 96 087 24,3 0,0 Huhti 31 892 31,1 0,0 Huhti 131 980 33,3 0,0 Touko 38 553 37,5 0,0 Touko 158 797 40,1 0,0 Kesä 47 066 45,8 0,0 Kesä 198 464 50,1 0,0 Heinä 55 816 54,3 0,0 Heinä 231 651 58,5 0,0 Elo 62 442 60,8 0,0 Elo 261 179 66,0 0,0 Syys 69 602 67,8 0,0 Syys 292 678 73,9 0,0 Loka 85 831 83,6 0,0 Loka 325 231 82,2 0,0 Marras 92 909 90,5 0,0 Marras 354 897 89,7 0,0 Joulu 102 699 100,0 0,0 Joulu 395 858 100,0 0,0 Toimintatulojen toteutumaprosentti Toimintamenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 83,6 90,5 67,8 60,8 54,3 45,8 37,5 31,1 16,1 22,9 10,1 16,4 10,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 2013 2014 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 100,0 89,7 73,9 82,2 66,0 58,5 50,1 40,1 33,3 24,3 8,2 15,6 16,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,5 2013 2014

71, KH 24.3.2014 17:00 OPSI: 195/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tarkistamisesta vuodelle 2013 Lanula 4.3.2014 / 18 Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 19.12.2013 Dnro 92/221/2013 tarkistanut vuoden 2013 opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävää valtionosuutta. Tarkistuksessa on korjattu v. 2013 keskimääräisiä oppilas- ja opiskelijamääriä sekä kunnan rahoitusosuutta. Kotkan kaupunki maksaa vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisää 209 828. Tarkistuksen jälkeen on Kotkan kaupunki maksanut vuoden 2013 opetusja kulttuuritoimen valtionosuuksia 7 811 988. Valtionosuuspäätökseen saa hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista../. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Hyväksyttiin. Kh 24.3.2014./. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätös. Ei oikaisuvaatimusohjetta

71, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma

72, KH 24.3.2014 17:00 OPSI: 171/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2014 Lanula 4.3.2014 / 19 Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään 31.12.2013 Dnro 80/221/2013 myöntänyt Kotkan kaupungille valtionosuutta vuodelle 2014 liitteen mukaisesti. Päätöksellä myönnetään valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuja koulutusmuotoja, kulttuurilaitoksia, liikuntatoimintaa ja nuorisotyötä varten. Kotkan kaupungin saama opetus- ja kulttuuritoimen ennakoitu valtionosuus vuodelle 2014 on -7 467 349. Päätökseen tyytymätön saa vaatia oikaisua opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä lukien. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Hyväksyttiin. Kh 24.3.2014./. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätös. Ei oikaisuvaatimusohjetta

72, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma

73, KH 24.3.2014 17:00 KH: 77/2013 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2014 Kh 24.3.2014 Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan 1.1.2010. Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne. Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain. Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on kokouksessaan 4.3.2014 / 19 käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä. Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot (419 465 euroa) ja kotikuntakorvausmenot (-1 178 125 euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi. Valtionosuusmaksatuksen yhteydessä suoritettava elatustuen takaisinperinnän palautus (70 786 euroa) kirjataan toimintatuloksi kaupungin sosiaalihuoltoon. Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2014 peruspalvelujen rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, 91 003 090 euroa.

73, KH 24.3.2014 17:00 KH: 77/2013 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) 2012 2013 2014 Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 228,1 8,5 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,2 0,2 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 9,5 8,9 9,6 0,7 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-180,1-8,1 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,4 Verotulotasaus -3,3-2,7-2,0 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -8,0-7,8-7,5 0,3 omarahoitusosuudella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,0 1,7 0,0-1,7 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,7 90,2 91,0 0,8./. Valtiovarainministeriön 30.12.2013 tekemä päätös VM/2970/02.02.06.00/2013 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtionvarainministeriön www-sivuilta kohdasta: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/201401 09Vuoden/name.jsp./. Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuodelle 2014 on esityslistan liitteenä. Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2014. Toimeenpano: Ote: Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

73, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

74, KH 24.3.2014 17:00 KH: 184/2014 Valtionperinnön vastaanottaminen Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh. 234 4222./. Valtiokonttori on luovuttanut Kotkan kaupungille oheisen liitteen mukaisen valtionperinnön käytettäväksi vanhusten huoltoon. Valtiokonttorin päätös jaetaan kokoukseen osallistuville. Perukirjan mukaan kuolinpesän säästö on n. 81.000 euroa. Valtiokonttorin päätös ei ole vielä lainvoimainen. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee valtiokonttorin päätöksen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: talouden vastuualue / Spännäri vanhustenhuollon vastuualue / Rosqvist Ei oikaisuvaatimusohjetta

75, KH 24.3.2014 17:00 KH: 252/2013 ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta; kokoonpano tasa-arvosäännökset huomioon ottaen Kh 4.2.2013 / 46 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu johtosäännön 2 :n mukaan neljä jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kotkan osalta kaupunginhallitus valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hamina ja Pyhtää valitsevat molemmat yhden jäsenen. Kukin kunta voi lisäksi nimetä johtokuntaan asiantuntijan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - valita ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kalenterivuosiksi 2013-2016 - nimetä johtokuntaan asiantuntijaksi tietohallintopäällikkö Juha Redsvenin kalenterivuosiksi 2013-2016. Päätös: Kaupunginhallitus päätti - valita ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) kalenterivuosiksi 2013-2016 seuraavasti: Mika Aleksandroff (Niina Salmi) Mikko Kähärä (Veikko Räsänen) - nimetä johtokuntaan asiantuntijaksi tietohallintopäällikkö Juha Redsvenin kalenterivuosiksi 2013-2016. Kh 20.5.2013 / 192 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206./. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjanote 19.3.2013 on esityslistan liitteenä. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että johtokunnan kokoonpano ei ole tasa-arvosäännösten mukainen. Johtokunta on saattanut asian tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten Kotkan ja Haminan kaupunginhallituksille sekä Pyhtään kunnanhallitukselle. Pyhtää on käsitellyt asian, mutta on merkinnyt sen vain tiedoksi. Haminan osalta ei ole tietoa, millä tavalla asia on ollut siellä esillä. Johtokunnassa on siis neljä jäsentä, mikä tasa-arvosäännösten nojalla tarkoittaa sitä, että johtokunnassa tulisi olla kaksi naispuolista ja kaksi miespuolista jäsentä.

75, KH 24.3.2014 17:00 KH: 252/2013 Näin ollen Kotkan osalta voitaneen menetellä niin, että alla sanotuista kahdesta miespuolisesta johtokunnan jäsenestä toisen tilalle nimetään naispuolinen henkilö. Tämän jälkeen Hamina ja Pyhtää sopinevat keskenään, kumpi vaihtaa miespuolisen jäsenen naispuoliseksi. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano (henkilökohtainen varajäsen suluissa): Mika Aleksandroff (Niina Salmi), Kotka Mikko Kähärä (Veikko Räsänen), Kotka Rami Hasu (Onni Rinne), Hamina Matti Rupponen (Olli Nuuttila), Pyhtää Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää saattaa omalta osaltaan ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanon vastaamaan tasa-arvosäännöksiä ja päättää valita jommankumman johtokunnassa Kotkaa edustavan miespuolisen jäsenen tilalle naispuolisen henkilön kalenterivuosiksi 2013-2016. Asian käsittely: I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti, että Mikko Kähärälle myönnetään ero ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja Veikko Räsäselle ero johtokunnan varajäsenyydestä ja että Kähärän tilalle johtokunnan jäseneksi valitaan Pia Hurtta ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Kähärä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti myöntää Mikko Kähärälle eron ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja Veikko Räsäselle eron johtokunnan varajäsenyydestä sekä valita Kähärän tilalle johtokunnan jäseneksi Pia Hurtan ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Kähärän. Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano (henkilökohtainen varajäsen suluissa): Mika Aleksandroff (Niina Salmi), Kotka Pia Hurtta (Mikko Kähärä), Kotka Rami Hasu (Onni Rinne), Hamina Matti Rupponen (Olli Nuuttila), Pyhtää Mika Aleksandroff on pyytänyt eroa ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuttamisen vuoksi. Aleksandroff on toiminut johtokunnan puheenjohtajana. Aleksandroffin tilalle valittaneen uusi jäsen. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta on keväällä 2013 kiinnittänyt huomiota siihen, että johtokunnan kokoonpano ei ole tasa-arvosäännösten mukainen. Johtokunta on saattanut asian tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten Kotkan ja Haminan kaupunginhallituksille sekä Pyhtään kunnanhallituksel-

75, KH 24.3.2014 17:00 KH: 252/2013 le. Pyhtää on käsitellyt asian, mutta on merkinnyt sen vain tiedoksi. Haminan osalta ei ole tietoa, millä tavalla asia on ollut siellä esillä. Kuten edellä esitetystä johtokunnan kokoonpanosta käy ilmi, Haminan ja Pyhtään jäsenet ja varajäsenet ovat kaikki miespuolisia. Johtokunnassa on siis neljä jäsentä, mikä tasa-arvosäännösten nojalla tarkoittaa sitä, että johtokunnassa tulisi olla kaksi naispuolista ja kaksi miespuolista jäsentä. Näin ollen Kotkan osalta voitaneen edelleen menetellä niin, että johtokunnan jäseniksi valitaan yksi naispuolinen ja yksi miespuolinen henkilö. * * * Teknisestä syystä johtuen kaupunginhallituksen esityslistalla 10.3.2014 / 51 ei ollut pöytäkirjausta kaupunginhallituksen kokouksesta 20.5.2013 / 192, minkä vuoksi esityslistalla ollut johtokunnan kokoonpano ei ollut oikeassa muodossa. Näin ollen kaupunginhallituksen päätös 10.3.2014 / 51 on syytä peruuttaa kokonaan. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää peruuttaa kokonaan päätöksensä 10.3.2014 / 51. Kaupunginhallitus päättää - myöntää Mika Aleksandroffille eron ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä - myöntää Pia Hurtalle eron johtokunnan jäsenyydestä sekä Niina Salmelle ja Mikko Kähärälle eron johtokunnan varajäsenyydestä - valita heidän tilalleen ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi uutta jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet jäljellä olevan toimikauden ajaksi eli vuoden 2016 loppuun saakka. Toimeenpano: Ote: Mika Aleksandroff Pia Hurtta Niina Salmi Mikko Kähärä uusiksi jäseniksi ja varajäseniksi valitut talousjohtaja ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta Oikaisuvaatimusohje

76, KH 24.3.2014 17:00 KH: 476/2014 Cursor Oy; Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 234 4266./. Sopimusluonnos elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta on esityslistan liitteenä. Cursor Oy:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 20.3.2014, ja hallituksen lopullinen esitys sopimukseksi jaetaan erikseen sähköpostitse myöhemmin edellä mainittuna päivänä. Palvelusopimusluonnos on omistajakuntien keväällä 2014 käymien neuvottelujen tulos. Neuvottelut aloitettiin Haminan irtisanottua palvelusopimuksensa Cursorin kanssa 1.1.2015 alkaen. Neuvotteluissa kunnat saavuttivat yksimielisyyden ja ehdottivat Cursorin hallitukselle vahvistettavaksi uutta palvelusopimusta. Sopimus tulisi voimaan 1.1.2015 korvaten osapuolten välillä olevat 13.11.2006, 20.11.2006 ja 8.1.2007 päivätyt sopimukset. Cursor Oy:n hallituksen ehdotus uudeksi palvelusopimukseksi saadaan hallituksen hyväksyttyä sen 20.3.2014. Uusi palvelusopimus ei eroa merkittävästi edellisestä, 13.11.2006 päivätystä sopimuksesta yritys- ja kehittämispalveluiden ja niihin liittyvien kehittämisprojektien toteuttamisesta (Cursorin ja Kotkan, Haminan ja Pyhtään välillä), Virolahden (20.11.2006) ja Miehikkälän (8.1.2007) kanssa. Uusi sopimus on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja termejä on muotoiltu. Seudun kunnat käsittelevät palvelusopimusluonnoksen hallituksissaan. Mikäli esitys hyväksytään kaikissa kunnissa, on sopimus tarkoitus allekirjoittaa 8.4.2014. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sopimuksen elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta. Toimeenpano: Ote: Cursor Oy:n hallitus Haminan kaupunginhallitus Miehikkälän kunnanhallitus Pyhtään kunnanhallitus Virolahden kunnanhallitus Oikaisuvaatimusohje

76, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

76, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

76, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

77, KH 24.3.2014 17:00 KH: 477/2014 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K -hankkeista v. 2013 Kh 24.3.2014 Valmistelija: yhteyspäällikkö Matti Erävala, puh. 234 4221./. Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K - hankkeista v. 2013 on esityslistan liitteenä. Vuoden 2013 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot, joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus näihin T&K -hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä 1 011 000 euroa. Projektien ja muiden toimien vaikutuksella uusiin ja jo toimiviin yrityksiin on synnytetty 129 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Merikotkatutkimuskeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista hankkeista vuonna 2013

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Sisällysluettelo sivu Alkusanat 3 Cursor Oy 4-15 Merikotka -tutkimuskeskus 16-19 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (Kyamk) 20-32 2

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K -hankkeista vuodelta 2013 Vuoden 2013 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus T & K hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä 1 011 000. Projektien ja muiden aktivointitoimien vaikutuksella uusiin tai jo toimiviin yrityksiin on synnytetty 129 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Merikotka tutkimuskeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Kotkassa maaliskuussa 2014 Kotkan kaupunki Kaupunkikehitys ja viestintä 3

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Cursor Oy Cursor Oy on Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, jonka omistajia ovat seudun teollisuusyritykset ja rahoituslaitokset sekä alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Cursor toimii seudun hyvinvoinnin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Cursor ylläpitää rekisteriä seudun yrityksistä ja alueen vapaista toimitiloista. Cursor toimii oppaana ja apuna yrittäjyyteen ja yritystoimintaan Kotkan-Haminan seudulla liittyvissä asioissa. Yhtiö kehittää seudun elinvoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä painopisteohjelmien, kehittämishankkeiden ja yhteistyön myötä. Kehittämistä ohjaa vahvasti Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Parhaillaan Cursor toteuttaa noin 50 kehittämishanketta. Hankkeita rahoitetaan Euroopan Unionin rahastojen ja ohjelmien sekä mm. seutubudjetin tai seudun kehittämisrahaston kautta. Kehittämistyötä Cursorissa toteutetaan pitkäjänteisten painopisteohjelmien kautta, jotka ovat: Kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia Matkailu ja tapahtumat Venäjä ICT:n soveltaminen Hyvinvointipalvelut Seutuyhteistyö Kotkan kaupungin panostus Cursor Oy:n T&K hankkeisiin oli 150 000 vuonna 2013. www.cursor.fi 4

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 CURSOR Projektien seurantaraportit vuodelta 2013 E18-kasvukäytävän Kotkan-Haminan seudun osuuden profilointi Toteutusaika: 1.6.2013-31.12.2014 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Toomas Lybeck Projektin kohderyhmät: Pk-yritykset, kuntapäättäjät ja poliitikot, seudun asukkaat Rahoitusohjelma: EAKR Kustannusarvio: 210 000 Kotkan rah.osuus v. 2013: 20 000 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet E18-kasvukäytävän Kotkan - Haminan seudun profilointi-hankkeen tavoitteena on kansainvälisen E18-tien kasvavan ihmis- pääoma- ja tavaravirran tarjoamien hyötyjen tehokas käyttö. Hanke vastaa koko aluetta koskettavaan rakennemuutokseen Tavoitteena on luoda yritysten verkosto ja toiminta-alusta uusille ja uusiutuville yrityksille. Samalla hankkeen sidosryhmät ideoivat ja kehittävät yritysten sekä eri kuntien palveluja vastaamaan koko vyöhykkeen tarpeita. Työssä huomioidaan kestävän kehityksen ulottuvuudet, vähähiilisyys ja innovaatiot mahdollistavat menetelmät, mm. joukkoistaminen. 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 - Projektisuunnitelman luominen ja toimenpiteiden aikataulutus - Projektin yrityskonsortion kokoaminen ja tehtävien jakaminen sekä aikataulutus - Ensimmäiset ORY:n tapaamiset ja E18-prosessin ohjaus - Selvitysten aloittaminen: yritysten kehityssuunnitelmien kartoittaminen ja koulutustarpeet (yhteistyö Cursorin, KyAMKin ja kuntien välillä alkanut), Haminen uimahallin uusiokäyttö, Uudet liikeideat kartoitus käynnissä - Kuntapäättäjien ja poliitikkojen sitouttaminen yhteiseen E18-työhön (Kuntapäättäjät World Cafe) - Viestintä: artikkeleja (Kymen Sanomat, UM:n Kauppapolitiikka-lehti, Team Finland verkkosivut, Rossijskaja gazeta, Deutche Welle), esitelmiä (Kotkan yrittäjät, Virolahden yrittäjät, Pietarin Kotka-päivä, Potkua yrittäjyyteen tapahtuma), sähköinen joukkoistamistyökalu lähes valmis 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 - Seudullisen E18-imagon rakentaminen on lähtenyt käyntiin 5

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 - Kuntien ja yritysten suunnitelmien yhtenevyyden selvitys sekä osaamisen integroiminen prosessiin on alkanut - Liiketoimintaa ja seudun palveluverkostoa kehittävät selvitykset ovat alkaneet - Yritysten ja suuren yleisön innovatiiviset kehitysideat saavat sähköisen alustan Kasvukaista-palvelussa Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa Toteutusaika: 1.5.2011-31.3.2014 Projektin hallinnoija: Cursor Oy (senior advisor Samppa Ahtiainen, p. 040 190 2559, samppa.ahtiainen@cursor.fi) Rahoitusohjelma: EAKR Kustannusarvio: Cursor Oy 682 000 (hankekokonaisuus 1 167 000 ) Kotkan rah.osuus v. 2013: 20 000 1. Projektisuunnitelma ja tavoitteet Kaakkois-Suomi on edelleen voimakkaan rakennemuutosprosessin keskellä. Yleisen taloudellisen tilanteen elpyminen ei selkeästi paranna tilannetta kun paperiteollisuuden kapasiteetin alasajo todennäköisesti alueella jatkuu. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lokakuussa 2010 videoneuvottelun aiheesta "Rakennemuutos - seudulliset elinkeinoyhtiöt". Neuvottelun tavoitteena oli löytää keinoja ja työkaluja rakennemuutoksen tehokkaaseen johtamiseen. Neuvottelun pohjalta Cursorin rakennemuutostyöryhmä jatkoi asian kehittämistä ja syntyi ehdotus käynnistää systemaattinen rakennemuutoksen johtamisen toimenpidekokonaisuus, jolla halutaan nostaa SummaRun-hankkeen jatkosuunnitelman tavoitteet maakunnalliselle tasolle. Kaakkois-Suomessa rakennemuutokseen on aiemmin reagoitu pitkälti reaktiivisesti ja toimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu tapauskohtaisesti. Siksi tarve toimintamallille on ilmeinen. Projekti on luonteeltaan strateginen. Sen sisällä toteutetaan äkillisen rakennemuutoksen johtamista ja strategisia linjauksia Kaakkois-Suomessa. Projektin tavoitteena on luoda rakennemuutoksen johtamismalli, jossa on huomioitu alueelliset erityispiirteet ja jolla pystytään reagoimaan proaktiivisesti muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Tämä tarkoittaa seudullisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä elinkeinoelämän uudistamisessa sekä rakentavaa, luottamuksellista ja ennakoivaa yhteistyötä suuryritysten ja yhteisöjen kanssa. Rakenteellisen ja äkillisen muutoksen tehokas johtaminen edellyttää Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan elinkeinoyhtiöiltä tehokasta yhteistyötä. Johtamismallin avulla rakennemuutoksen johtaminen myös sitoutetaan ja jalkautetaan osaksi kehitysyhtiöiden ja kaupunki-/kuntaorganisaatioiden normaalia toimintaa. 2. Projektin toiminta vuonna 2013 Vuoden aikana keskityttiin pääasiassa loppuraportin työstämiseen. 6

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Rikinpoistolaitoksen prosessisuunnitelman ja liiketoimintasuunnitelman auditoija Neste Jacobs löysi avoimia kohtia, joista pyydettiin vielä tarkennusarviointi. Arviointi valmistui toukokuussa. Sen perusteella markkinointimateriaalia muutetaan suuremmalle laitosyksikölle, mikä parantaa investoinnin kannattavuutta. Markkinointia on kohdistettu jaksolla kotimaisiin ja heidän kauttaan myös venäläisiin investoreihin. Rikinpoistolaitosta esiteltiin marraskuussa London Investment Eventissä yhdessä muiden Kotka Hamina alueen investointikohteiden kanssa. Loppuvuodesta selvitetään mahdollisuudet saada investoinnille suoraa EU-tukea sillä perusteella, että EU:n asettama rikkidirektiivi lisää merkittävästi erityisesti Suomen merikuljetuksin hoidettavaa vientiä. Ahlströmin kanssa tehtyä Karhula2020 -selvitystä on hyödynnetty uuden starttiyrityksen sijoittumisprojektissa. Siinä on ajatus hyödyntää Karhulan Hovia uuden liikeidean, Finnish Academi of Knowledge, kotipaikkana. Keväällä testattiin liikeideaa ja Hovin soveltuvuutta tarkoitukseen perulaisen ryhmän kanssa. Starttiyritys Finnish Academi of Knowledgen sijoittuminen Karhulan Hoviin ei kuitenkaan toteutunut. Finnish Academi of Knowledge ja A. Ahlström Osakeyhtiö eivät löytäneet yhteistä näkemystä Hovin käytöstä, eikä starttiyritykselle löytynyt tarpeisiin sopivaa toimitilaa seudulta. Kesällä rakennettiin Karhulan teollisuuspuistoon yhteistyössä Sulzer Oy, Homebeach Kauhakone Oy ja HUB logistics Packaging Oy logististen palveluiden toimintamalli. Sen myötä alueelle tuli uusi yritys HUB, joka työllistää 12 henkilöä. Homebeach Kauhakone Oy on myös kasvattanut henkilöstöään tehtyjen muutosten johdosta. Etanolilaitoksen sijoittumispäätös on edelleen työn alla. Bioenergo on selvitellyt laitoksen sijoittumista vuodesta 2010 lähtien. Kymenlaakso on syksyn aikana jälleen noussut potentiaalisimmaksi sijoittumispaikaksi hyvän logistisen aseman ja täältä saadun rakentavan tuen ansiosta. Kouvolalainen CTS Engtec arvioi ja saattaa loppuun Bioenergon ulkomaiselta suunnittelutoimistolta hankkimat suunnitelmat ja Cursor on osoittanut sopivia sijoittumispaikkoja seudulta (Korkeakoski ja Haminan satama). Keskustelut investoijien on aloitettu ja projektia esiteltiin myös London Investment Eventissä. HaminaKotkan satama, Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Haminan Vesi ja Hamina Energia ovat yhdessä Cursorin kanssa käynnistäneet vuoteen 2020 kestävän BusinessMooring -hankkeen satama sidonnaisen teollisuuden hankkimiseksi alueilleen. Sen tavoitteeksi on asetettu 2500 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämän kehitysprojektin ensimmäinen vaihe käynnistettiin kesäkuussa osana Rajukaasua (satama-alueiden rakenteellinen muutos) jatkuen maaliskuun 2014 loppuun. Kumppanit tekivät periaatepäätöksen rahoittaa BusinessMooring hanketta kukin osaltaan vuoteen 2020 asti. Rajukaasu -hankkeeseen saamme tästä uudenlaisen työkalun rakennemuutoksen johtamisen työkalupakkiin. 3. Projektin työllisyysvaikutukset / muut vaikutukset Projektin myötävaikutuksesta syntyi vuoden 2013 aikana yksi (1) uusi yritys ja kaksi (2) uutta työpaikkaa. 7

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Renewtech Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen, osatoteutusprojekti Toteutusaika: 1.6.2010-31.3.2014 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Jarpo Vesala Projektin kohderyhmät: Tuulivoima-alan komponenttivalmistajat, hankekehittäjät, asennus- ja huoltoyritykset, energiayhtiöt, logistiikkayritykset, terminaalioperaattorit, oppilaitokset, tuulivoima-alalle mittaus- ja testauspalveluita tuottavat laboratoriot, julkiset toimijat (ml. Etelä-Suomen alueen kunnat). Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR-ohjelma/Päijät-Hämeen Liitto Kustannusarvio: 1.165.000 Kotkan rah.os. v. 2013: 18.750 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena on: - kehittää tuulivoimatuotantoon soveltuvia kaupallisia menetelmiä ja teknologiasovelluksia sekä edesauttaa niiden käyttöönottoa - kehittää kansainvälistä huippuosaamista virtaustekniikassa sekä uusia kaupallistettavia menetelmiä virtausmallinnukseen ja energiatuotannon arviointiin - tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuulivoimaloiden käyttö- ja huoltopalveluissa sekä niihin liittyvässä laitetekniikassa - luoda tuulivoimaklusterin logistinen järjestelmä ja siihen liittyvät teknologiasovellukset - tuottaa tuulivoimalavalmistukseen kytkeytyvän teollisuuden sekä projektikehittäjien T&K- ja testaus- ja seurantapalveluita sekä kartoittaa tuulivoimakoulutuksen rakenteita. Hanke jakautuu viiteen osaprojektiin, joita toteuttavat yhteistyössä Cursor Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Wirma Lappeenranta Oy, NELI, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI). 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Cursor WP1: Uusien tuulivoimateknologioiden soveltaminen ja kaupallistaminen WP0: Hankeen hallinto, koordinointi, viestintä ja klusterin johtaminen (Cursor Oy /Ohjelmapäällikkö Jarpo Vesala 24.10.2012 alkaen, sijaisena Samppa Ahtiainen jaksolla 16.12.2013-18.2.2014). 1.1. Torniratkaisut Huomio kiinnitetään: Terästornien lisäksi uudelleen ovat kiinnostuksen kohteeksi nousseet hybriditornit tornien kokonaiskorkeuden noustessa. Betonielementtien saatavuus on 8

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 tuulivoimatoimijoiden mukaan noussut pullonkaulaksi ja olemme selvittäneet myös elementtien tuotannon sijoittumismahdollisuuksia seudulle. Merivoimaloiden perustuksen ja siihen liittyvän torniratkaisun perussuunnittelu valmistui huhtikuussa. Merivoimaloiden asentamisen nosturiresursseja kartoitettiin Viipurin telakalla, jolla on raskaisiin nostoihin tehty proomunosturi. Arviointi tehtiin yhdessä STX:n kanssa. TEM:n lausunto tutkista ja tuulivoimarakentamisesta vaikeuttaa offshore-pilottivoimalan toteuttamista Mussalon merialueelle. Mikäli pilottivoimala saadaan toteutettua vuoden 2014 aikana, Suomella on mahdollisuus ottaa johtava asema Itämerelle rakennettavien voimaloiden toteuttajana. Merelle rakentamisen potentiaali on Suomen rannikkoalueella merkittävästi suurempi kuin maalle. 1.2. Tuulivoimarakentamisen tukeminen Kaakkois-Suomessa Hankkeessa on jatkettu Kymenlaakson kuntien nk. 100 voimalan tavoitteen saavuttamista yhteistyössä Kymenlaakson liiton, kuntien sekä investoreiden kanssa. Tuulivoimapaikkoja oli jakson lopulla eri vaiheissa 238 kpl. Puolustusvoimien tutkavalvonta nykymuodossaan säilyi tuulivoimarakentamisen esteenä Kaakkois-Suomessa. Tämän johdosta Cursor kokosi lähes 300 voimalan tiedot laajaa tutkavaikutuslaskentaa varten sekä teki laskentaan vaadittavat muut valmistelut. Mukana tässä työssä oli myös Kymenlaakson liitto. Puolustusvoimat ei vuoden 2013 aikana vielä toimittanut virallista lausuntoaan voimaloiden toteuttamiskelpoisuudesta aluevalvonnan kannalta. Cursor järjesti yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Motivan kanssa seudullisen kaikille avoimen info- ja keskustelutilaisuuden tuulivoimasta otsikolla Tuulikiertue 2013. Tilaisuudessa saatiin tietoa mm. kaavoitukseen sisältyvistä selvityksistä ja kaavoitusprosessista sekä melun mittauksesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Tuulivoiman terveysvaikutuksia koskeva raportti teetettiin VTT:llä yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa. Osallistumiset kuntien tuulivoimaa koskeviin yleisötilaisuuksiin ovat antaneet kuvaa asioista, joista kuntalaiset tarvitsevat tietoa lisää. Tärkein seikka tällä hetkellä on ääni ja toisena tulevat maisema- ja välkevaikutukset. Myös tuulivoiman kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista seikoista on hyvä kertoa kuntalaisille enemmän. 1.3. Testituulipuisto Husumin tuulivoimamessuilla syyskuussa 2012 saatujen yhteyksien mukaisesti jatkettiin keskusteluja ja perehtymistä testituulipuistolle asetettaviin vaatimuksiin. Tutustuttiin saksalaiseen ja hollantilaiseen testituulipuisto-operaattoriin ja niiden toimintaan kevättalvella 2013. Samat kansainvälisesti arvostetut operaattorit kävivät arvioimassa Rankin saaren ja Mussalon testivoimaloiden sijoituspaikkoina. Mussalo hylättiin sataman ollessa vallitsevan tuulensuunnan ja voimaloiden välissä vaikeuttaen siten muuttuvine rakenteineen luotettavien mittaustulosten saamista. Rankin saaren molemmat operaattorit todettiin erinomaiseksi paikaksi sekä tuulen 9

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 että sen infran vuoksi. Rankin saaren käytöstä testituulipuistona jätettiin tarjous Senaatti-kiinteistöille. Myös alueen yhteiskäyttöä matkailun kanssa ideoitiin. Joulukuussa TEM kertoi, ettei Puolustusvoimat salli tuulivoimaa mm. Rankkiin, joten suunniteltu esiselvitys saaren käytöstä päätettiin perua. 1.4. Klusterin johtaminen Strategiseksi tavoitteeksi asetettiin Kaakkois-Suomeen tuulivoimateknologiaklusteri, jossa on tuulivoimaloiden pääkomponenttien (turbiinit, siivet, tornit) valmistusta. Vuonna 2012 päätettiin klusterin toimintaa kohdentaa enemmän teknologianosaamisen ja kehittämisen osa-alueille valmistuksen sijasta. Klusterin johtamisen tueksi on kehitetty tuulivoimaklusterin toimintamalli, jolla hallitaan innovaatioiden potentiaalia liiketoiminnassa, teknologian saatavuutta ja rahoitusta. syksyllä 2013 järjestettiin tuulivoiman kunnossapitoa liiketoimintana valottava seminaari, joka pienestä osallistujamäärästä huolimatta sai erinomaisen palautteen. Keskustelua aiheesta jatketaan vuonna 2014. Avustaminen Kotkan Energian Mussalossa tuotantoon jäävän Bonus-voimalan saamisessa opetusvoimalakäyttöön. Opetuskäytöstä on sittemmin sovittu Kotkan Energian, KyAMK:n ja EKAMIn kesken. Tämä on ainutlaatuinen järjestely Suomessa ja vahvistaa oppilaitosten tarjontaa. 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Hankkeessa työskenteli v. 2013 yhteensä 5 henkilöä, joista 1 vakituinen. Hankkeen myötä on koottu osaamisen verkosto, jossa on 73 yritystä/yhteisöä ja niistä 24 on hankkeen yritysryhmän jäseniä. Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla, selvityshanke, 6614/MAKEH/2012 Toteutusaika: 1.11.2012-31.3.2014 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Jouko Luode Projektin kohderyhmät: Saariston asukkaat, yritykset, kolmas sektori, elinkeinon harjoittajat palvelujen käyttäjät; matkailu, virkistys, tavaraliikenne, koulukuljetukset, Meriturvallisuuden ja turvallisuuden tuottajat, muut tahot Rahoitusohjelma: Maakunnan kehittämisrahasto Kustannusarvio: 71.430,- Kotkan rah. osuus v. 2013: 6.235 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Puolustusvoimat lopettaa toimintansa Kirkonmaassa, Rankissa ja Haapasaaressa. Kotkan alueelta vähenee noin 50 työpaikkaa ja tällä hankkeella ideoidaan, suunnitellaan tehdään tarvittavat selvitykset saaristoliikenteen varmistamiseksi ja linnakesaarten uusiokäytölle korvaamaan aiheutuneet työpaikkojen menetykset Kotkan alueella. Keskeisimmät tavoitteet 10

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Korvaavien työpaikkojen löytäminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen Kotka-Haminan seudulle Linnoitusalueiden käyttötarkoituksen muuttaminen esim. matkailu-, elämys- ja virkistyskäyttöön o Kohteina Rankin ja Kirkonmaan linnoitussaaret, Haapasaari ja Kyminlinnan linnoitus Saarissa asukkaille puolustusvoimien kautta tulleiden palvelujen, vesi, sähkö, jätehuolto, palosuojelu yms., jatkuvuuden varmistaminen Saaristoliikenneyhteyksien läpivuotisen toimivuuden varmistaminen o Kuusinen, Kuutsalo, Kirkonmaa, Rankki, Haapasaari ja Kaunissaari Saaristoliikennettä palvelevien satamien infrastruktuurin, satamayhteyksien ja turvallisuuden (mm. öljyntorjunta) säilyttäminen / parantaminen sekä turvallisuuden Kuusisen sataman kehittäminen saariston yhteysalusliikenteen viranomaissatamaksi, Kuusiseen johtavan tien uudistaminen turvallisesti liikennöitäväksi Kuutsalon, Kirkonmaan, Rankin laiturialueiden toimivuuden, käytettävyyden ja väylien soveltuvuuden varmistaminen yhteysalus- ja muuhun liikenteeseen Vastuu: Varsinais-Suomen ELY-keskus, muut yhteistyökumppanit 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Hankkeen ohjaus-/työryhmä on kokoontunut 8 kertaa ja kaikkien Suomessa lakkautettavien varuskunta-alueiden edustajien koordinointityöryhmä 3 kertaa Keskeiset toimenpiteet: Saariston vesi- ja muun huollon varmistaminen Kuusisen sataman käyttöön liittyvät selvitykset; Kotkan merivartioaseman ja Kotkan meripelastusyhdistyksen sijoittuminen Kuusiseen. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntalaitteiston tilatarpeiden selvitykset. Yhteysalusliikenteen siirtyminen Kuusiseen. Toimijoiden välisen keskusteluyhteyden koordinointi; Kuusisen sataman tilanteen ja tieasian selvitys, virkistyskohteiden ja ulkoilureittien selvitys, laiturikapasiteettien selvitys 11

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Rankin testituulipuiston- ja matkailumahdollisuuksien tutkiminen Kuusisen, Rankin ja Kirkonmaan kehittämisen rahoitusmahdollisuuksiin tutustuminen ja ideointi Merituulivoiman edistäminen ja meriklusterityöryhmä (Rankin merituulipuisto) Kaavoitusasiat Yritystapaamiset ja neuvottelut sidosryhmien kanssa 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Projektin työpaikkavaikutukset näkyvät vasta sitten, kun saadaan varmuus linnakesaarten käytettävyydestä mm. matkailu- ja virkistyskäyttöön. Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja TEM on joulukuussa 2013 myöntänyt Kymenlaakson Liitolle 50.000,- euron lisärahoituksen, jonka avulla projektia tullaan jatkamaan 31.1.2.2014 saakka. Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä- Suomessa, osatoteutusprojekti Toteutusaika: 1.8.2011-31.3.2014 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Johanna Heinonen Projektin kohderyhmät: Matkailijat, alueen matkailuyritykset, nykyiset ja uudet asukkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR, TL5 Kustannusarvio: 1 000 206 euroa Kotkan rah. osuus v. 2013: 12 484 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Hanke yhdistää viiden seutukunnan (Imatra, Lappeenranta, Kouvola, K-H seutu, Itäinen Uusimaa) vahvuudet ja osaamisen matkailun kestävän kehityksen konseptien, ympärivuotisten matkailutuotteiden ja matkailun informaatioteknolgian kehittämiseksi sekä vetovoiman lisäämiseksi uusilla markkinoilla. Hanke koostuu työpaketeista 1. Matkailun kestävä kehitys ja laadullinen kehittäminen 2. Matkailun uudet informaatiojärjestelmät ja informaatiotoiminan organisointi 3. ylimaakunnallinen tapahtumatuotannon konseptointi 4. Vetovoimaisempi Etelä-Suomi). Hankkeessa mahdollistetaan yhteisen Kotkan-Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon brändinrakennus, edistetään toimialan yritysten liikevaihdon kasvu, tuotteiden laadullinen kehitys, uusien informaatiojärjestelmien käyttöönotto ja tapahtumantuotannon prosessit jotka mahdollistavat suurten kansainvälisten tapahtumien tuottamista ja niiden hankkimista seudulle. 12

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana luotiin kestävän matkailun toimintamalli yrityksiin sekä muutamia kestävän matkailun tuotekonsepteja, kuten Pimeä Kaakko ja Tumma Joki. Matkailun tulo- ja työllisyystutkimus kertoi matkailun tämänhetkisestä tilasta alueella sekä loi hyvän pohjan vertailutiedoille Etelä-Karjalan ja Pohjois-Kymenlaakson kanssa. Uutta, Kaakon alueen matkailuorganisaatiota selviteltiin ja sen toteutuminen varmistui loppuvuodesta. Uusi organisaatio aloitti toimintansa vuonna 2014. Tapahtumatuotantoon panostettiin sekä koulutusten että tapahtumatuottajille suunnatun yhteisen tietopankkisivuston Eventin avulla. Kaakko135-brändia vahvistettiin nettisivuja kehittämällä sekä uudenlaisiin sähköisen median ratkaisuihin (Foursquare, Tripadvisor) etabloitumalla. Sosiaaliseen mediaan panostettiin tehostuneella Facebook-toiminnalla sekä blogeilla ja blogimatkoilla. Myös asiakkaille suunnattua uutiskirjemarkkinointia tehostettiin ja täsmennettiin. Nettisivut käännettiin myös saksaksi. Sijoittajille suunnattu esitys valmisteltiin yhteistyössä Finpron asiantuntijoiden kanssa. Yritysten myyntiä tehostettiin osallistumalla lukuisiin myyntitapahtumiin ympäri Suomea sekä Ruotsissa ja Saksassa. 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Vuonna 2013 hanke työllisti 2,47 henkilöä ja siinä mukana olleissa yrityksissä syntyi 14 työpaikkaa. YES Kotka-Hamina yrittäjyyskasvatus Toteutusaika: 1.1.2013-.31.12.2013 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Maarit Koverola Projektin kohderyhmät: pääkohderyhmä opetushenkilöstö kaikilla kouluasteilla Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: 57 000 Kotkan rah.osuus v. 2013: 15 000 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet YES Kotka-Hamina on osa kansallista yrittäjyyskasvatusverkostoa (aluetoimijoita Suomessa yli 20). YES Kotka-Hamina tarjoaa eri kouluasteiden opetushenkilöstölle yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluja ja työkaluja: yrittäjyyskasvatuskoulutusta, opinto- ja tutustumismatkoja yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisiin tapahtumiin ja seminaareihin, uusia toimintamalleja yrittäjyyden opetukseen, ideoita kouluyritysyhteistyöhön ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja opetukseen. YES Kotka-Haminan toimii Nuori yrittäjyys aluetoimistona. YES aluetoimijaverkosto 13

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 tuottaa ja levittää yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaaleja ja toimii yrittäjyyskasvatuksen alueellisena ja kansallisena kehittäjänä ja verkottajana. YES palvelut on tarkoitettu kaikille opettajille ja toiminnan tavoitteena on lisätä opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista ja sitä kautta vaikuttaa niin opettajien kuin oppilaidenkin yrittäjyyden ja yrittäjämäisten asenteiden kasvuun. 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 1. Alueelliset yrittäjyyskasvatuskoulutusta opettajille YES Kotka-Hamina on järjestänyt opetushenkilöstölle eripituisia yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmista, perus- ja syventävää yrittäjyyskasvatuksen koulutusta esim. yrittäjyyskasvatuksen vesopäiviä lukio ja perusopetuksen opetushenkilöstölle yhteistyössä yrittäjyyskasvatusasiantuntijoiden sekä alueen yritysten/yrittäjien kanssa. Alueella järjestettiin lisäksi NY aluemessut opettajien, opiskelijoiden, paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen ja YES Kotka-Haminan kanssa yhteistyössä. 2. Opinto- ja tutustumismatkat opettajille yrittäjyyskasvatustoimijoiden kansallista koulutusta ja verkostoitumista Innostava yrittäjyys yrittäjyyskasvatuskonferenssi, Seinäjoella, NY Uskalla yrittää finaali, Lohjalla, Yrittäjyyden ytimessä yrittäjyyskasvatusseminaari Turussa, yrittäjyyskasvatuksen lukiofoorumi Nakkilassa, yrittäjyyskasvatus ja työelämätaidot yhteiskunnan muutosten pyörteissä -seminaari Helsingissä.. 3. Alueellista ja konkreettista yrittäjyyskasvatusta yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten ja alueen yritysten/yrittäjien kanssa Alueellisia koulu- ja oppilaitoskohtaisia yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien teemapäiviä, messutapahtumia, koulu-yritysyhteistyötä useissa Kotkan kouluissa mm. Helilän koulu, Kotkan keskuskoulu/langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu, Karhulan yläkoulu, Karhulan lukio, Kotka Svenska Samskola, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto jne. 4. Väylä yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 Raportointikaudella haettiin ja saatiin rahoitus Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta Väylä yrittäjyyteen - Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 hankeelle. Cursor Oy on hankkeen päätoteuttaja ja muut osatoteuttajat ovat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kouvola Innovation Oy. Viestintä ja tiedottaminen YES verkostolla ja Nuori yrittäjyys aluetoimijoilla on verkkosivut, facebook, lisäksi julkaistaan uutiskirjettä. Alueellisista koulutuksista ja tapahtumista tiedotetaan kohderyhmää/sidosryhmiä em. lisäksi henkilökohtaisella kontaktoinnilla, sähköpostilla ja tiedotteilla. Tuloksia 2013 Kotkan-Haminan seudulla 14

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Koulutuspäiviä, seminaareja ja opinto- ja tutustumismatkat 15 NY-yrityksiä (opiskelijoiden harjoitusyrityksiä lv 2013-2014) 26 Yrittäjyyskasvatuskoulutuksiin osallistuneet opettajat: 130 Yrityksiä ja muita organisaatioita: noin 80 Väylä yrittäjyyteen K-S yrittäjäkasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 hankkeen käynnistäminen 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Projektilla ei ole varsinaisia työllistämisvaikutuksia. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vaikuttamaan yrittäjyysmyönteisemmän asenteen syntyyn niin opettajissa kuin oppilaissakin. 15

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Merikotka -tutkimuskeskus Meriliikenne ja sen turvallisuusriskit ovat kasvaneet nopeasti Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Kotkan kaupunki on panostanut alan kehitykseen perustamalla Kotkaan korkeatasoisen tutkimuskeskuksen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka vahvistaa meriliikenteen, merenkulun turvallisuuden ja meriympäristön tutkimusta Suomessa. Kaakkois-Suomi on logistisesti yksi tärkeimmistä alueista Suomessa. Kotkan - Haminan seutu rajautuu Itämereen ja Venäjään. Alueen rooli on merkittävä Suomen vientikuljetusten ja transitoliikenteen kannalta. Merenkulkualan huippuosaamista Merikotka tuottaa korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua tutkimusta yhteistyöyliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Merikotkan erityispiirre ja merkittävä vahvuus on poikkitieteellisen tutkimuksen synnyttäminen kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteina on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelun edellytyksiä Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Suomenlahden luonnon ainutlaatuisten luontoarvojen suojelu edellyttää korkeatasoista tutkimusta. Merenkulkuun ja logistiikkaan liittyvällä tutkimuksella vahvistetaan yritysten asiantuntemusta ja erityisesti Kaakkois-Suomen asemaa logistiikan huippuosaajana. Merikotka muodostaa nykyisellään noin 35 hengen tutkijayhteisön. Tavoitteena on, että tutkijaverkosto kasvaa lähivuosina. Tutkimuskeskus muodostuu seuraavista tutkimusryhmistä ja tutkimuksen tukipalveluista: - merikuljetukset ja satamatoiminnot - merenkulun turvallisuus ja teknologinen kehitys - meriliikenteen ympäristövaikutukset ja meriympäristö - tutkimuskeskuksen tukipalvelut Kotkan kaupungin panostus Merikotkan t&k hankkeisiin oli 626 000 vuonna 2013. www.merikotka.fi 16

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 MERIKOTKA Projektin seurantaraportti vuodelle 2013 Projektin nimi: MIMIC-minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies Toteutusaika: 1.5.2011.31.12.2013 Hallinnoija: Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys Rahoitusohjelma: Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013 Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013: 1 020 703 / 65 156 1. Projektin lyhyt kuvaus MIMIC-hankkeessa minimoidaan öljyn merikuljetusten riskejä kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä ja hankkeen lopputuotteena on riski- ja päätösanalyysityökalu. Työkalu mahdollistaa merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuuden arvioinnin ja työkalun pohjalta annetaan toimenpidesuosituksia onnettomuusriskien pienentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Tutkimus laivan karilleajon vaikutuksista laivan rakenteeseen ja sitä kautta mahdolliseen öljyvuotoon ja sen suuruuteen on tehty. Tutkimukset laivojen miehistöjen kansallisuudesta ja merikuljetusturvallisuuden riskienhallintakeinojen kustannustehokkuudesta on tehty. Vuodenaikaisvaihtelujen vaikutus öljyonnettomuudesta johtuvista ekologisista riskeistä on tutkittu SeaTrack Webin ja SmartResponse Webin avulla, joita molempia sovelluksia on kehitetty projektissa ja lisäksi näiden välille on luotu liitäntä. Meriturvallisuuden (safety ja security) turvallisuusuhat on linkitetty SmartResponse Webbiin. Bayesian Network pohjainen todennäköisyyteen perustuva päätöksenteko ja analyysityökalu öljyntorjuntariskien hallintaan on luotu ja sen avulla on arvioitu eri riskienhallintakeinojen tehokkuutta taloudellisista ja ekologisista näkökulmista. Kansainvälinen loppuseminaari on pidetty Merikeskus Vellamossa. Tuloksia on esitetty mm. ICES (Islanti), IAME (Ranska), TRANSNAV (Puola) ja IMISS (Suomi) seminaareissa. Lisäksi on julkaistu lukuisia tieteellisiä sekä yleistajuisia artikkeleita. 3. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2013: Projektissa on työskennellyt vuoden 2013 aikana 32 ihmistä osa- tai kokopäiväisesti. 4. Lisätiedot Projektipäällikkö Piia Nygren, piia.nygren@merikotka.fi, puh. 044 763 6173 Projektin nimi: Competitive Advantage by Safety (CAFE) Toteutusaika: 1.10.2010-31.12.2013 Projektin hallinnoija: Merikotka-tutkimuskeskus (Merikotka ry) Partnerit: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto/merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun AMK Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR-Teemahanke/ Päijät-Hämeen liitto Kustannusarvio: 1 440 000 17

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Kotkan rahoitusosuus vuonna 2013: 38 643 1. Projektin lyhyt kuvaus CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke vastaa usean EU:n Itämeri-strategian mukaisen painopistealueen tavoitteisiin. Hankkeessa on kartoitettu ja levitetty tietoutta Itämeren alueen meriturvallisuuden asiantuntemuksesta ja - tutkimuksesta. Hankkeessa on myös edistetty alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyötä meriturvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteeseen on päästy luomalla meriturvallisuuden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto. Hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty INSJÖ- ja ForeSea-järjestelmien, EMSA:n onnettomuustietokannan sekä mahdollisen muun Itämeren maiden kansainvälisessä yhteistyössä kerätyn poikkeama-, läheltä piti- ja onnettomuusaineiston käytettävyyttä merenkulun riskimallinnuksessa. Lisäksi muilta toimialoilta tiedetään, että yritysten yleisen riskienhallinnan, muun turvallisuustoiminnan sekä työturvallisuuden välillä on yhtäläisyyksiä, jotka tukevat toisiaan. Merenkulun alalla tämä tekee mahdolliseksi yhdistää meriturvallisuus- ja merionnettomuusmittareita työturvallisuustilastoihin ja käyttää tätä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseen. Teoreettisena lähtökohtana on tarkasteltu turvallisuusjohtamisen ja yhteiskuntavastuun vaikutuksia varustamoiden kilpailukykyyn. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana on saatettu loppuun hankkeen tutkimus- ja kehitystyö sekä osallistuttu erilaisiin verkostoitumistapahtumiin, joista merkittävin oli European Maritime Day -tapahtuma Maltalla. Tämä oli merkittävä saavutus, sillä tehdyn hakemuksen pohjalta hanke (yhdessä MIMIC-hankkeen kanssa) oli yksi 30:stä valitusta, jotka pääsivät osallistumaan tilaisuuteen. Vuoden päätapahtuma oli kuitenkin kansainvälinen, kaksipäiväinen IMISS2013 seminaari, joka järjestettiin Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Seminaariin osallistui yli 90 osanottajaa, jotka edustivat laajasti merenkulkualan osaajia ympärimaailman. Hankkeen toteuttamisessa tärkeimpinä kansallisina yhteistyökumppaneina ovat matkustaja- ja rahtivarustamot, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen Varustamot ry sekä kansainvälisesti mm. turvallisuusviranomaiset. Hankkeen kaikki tutkimusraportit on koottu hankkeen verkkosivuille osoitteeseen www.merikotka.fi/cafe. 3. Projektin työllisyysvaikutukset /muut vaikutukset vuonna 2013 CAFE-hanke tuottaa Merikotka-tutkimuskeskukselle 218 htkk (2010-2013), joka on 79 % koko hankkeen työllisyysvaikutuksista. 4. Lisätiedot Projektipäällikkö Anna Kiiski, anna.kiiski@merikotka.fi, puh. 040 752 4392 18

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Projektin nimi: WINOIL Winter navigation risks and oil contingency plan Toteutusaika: 1.12.2012 30.11.2014 Projektin hallinnoija: Merikotka-tutkimuskeskus (Merikotka ry) Partnerit: Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Central Marine Research & Design Institute CNIIMF, Agency of ecological consulting and nature protection design Ecoproject, Saint-Petesburg state marine technical university SMTU Rahoitusohjelma: Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC ohjelma Kustannusarvio: 693 353 Kotkan rahoitusosuus vuonna 2013: 34 800 1. Kuvaus projektin etenemisestä vuonna 2013. Suomalais-venäläisen WINOIL hankkeen tavoitteena on pyrkiä vähentämään mahdollisten öljyonnettomuuksien haittavaikutuksia, parantamalla merenkulun turvallisuutta erityisesti jääoloissa sekä kehittämällä Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä öljyntorjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana tehdään Suomenlahden alueelle suunnattu talvimerenkulun riskiarviointi, mallinnetaan yksityiskohtaisesti alusten käyttäytymistä jääoloissa ja esitetään suosituksia talvimerenkulun riskien pienentämiseksi. Hankkeessa annetaan suosituksia Suomen ja Venäjän öljyntorjuntasopimuksen päivittämistä varten ja kootaan tietoa öljylle herkkien luontoarvojen sijainnista erityisesti talviaikaan. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Suomenlahden itäosan alueellinen öljyntorjunta suunnitelma on analysoitu ja siihen liittyvät talvimerenkulun riskit ja erityispiirteet. Hankkeessa on aloitettu öljyntorjunnan varautumissuunnitelman teko, jonka tarkoitus on valmistua alkuvuonna 2014. Luontoarvojen herkkyys karttojen teko on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2013 aikana on pidetty yhteistyössä suomalais- venäläis workshoppeja, joissa partnerit ovat vieneet hanketta yhteistyössä eteenpäin. Hankkeesta on tehty englanninkielinen esite ja roll up ja muutamia artikkeleita on julkaistu. 3. Projektin työllisyysvaikutukset/muut vaikutukset Merikotka-tutkimuskeskuksen osuus koko hankkeen budjetista on n.15 %. Hanke työllistää Merikotkassa taloussuunnittelijan. 4. Lisätiedot Taloussuunnittelija Tarja Javanainen, gsm 044 764 0853, tarja.javanainen@merikotka.fi 19

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu profiloituu sosiaalisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävän ja turvallisen kehityksen asiantuntijana, innovaatioprosessien ja erityisesti palveluinnovaatioiden edistäjänä sekä Venäjäosaamisen kehittäjänä. TKI -toimintaa toteutetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamiskeskittymissä, joiden toimijat palvelevat monialaisesti koko Kymenlaakson elinkeinoelämää kooten elinkeinoelämän edustajat, KyAMK:n TKI -henkilöstön, opettajat ja opiskelijat yhteisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Toimintatapa palvelee opiskelijoiden kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä opetus- ja TKI -henkilöstön tietämyksen pysymistä ajantasaisena. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on logistiikan kehitysohjelma NELI North European Logistics Institute. Ohjelma toimii logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää alueen muita logistiikan TKI -toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat - ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen - kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus - käyttäjälähtöiset hyvinvointi- ja suunnittelupalvelut. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostavat strategisen korkeakoulukokonaisuuden, jolla on yhteinen omistaja. Yhteinen painopiste sopimuskaudella oli Venäjäyhteistyö. Kotkan kaupungin panostus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun t &k hankkeisiin oli 235 000 vuonna 2013. www.kyamk.fi 20

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 KYAMK TKI-toimintaa toteutetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun painoaloilla, joiden toimijat palvelevat monialaisesti koko Kymenlaakson elinkeinoelämää kooten elinkeinoelämän edustajat, korkeakoulun TKI-henkilöstön, opettajat ja opiskelijat yhteisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Toimintatapa palvelee opiskelijoiden kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä opetus- ja TKI-henkilöstön tietämyksen pysymistä ajantasaisena. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on logistiikan kehitysohjelma NELI North European Logistics Institute, joka sijoittuu logistiikan ja merenkulun painoalan yhteyteen toimien logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää alueen muita logistiikan TKI -toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. Kansainvälisyys, ja erikseen mainittuna Venäjälle suuntautuva toiminta ja -osaaminen, on yhä tärkeämmässä asemassa nivoutuen kaikkeen toimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saavutettiin vuonna 2013 ohjelmakauden 2006 2013 paras tulos. Vuoden 2013 lukuja: TKI-toiminnan volyymi 4,7 milj. e, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,9 milj. e / 83 % projektisalkun koko: 68 projektia / 12,4 milj. e uusia hankkeita käynnistyi 25 Kotkan kaupunki on myöntänyt rahoitusta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKItoimintaan vuodelle 2013 yht. 230.300 e (sisältää Kotka, Kunda, Kronstadt Trik - hankkeen rahoituksen, 15.000 e). Lisäksi alla raportoitavien NELI-projektien rahoituksiin on myönnetty rahoitusta 26.741 euroa. Raportti sisältää seuraavien painoalojen sekä NELI:n + NELI:n projektiraportit, yhteensä 9 kpl / Kotkan rahoitus: Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen / 55.498 e Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus / 42.144 e + 15.000 e TriK-hankkeelle = 57.144 e Informaatioteknologia / 31.337 e Hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut / 27.974 e Puurakentaminen, puutuoteala / 28.787 e Kaikkia painoaloja hyödyttävä toiminta / 29.560 e YHTEENSÄ 230.300 e NELI / 21.500 e sekä projektit / 5.241 e o SULOIN Sustainable logistics solutions through international networking / 5.241 e o Kotka, Kunda, Kronstadt TriK / 15.000 e (huomioitu kaupungin TKIrahoituksessa) YHTEENSÄ 26.741 e PAINOALAKOHTAISET RAPORTIT, 6 kpl Painoala Painoalapäällikkö Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja sen hyödyntäminen Juhani Talvela 21

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Kulut / Rah: Kotka/Kouvola 100.906 e / 55.498 e/45.408 e 5. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Uusi TKI organisaatio on rakennettu vuoden 2013 aikana. Organisaatio asettui lopulliseen muotoonsa toukokuussa 2013. Tavoitteiden määrittäminen ja asettaminen on jatkunut 2013 syksyn ajan. Syyskauden tehtävät ja niiden painoarvo työajasta ovat muodostuneet seuraavista osa-alueista: - Laboratoriopalveluiden akkreidoinnin uusiminen 40 % - Hankevalmistelujen edistäminen ja koordinointi 40 % - Hanketyöhön osallistuminen 15 % - Esimies- ja hallintotehtävien hoitaminen 5 % Painoalalle on valittu seuraavat kuusi fokusaluetta: - Smart Buildings and Cities - Intelligent Traffic and Transportation Systems and Solutions - Renewable Energy Solutions - Industry Infrastrucutres - Waste Management, reduction and recycling - Ideas, Innovations and Entrepreneurship Uusia TKI hankeavauksia haetaan pääasiallisesti näiltä alueilta yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. 6. Vuodelle 2013-2014 asetetut tavoitteet ja tulokset / suoritteet saadut ulkopuoliset rahoitukset - Kymenlaakso Goes Global. ELY-Keskus, Mannersuomen ESR ohjelma - Midnight Sun Finland 2, Merenkulun säätiö myöntänyt 4000 - Spirit, yrittäjyyslähettiläitä Kymenlaaksoon, 95.000 - Prowind, 50.000 Nuoret Kasvuyrittäjät 130.000 (ELY keskus) - Energiatulevaisuus (ETU) 62.000 (ELY keskus) - LEKK Laivojen energiakatselmointi 4.000 (yksityisrahoituksen lisäys) koulutukseen ja kehittämiseen osallistuneet henkilöt Syyskaudella 93, vuoden aikana yhteensä 136 + 93 = 229 kpl kehittämiseen osallistuneet yritykset : Syyskaudella 12, vuoden aikana yhteensä 48 + 12 = 60 kpl tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Uutta tietoa, osaamista ja ymmärrystä on kerrytetty aiheista Smart Cities ja Buildings, Intelligent Traffic and Transportation Systems and Services. Tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin liittyvää osaamista on syvennetty ja hyödynnetty maakunnan ja sen yritysten tulevaisuusvalmiuksien kehittämiseksi. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys - Uusia verkostoja ja kontakteja EU alueella (etenkin Portugalissa), Venäjällä, ja Kiinassa - VTT ja muita tutkimuslaitoksia joilla energia-alaan liittyvää toimintaa - Teknologiateollisuuden yritysyhteyksiä, Tulevaisuudentutkimuksen verkostoja, Älyliikenteen verkostot ITS Finland ry. 22

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 mahdolliset uudet työpaikat (myös välilliset): 6 uutta hlöä, 15 miestyökuukautta tällä kaudella, 1 uusi hlö, 1 miestyökuukausi, sekä edelliseltä kaudelta jatkuvat työsuhteet 6 kpl, 24 miestyökuukautta 7. Lisätiedot: Juhani Talvela, juhani.talvela@kyamk.fi, 044-7028227 Painoala niiden turvallisuus Painoalapäällikkö Kulut / Rah: Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja Juha Rissanen ja tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi Kotka/Kouvola 103.898 e / 42.144 e (+ 15.000 e Kotka- Kunda-Kronstad,Trik) / 46.754 e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Vuoden päätehtäviä ovat olleet hankevalmistelut, merenkulun maksullisen kurssitoiminnan organisoiminen sekä avoimen amk:n toiminnan kasvattaminen. Muina tehtävinä olen osallistunut Suomenlahden merikokouksen valmistelevan kokouksen työryhmään ja sen laajennettuun ohjausryhmään, Rescop-hankkeen ohjausryhmään sekä Merikotkan hallitukseen sekä Mussalon toimintojen alasajoon. Vuoden lopussa käynnissä olevat hankkeet: Rescop (Development of rescue operations in the Gulf of Finland), Café (Competitive Advantage by Safety), MIMIC (minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies), YTY (Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen), UUSI OVI uutta työtä osaamisen viennistä, EFP (Ecologically Frendly Port), TalviSökö (Alusöljyvahingon rantapuhdistus talviolosuhteissa). Sisässä olevat rahoitushaut: FedSS (Federated Security Shield), Kyberturvallisuus, Audit! (Improving MaritimeSafety Audit through developing ISM auditing practice), IRIS (Improving risk assessment of invasive alien spacies and cost-efficiency analysis of ballast water treatment methods). Valmistelussa: Miehittämättömät lentolaitteet valvonta- ja kuvaustehtävissä, Vesistömatkailu Itäisellä Suomenlahdella, Energy Port HaminaKotkan sataman alueen yrityspuiston innovatiiviset energiaratkaisut, Vakavat väkivaltarikokset matkustajalaivoilla, RESCOP II vapaaehtoinen meripelastoiminta Venäjällä, BRM komentosiltayhteistyön kehittäminen luotsaustilanteissa, MEASE - rikkipesurihanke. 2. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet ja kauden tulokset / suoritteet YTY-hankkeen puitteissa on valmistettu kaksi 5 op:n opintojaksoa, jotka ovat tarjolla VirtuaaAMK:n portaalissa. On käynnistetty koulutusvientiin tähtäävä merenkulun ympäristöturvallisuuden koulutuskokonaisuus. Merenkulussa tarjottiin toteutettavaksi 38 kurssia, joista 10 jouduttiin perumaan osanottajien vähyyden vuoksi. Taloudellista tulosta rasittaa jossain määrin Kristina Cruises yhtiön joutuminen velkasaneeraukseen.- Merenkulun kurssitoiminnan kehittämistä rajoittaa oman henkilöstön vähyys. Avoimen amk:n pistemäärä nousi 3541 op:een (n. 151 %). Avoimen amk:n kurssi-ilmoittautumiseen otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä Lyyti. Avoimeen amk:n asioiden hoitamiseen perustettiin painoalapäällikön vetämä avoimen amk:n tiimi, johon kuuluvat koulutussuunnittelijat ja kurssisihteerit. Painoalalla tuotettiin n. 15 julkaisua. 23

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 3. Lisätiedot: Juha Rissanen, juha.rissanen@kyamk.fi, 044 702 8346 Painoala Tutkimuspäällikkö Kulut / Rah: Informaatioteknologia Samuli Karevaara Kotka/Kouvola 56.977 e / 31.337 e / 25.640 e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Yhtenä päätehtävänä on ollut uusien TKI-hankkeiden valmistelu ja rahoitushakemusten tekeminen, joita lähti pelkästään Informaatioteknologian painoalalta lähes 2 miljoonan euron edestä. Pelialan koulutuksen painopiste oli englanninkielisen Game Design -koulutusohjelman huhtikuun kansainvälisten pääsykokeiden valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinneissa sekä Game Design -koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden valmistelussa ja käynnistämisessä. Loppuvuoden päätehtävä oli myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden käynnistäminen. Osana hanketoimintaa vahvistetaan myös opiskelijoiden valmiutta toimia yritysprojekteissa sekä ulkopuolisten yritysten että perustamiensa yritysten palveluksessa. uudet työpaikat (myös välilliset) Pelialan yritystoimeksiannot ovat työllistäneet 13 henkilöä TKI-toimintaan osallistuneita henkilöitä raportointikaudella on 30. Pelialan yrityksissä on ollut työharjoittelussa 15 opiskelijaa. Pelialan koulutuksesta on syntynyt raportointikaudella yksi yritys ja siihen kolme uutta työpaikkaa saadut ulkopuoliset rahoitukset - Peli-innovaatiot turvallisuus- ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisessä. Manner-Suomen ESR-ohjelma, toimintalinja 1. Kyamk koordinoi, budjetti 450 000. - 3D-tuotantoteknologiat. EAKR-ohjelma, toimintalinja 1. Kinno koordinoi, Kyamkin osuus 66 665. - Kouvolan Lääkäriasemalta rahoitussitoumus 13 500 osuudelle Tekeshankkeeseen. - Raportointikauden osuus Suomen huolintaliiton toimeksiannosta KyAMKin pelistudiolle on 16 000. julkaisut sekä toteutetut luennot 1 tekniikan alan kirja, 2 ammattijulkaisua, 2 vertaisarvioitua posteriesitystä kansainvälisissä konferensseissa sekä 2 studia professionaalia -luentoa. tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Pelialan koulutus Kyamkissa tuottaa korkeakouluasteen käyttöön yhdessä Game Cluster -hankkeen kanssa pelisuunnittelun digitaalista oppimateriaalia ja kurssikokonaisuuksia. Uutta teknologiaa ja palveluita virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen Aurestudio-hankkeen tuotoksina. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön tutkimusjohtajatyön tuloksena rakentuneet verkostot Pelialan kouluttajien yhteistyöverkosto, Kouvolan seudun pelialan kouluttajien kvverkostoitumismatka Kölniin, Saksaan elokuun lopulla. Pelialan klusteri - Game Cluster -hankkeen myötä. Meduusa Studion toiminnan ympärille ja fyysiseen läheisyyteen on muodostunut kolmen pelialan startup-yrityksen muodostama mentor-verkosto opiskelijoiden käyttöön. 24

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 toimet opetuksen kehittämiseksi Kymenlaakson pelialan koulutuksen yhteistyöryhmän suunnittelu-palavereissa on sovittu opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyön syventämisestä sekä toiminnan integroimisesta yrityksiin. Valmistuvia opiskelijoita sparrataan perustamaan alueelle yrityksiä, joihin opiskelijat voivat mennä suorittamaan työharjoittelua. Toiminnan ansiosta alueelle on perustettu 4 yritystä. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa Meduusa Game Design -studion Logistiikkapeli-toimeksiantoa on ollut toteuttamassa 7 opiskelijatyöharjoittelijaa sekä useita digimedia-alan opiskelijoita. Opiskelijat ovat kaikissa TKI-hankkeissa mukana, joissa he toteuttavat ja tutustuvat pelituotannon kaikkiin vaiheisiin. Työllistymisen kannalta tärkeintä on saada kokonaisia, valmistuneita tuotantoja. Ensimmäinen Meduusa-pelistudion alueellisin voimin toteuttama peli, LogistiikkaSeikkailu, valmistui helmi-maaliskuussa 2013. 2. Lisätiedot: Tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara, samuli.karevaara@kyamk.fi, puh. 044 702 8408 Painoala Hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki ja tutkimuspäällikkö Juhani Pekkola, 65 % osa-aikaeläke alk. 1.8.13 Kulut / Rah: Kotka/Kouvola 50.863 e / 27.974 e / 22.889 e 1. Lyhyt kuvaus vuoden toiminnasta Peli-innovaatiot ja Restoratiiviset ympäristöt ovat ensimmäisiä painoalan poikkialaisia hankkeita. Miesten terveyden edistämisen hanke (päätös vuoden lopulla) mahdollistaa tutkimuksellisen kehittämisen ja muotoilun hyödyntämisen. Alkuvuoden aikana Tekesin rahoittama Voi hyvin nuori -hanke sai Kärjet 2012 -palkinnon (parhaat käytänteet ammattikorkeakouluissa). Merenkulun liiketoimintaetiikkaa analysoiva Cafe-hanke on saatettu loppuun ja osallistuttu kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Stay Onboard -hankkeessa on toteutettu laaja kysely suomalaisella merenkulkualalla työssä jatkamiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi. VMC-hankkeen valmistelua on jatkettu ja rahoitushakemukset on jätetty kahdesta kansainvälisestä projektista. Arjen Turva-hankkeen jatkona on esitetty turvallisuussuunnittelun kansallista arviointimallia. Saadut ulkopuoliset rahoitukset - 3D-tuotantoteknologiat, Manner-Suomen ESR-ohjelma, toimintalinja 3. osatoteuttajana. - Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen -työohjeiden digitalisointi, 60.000 e - Perko Kymenlaakson perinne- ja korjausrakentamisen keskus, EAKR toimintalinja 3, 122.353 euroa - Yhteistyössä informaatiot kanssa: Peli-innovaatiot turvallisuus- ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisessä 450.000. - Yhteistyössä puualan kanssa: Restoratiiviset ympäristöt - Alueellinen eriytyminen ja yhteisölliset menetelmät miesten terveyden edistämisessä, 300.000 e, THL - RESLAB restauroinnin laboratorion palvelutoiminnan kehittäminen 84.600 e - PERKO perinne- ja korjausrakentamisen keskus, 122.352 e - Kirkko ja julkiset palvelut -tutkimushanke, noin 30.000 e julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): 18 kpl 25

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Tunnustuksia/luottamustehtäviä yms. Kärjet 2012 (parhaat käytänteet ammattikorkeakouluissa) -palkinto, Nuorisotutkimusseuran julkaisutoimikunta (jäsen) toteutetut luennot sekä asiantuntijapalvelut, aiheina: Living Lab palvelumuotoilun menetelmänä, nuorten kokemuksia elinympäristöstä ja turvallisuudesta, valtakunnallinen turvallisuussuunnittelu, nuorten aikuisten sosiaalinen osallisuus, kirkko ja julkiset palvelut, Voi hyvin nuori -hankeen johtopäätöksiä, merenkulun työurat ja työn laatu sekä merenkulun liiketoimintaetiikka, Pacific 2013 International Maritime Conference, Sydney Australia 7.-9-10.2013. Artikkelin Dufva & Pekkola; How passengers estimate the impact of social, ecological and economical responsibility on their decision to buy a cruise -esittely. Osallistuttu kauden aikana neljään kansainväliseen, korkean tason konferenssiin. tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Merkittävä määrä artikkeleita tuottavat uutta tietoa ja ennen kaikkea mahdollistavat uskottavien verkostojen kehittämisen muiden toimijoiden kanssa (ml. yliopistot ja muut ammattikorkeakoulut). Liiketoiminnan etiikkaan ja viranomaisyhteistyöhön liittyvä yhteistyö on syventynyt. On tuotettu liiketoiminnassa suoraan sovellettavaa tietoa liikkeenjohdon ja muiden osapuolten käyttöön. Merenkulkualan työoloja analysoidaan ilmeisesti kattavammin kuin milloinkaan Suomessa on tehty ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Verkostojen kehittäminen käynnistetty seuraavilla sisältöalueilla: yhteistyö aloitettu Asevelvollisuuden tulevaisuus -tutkijaryhmän kanssa (maanpuolustuskorkeakoulu), Kaakkois-Suomen pelifoorumi kokoamaan peliosaamista ja tukemaan myös hyvinvointiosaamisen osallistumista pelillistämiseen sekä kansallisesti uuteen aihekokonaisuuteen kytkeytymien (kirkko ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen). Yritysyhteistyö on kaikessa hankevalmistelussa otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on yhteistyön lisäksi yritysrahoitus, mikä on vaikeaa nykyisessä taloustilanteessa. 2. Lisätiedot: Valdemar Kallunki, valdemar.kallunki@kyamk.fi, 044 702 8761 Painoala Tutkimuspäällikkö Kulut / Rah: Puurakentaminen, puutuoteala Petri Heino ja painoalapäällikkö Juha Rissanen Kotka/Kouvola 53.309 e / 28.787e / 24.522 e Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta KyAMKilla oli kolme henkilöä toteuttamassa MAMKin puun modifiointiin liittyvää hanketta. Kyseessä on lähinnä puiden kyllästys ja testaustoiminta. Hanke päättyi vuoden lopussa. Pienessä määrin tehtiin painekyllästykseen liittyen testaustoimintaa ulkopuolisille yrityksille. Mussalossa aloitti toimintansa Kotkan Viilutuote Oy. KyAMKin Mussalon laboratorio avusti yritystä toiminnan käynnistysvaiheessa. Yritys työllistää viisi henkilöä. Vuosi on ollut erittäin aktiivista toimintaa Wood Academy -hankkeessa sekä Holzbauforum -projektissa. Aktiviteetteja on hyödynnetty Kouvolan ja Kyamkin imagon nostamiseen aktiivisena puurakentamisen kehittämisen seutukuntana. Wood Academyn jatkamiseksi on käynnistetty mm. Restoratiiviset ympäristöt 26

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 hanke. Aalto-Kyamk-KSAO yhteistyön pohjaksi on tehty työtä Kinno Oy:n vetämänä. Puun käytön opetuksessa on merkittäviä edistysaskeleita otettu: puumuotoilija ja puurakennesuunnittelijakoulutukset. Kansainvälistä verkostoa puurakentamisen koulutuksen ja hyvinvointia edistävän suunnittelun osalta on tehty aktiivisesti. saadut ulkopuoliset rahoitukset Restoratiivinen ympäristö hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta, rahoitus hakemuksen mukaan ELY 220 teur, Kouvola 27 teur, yksityinen rahoitus 17 teur (alustavat sitoumukset n. 15 t eur). Koulutustapahtumiin osallistujat Holzbauforumiin osallistui 280 ihmistä (1-2 pv.), ja näytteilleasettaja- ja sponsoriyrityksiä 24 kpl Puurakentamisen ja puutuotealan täydennyskoulutuksen kehittäminen Puurakentamiseen suuntautuva rakennusinsinöörikoulutus aloitetaan 1/2014 (2vuotinen muuntokoulutus). julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) KyAMK:n sidosryhmäjulkaisu: Artikkeli puutuotteiden mahdollisuuksista. Kyamk TKI-erityisjulkaisu: Miksi puusta. kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Holzbauforum -projektissa profiloituminen ja verkostoituminen. Nordic Wooden Cities -verkostoon liittyminen, Rosenheimin amk yhteistyö. Aalto-Kyamk-KSAO yhteistyön suunnittelu. toimet opetuksen kehittämiseksi, ml. opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi Roadmap-työ KSAO, KyAMK ja Aalto koulutuskokonaisuuden luomiseksi. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa Holzbauforumin toteuttamisessa on/ollut mukana n. 15 opiskelijaa. Restoratiivinen hankkeen merkittävä osa opinnäytetyöt (3-4 kpl vuodelle 2014). 2. Lisätiedot: Petri Heino, petri.heino@kyamk.fi, 044 702 8428 Painoala Osallistujat: Kulut / Rah: Kaikkia painoaloja hyödyttävä toiminta TKI-johtaja Markku Huhtinen, TKI-asiantuntija Kari Kokkonen, koulutusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Kotka / Kouvola 54.348 e / 29.560 e / 24.788 e (BRIDGE- MOCT -hankeen rahoitus v. 2014) 1. Lyhyt kuvaus 2013 toiminnasta TKI-toiminnan kansainvälistäminen Koska Brysselistä haettavan TKI-rahoituksen merkitys tulee kasvamaan suhteessa alueellisesti jaettavaan TKI-rahoitukseen, on Kyamkissa panostettu TKI-toiminnan kansainvälistämiseen: Kyamkista osallistui 5 henkilöä (koko kymenlaaksolaisseurueen ollessa 16 hlöä) KyGLo-hankkeen järjestämään matkaan OPEN DAYS -tapahtumaan Brysselissä 6. - 10.10.13. Päivien aikana saatiin yleiskuva alkavasta ohjelmakaudesta ja luotiin kontakteja ja tutustuttiin hankevalmistelun kannalta oleellisiin organisaatioihin sekä käytiin neuvotteluita hankeideoistamme liittyen neuvotteluja mm smart specialization ja smart city - ohjelmiin. Osallistuttu myös 4.12.2013 Horizon2020 Energy infoday -tapahtumaan, 27

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 jossa sai hyvän kuvan tulevista vuosien 2014-2015 hauista, joita aukeaa seuraavilla alueilla: Competitive Low Carbon Energy Production (LCE), Energy Efficiency and market uptake of energy innovations (EE), Smart Cities and communities (SCC) Hankevalmistelut ja muu toiminta BRIDGE-MOCT -esiselvityshankkeen valmistelu: rahoitus maakuntaliitolta. Hankkeessa valmistellaan laajempi kv-hanketoimintaan ja koulutusvientiin liittyvä hanke, jossa otetaan haltuun BIC Kymissä tehdyt osaamisinvestoinnit ja jatketaan EU:n keskitettyjen/suorien rahoitusten hankkimiseen liittyvää toimintaa Brysselissä ja liitetään toimintaan samalla periaatteella Venäjä-toimintoja Pietarissa. Tavoitteena on tukea Kyamkin painoaloja siten, että saadaan kansainväisiä TKI-hankkeita ja koulutusvientiprojekteja sekä kehitetään kv-hankkeiden kirjoittamisosaamista. Osallistuminen KyGLO-hankkeen toimintoihin ja suunnitteluun. Hanke on yhteiskymenlaaksolainen ja keskittyy kv-hanketoiminnan kehittämiseen eri toimijoiden kesken. Virtual Maternity Clinic ja Non-Invasive Glucocemeter - hankkeiden valmistelun tukeminen Venäjä-yhteyksien osalta. Koulutusvientihankkeiden valmistelu rakentamiseen ja energia-alaan liittyen Venäjällä (Pietarissa) yhdessä MAMK:n kanssa. Kohteena suomalaiset Venäjällä toimivat rakennusalan yritykset sekä energia-alan Afrikkaan suuntautuva koulutuskonsortio.esco at homes -hankkeen valmistelu: IEE ( Intelligent Energy Europe)- hakuun (deadline 5/2013) valmisteltiin ESCO AT HOMES -hakemus, LP:na Autonomus University of Barcelona (UAB). KyAMKin vastuulla oli energiaauditointien toteutus. Koko budjetti oli 1,5 M, josta Kyamk:n osuus 210.000 e. Marraskuussa saatiin kielteinen päätös jätettyyn anomukseen, evaluaattoreiden arvio oli 35/50 pistettä. Parhaimpina puolina oli relevanssi ja EU-added value ja huonona puolena toteutuksen organisointi. Hakuprosessin läpivienti oli opettava kokemus, josta on apua uusia hankkeita suunniteltaessa. FeDSS -hankkeen valmistelu: KV-hanke, jossa mukana ovat Kyamkin (ohjelmiston vaatimukset, testaukset, projektin johto) lisäksi Propentus Kouvolasta (tiedon salaus) ja Lingsoft Turusta (puheentunnistus). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille innovatiivinen eri lähteistä informaatiota prosessoiva ja analysoiva tablettisovellutus, jota viranomaiset voivat käyttää merenkulun kriisitilanteissa. Rahoitushakemus jätettiin TEKESIIN syyskuussa 2013, lopullista päätöstä ei ole vielä saatu. Torrefiointi -hankkeen valmistelu: Kyamkissa on Biotuli-hankkeessa rakennettu pienen mittakaavan (25kg/h puuhiiltä tuottava) torrefiointilaitos. Brysselissä 3.12.2013 ERRINin energy brokeragessa Huhtinen esitteli uuden hankeidean torrefiointiprosessin energiatalouden kehittämisestä. Esitys herätti mielenkiintoa ja luotujen kontaktien kanssa lähdetään valmistelemaan hankeanomusta Competitive Low Carbon Energy Production (LCE) hakuun, deadline huhtikuu/2014. Kaakkois- Suomen pelifoorumi: Kyamk:n aloitteesta on koottu yhteen Kaakkois-Suomen pelialalla toimivat oppilaitokset (LUT, Kyamk, KSAO, Ekami) sekä kehitysyhtiöt (Cursor ja Kinno). Foorumi on kokoontunut v. 2013 4 kertaa tavoitteenaan alueen pelialan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen. Uutena panostusalueena on kyberturvallisuus, ja Kyamkiin on rakenteilla laboratorio ja suunnitelmissa on EUhankkeen valmistelu kaakkois-suomalaisena yhteistyönä. Turismi: Kaakon kasvuohjelmassa on Kyamkin vastuulla ulkomaalaisten opiskelijoiden käyttö seudun markkinoinnissa ja alueen matkailupalveluiden laadun arviointi. Näitä osa-alueita on lähdetty kehittämään työryhmässä (vastuuhlö Huhtinen), jossa on mukana Kinno, Cursor ja Kyamkin liiketalouden opettajat. 28

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): n. 10 kpl 2. Lisätiedot: Markku Huhtinen, 044 702 8323, markku.huhtinen@kyamk.fi NELI North European Logististic Institute Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma ja NELI-sateenvarjon alle kuuluvat hankkeet, yht. 3 kpl Projektin nimi /hallinnoija NELI North European Logistics Institute / Kyamk Toteutusaika 1.4.2007 31.12.2013 Hallinnoija Kyamk / NELI:n johtaja Mervi Nurminen Rahoitusohjelma Kymenlaakson liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013: n. 260.000 e / 21.500 e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta NELI hankkeen viimeisen vuoden aikana on keskitytty solmimaan kiinteitä suhteita seuraavan ohjelmakauden hankepartnereihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. NELIn näkyvyyttä ja vaikuttavuutta on parannettu osallistumalla asiantuntija- ja verkostotapahtumiin ja kertomalla NELI-hankkeen tuloksista laajasti. Hankkeen tuloksista on tiedotettu kahdessa News Letterissä sekä alan keskeisiä uutisia on koottu LOGINFO-portaalin uutissivustolle päivittäin. LOGINFO-portaali on saanut käyttäjiltä positiivista palautetta. NELI on toteuttanut alueella neljä suurta verkostohanketta, joilla on pyritty parantamaan PK-yritysten yhteistoimintaa sekä kilpailukykyä ja kannattavuutta. Verkostohankkeisiin on saatu mukaan n. 110 yritystä ja ne ovat johtaneet kolmen yhdistyksen muodostumiseen sekä yhteen jatkohankkeeseen. Verkostohankkeet ovat alueellisia tai ammatillisia ja keskittyvät tietyn asiakasryhmän tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen hakemiseen. NELI on toteuttanut myös useita yrityshankkeita. Olemme aktiivisesti osallistuneet uusien hankkeiden valmisteluun esim. RailCorridor-hanke on valmiina avautuvaan BSR-hakuun. Viimeinen vuosikolmannes on kulunut päättyvien hankkeiden loppuraportointiin, tuloksista tiedottamiseen sekä julkaisujen, artikkelien ja loppuseminaarien kirjoittamiseen ja järjestämiseen. Myös NELI-hankkeen jatkuminen osana Kyamkin TKI-toimintaa merenkulun ja kilpailukykyisen logistiikan painoalalla on työllistänyt loppuvuodesta. NELI-hankkeen vaikuttavuudesta teetettiin ulkopuolinen arvio, jonka tuloksista tiedotettiin sidosryhmille 20.12.2013. uudet työpaikat (myös välilliset): hankkeessa toimii tällä hetkellä 10 koko- tai osa-aikaista projektityöntekijää. haetut ulkopuoliset rahoitukset (tavoitteena hanketoiminnan volyymin kasvattaminen n. 380.000 eurolla) Palveluinnovaatioista uutta liiketoimintaa todettu rahoituskelpoiseksi, ei vielä rahoitettu. Valmistelussa TEKES hankkeita; SAMULI, NOSE II, PLIS ja KURKI, kvhankkeita: RailCorridor, OKM hankkeita: Terminaalityön täydennyskoulutus, DPTM moduulikoulutus logistiikkaan julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) SIDOS katsaus logistiikan kehitysohjelman tuloksiin 29

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 Julkaisut Koskisessa eri hankkeista (BILIKA, LOGINFO, TRIK, VEPU, NOSE, SIWA) toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot Esitys Meri-kokouksessa Pietarissa, esitys Fintrip-tutkijaverkoston kokouksessa tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä : Uutta teknologiatietoa syntyy useissa hankkeissa (mm. NOSE, SIWA), erilliset raportit ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Fintrip verkostoyhteistyö mahdollistaa eri yhteistyön kansallisen tason logistiikan tutkijaverkostojen kanssa, FinnHUB yhteistyö avaa logistiikka ja tuotantolaitoksen välisen yhteistyön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainväliset verkostot mahdollistavat osallistumisen kv-hankekonsortioihin. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa: Hankkeiden perustietojen hankkiminen, asiakaskyselyjen toteuttaminen, raporttien käännöstyöt (Emmi Rantavuo, Paavo Viinikainen, Riina Mylläri). NELIssä toteutetuissa hankkeissa useita opinnäyte- ja lopputöitä. (SULOIN, EFP, Trik, NOSE) 2. Lisätiedot: Mervi Nurminen, mervi.nurminen@kyamk.fi, +358 44 7028474 Projekti SULOIN - Sustainable logistics solutions through international networking Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2013 Hallinnoija Kyamk / projektipäälliköt Pia Paukku 31.8.2013 asti, Kira Lopperi 1.9. 31.12.2013 Rahoitusohjelma Päijät-Hämeen liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013 92.700 e / 5.241 e 1. Lyhyt kuvaus kauden toiminnasta Riskianalyysityö on saatu päätökseen. Sataman turvallisuuskäsikirjan (terminaalitoiminnan osalta) tuottaminen, tulosten yhteenveto ja esitysaineiston laatiminen. Terminaalien toimintamalleja on käsitelty yhteisissä tapaamisissa ja keskustelu yhteisten käytänteiden jakamiseksi on käynnistynyt, sekä yritysten välistä yhteistyötä ja klusterimaista toimintatapaa on edistetty yhteisissä suunnittelukokouksissa. Toiminnan jatkumiseksi myös projektin päätyttyä on ollut tärkeätä löytää toimijoita, jotka ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin ja pystyvät omissa organisaatioissaan jatkamaan toimintaa. Erilaiset työryhmät ja linkittyminen jo olemassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on siten ollut keskeistä. Tuloksia hyödynnetään yhteisen koulutussuunnittelun pohjaksi, jota viedään eteenpäin. Toinen keskeinen teema on logistiikkaklusterinkehityksen edistäminen, jota työstetään myös vahvasti eteenpäin. Osahankkeessa jo aiemmin toteutettu kansainvälisten klusterimallien kuvaaminen ja HaminaKotkan satamassa elokuussa 2012 toteutettu kysely sekä sitä seuranneet workshopit ovat luoneet myönteisen pohjan pysyvän klusteritoimintamallin käyttöönotolle, ja toiminta tullaan pilotoimaan vuoden 2014 aikana. LAUREAn yhteistyö jatkuu SULOIN/WP3-osahankkeen yhteistyöyritysten kanssa hankkeen aikana syntyneiden kehittämisideoiden eteenpäinviemiseksi. julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) Neli Sidosjulkaisu, Koskinen 30

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut -asiantuntijapalveluna toteutettu 2 kpl klusteritoimintamallin suunnittelu - workshoppia-sataman terminaalityöryhmän tapaamiset -Haminan teollisuuspuiston kehittämistyöryhmä -työskentely tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Riskiselvityksen ja osaamiskartoituksen aineistojen valmistuttua HaminaKotka satamayhtiön ja Haminan nestesataman alueella toimivien terminaalitoimijoiden käyttöön on tuotettu ensimmäistä kertaa yhtenäinen turvallisuus- ja toimintaohjeistus turvallisuuskäsikirjan muotoon. Yritykset ovat kiitäneet hankkeessa tehtyä työtä (Tommy Ulmanen) suuresti, mm. sanoin ensimmäinen hanke, josta on koskaan syntynyt konkreettista hyötyä. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Hankkeen aikana syntynyt verkosto: nestesataman toimijat, satamaviranomaiset, logistiikkayritykset. Verkostosta on konkreettista hyötyä työelämäkontakteja, esim. luennoitsijoita tai opiskelijoiden työharjoittelupaikkoja hakiessa, uusia hankkeita suunniteltaessa. toimet opetuksen kehittämiseksi, ml. opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi uusi opintojakso (terminaalitoiminnot) logistiikkainsinöörin tutkintoon 2. Lisätiedot: Pia Paukku, pia.paukku@kyamk.fi, 044 702 8322 Projekti Kotka-Kunda-Kronstadt, TriK Toteutusaika 1.1.2013 31.12.2013 Hallinnoija Kyamk / projektipäällikkö Pia Paukku Rahoitusohjelma Kymenlaakson liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013 50.000 e / 15.000 e 1. Lyhyt kuvaus kauden toiminnasta Hankkeen aikana on suunniteltu ja toteutettu matkatoimistokyselyjä ja - haastatteluja, kuluttajakyselyjä ja -haastatteluja, sekä rahtipotentiaalikyselyjä ja yrityshaastatteluja. Tulokset on viety internetpohjaiseen kyselyjärjestelmään, joka toimii myös tietokantana. Tulokset on analysoitu, raportti kirjoitettu ja tulokset esitelty sidosryhmille. Tulokset ovat mm. Kotkan kaupungin, HaminaKotka Sataman sekä varustamojen käytössä ja voivat osittain vaikuttaa uuden laivaliikenteen syntyyn ja Kotkan edistämiseen risteilymatkakohteena. On myös tavattu kansainvälisiä partnereita. julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) Neli Sidosjulkaisu, Koskinen toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut -esitys Kotkan Merikokouksen yhteydessä -esitys Länsi-Virumaan maakuntajohtajan delegaatiolle ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys -maakuntahallintotason Viro-Venäjä kontaktit, erittäin hyödyllisiä esim. uusien aluekehityshankkeiden ja partnereiden hakemisessa mahdolliset uudet työpaikat (myös välilliset) 31

77, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 14 3 2014 Lyhennetty 2013 mikäli uutta laivaliikennettä tulevaisuudessa syntyisi, välillisenä vaikutuksena voisi olla kymmeniä työpaikkoja opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa -2 työharjoittelijaa, 1 projektityö, kv-opiskelijaryhmä mukana englanninkielisen kyselyn suunnittelussa 2. Lisätiedot: Pia Paukku, pia.paukku@kyamk.fi, 044 702 832 32

78, KH 24.3.2014 17:00 KH: 478/2014 Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla; jatkohankkeen rahoitus Kh 24.3.2014 Valmistelija: yhteyspäällikkö Matti Erävala, puh. 234 4221 Kotkan kaupunki on varannut vuoden 2014 talousarvioon15 000 palvelusetelikäytännön levittämiseen Kotka-Haminan seudulla -projektin käynnistämiseen Cursor Oy:n avulla. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä, kehittää yhteisiä toimintamalleja ja edistää tarvittavien toiminnallisten muutosten läpivientiä kunnissa. Cursor Oy esittää, että palvelusetelin kehittämishankkeelle vuodelle 2014 varattu raha 15 000 siirrettäisiin omarahoitusosuutena Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla, jatkohankkeelle, joka on juuri saanut valtion rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hanketta hallinnoi Cursor Oy. Cursor Oy:n mukaan palvelusetelin jatkokehittämiseen käyttötarkoituksen muutoksella ei olisi vaikutusta palveluseteliprojektin toteuttamiseen, sillä ko. hanke saa parhaassakin tapauksessa vasta syksyllä rahoituksen ja tuolloin ko. raha voidaan osoittaa seudun kehittämisrahasta. Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla jatkohankkeen sisältö, Cursor Oy:n esityksen mukaan lyhyesti: Toimenpiteitä vuodelle 2014 mm: Hankkeen koordinointi TEM valtuutuksen mukaan Erilaiset selvitykset ja yhteistyö eri toimijoiden ja verkostojen kanssa Kuusien sataman käytön sujuvuuden varmistaminen Rankin ja Kirkonmaan lobbaus yrityksille ja muille toimijoille Yhteistyö eri viranomaisten kanssa muut toimenpiteet Kotkan saaristotoimikunta on käsitellyt Kuusisen kehittämisasiaa 23.8.2013 6.: Kotkan saaristotoimikunta pitää Kuusisen alueen kehittämistä kiireellisenä saariston yhdysliikenteen toimivuuden, turvallisuuden ja tulevien liikenne-, viranomais- ja virkistystoimintojen kannalta sekä matkailua palvelevana työ- ja palvelualueena. Hanke tulee kytkeä (kaupungin omarahoitusosuuden varaaminen) vuoden 2014 talousarvioon kiireellisenä kehittämishankkeena. Kotkan saaristotoimikunta on myös kirjelmöinyt ja tehnyt esityksiä saarten liikenne- ja vesihuollon turvaamisen puolesta, varuskuntien lakkautusten johdosta, eri viranomaistahoille. Cursorin hankkeen avulla on laadittu mm. Kotkan saariston vesihuollon yleissuunnitelma. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää muuttaa T&K -hankkeen käyttötarkoitusta ja siirtää kaupungin palvelusetelin kehittämishankkeelle vuodelle 2014 osoitetun 15 000 euron suuruisen määrärahan omarahoitusosuudeksi Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla - nimisen hankkeen jatkohankkeelle, jota hallinnoi Cursor Oy. Toimeenpano: Ote: Terhi Lindholm, Matti Erävala Sirpa Kosonen, Liisa Rytkö Cursor Oy / Mika Perttunen

78, KH 24.3.2014 17:00 KH: 478/2014 Oikaisuvaatimusohje

79, KH 24.3.2014 17:00 KH: 310/2014 Eroanomus luottamustehtävästä; Marco Niemi Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Marco Niemi pyytää eroa sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuttamisen vuoksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpano: Jäsen Varajäsen Aila Eerola pj Anne Heikkilä Anja Eerola vpj Mirja Holmberg Kirsi Hakala Emmi Voutilainen Risto Hokkanen Marco Niemi Anna Holmroos Mari Hostikka Kari Kujamäki Kaarlo Sandberg Pirkko Leskinen Raili Helin Irma Nuora Lea Korhonen Juha Pakarinen Tuula Valjus Petri Pekkola Jussi Hanski Marko Puittinen Reijo Murto Timo Vornanen Jani Kansonen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Marco Niemelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä - valita hänen tilalleen uuden varajäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Toimeenpano: Kv: Ote: Marco Niemi uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: sosiaali- ja terveyslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

80, KH 24.3.2014 17:00 KH: 483/2014 Kotkan sivupaloaseman tarveselvitys Kypejo 5.2.2014 / 7 Valmistelija: Palopäällikkö Vesa Parkko puh. 231 6210 Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta (29.10.2013) on hyväksynyt pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2014-2017. Eteläisen Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen sateliitti - pelastusasemaan ja yhteen tuki - pelastusasemaan. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden pelastusaseman rakentamista ja nykyisten poistamista pelastustoimen käytöstä. Pelastusasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Eteläisen toimialueeen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsiin. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kotkan kaupunki on talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt paloasema rakentamisen aloittamisesta vuoden 2014 aikana. Suunnitelman mukaisesti Kotkan sivupaloaseman suunnittelu toteutetaan vuoden 2014 aikana ja rakentaminen toteutetaan vuonna 2015. Pelastuslaitos on perustanut paloasemahanketta varten työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä rakennettavan paloaseman tarveselvitys ja olla hankkeessa mukana. Tarveselvitystyöryhmässä on mukana kotkan kaupungin tilapalvelun edustajat. Tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen hanke etenee Kotkan kaupunginhallitukseen../. Liitteenä tarveselvitys liitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Pelastusjohtaja Vesa Parkko Johtokunta hyväksyy tarveselvitystyöryhmän tekemän Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen. Kymenlaakson pelatuslaitoksen johtokunta hyväksyi tarveselvitystyöryhmän tekemän Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen. Kh 24.3.2014 Valmistelija: Palopäällikkö Vesa Parkko, puh. 231 6210./. Tarveselvitys liitteineen on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen.

80, KH 24.3.2014 17:00 KH: 483/2014 Toimeenpano: Ote: Kymenlaakson pelastuslaitos / Vesa Parkko Tilapalvelu Talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitys Kymenlaakson pelastuslaitos Tarveselvitys KOTKAN UUSI SIVUPALOASEMA

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitys SISÄLLYS 1. PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMINEN JA PALVELUTASO.. 3 2. NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT... 3 3. TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT. 4 4. TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 5. KAAVATILANNE JA TONTTIVAIHTOEHDOT... 4 6. INVESTOINTIKUSTANNUKSET 5 7. HANKKEEN AIKATAULU 5 8. TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET 5 9. LIITTEET. 5 2

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitys 1. PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMINEN JA PALVELUTASO Eteläisen- Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen sateliitti - paloasemaan ja yhteen tuki -paloasemaan. Sateliitti- paloasemasta käytetään myöhemmin nimitystä sivupaloasema. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden paloaseman rakentamista ja nykyisten Kotkan ja Haminan paloasemien poistamista pelastustoimen käytöstä. Paloasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Kotkan ja Haminan asemat ovat yhden pelastusyksikön, yhden ensihoitoyksikön miehittäviä asemia ja tavoitteena on, että ne sijaitsevat meren rannalla mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Näille asemille sijoitetaan lisäksi vesi/vaahtoyksiköt turvaamaan satamien nopeaa ensitoimintaa. Alueen keskelle sijoitetaan tukitoiminnoista vastaava paloasema, joka palvelee pelastustoimen ja ensihoidon ensiyksikköinä alueellaan sekä vastaa koko alueen huolto- ja korjaamotoiminnasta sekä tukiyksiköiden miehittämisestä. Keskeiselle asemalle sijoitetaan myös pelastustoiminnasta vastaava päällystöpäivystäjä. Alueen kokonaispalvelutaso ja saavutettavuus paranee. Hajasijoitus parantaa alueen toimintavalmiusaikoja tuntuvasti, sekä vahvistaa tukiyksiköiden muodossa koko Etelä-Kymenlaakson pelastustointa. Kymenlaakson eteläisen alueen pelastustoimella on tällä hetkellä Kotka Haminan paloasemilla käytössä 8 900 m² sekä öljyntorjuntavarikot. Muutoksella pyritään supistamaan käytössä olevia paloasematiloja n. 1/3 osa n. 3 000 m². Supistuksella saatu vuosisäästö on n. 300 000. Eteläisen toimialueeen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsii. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta (29.10.2013) ja omistakunnan ovat hyväksyneet pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2014-2017. Palvelutasopäätökseen liittyy eteläisen toimialueen paloasemaverkoston kehittäminen. 2. NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT Pelastustoimen yksiköt Kotkassa on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Kotkan Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten ja pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Lisäksi Kotkan paloasemaa vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen, Jylpyn paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelman vuoksi useasti. Korjausten yhteydessä on pyritty parantamaan paloaseman toimivuutta, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat si- 3

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitys tä. Pelastustoimen nykyvaatimusten ja toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittelemaan muille paloasemille ja piha-alueella oleviin parakkeihin. 3. TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT Kotkan sivupaloaseman tulee sisältää tilat yhden pelastus- ja ensihoitoyksikön kalustolle ja miehistölle huoltotiloineen. Lisäksi paloasemalla tulee olla tarvittavat tilat toiselle raskaalle yksikölle ja pienkalustolle sekä erillinen pesuhalli. Paloaseman toimintojen ja työtehtävien kannalta paloasemalla tulee olla riittävät huoltotilat esim. paineilmalaitehuollolle, sekä tarvittavat toimistotilat. Paloasema ja sen piha-alue tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että siitä on mahdollisimman hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin. Paloaseman toimintaa, lähtönopeutta ja turvallisuutta tulee tarvittaessa parantaa toimivalla liikenteenohjausjärjestelmällä. Paloaseman ja sen tilojen rakentamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon ns. puhdaspaloasema -hanke, jossa pelastustoiminnassa varusteisiin ja kalustoon kertyvien epäpuhtauksien määrä eliminoidaan oikeanlaisilla huoltotiloilla ja välineillä mahdollisimman minimiin. Tämä on mahdollista pesu- ja huoltotilojen oikeanlaisella suunnittelulla ja rakentamisella. Kotkansaarelle rakennettavan sivupaloaseman rakentamisen yhteydessä tulee nopeaa vesipelastusta varten rakentaa venelaituri Merituulentien eteläpuolella olevalle aallonmurtajalle ennen Norssalmen siltaa. 4. TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET Toiminnan mitoitusperusteina käytetään yleisiä rakentamisen mitoitusperusteita, sekä paloasematilojen edellyttämiä kokemus- ja asiantuntemusperusteita. Tarveselvitystä ja suunnittelua varten työryhmä on tutustunut eri paloasemahankkeisiin ja kerännyt niistä tietoa. Tilojen mitoituksessa pyritään huomioimaan ns. puhdas paloasema ajatus ja mallit mahdollisimman hyvin. 5. KAAVATILANNE JA TONTTIVAIHTOEHDOT Pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja siihen perustuvan perusteluosan mukaan pelastuslaitoksen tavoitteena on ollut Kotkan sivupaloaseman sijoittuminen meren rannalle mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Rakennettavan paloaseman eri paikka vaihtoehtoja sekä rakentamismahdollisuuksia on selvitetty yhdessä Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa. Vaihtoehtoina ovat olleet mm. Redutin alapuolinen ranta-alue, ns. Tökkärin alue, Hirssaari sekä VR:n säiliö- ja ratapiha-alue. Nykyinen tonttivaihtoehto ja sen voimassa oleva kaava mahdollistaa paloaseman rakentamisen ilman muutoksia ja tämä puoltaa sen valintaa. Kyseinen tontti ei sijaitse meren rannalla, eikä näin täytä pelastuslaitoksen tavoitetta. Paloaseman läheisyyteen on kuitenkin mahdollisuus rakentaa laituri pelastuslaitoksen venekalustoa varten ja näin mahdollistaa nopea ja toimiva venelähtö, sekä luoda edellytyksiä kyseisen paloaseman koulutus- ja huoltotoimille. 4

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitys Käytettävissä oleva tonttivaihtoehto sijaitsee Kotkansaarella Rautatiekadun ja Ratapihankadun välissä ja se sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmasuuntiin. 6. INVESTOINTIKUSTANNUKSET Kotkan kaupunki on siirtänyt paloasemainvestoinnin perustettavan kiinteistöyhtiön investointeihin. Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Tavoitehinta-arvio on 2 450 000. Rakennuksen neliöhinta on 2 640 /m 2. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Liite 5. Koska hankkeen toteuttajaksi on valittu kunnallinen liikelaitos, ei sen kustannuksiin ole mahdollista saada palosuojelurahaston avustuksia. 7. HANKKEEN AIKATAULU Tarveselvitys valmistuu helmikuussa 2014 ja hankesuunnitelma keväällä 2014. Paloaseman suunnittelu käynnistyy keväällä 2014 ja valmistuu saman vuoden aikana. Paloaseman rakentaminen aloitetaan vuonna 2015. Tarveselvityksen perusteella esitetään, uusi paloasema olisi käyttöön otettavissa kesällä 2016. 8. TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET Tarveselvityksen tekemiseen ovat osallistuneet pelastuslaitoksen nimeämän työryhmän edustajat: Jukka Ruuskanen, palopäällikkö (pj) Simo Norema, palomestari Tapio Tihula, asemamestari Tero Helanne, palomies sekä Kotkan kaupungin Tilapalvelun edustajat: Leila Hietala, kaupunginarkkitehti Reijo Jokinen, toimistoinsinööri Esko Kunnas, isännöitsijä 9. LIITTEET liite 1 huonetilaohjelma liite 2 toimintavalmiuskartta liite 3 puhdas paloasema ajatus liite 4 asemakaavaote pohjakartasta liite 5 tavoitehinta-arvio 5

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Huonetilaohjelma luonnos 30 1 2014 KOTKAN SIVUPALOASEMA 30.1.2014 liite 1 HUONETILAOHJELMA TARVESELVITYKSEEN HUONETILAT ALUSTAVA TILANTARVE A Hallinto lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Toimistohuone 2 15 30 2 tai 3 norm. Koulutustila 1 30 30 2 tai 3 norm. Kuntosali 1 40 40 2 tai 3 norm. WC-M 1 3 3 2 tai 3 norm. WS-N/INVA 1 5 5 2 tai 3 norm. B Miehistötilat lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Miehistöhuone 6 10 60 2 norm. WC-pesutilat 2 4 8 2 norm. Sauna 1 6 6 2 tai 3 norm. Pesuhuone 2 6 12 2 tai 3 norm. Pukuhuone 2 5+10 15 2 tai 3 norm. Keittiö/ruokailu/oleskelu 1 35 35 2 norm. Siivous 1 2 2 2 norm. C Kalusto- huolto- ja lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus varastotilat Autopaikat 3 75 225 1 5 m Pesuhalli 1 78 78 1 5 m Laitehuoltotilat 2 30 60 1 norm. Varasto 1 15 15 1 norm. Varusvarasto 1 13 13 2 norm. WC 2 2 4 1 norm. Talopesula 1 10 10 1 norm. Kuivaushuone 1 6 6 1 norm. Sammutusasujen säilytys 1 16 16 1 norm. Siivous 1 4 4 norm. D Ensihoito lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Varasto/huolto 1 12 12 1 norm. E Tekniset tilat lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus SPK 2 3 6 Kompressori 1 4 4 Varavoimakone 1 7 7 Lämmönjakohuone 1 7 7 IV-konehuone 1 50 50 Yhteensä 763

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat Kotka Hamina paloasemahanke Toimintavalmiusaikakartat 5.2.2015 Juha Tiitinen Kymenlaakson pelastuslaitos

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat : Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie 5.2.2014 Juha Tiitinen

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 10 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat : Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie 5.2.2014 Juha Tiitinen

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA KOTKAN SAAREN PALOASEMALTA Kotka Hamina paloasemahanke 5.2.2014 Juha Tiitinen

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT JA RISKIALUEET Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat: Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie 5.2.2014 Juha Tiitinen

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 10 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA JA RISKIALUERUUDUT Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat: Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie 5.2.2014 Juha Tiitinen

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tarveselvitysliite puhdaspaloasema Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastustoimen palvelualue PUHDAS PALOASEMA 18.3.2014 HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA UUDEN PALOASEMAN RAKENNERATKAISUIHIN, JOILLA VOIDAAN VÄHENTÄÄ HENKILÖSTÖN ALTISTUMISTA HAITALLISILLE AINEILLE Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö altistuu savusukellustehtävissä sekä niiden jälkeen useille erilaisille haitallisille aineille. Altistumista tapahtuu myös muissakin tehtävätyypeissä, esimerkiksi ajoneuvopaloissa. Haitallisia aineita voi päästä kehoon pääasiallisesti kolmea reittiä: ihon kautta, hengittämällä ja suun kautta nielemällä. Pelastushenkilökunta altistuu haitallisille aineille esimerkiksi likaantuneiden suojavarusteiden ja kaluston kautta. Pitkän ajan kuluessa nämä saattavat vaikuttaa terveydentilaan heikentävästi. Vaikkakin näiden terveysvaikutuksista eikä sairastumisista, ole saatu tieteellisiä yksiselitteisiä tuloksia, on syytä pyrkiä minimoimaan altistuminen haitallisille aineille työympäristössä. Altistuksia voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä onnettomuuspaikoilla, asenteellisilla muutoksilla sekä paloaseman rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteelliset ratkaisut: Asemalla on selkeästi erilliset puhtaat ja likaiset tilat. Likaiset tilat käsittävät tilat, joissa käsitellään likaista kalustoa sekä likaisia suojavarusteita. Likaisia tiloja ovat ainakin paineilmalaitehuoltotila, suojavarusteiden pesutila, letkuhuoltotila sekä ajoneuvojen pesuhalli. Likaiset tilat tulee suunnitella rakenteellisesti niin, että niistä ei kulje ilman mukana haitallisia yhdisteitä ja hajuja puhtaisiin tiloihin. Kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen huolto sekä puhdistus tulee suunnitella niin, että likaantunut kalusto ja varusteet pystytään puhdistamaan ennen niiden tuontia puhtaisiin tiloihin. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida mahdollisimman hyvin paloaseman rakenne- ja tilasuunnittelussa. Pesuhallin varustuksen ja sijoituksen huomioiminen ns. likaisten tilojen yhteyteen helpottaa suunnittelua ja toimintaa. Suomessa rakennetuissa uusissa paloasemissa, ainakin Jyväskylässä on asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin on suunnitteluvaiheessa olevassa Hollolan uudessa paloasemassa. Pelastuslaitoksen oman henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnitteluun korostuu entisestään tällaisessa erityisasiassa. Hallinto Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Takojantie 4 Takojantie 4 (05) 231 6281 (05) 231 6269 48220 KOTKA 48220 Kotka Sähköposti: etunimi.sukunimi@kympe.fi

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Ratapihankatu

80, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Tavoitehinta-arvio 3112014 KOTKAN KAUPUNKI TAVOITEHINTA-ARVIO LIITE 5 Tilapalvelu Reijo Jokinen 31.1.2014 UUSI SIVUPALOASEMA RATAPIHANKADULLE Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Rakennuksen neliöhinta on 2 640 /m 2. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2013:12 106,9 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut 328 000 Rakennustekniset työt 1 572 000 LVIA työt 299 000 Sähkötyöt 251 000 Tavoitehinta-arvio 2 450 000 Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tilapalvelu Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Osmo Pehkonen Ville Suni Leila Hietala Jukka Ruuskanen Simo Norema

81, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 923/2013 Asemakaava Korkeakosken teollisuusalue, Kotkan Energia Oy, kaava nro 0413 Kala 14.1.2014 5 Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh. 0400 687 902 Aloite Kaupunkisuunnittelu on valmistellut Korkeakosken teollisuusalueen laajennuksen Kotkan Energia Oy:n aloitteesta KE Oy:n omistamille maa-alueille Korkeakosken Hyötyvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen alueelle. Varsinaista hanketta tulevalle teollisuus- ja varastoalueelle ei ole, mutta tavoitteena on luoda synergiahyötyjä tulevan toiminnan ja Hyötyvoimalaitoksen välille. Alueella on valmiina hyvät liikenneyhteydet sekä maakaasu- ja sähköverkot. Yleistä Asemakaavaehdotus on Kymenlaakson maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukainen. Koska alueelle sijoittuva uusi toiminta ei ole vielä tiedossa, tullaan teolliselle toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään todennäköisesti ympäristöluvassa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4,42 ha, siitä merkinnällä T = teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on 3,24 ha, merkinnällä TV = varastorakennusten korttelialue on 0,93 ha sekä rautatiealuetta 0,25 ha. Rakennusten enimmäiskorkeustaso T-korttelialueella on 40.0 m ja TVkorttelialueella 15,0 m. Kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo, Gasum Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta sekä kaupunkimittaus, joista Kymenlaakson pelastuslaitoksella, rakennusvalvonnalla eikä kaupunkimittauksella ollut huomautettavaa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, selostusta ja kaavamääräyksiä täydennettiin ELY-keskuksen lausuntojen perusteella koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, ympäristön laatuja toimivuustavoitteita, luontoarvoja, liikennettä ja sen vaikutuksia sekä ympäristömuutoksia. Kotkan ympäristökeskuksen mukaan asemakaava olisi paremmin arvioitavissa, jos alueelle sijoittuva hanke olisi tiedossa. Kaavakarttaan on lisätty kaapelirasite sekä laajennettu kaasuputkirasitetta Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ja Gasum Oy:n lausuntojen perusteella. Kotkan kuntatekniikka esitti kaavahankkeesta useita huomioita, jotka eivät kuitenkaan edellyttäneet kaavakartan tai merkintöjen muuttamista. Kymenlaakson museo ei näe teollisuusalueen laajentamiselle kulttuurihistoriaan pohjautuvaa estettä, mutta rakentamiselle tulee asettaa korkeatasoiset arkkitehtoniset tavoitteet, koska T-merkitty alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävää rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Asemakaavamääräyksiä on täydennetty arkkitehtonisten tavoitteiden osalta. Lähialueen maanomistajilta saapui osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa kolme (kaksi samalta henkilöltä) erillistä kannanottoa sekä Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n laatima yhteinen kannanotto seitsemän kiinteistönomistajan tai asukkaan toimeksiannosta. Kannanotot olivat hankkeesta kielteisiä. Asukkaat moittivat nykyisen hyötyvoimalaitoksen aiheuttamaa mm. meluhaittaa. Kotkan ympäristökeskuksen tai Kotkan Energia Oy:n tietoon ei ole tullut valituksia Hyötyvoimalaitoksen toiminnan melutai muustakaan haitasta. Asianajotoimisto Teperi & Co Jarno Tuhkasen, Seppo ja Tellervo Tuhkasen, Päivi Rouskun, Jouni Rouskun ja Jari Käen

81, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 923/2013 puolesta uudisti mielipiteensä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä. Mielipiteessä esitetään huoli kaavan suojavyöhykkeen riittävyydestä, pohjaveden pilaantumisesta, ympäristöhäiriöiden lisääntymisestä, kalastusyrittäjien elinkeinosta ja virkistyskalastajien harrastusmahdollisuuksista. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan, ettei laitos aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kalastuselinkeinon ja -harrastuksen ei voida katsoa kärsivän maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen laajennuksesta../. Asemakaavan selostus, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asukkaiden kannanotot ja Ely-keskuksen lausunto ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Asian käsittely: Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannonen teki tekstiin lisäyksen: Kaavoituskustannukset peritään hakijalta. Päätös: Hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannosen tekstilisäys otettiin pöytäkirjaan. Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh. 0400 687 902./. Asemakaavan selostus, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kotkan ympäristökeskuksen lausunnot ovat esityslistan liitteinä. Ehdotus on ollut selostuksineen julkisesti nähtävänä 17.1.-17.2.2014. Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkuri-lehdessä 18.1.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla 17.1.-17.2.2014. Ehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnon asemakaavaehdotuksesta ovat antaneet Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Kotkan ympäristökeskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan kuntatekniikka ja rakennusvalvonta. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kotkan kuntatekniikalla eikä rakennusvalvonnalla ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan, että liikennemuutosten arviointi selostuksessa olisi voinut olla tarkempi ja että Karhula Sunilan Rautatie Oy:n omistamalla radalla liikkuvien junien määrän olisi voinut mainita. Kaupunkisuunnittelun vastine: Koska Kotkan Energia Oy:n kaavoitettavalle alueelle mahdollisesti sijoittuva hanke ei ole vielä tiedossa, ei liikennemuutoksia voitu tarkemmin arvioida. Karhula Sunilan Rautatie Oy:n radalla kulkee päivittäin keskimäärin viisi junaa. Kotkan ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että hyvän ennakkosuunnittelun kannalta olisi oleellista, että hankekaavan pohjana olisi tieto hank-

81, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 923/2013 keen luonteesta ja että olemassa olevan teollisuuskaavan ja asutuksen väliselle alueelle puskuriksi olisi parempi kaavamerkintä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue TY tai varastorakennusten korttelialue TV. Kaupunkisuunnittelun vastine: Vaikka Kotkan Energia Oy:n hanke kaavoitettavalle alueelle ei ole tiedossa, hakee Kotkan Energia Oy synergiahyötyjä Korkeakosken Hyötyvoimalan ja uuden toiminnan välillä. Alue, jossa on jo valmiina hyvät liikenneyhteydet sekä maanteitse, että rautateitse ja jossa on jo kaikki kunnallistekniikan verkostot olemassa, on houkutteleva alue varsinkin tuotannolliselle toiminnalle. Kaava-alueen osoittaminen kokonaisuudessaan varastorakennusten korttelialueeksi TV, ei vastaa kaavahakemuksen tavoitteita. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan ettei toiminta aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kaavahanke on vahvistetun taajamamaakuntakaavan sekä oikeusvaikutuksettoman Kotkan yleiskaavan mukainen. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamalla tavalla asemakaavan, joka koskee 44. kaupunginosan Korkeakoski, osaa korttelia 7 ja rautatiealuetta sekä 45. kaupunginosan Eskola, korttelia 26 (kaava nro 0413). Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Kv: Kaavojen valitusosoitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus KOTKA ASEMAKAAVA 44. KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA 7 JA RAUTATIEALUETTA 45. ESKOLA KORTTELI 26 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 0413 Kuva: Jarkko Puro KAAVA NRO 0413 Kaupunkisuunnittelu vireilletulo 24.05.2013 kala 14.01.2014

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 2,6 km:n etäisyydellä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta luoteeseen. Sijaintikartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavahankkeen tavoitteena on Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta kaavoittaa yrityksen omistamille maa-alueille Korkeakoskella teollisuus- ja varastokorttelialuetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. asemakaavakartta 2. asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. ote ajantasa-asemakaavakartasta 4. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavasta (vahvistettu YM) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta ja sisältyy vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan -asemakaavan vireilletulo 24.05.2013 -osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 24.05.-24.06.2013 -asemakaavaluonnos nähtävänä 18.10-18.11.2013 -kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12. 2013 2.2 Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan luontevasti jo olevaa Korkeakosken teollisuusaluetta pohjoiseen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Korkeakosken alue on eräs paikkakunnan vanhimmista teollisuusalueista. Sen arvokkaimman osan muodostavat kosken partaalla olevat teollisuus- ja voimalaitosrakennukset. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ja -rakenteet ovat 1800-luvun lopulta. Nyt laadittavana olevassa asemakaavassa laajennetaan teollisuuskorttelialuetta Kotkan Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimalaitokselta pohjoiseen. Varsinaista hanketta tulevalle teollisuus- ja varastoalueelle ei ole, mutta tavoitteena on luoda synergiahyötyjä tulevan toiminnan ja Hyötyvoimalaitoksen välille.

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 3 3.1.2 Luonnonympäristö Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala on arvioinut suunnittelualueen luontoarvot ja on todennut ettei alueella ole sellaisia erityisiä luontokohteita, jotka edellyttäisivät tarkempaa selvitystä. Maisema Alue on tasainen, korkeusasema vaihtelee +5-+7,5 m. Pääosa suunnittelualueesta on puutonta, viljeltyä peltomaisemaa, suurelta osin Hyötyvoimalan tarpeisiin varattua tasattua ja asfaltoitua kenttää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö/asuminen Kaava-alueella ei asuta. Lähimmät asuin-/ lomarakennukset (5) sijaitsevat 10-117 m:n etäisyydellä kaava-alueesta. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Liikenne Kaava-alueelle tullaan Hurukselantietä, jolta johtaa Kotkan Energia Oy:n rakennuttama ja omistama Hyötytie Hyötyvoimalaitokselle. Joukkoliikenne kulkee noin kilometrin etäisyydellä harvoin vuoroin. Hurukselantie on nykyisin seututie 357 ja on valtion hoidossa (Ely/liikenne). Tekninen huolto Jo rakennetulla teollisuusalueella on teknisen huollon verkostot. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavasta laaditaan kaavoitussopimus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset -Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä 28.05.2008 ja 18.01.2010 -Kotkan yleiskaava on hyväksytty (kv) 19.3.1986, mutta on oikeusvaikutukseton manneralueen osalla -voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. -kaava-alue on kiinteistörekisterissä -pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 10.10.2013

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt kaavahankkeen Kotkan Energia Oy:n aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavahankkeen kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset -lähialueen asukkaat ja kiinteistönomistajat -Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ ympäristö ja liikenne -Kymenlaakson liitto -Museovirasto / Kymenlaakson museo -Meri-Kymen luonto ry -Kotkan ympäristöseura ry -Kotka-seura ry -Kymen Vesi Oy -Kotkan Energia Oy -Kymenlaakson Sähköverkko Oy -KYMP Oy -TeliaSonera Oy -Gasum paikallisjakelu Oy -Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, ympäristökeskus, rakennusvalvonta, Kymenlaakson pelastuslaitos 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta 24.05.2013 ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja lehti-ilmoituksella Ankkurissa. Vireilletulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta 24.05.-24.06.2013 kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä www.kotka.fi. Selostuksen liitteenä oas. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat lausunnon Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Gasum Oy, Kymen Vesi Oy sekä Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Gasum Oy esitti kaasujohtorasitetta kaavakarttaan ja kuntatekniikka tiedotti heikosta maaperän kantavuudesta. Kaasuputkirasite on lisätty kaavakarttaan. Lähialueen maanomistajilta saapui kolme (kaksi samalta henkilöltä) erillistä kannanottoa sekä Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n laatima yhteinen kannanotto seitsemän kiinteistönomistajan tai asukkaan puolesta. Kannanotot olivat hankkeesta kielteisiä. Asukkaat moittivat nykyisen hyötyvoimalaitoksen aiheuttamaa meluhaittaa. Kotkan ympäristökeskuksen tai Kotkan Energia Oy:n tietoon ei ole tullut valituksia melu- tai muusta haitasta.

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 5 Luonnosvaiheen kuuleminen Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausunnon kaavaluonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta sekä kaupunkimittaus. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kotkan ympäristökeskuksella, rakennusvalvonnalla eikä kaupunkimittauksella ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Asemakaavan selostusta ja kaavamääräyksiä täydennettiin Ely-keskuksen lausunnon perusteella koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, ympäristön laatu- ja toimivuustavoitteita, luontoarvoja, liikennettä ja sen vaikutuksia sekä ympäristömuutoksia. Kaavakarttaan on lisätty kaapelirasite Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon perusteella. Kotkan kuntatekniikka esitti kaavakartasta useita huomioita, jotka eivät kuitenkaan edellyttäneet kaavakartan tai merkintöjen muuttamista. Kymenlaakson museo ei näe teollisuusalueen laajentamiselle kulttuurihistoriaan pohjautuvaa estettä, mutta rakentamiselle tulee asettaa korkeatasoiset arkkitehtoniset tavoitteet. Asianajotoimisto Teperi & Co Jarno Tuhkasen, Seppo ja Tellervo Tuhkasen, Päivi Rouskun, Jouni Rouskun ja Jari Käen puolesta uudistaa mielipiteensä kyseenä olevasta asemakaavaluonnoksesta. Mielipiteessä esitetään huoli kaavan suojavyöhykkeen riittävyydestä, pohjaveden pilaantumisesta, ympäristöhäiriöiden lisääntymisestä, kalastusyrittäjien elinkeinosta ja virkistyskalastajien harrastusmahdollisuuksista. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan ettei laitos aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kalastuselinkeino ja -harrastus tuskin kärsivät maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen laajennuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavahankkeessa turvataan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Kaavahanke on maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukainen. Koko suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty T=teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asemakaavamääräyksissä on otettu huomioon suunnittelualueen pääosan kuuluminen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin edellyttäen uudisrakennusten arkkituurille korkeatasoisuutta. Kunnan tavoitteet Kaupungin tavoitteena hankkeessa on, että sen alueella on riittävästi tarjolla erilaiseen yritystoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja. Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoite on kaupungin kanssa tehtävän kaavoitussopimuksen myötä saada rakennusoikeutta omistamilleen alueille, joihin voisi sijoittua jo olevasta toiminnasta synergiahyötyjä: lämpö, sähkö, teollisuushöyry, hyvät liikenneyhteydet, käyttävää yritystoimintaa.

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 6 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisun vaihtoehdot rajoittuivat maanomistuksesta johtuen lähinnä kaavan rajaukseen. Muita sijoitusvaihtoehtoja ei ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue liittyy tiiviisti etelässä Korkeakosken teollisuusalueeseen täydentäen sitä. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,42 ha. Merkinnällä T 3,24 ha, merkinnällä TV 0,93 ha sekä rautatiealuetta 0,25 ha. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Merkinnällä T olevan korttelialueen tonttitehokkuus e=1,0 ja rakennusten enimmäiskorkeus 40,00 m. Tämän yläpuolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyviä teknisiä tiloja ja rakenteita enintään 5 % käytetystä kerrosalasta. Merkinnällä TV olevan korttelin rakennusoikeus on 1500 kem2. Rakennusten enimmäiskorkeus on 15,00 m. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Hankealueen sijainnilla pyritään luomaan synergiaetuja Korkeakosken hyötyvoimalan ja mahdollisen uuden tulevan toiminnan välille. Mm. biopolttoainetuotantolaitosta pidetään Kotkan Energia Oy:n mukaan yhtenä vaihtoehtona. Kaava-alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alueen kautta johtaa rautatie Sunilan satamaan ja alueelta on hyvä tieyhteys maantiehen. Koska uuden toiminnan sisältöä ei vielä tiedetä, ei alueelle johtavia liikennemääriä voida arvioida. Voidaan kuitenkin todeta, että liittymä Hurukselantiehen on asianmukaisesti suunniteltu ja rakennettu Ely-liikenteen luvalla ja se toimii merkittävälläkin liikennemäärän lisäyksellä. Teollisuusalueelle johtavan ns. kumipyöräliikenteen lisäys saattaa kuitenkin aiheuttaa rautatien tasoristeyksessä turvalaitteiden lisäystarpeen. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue liittyy Korkeakosken teollisuusalueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Uudisrakennusten sopeutumiseen olevaan teollisuusympäristöön sekä toisaalta maaseutumaiseen peltomaisemaan kiinnitetään erityistä huomiota. T-merkitty tehokkaampi ja korkeampi teollisuusrakentaminen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti luode-kaakko-suuntaisesti alueen halki kulkevan rautatien länsipuolelle. Radan itäpuolelle rautatiekuljetuksia varten osoitettu matalampi varastorakennusten korttelialue sopeutuu peltomaiseman reunaan alueella jo olevien kasvihuonerakennusten tuntumaan. Hurukselantien suunnasta katsottuna vanha Korkeakosken teollisuusalue sekä myöhemmin rakennettu Korkeakosken Hyötyvoimalaitos erottuvat maisemasta jo nyt merkittävästi, teollisuusalueen laajenta-

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 7 minen ei tuo siihen oleellista muutosta. Maiseman muutos on merkittävämpi aivan lähialueen asuinrakennuksille. 5.4.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön Vaikutuksia juuri ei ole, koska alueella ei ole luonnonympäristöä eikä varsinaista virkistyskäyttöä. Kaava-aineiston liitteenä aiemmin olleen vanhentuneen ilmakuvan mukainen ns. ruderaatti - joutomaa-alue on suurelta osin väistynyt Hyötyvoimalaitoksen tarpeisiin laajennetulta asfaltoidulta alueelta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella jo oleva teollinen toiminta voi aiheuttaa ympäristössä häiriötekijöitä. Koska alueelle sijoittuva uusi toimintamuoto ei ole vielä tiedossa, tullaan toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään todennäköisesti ympäristöluvassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan laatiminen tähtää rakentamiseen kaavan saatua lain voiman. Kotkassa 18.10.2013, täydennetty 09.12.2013 Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak0413se04122013

1:17 81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: asemakaavakartta 43 2 24 15 15 0 3 200 68 13:75 Helil 69 0rp 74 97 2rp 14 2:532 198 13:74 3 3 1:17 2rp 1 6 1 159 2:540 38 27 26 TV 56 45 38:10 ESKOLA 23 1rp 3rp 38:5 12 199rp 2:534 20 81rp 81 2:216 6 7 7rp 31 197 197 0rp 7 T e=1.00 2 3 14 2:269 13 5 157 156 LR lr 131 2rp 9:57 4rp 8rp 6rp 10rp 12rp 14rp 16rp 18rp 20rp 22rp 5rp 7rp 9rp 24rp 26rp 28 2:479 100 2:468 50 2:535 +40.00 2:533 12 11 2:533 132 38: 27 51 51rp 10 9 44 8 7 KORKEAKOSKI 10 18:0 53 LR 129 204 05 7 T 1 +60.00 e=1.00 7 T 100 17 54 7 T e=1.00 +60.00 130 127 128 2rp e=1.00 +60.00 4 0 10 20 30 40 50 100 200 126 125 6 1:2000 102 7

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset KOTKA ASEMAKAAVA 44. KAUPUNGINOSA KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA 7 JA RAUTATIEALUETTA 45. KAUPUNGINOSA ESKOLA KORTTELI 26 1 : 2000 Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 10.10.2013. Juhani Lempinen Paikkatietoinsin ri Asemakaavamerkinn t ja -m r ykset: T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennusten arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja rakennusten tulee sopeutua valtakunnallisesti merkitt v n rakennettuun kulttuuriymp rist n. TV Varastorakennusten korttelialue. LR Rautatiealue. 3 metri kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. KO 44 7 Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. 1500 Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. e=1.00 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. +40.00 Rakennuksen vesikaton ylimm n kohdan korkeusasema, jonka yl puolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyvi teknisi rakenteita tai tiloja enint n 5% k ytetyst kerrosalasta. Rakennusala. Korttelin rajan osa, jonka kohdalta ei saa j rjest ajoneuvoliittym. Istutettava alueen osa. Istutettavia puita. Maanalaista johtoa tai avo-ojaa varten varattu alueen osa. lr Ohjeellinen rautatiealue. Tonteilla on oltava riitt v m r autopaikkoja. Kotkassa 14.01.2014 Marja Nevalainen Kaavoitusinsin ri Suunn. M. Nevalainen Piirt. H. Teittinen Kaava nro 0413 Kv. hyv.

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto

81, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Kotkan ympäristökeskuksen lausunto

82, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 217/2014 Lausunto Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Tela 18.2.2014 / 18 Valmistelija: Kuntatekniikka, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. 234 4389./. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 15.1.2014 kaupungin lausuntoa Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, esityslistan liitteenä. Hankkeesta vastaavat Kymenlaakson Vesi Oy ja Liikelaitos Kouvolan Vesi ovat käynnistäneet YVA-hankkeen, jossa selvitetään pohjaveden ottamisen mahdollisuudet Kouvolan Selänpään pohjavesialueelta. Hankkeella pyritään parantamaan Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa vedenhankinnan vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen pääasiallinen ero on otettavissa vesimäärissä. Pohjavedenottamon sijoittumista tarkastellaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen osalta yhdessä ja erikseen. Lisäksi 0+ -vaihtoehdossa tarkastellaan Selänpään vedenottohankeen toteuttamatta jättämistä ja muita toimenpiteitä, joilla Kymenlaakson vedenhankintaa turvataan. Ve1: Pohjavedenotto 8 000 m3/d a. Pohjavedenotto Halisenromppujen alueelta b. Pohjavedenotto Hunkerinromppujen alueelta c. Pohjavedenotto sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta Ve2: Pohjavedenotto 15 000 m3/d Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta. Vedenottomäärien jakautuminen alueiden kesken arvioidaan selostusvaiheessa. Ve3: Pohjavedenotto 22 000 m3/d ja suojaimeytys Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta. Lisäksi tässä vaihtoehdossa imeytetään Vuohijärven vettä ottamoalueen vieressä. Ottamoiden lisäksi tarkastellaan neljää vaihtoehtoista pohjaveden siirtolinjavaihtoehtoa: L1: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle seuraa osan matkaa Kansikkaantietä ja loppupäässä se kulkee pienen matkaa Tarhajärven pohjassa. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L2: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle noudattelee maanteitä 368. Putkiyhteys alittaa Haukkajäven Puhjonsalmen kohdalla. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L3: Linjaus Selänpäästä Pilkanmaan pintavesilaitokselle noudattelee alkuosalla rautatien linjausta. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Lin-

82, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 217/2014 ja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. L4: Okanniemen putkilinjausta noudatteleva linjaus Pilkanmaan pintavesilaitokselle. Linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. Arvioitavat ympäristövaikutukset Hanke vaikuttaa koko Kymenlaakson vedenhankintaan. Tämä huomioidaan vaikutusten arvioinneissa, vaikka hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvatkin Selänpään pohjavesialueelle sekä siirtolinjan lähialueille. Hankkeessa arvioidaan pohjavedenoton vaikutuksia Selänpään alueella sekä rakennettavan siirtolinjan ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että toiminnan aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: - vaikutukset pohja- ja pintavesiin - vaikutukset luonnonoloihin - vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen - vaikutukset maa- ja kallioperään./. Esityslistan liitteenä on hankkeen yleiskartta, ottamoalueen kartta sekä kartta siirtolinjavaihtoehdoista. YVA-ohjelma on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fi/selanpaanpohjavesihankeyva. Teknisen lautakunnan lausunto Selänpään pohjavedenottohanke on Kotkan kaupungille tärkeä kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Nykyiset vesivarat riittävät normaalitilanteessa, mutta häiriö- ja poikkeustilanteissa vedenjakelu voi heiketä merkittävästi, koska Kuivalan tekopohjavesilaitoksen vettä ei voida korvata muilla vesilähteillä. Kotkan kaupungin alueella ei ole korvaavia vesilähteitä. Suomen Ympäristökeskuksen varmuusluokituksessa Kotka on luokassa II. Luokitus perustuu tilanteeseen, jossa pääasiallinen vedenotto ei ole käytettävissä. Luokassa II talousvettä on käytettävissä 50 120 l/as/d. Selänpään hankkeen toteutuessa luokkaa voidaan nostaa I:teen, jossa talousvettä on käytettävissä > 120 l/as/d. Maininta luokituksesta ja sen muutoksista tulee lisätä YVA-selostukseen. Ohjelman kohdassa 6.5.1.4 Pohjaveden laatu todetaan aikaisemmissa tutkimuksissa saadun nykyisten ohjearvojen ylittäviä fluoridipitoisuuksia. Hankkeessa tulee selvittää ja arvioida vedenoton vaikutukset fluoridipitoisuuksiin sekä toimenpiteet, jos pitoisuuden alentamiseen on tarvetta. Ohjelman kohdassa 6.5.3 Muut vedenottajat Selänpään pohjavesialueella todetaan Liikelaitos Kouvolan Vedellä olevan voimassa oleva vedenottolupa enintään 600 m3/d. Lisäksi Liikelaitos hakee parhaillaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa vedenoton nostamiseen 2 000 m3/d. Liikelaitos Kouvolan Vesi on siis mukana yhteisessä pohjavesihankkeessa Kymenlaakson Vesi Oy:n kanssa sekä samanaikaisesti sillä on oma erillinen hanke samalla pohjavesialueella. Näiden hankkeiden yhdistäminen ei liene mahdollista. mahdollista. YVA-ohjelmassa ei ole eritelty kunkin toimijan osuutta tuotettavasta vedestä. Tämä tulee lisätä YVA-selostukseen alustavana arviona.

82, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 217/2014 Ohjelman kohdassa 6.6.1.2 Rekisteröidyt mahdolliset pilaantuneet maaperän alueet pohjavedenottamon läheisyydessä on tiedossa yksi mahdollisesti pilaantunut alue. Ohjelman mukaan kohteet käydään läpi, jos niistä on tietoja saatavilla. Siis tarkoituksena ei ole tarkemmin selvittää pilaantuneisuutta. On syytä tarkemmin selvittää tiedossa olevan alueen pilaantuneisuus, vaikka näytteiden otolla. Myös 29.11.2011 havaintoputkesta 103B havaittu vähäinen öljyhiilivetyjakeen C21-C30 pitoisuus 29 yg/l puoltaa tarkemman pilaantuneisuusselvityksen tekemistä. Ohjelman kohdassa 6.9 Liikenne ei lainkaan mainita rautatietä, joka on kuitenkin hankkeen vieressä. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on 2008 laatinut raportin Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen. Raportissa Selänpään pohjavesialue on mainittu, mutta todettu sen kuuluvan rautatieliikenteen riskien osalta vähäisten riskien luokkaan. Alue on saanut 90 riskipistettä, kun vähäisen riskiluokan raja on 100 pistettä. Ohjelmassa rautatieliikenne tulee vähintäänkin todeta lievästi riskiä aiheuttavaksi. Kaupunkisuunnittelun lausunto Kaupunkisuunnittelu on todennut, ettei sillä ole edelliseen lausuntoon lisättävää. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellisen lausunnon sisällytettäväksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle annettavaa kaupungin lausuntoon. Hyväksyttiin. Ympla 27.2.2014 / 44 Valmistelijat: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, puh. 044 7024805. Ympäristöterveyspäällikkö Taito Palo, puh. 040 5772198 Kymenlaakson Vesi Oy ja liikelaitos Kouvolan Vesi selvittävät mahdollisuudet pohjaveden ottamiseen Kouvolassa Selänpään pohjavesialueelta. Tarkoituksena on parantaa Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta ja korvata pintaveden käyttöä. Hankkeen vaikutukset tarkastellaan YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Kymenlaakson Vesi Oy ja liikelaitos Kouvolan Vesi ovat toimittaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. ELY-keskus on pyytänyt ohjelmasta Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan lausuntoja. ELY-keskus on pyytänyt hankkimaan myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, maankäytöstä, teknisestä toimesta sekä pelastustoimesta vastaavien lautakuntien lausunnot. Kotkan kuntatekniikka on valmistellut teknisen lautakunnan 18.2.2014 käsittelyyn lausunnon, johon on liitetty kaupunkisuunnittelun kannanotto. Lausunnon valmisteluvaiheessa valmistelija on ollut yhteydessä myös ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksella ei ole Kotkan osalta ympäristönsuojelun eikä ympäristöterveysvalvonnan osalta lisättävää kuntatekniikan esitykseen. Pyhtään osalta voidaan todeta, että vedentoimitus Pyhtäällä voidaan varmistaa häiriötilanteessa kunnan alueella olevilla varavedenottamoilla. Va-

82, KH 24.3.2014 17:00 TETA: 217/2014 ravedenottamoiden (Korkeaharjun ja Heinlahden varavedenottamot) käyttö on mahdollista kuitenkin vain väliaikaisesti, koska talousvedessä on laatuvaatimukset ylittävä määrä fluoridia ja laatusuositukset ylittävä määrä alumiinia. Vedenkäsittelyssä ei ole myöskään varauduttu alkaloinnin järjestämiseen jatkuvaa vedenottoa ajatellen. Lisäksi talousveden riittävyys muodostunee ongelmaksi, mikäli varavedenottamoita käytetään pitkään kunnan ainoina vesilähteinä. Kotkan kuntatekniikan lausunnossa esitetty YVAohjelmassa huomioitavista seikoista pätee myös Pyhtään osalta../. Liite 1. Kuntatekniikan valmistelema lausunto karttaliitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan Kotkan kaupunginhallitukselle ja Pyhtään kunnanhallitukselle edellä esitetyn. Hyväksyttiin. Kh 24.3.2014./. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö 15.1.2014 on esityslistan liitteenä../. Hankkeen yleiskartta, ottamoalueen kartta sekä kartta siirtolinjavaihtoehdoista ovat esityslistan liitteinä. YVA-ohjelma on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fi/selanpaanpohjavesihankeyva. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta

82, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö

82, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Yleiskartta

82, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Ottamot

82, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: SiirtolinjaVaihtoehdot

83, KH 24.3.2014 17:00 KH: 1359/2013 Europarlamenttivaalit 2014; vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen Kh 24.3.2014 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Kunnanhallituksen on vaalilain 15 :n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava 1. kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme 2. laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Jäsenet ja varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että Kymen vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet puoluerekisteriin merkityt puolueet mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Harkittaessa edellisten eduskuntavaalien edustavuutta vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa tarkastellaan jäseniä ja varajäseniä erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdotusten tekijöiden on varmistettava, että ao. henkilöt ovat todella käytettävissä ko. tehtävään. Europarlamenttivaalit järjestetään 25.5.2014. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 14.-20.5.2014. Vaalilautakunnat, äänestysalueet ja -paikat selviävät liitteestä. Jäsenehdotuksia tekevien tulisi varmistua siitä, että ao. henkilöllä on mahdollisuus päästä ao. äänestyspaikalle myös ilman julkisen kulkuneuvon käyttöä. Edelleen asetetaan entiseen tapaan viisi vaalitoimikuntaa../. Valtuustoryhmien ehdotukset vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoksi jaetaan erillisenä liitteenä kokoukseen osallistuville ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Äänestyspaikat ilmenevät lautakuntaluettelosta../. Äänestyspaikkaluettelo on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten - asettaa vaalilautakunnat 25 äänestysalueelle ja valita kuhunkin vaalilautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten viisi vaalitoimikuntaa sekä valita kuhunkin vaalitoimikuntaan puheenjohtajan, va-

83, KH 24.3.2014 17:00 KH: 1359/2013 rapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa vaalilautakuntien varajäsenet sekä vaalitoimikuntien varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Toimeenpano: Ote ja luettelo jäsenistä: keskusvaalilautakunta Ilmoitus: jäseniksi ja varajäseniksi nimetyt valtuustoryhmien puheenjohtajat Oikaisuvaatimusohje

83, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako 15.10.2011 alkaen_korjattu KOTKAN KAUPUNGIN ÄÄNESTYSALUEJAKO 15.10.2011 ALKAEN Äänestysalueen nimi Äänestyspaikan käyntiosoite 001 Kaupungintalon äänestysalue Kaupungintalo Kustaankatu 2, Kotkansaari 002 Toivo Pekkasen koulun Toivo Pekkasen koulu äänestysalue Ruotsinsalmenkatu 13, Kotkansaari 003 Kirjastotalon äänestysalue Kirjastotalo Kirkkokatu 24, Kotkansaari 004 Keskuskoulun äänestysalue Keskuskoulu Keskuskatu 28, Kotkansaari 005 Katariinan äänestysalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksonkatu 29, Kotkansaari 006 Tiutisen äänestysalue Tiutisen koulu Alakoulukuja, Tiutisensaari 007 Hovinsaaren äänestysalue Hovinsaaren koulu Ruununmaankatu 2, Hovinsaari 008 Metsolan ja Korelan äänestysalue Langinkosken koulu Allintie 20, Metsola 009 Lankilan äänestysalue Aittakorven koulu Vesantie 3, Aittakorpi 010 Ruonalan äänestysalue Ruonalan koulu Karhuvuorentie 1, Ruonala 011 Mussalon äänestysalue Mussalon koulu Rajakalliontie 10, Mussalo 012 Karhuvuoren äänestysalue Kiinteistö Welho Ututie 2, Karhuvuori 013 Aittakorven äänestysalue Aittakorven seurakuntatalo Luhtipolku 3, Aittakorpi 014 Karhulan äänestysalue Karhulan koulu Vesivallintie 16, Karhula 015 Eskolan ja Helilän äänestysalue Helilän koulu Suntionkatu 27, Helilä 016 Sunilan ja Suulisniemen Hakalan koulu äänestysalue Poikkikatu 7, Sunila 017 Hovilan äänestysalue Kyminkartanon koulu Temppelikatu 18, Kalliokoski 018 Kalliokosken ja Kierikkalan Kyminkartanon koulu äänestysalue Temppelikatu 18, Kalliokoski 019 Koivulan äänestysalue Koivulan koulu Koivulantie 5, Koivula

83, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako 15.10.2011 alkaen_korjattu 020 Korkeakosken ja Laajakosken Korkeakosken koulu äänestysalue Veikkolantie 9, Korkeakoski 021 Ristinkallion äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 022 Otsolan äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 023 Tavastilan äänestysalue Tavastilan koulu Tavastilantie 227, Tavastila 024 Länsi-Kymin äänestysalue Pihkoon koulu Aartapolku 41, Pihkoo 025 Hurukselan äänestysalue Seuratalo Soihtula Hurukselantie 1953, Huruksela

84, KH 24.3.2014 17:00 KH: 479/2014 Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2014 Kh 24.3.2014 Valmistelijat: Tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, puh. 234 4210 Ohjelmapäällikkö Tiina Salonen, puh. 234 4596 Suomen kuntaliiton yleiskirje 5/80/2014: Kansallista veteraanipäivää vietetään sunnuntaina 27.4.2014. Nyt valtakunnallisesti 28. kertaa vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on Kiitollisina kohti tulevaisuutta Tacksamma emot framtiden. Maamme kuntien ja kuntayhtymien toivotaan osallistuvan päivän viettoon järjestämällä runsaasti erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Kansallisen veteraanipäivän päätoimikunta ja Suomen Kuntaliitto toivovat kuntien ja kuntayhtymien ottavan huomioon päivän järjestelyissä veteraanien itsensä lisäksi teeman mukaisesti erityisesti nuoret ikäluokat. Samoin toivotaan toimittavan laajassa yhteistyössä seurakuntien, puolustusvoimien, kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen, nuorisojärjestöjen sekä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa. Valtakunnallinen päätapahtuma on tänä vuonna Mikkelissä. Kansallisen veteraanipäivän juhlan ohjelmaan Kotkassa kuuluu sinibarettien suorittama lipunnosto kaupungintalon edustalla 27.4.2014 kello 8 ja pääjuhla, jonka ohjelma on seuraava: KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN JUHLA KOTKAN SEURAKUNTAKESKUKSESSA SUNNUNTAINA 27.4.2014 klo 15. Musiikkia Seppelepartioiden lähettäminen Kotkan seurakunnan pastori Jukka Hänninen Narvan marssi Kotkan kaupungin tervehdys Nuoren puheenvuoro, Erika Heinonen, Karhulan yläkoulun oppilas Musiikkia Juhlapuhe, Ruotsin kunniakonsuli, Steveco Oy:n hallituksen puheenjohtaja Asser Ahleskog Musiikkia Maamme Ennen juhlaa on kahvitarjoilu alkaen kello 14 seurakuntakeskuksen kahvilassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin tervehdyksen esittäjän kansallisen veteraanipäivän juhlaan Kotkan seurakuntakeskuksessa 27.4.2014 kello 15.

84, KH 24.3.2014 17:00 KH: 479/2014 Toimeenpano: Ote: tervehdyksen esittäjä Oikaisuvaatimusohje

85, KH 24.3.2014 17:00 KH: 480/2015 Pohjoismaiset Merikadettipäivät Kotkassa 7.-10.8.2014 Kh 24.3.2014 Valmistelijat: kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 234 4266 kaupunginjohtajan sihteeri Nina Rauhala, puh. 234 4203 Pohjoismaiset Merikadettipäivät (Nordic Cadet Meeting 2014, NOCA) on päätetty järjestää Kotkassa 7.-10.8.2014. Järjestelyistä vastaa Merisotakoulu ja tapahtumaan osallistuu kadetteja ja merivoimien henkilökuntaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Osallistujien yhteisvahvuus on 200-300 henkeä. Tapahtumaan sisältyy mm. avajais- ja päättäjäisparaati, akateeminen seminaari ja urheilukilpailuja, joita yleisölläkin on mahdollisuus seurata. Yleisö pääsee myös tutustumaan vieraileviin aluksiin. Merisotakoulu on pyytänyt Kotkan kaupunkia tukemaan tapahtuman järjestelyjä myöntämällä seuraavat tilat ja / tai alueet veloituksetta Merisotakoulun käyttöön: Urheilupaikat 1. Lentopallo, to 7.8. klo 9-18 kaksi kenttää Karhulan palloiluhallissa 2. Uinti, pe 8.8. klo 8.30-11.30 sisäaltaan kaikki radat Katariinan Uimalassa 3. Köydenveto ja maastojuoksu pe 8.8. klo 12-15 Puistolan urheilukenttä - Katariinan Meripuiston alue. Köydenveto on tarkoitus järjestää urheilukentällä (klo 13-14) ja maastojuoksu siten, että lähtö ja maali sijaitsevat urheilukentällä reitin kiertäessä Katariinan Meripuistossa. Kevyen liikenteen ohjaamisen kisan aikana huolehtii sotilaspoliisi. 4. NCC (Naval Combat Course) la 9.8. klo 09-11 Sapokan alueella. Tapahtuman järjestelyistä on karttaliite. Kilpailuun liittyen on tarve osittain rajoittaa ulkopuolisten liikkumista alueella kuten maastojuoksussa, sekä ohjata liikennettä Tammikadulla, jotta kilpailijat pääsevät turvallisesti tien yli suorittamaan AT-areenan takana olevalle hiekkakentälle suunniteltuja rasteja. Turvallisuudesta vastaa Sotilaspoliisi. 5. Jalkapallo la 9.8. klo 13-16.30 Arto Tolsa Areenalla. Pelit toteutetaan kahdella pienellä kentällä samanaikaisesti. Merisotakoulu pyytää Kotkan kaupunkia lisäksi asettamaan tervehdyspuheen esittäjän sekä vastaanoton isännät seuraaviin tilaisuuksiin: 1. Avajaisparaati to 7.8. 13-13.45 Kantasatamassa. Ohjelmassa ovat lipunnosto, Merisotakoulun johtajan ja Kotkan kaupunginjohtajan lyhyet puheet. 2. Päättäjäisparaati su 10.8. klo 10.15-11 Ohjelmassa ovat lipunlasku, Merisotakoulun johtajan puhe, kaupunginjohtajan puhe ja Ruotsin Merisotakoulun johtajan puhe (Ruotsi isännöi vuoden 2015 kisoja) sekä NOCA lipun luovutus Ruotsin Merisotakoulun johtajalle. Paraatialueiden turvallisuudesta sekä väliaikaisesta liikenteen sulkemisesta vastaa sotilaspoliisi. 3. Kotkan kaupungin vastaanotto kutsuvieraille noin 50-70 henkeä to 7.8. klo 18-20 Merikeskus Vellamon opetustilassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - myöntää esitetyt alueet ja tilat veloituksetta Merisotakoulun käyttöön 7.-10.8.2014

85, KH 24.3.2014 17:00 KH: 480/2015 - nimetä kaupunginjohtajan puheen esittäjäksi avajaistilaisuudessa 7.8.2014 sekä päätöstilaisuudessa 10.8.2014 - järjestää vastaanoton 50-70 hengelle Merikeskus Vellamossa 7.8.2014 klo 18.00-19.30 ja nimetä tilaisuuden isännät. Toimeenpano: Ote: Merisotakoulu kaupunginjohtaja vastaanoton isänniksi nimetyt kehitysjohtaja kaupunginjohtajan sihteeri liikuntatoimi tilapalvelu Oikaisuvaatimusohje

86, KH 24.3.2014 17:00 KH: 376/2014 Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 YTNK 27.2.2014 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Työsuojelu on laatinut työsuojelun toimintaohjelman vuosille 2014-2017. Ohjelmassa linjataan työsuojeluvastuut ja todetaan työsuojelun organisaatio sekä määritellään toimikauden tavoitteet, niiden seurantakohteet ja mittarit../. Työsuojelun toimintaohjelma 2014 2017 on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä asian käsitellyksi ja lähettää sen henkilöstöjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puheenvuoron asiassa käytti Pulkkinen. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin lähettää henkilöstöjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Heja 12.3.2014 / 16 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899 Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä asian tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Merivirta ja Hirvonen. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin lähettää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kh 24.3.2014 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh. 040 159 0899./. Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työsuojelun toimintaohjelman 2014-2017. Toimeenpano: Ote: henkilöstöpalvelut tiedotuspäällikkö / intranet Oikaisuvaatimusohje

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 1(9) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 2017 Työsuojelulla tarkoitetaan yhteistoimintaa, jonka tuloksena työtä ja työympäristöä seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyisyyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja poistaa työoloista tai työn tekemisestä johtuvia haittoja. Motivoitunut henkilöstö kantaa vastuun työstään ja työympäristönsä kehittämisestä. Toimivan ja turvallisen työn ja työympäristön merkitys työn tuottavuudelle on ratkaiseva. Työturvallisuuslain 9 :ssä säädetään: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työturvallisuuslaissa on edellytetty työpaikkojen kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa otettavaksi huomioon toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kolmesta osatekijästä: työturvallisuuden, työyhteisön toimivuuden, työn ja työajan järjestelystä sekä esimiestyöstä työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähentämisestä ja työympäristön parantamisesta työntekijöiden omasta toiminnasta Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työkykyä ylläpitävän toiminnan sisällyttämisestä työsuojelusopimuksiin ja hyväksyneet suosituksen työkykyä ylläpitävästä toiminnasta työpaikalla. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite ja työsuojeluvastuut Työsuojelu on käytännössä työpaikoilla tapahtuvaa henkilöstön ja linjajohdon välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työoloihin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin (299/2002). Tavoitteena on, että yhteistoiminta ja tiedottaminen työsuojeluasioissa toteutuvat myös pienillä työpaikoilla. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa (KT:n yleiskirje 25/2002).

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 2(9) Työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat muutokset työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa vaarojen arvioinnissa ja työterveyshuollon selvityksissä esille tulleet turvallisuus- ja terveysasiat turvallisuutta, terveyttä sekä työkykyä ylläpitävään toiminta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat seikat työntekijöille annettava opetus, ohjaus ja perehdyttäminen työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat seurantatiedot työsuojelun toimintaohjelma työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken työpaikkatasolla. Laajasti ja yleisesti työpaikkoja koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa (YTNK), joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluvastuut Työpaikkojen organisaation ylin johto on viimekädessä vastuussa työsuojelusta. Käytännössä työsuojelun hoitaminen on hajautettu eri tasoille organisaatiota. Ylimmän johdon lisäksi vastuu jakautuu linjaorganisaatiolle, yleensä keskijohdolle ja työnjohdolle, sekä yksittäisille työntekijöille. Hyvässä turvallisuusjohtamisessa näkyy ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin. Työsuojeluorganisaatio, ensisijaisesti työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, tukevat asiantuntemuksellaan linjaorganisaatiota työsuojelun toteuttamisessa, mutta eivät vastaa tai päätä siitä työpaikoilla. Työsuojeluorganisaatiolla ei ole päätösvaltaa eikä vastuuta työpaikkojen työsuojelun järjestämisessä, vain neuvoa antava rooli. Työnantaja Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä selvittää vaarat ja arvioida niiden vaikutukset. Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden ja terveyden ohella myös työyhteisön sosiaalista toimivuutta tulee tarkkailla, jotta työn vaarat ja työilmapiiriongelmat havaitaan riittävän ajoissa. Työnantajan on laadittava työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, ns. työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan sijainen Oikeudellisesti työsuojelun toimintavelvoitteet kuuluvat työnantajalle ja tämän sijaiselle. Työnantajan sijaisiksi luetaan henkilöt, jotka ovat esimiesasemassa työpaikalla. Tavallisimpia työnantajan sijaisia ovat työnjohtajat, rehtorit, päälliköt ja muut johtajat. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että sijaisilla on riittävä pätevyys ja edellytykset tehtävien hoitamiseen. Työpaikan työturvallisuuden vähimmäistason sekä eri osapuolten velvollisuudet määrittelee työturvallisuuslaki.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 3(9) Vastuu- ja palvelualuejohdon työsuojelutehtävät Vastuu- ja palvelualueiden johto päättää teknisistä ratkaisuista, koneiden ja laitteiden hankinnoista sekä korjauksista sekä huolehtii, että hankitaan ainoastaan turvallisuusmääräykset täyttäviä koneita ja muita työvälineitä. Keskijohdon tulee huolehtia riskien arviointiin perustuvista työsuojeluohjeista sekä henkilönsuojainten tarpeen arvioinnista. He myös huolehtivat siitä, että suojaimien saatavuudesta ja niiden käyttöön perehdyttämisestä. Lähiesimiesten työsuojelutehtävät Työnjohtajan tai muun esimiehen on huolehdittava alaistensa opastamisesta työhön. Tähän kuuluvat turvalliset työtavat sekä tiedot työympäristön vaaroista. Esimiesten on huolehdittava työn ja työympäristön valvonnasta. Heidän on tarkkailtava työn oikeaa suorittamista ja työssä tarvittavien henkilönsuojainten käyttöä sekä annettava opastusta turvallisuusasioista. Työympäristön jatkuvassa seurannassa on tarkkailtava koneiden turvallisuutta ja kuntoa sekä suojauksia. Lisäksi on valvottava rakenteiden kuntoa, kulkuteiden turvallisuutta sekä yleistä järjestystä ja siisteyttä. Kaikkien toimialueiden esimiesten tulee myös seurata työntekijöidensä henkistä ja fyysistä kuormitusta. Lähiesimiesten on tarvittaessa reagoitava haitallisen kuormituksen kasvaessa. Työntekijä Työntekijöiden on saamansa opetuksen ja ohjauksen, ammattitaitonsa sekä työkokemuksensa perusteella huolehdittava työssään omasta turvallisuudestaan sekä myös muiden turvallisuudesta. Jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita sekä ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluorganisaatiolle. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet. Jokaisen on tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä työympäristönsä vaarat sekä tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokaisen velvollisuutena on käyttää teknisiin laitteisiin kuuluvia turvajärjestelmiä sekä henkilönsuojaimia. Henkilönsuojainten huolto kuuluu jokaisen työsuojeluvelvollisuuksiin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle ja työsuojeluorganisaatiolle niin pian kuin mahdollista. Saman työpaikan eri toimijat Yhteisellä työpaikalla kukin työnantaja vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työn johto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja sen työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Ulkopuolisen työnantajan tulee saada tiedot työpaikan palontorjunnasta, ensiavusta ja evakuoinnista sekä näiden tehtävien vastuuhenkilöistä. Myös ulkopuolisten työntekijöiden on tiedotettava oman toimintansa vaaratekijöistä. Riittävä tiedonsaanti tulee varmistaa työnantajien keskinäisellä yhteistoiminnalla.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 4(9) Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työsuojelutoimikunnan perustamisesta ja kokoonpanosta on säädetty työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/1973) 26 ja 27 :ssä. Asetuksen mukaan kunnassa voidaan sopia myös muulla tavalla järjestetystä yhteistoiminnasta ja yhteistyöelimen kokoonpanosta. Kotkan kaupungissa työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen tarkoittamana työsuojelutoimikuntana toimii yhteistoimintaneuvottelukunta. Se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa käsittelemään työsuojelutoimikunnan tehtäväksi määrättyjä asioita, jotka työsuojelutyöryhmä valmistelee toimikunnan päätettäväksi. Työsuojelutoimikunnan toiminnasta ja tehtävistä säädetään valvonta-asetuksen 29 32 :ssä sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa. Se tekemien linjausten ja päätösten pohjalta työsuojelujaokset järjestävät alueensa työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminnan. Työsuojelujaokset (hyvinvointi- ja konsernipalveluiden jaos) käsittelevät ja päättävät työsuojelutoimikunnan ohjeistamissa puitteissa vastuualueiden työpaikkojen työsuojelusuunnitelmien laatimisesta. Jaokset päättävät työsuojelutoimenpiteiden käynnistämisestä käsittelevät vastuualueiden johtoryhmien esille tuomat työsuojeluasiat. Palvelualueiden johtoryhmät käsittelevät työpaikkojen henkilöstön ja esimiesten sekä työsuojelujaoksen esiin tuomat työsuojeluasiat. Työsuojeluasioita käsiteltäessä kokoukseen kutsutaan työsuojeluvaltuutettu. Tarvittaessa asian ratkaiseminen voidaan siirtää työsuojelujaokselle. Kaupungin nimeämän työsuojelupäällikön tehtävät määrittelee työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/1973) 17 ja Kunnallisen työsuojelu- ja työympäristösopimuksen 5. Työsuojelupäällikkö vastaa myös työsuojeluorganisaation (päällikön ja valtuutettujen) toiminnan järjestämisestä. Työsuojeluvaltuutetut jotka edustavat sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevaa henkilöstöä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määrittelee työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 23 ja Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen 8. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimien kokouksiin ja työsuojelun yhteistoimijoina toimielinten kokouksiin niiden käsitellessä työsuojeluasioita. Kotkan kaupungissa on kolme työsuojeluvaltuutettua. Työpaikoilla voi myös olla työntekijöiden valitsema työsuojeluasiamies, joka toimii käytännön työtehtävien ohessa esimiehen yhteistyökumppaneina työsuojeluasioissa, ns. työsuojeluparina. Asiamiehet osallistuvat tarvittaessa työpaikan työsuojelutarkastukseen ja tarkkailevat työsuojelumääräysten noudattamista. Työterveyshuolto toimii kiinteässä yhteistyössä työsuojeluorganisaation ja työyhteisöjen sekä johdon kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, kaupungin muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä terveyden edistäminen ja terveysriskien torjunta. Työterveyshuollon sisällöstä ja tavoitteista sovitaan työterveyden toimintasuunnitelmassa, jonka on aina saatavilla Helmerissä. Työterveyshuollon sisällöstä ja tavoitteista sovitaan työterveyden toimintasuunnitelmassa. Työterveyden toimintasuunnitelma päivitetään ajantasaiseksi vuosittain. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työpaikkojen terveysriskien arvioinnissa.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 5(9) TYÖPAIKKATASO Hyvinvointipalvelut - Lasten ja nuorten palvelut - Sosiaalihuollon vastuualue - Terveydenhuollon vastuualue - Vanhustenhuollon vastuualue TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖ, TYÖSUOJELUASIAMIEHET, LÄ- HIESIMIEHET TYÖPAIKKATASO Konsernipalvelut - Hallinnon vastuualue - Talouden vastuualue - Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue - Kaupunkisuunnittelun vastuualue - Kuntatekniikan vastuualue - Tilapalveluiden vastuualue - Liikelaitokset TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖ, TYÖSUOJELUASIAMIEHET, LÄ- HIESIMIEHET Vastuualueiden johtoryhmät työsuojeluasioissa Työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut - Vastuualueiden johtoryhmät työsuojeluasioissa Työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueen työsuojelujaos / YTtoimikunta - työsuojeluvaltuutetut - henkilöstöjäsenet - työnantajan edustajat - käsittelee tehtäväalueen työsuojeluasiat Konsernipalveluiden tehtäväalueen työsuojelujaos / YTtoimikunta - työsuojeluvaltuutettu - henkilöstöjäsenet - työnantajan edustajat - käsittelee tehtäväalueen työsuojeluasiat Työsuojeluorganisaatio työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut - valmistelee, esittelee, seuraa päätösten toimeenpanoa, kokoontuu säännöllisesti Sisäilmaryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyslääkäri, isännöitsijät, terveystarkastaja - koordinoi ja arvioi työpaikkojen sisäilmaongelmakohteiden tilannetta. Työilmapiiriryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshoitajat, työpsykologi, työhyvinvoinnin asiantuntija, pääluottamusmies - koordinoi työpaikkojen työilmapiiritilannetta Tyhy- ryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyden yhdyshenkilö, henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelija, henkilöstön edustaja, esimiesjäsen, työhyvinvointiasiantuntija, pääluottamusmies - työhyvinvointiin liittyvien asioiden valmistelu ja seuranta. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA / YTNK - työnantajajäsenet: kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö, palvelujohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö. - henkilöstöjäsenet: työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet - asiantuntijajäsen: TTH:n ylilääkäri tai toimitusjohtaja - käsittelee keskeiset työsuojeluasiat Kaavio 1. Kotkan kaupungin työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvat tahot.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 6(9) Kotkan kaupungin turvallisuusohjeet Kotkan kaupungin työsuojelun turvallisuusohjeet löytyvät henkilöstöportaali Helmeristä. Turvallisen ja terveellisen työympäristön sekä työjärjestelyjen toteuttamiseksi ja vastuukysymysten selvittämiseksi, on kaikkien saatavilla laki- ja asetuskokoelmia sekä työnantajan ja asiantuntijoiden ohjeita Kotkan kaupungin Helmeri-portaalista. Ohjeistoa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Ohjeisto tulee esimiesten ottaa huomioon erityisesti työntekijän työhön perehdyttämisen ja opastuksen yhteydessä ja huolehtia siitä, että kaikilla työpaikan henkilökunnan jäsenillä on tilaisuus tutustua työtä, työn tekemistä, työpaikkaa ja henkilöstöpolitiikkaa koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin. Nolla tapaturmaa -tavoite on nykyaikaista turvallisuusjohtamista. Lähtökohtana on, että kaikki tapaturmat torjutaan ennakolta. Nolla tapaturmaa -tavoitteen edellytyksenä on johdon ja henkilöstön sitoutuminen, vaaratilanteista oppiminen, päivittäinen turvallisuustyö sekä seuranta. Kun tavoitellaan tapaturmattomuutta, kaikki tapaturmat selvitetään avoimesti ja niistä opitaan. Jatkuva turvallisuustyö edellyttää koulutusta, tiedotusta, riskinarviointia, auditointeja ja järjestyksen parantamista. Työpaikalla tapahtuneista läheltä piti -tapaturmista ja väkivaltatilanteista raportoidaan Haipron tai 4Ks-raportointiohjelman kautta esimiehille ja työsuojelulle. Kotkan kaupunki järjestää työhyvinvointia ja työkykyä kehittävää toimintaa henkilöstölleen. Työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä ja käytäntöjä on käytössä laajalla rintamalla. Työhyvinvointisuunnitelma määrittelee konkreettisesti toimenpiteet, joiden avulla henkilöstöstrategiassa päämääriksi nostetut kohdat toteutuvat. Työkykyä ylläpitävää toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa noudatetaan Kotkan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän Kotkan työhyvinvointisuunnitelman ja henkilöstöstrategian periaatteita sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työsuojelun toimintaohjelman 2014 2017 tavoitteet 1. Työtapaturmien vähentäminen Tavoitteena vähentää työtapaturmia jatkuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin sekä kaatumistapaturmiin työtehtävissä. 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Tavoitteena vähentää sairauspoissaoloja kuntien keskimääräiselle tasolle. Keinoina ovat varhaisen tuen käyttäminen ja henkilöstön työkyvyn kehittäminen. 3. Työpaikkojen riskienkartoitukset ja -arvioinnit ajan tasalle. Työpaikkojen turvallisuus- ja terveysriskit tulee tunnistaa. Apuna käytetään 4Ks riskipiste atk-ohjelmaa tai aikaisempaa sosiaali- ja terveysministeriön lomakkeita. Riskien perusteella laaditaan suunnitelmat riskien poistamiseksi tai riskien pienentämiseksi 4. Sisäilmaongelmien hallinta. Kaupungilla on oma toimintamalli sisäilmaongelmien selvittämisessä. Tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Sisäilma-asioissa tavoitteena on luottamuksen ilmapiiriin luominen. Sitä luovat prosessin hyvä hoito ja hallinta, avoin viestintä sekä näkyvä sitoutuminen ongelmien hoitamiseen.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 7(9) 5. Työpaikkojen työilmapiirin parantaminen. Työpaikoilla, joilla tunnistetaan työilmapiirissä olevan häiriötä, käynnistetään toimenpiteet ilmapiirin parantamiseksi. Työilmapiiriin vaikuttavat asiat nostetaan avoimesti pöydälle. 6. Häirinnän- ja epäasiallisen kohtelun poistaminen. Mikäli työpaikalla tulee esimiehen tietoon häirintää tai epäasiallista kohtelua, siihen puututaan välittömästi. 7. Väkivallan uhan hallinta. Työpaikalla varaudutaan mahdolliseen asiakasväkivallan uhkaan. Riskien arviointien perusteella väkivallalle alttiilla työpaikoilla on olemassa kirjalliset turvallisuusohjeet. Väkivaltatilanteista tehdään raportit. Jatketaan turvallisuuskoulutuksia henkilöstölle. 8. Avin kuntahankkeen jatkuminen 2015 asti Aluehallintoviraston valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke käynnistyi 2012. Valvonnan keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. 9. Työhyvinvoinnin parantaminen Työsuojeluorganisaatio jatkaa työtään työhyvinvoinnin edistämiseksi tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen sekä henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Työsuojeluasioiden seurantakohteet ja mittarit Työpaikkojen työturvallisuutta ja terveellisyyttä sekä olosuhteiden kehittämistä seurataan tarkkailemalla mm. seuraavia lukuja ja tietoja: - työpaikkojen vaarojen kartoitusten ja riskien arvioinnit, niiden päivittäminen ja hyödyntäminen - työpaikkakohtaisten vuosittaisten työsuojelun toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen - sairauspoissaolotilastot eri vastuualueilta ja työpaikoilta - työ- ja työmatkatyötapaturmien ja ammattitautien esiintyminen ja laatu - vaara- ja uhkatilanteiden sekä lähetä piti tapausten esiintyminen ja laatu - henkilöstön työkykyisyyden arviointi ja kehittyminen - työhyvinvointitutkimusten tulokset ja esimiesanalyysien tulokset - työsuojeluorganisaation kyselytutkimukset työpaikan olosuhteiden kartoittamiseksi - työsuojeluviranomaisen ja oman organisaation tekemien työsuojelutarkastusten raportit - työterveyshuollon työpaikkaselvitysmuistiot - päihdeasioiden käsittely tapausten määrä ja laatu työpaikoilla - tehdyt rakennustekniset kuntokartoitukset ja selvitykset, kosteus-, melu- ja mikrobiologiset mittaukset - työpaikkojen henkilön haastattelut - tehtävä- ja vastuualueiden johtoryhmien yhteistyöpalaverit - työpaikkakohtaiset palaverit Henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja seurataan työsuojelun yhteistoimintaelimissä, henkilöstökertomuksessa sekä työsuojelun erikseen niitä tarvitessa.

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 8(9) Työsuojeluasioiden huomioonottaminen toiminnassa Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu koskemaan koko kaupunkia työnantajana. Toimintaohjelmassa määritellään periaatteet työsuojelutoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi sekä asetetaan päätavoitteet. Työsuojelun toimintaohjelman tarkoituksena on tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja parantaa työoloja. Toimintaohjelma on laadittu toteutettavaksi kaikilla Kotkan kaupungin työpaikoilla siten, että työpaikat laativat esimiehen aloitteesta työpaikkakohtaisen työsuojelun toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmissa otetaan huomioon tämän toimintaohjelman periaatelinjaukset. Henkilöstön sitoutumiseen vaikuttaa suunnitelman laadintaan osallistuminen. Toimintasuunnitelmapohja löytyy Helmeristä. Työolojen kehittämistarpeet arvioidaan työpaikoilla käyttämällä vaarojen kartoitus- ja riskien arviointimenetelmiä. Apuna käytetään 4Ks Riskipiste-ohjelmaa tai STM:n lomakkeistoa. Arvioinnin tuloksista johdetaan ja päätellään työpaikkakohtaiset kehittämiskohteet, jotka muokataan tavoitteiksi ja tehtäviksi. Nämä käsitellään yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa ja tehdään tavoitteiden mukaiset toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Työsuojelutoiminnan tulee olla osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Se edellyttää johdolta ja henkilöstöltä ohjelman toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja niihin sitoutumista. Työsuojelujohtamisella tarkoitetaan sellaisten johtamiskäytäntöjen kokonaisuutta, jotka pyrkivät työsuojelun tavoitteiden saavuttamiseen. Työpaikalla esimies ja työsuojeluasiamies seuraavat yhdessä muun henkilöstön kanssa työpaikan työolosuhteita ja niiden kehittymistä, pohtivat yhdessä toimenpiteitä työturvallisuutta ja terveellisyyttä heikentävien seikkojen poistamiseksi. Työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto antavat asiantuntija-apua. Työsuojelutoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta ja käynnistämisestä vastaavat työpaikan esimies ja vastuu- ja palvelualueiden johto. Työpaikkojen ja -tilojen saneerauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä suunnittelusta vastaavat henkilöt, työpaikan esimiehet ja isännöitsijät toimivat yhteistyössä työpaikan henkilöstön, työsuojeluorganisaation ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa. Työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään työtilojen, kalustuksen ja työvälineiden suunnittelussa turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Työpaikkojen olosuhteisiin ja työn tekemiseen vaikuttavat muutostilanteet tulee ennakoida niin, että henkilöstölle voidaan riittävän ajoissa tiedottaa muutoksista asianmukaisesti. Muutostilanteissa työpaikalla oikea-aikainen tiedottaminen ja avoin keskustelu työpaikkakokouksissa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Esimiesten velvollisuus on varmistaa muutostilanteista tiedottaminen. Työpaikoilla on yhdessä laaditut tai työpaikan olosuhteisiin sovelletut menettelytapaohjeet työpaikka-, asiakas- ja henkisen väkivallan torjumiseksi työpaikalla sekä turvallisuus-, kriisi- ja hätätilanneohjeistus työntekijöiden turvaamiseksi. Työpaikalla kirjataan työsuojelun toimintasuunnitelmaan menettelytavat ja vastuuhenkilöt. Lisäksi tulee laatia suunnitelma työkykyisyyttä ylläpitävän toiminnan järjestämiseksi ja menettelytavat työpaikkaa koskevissa mahdollisissa muutostilanteissa. Työpaikoilla työhön opastaminen ja perehdyttäminen ovat ensisijaisia toimia työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa. Esimiesten vastuulla on perehdyttämisen suunnitelmallinen järjestäminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä poikkeus- ja muutostilanteissa henkilökunnan opastamiseen työturvallisuusasioihin sekä työvälineiden oike-

86, KH 24.3.2014 17:00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 20.2.2014 9(9) aan ja turvalliseen käyttöön. Kotkan kaupungin perehdytysohjeistukset ohjaavat uusien henkilöiden työhön opastamista, jossa työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Työsuojelun yhteistoimijoiden, työterveyshuollon työpaikkakäynti- ja työpaikkaselvitysten pöytäkirjat ja raportit toimitetaan työpaikan lisäksi työsuojeluun ja tarvittaessa tilapalvelulle. Niiden suosittelemat toimenpiteet käynnistetään toimijoiden yhteistyönä. Viestintä ja tiedottaminen Työpaikkojen työsuojelu-, työterveyshuolto- ja työhyvinvointiasioista tiedottamisen järjestämisestä vastaa työpaikan esimies, yhteisillä työpaikoilla tiedottamisvastuussa on pääasiallista toimintaa työpaikalla harjoittavan toiminnan esimies. Työpaikalla tulee olla ennalta laadittu suunnitelma siitä, millä tavalla näistä asioista tiedotetaan työpaikan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteisen työpaikan muulle henkilöstölle sekä miten työpaikkakokoukset on organisoitu. Erityisesti sisäilma-asioiden tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tiedottamissuunnitelma tulee sisällyttää työpaikan työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Työsuojelua, työkykytoimintaa ja työterveyshuollon palveluita ja yhteystietoja koskevat tiedotteet ja ohjeet ovat henkilöstön ja esimiesten nähtävillä ajantasaisina Helmerissä. Työpaikoille tiedotetaan lisäksi erikseen työpaikkojen ilmoitustauluille asetettavilla tiedotteilla sekä esimiesten ja työsuojeluasiamiesten välityksellä. Työsuojelutoimikunta, työsuojelujaokset ja työsuojelun yhteistoimijat sekä työterveyshuolto tiedottavat päätöksistä ja ohjeista Helmerin sekä esimiehille ja työsuojeluasiamiehille lähetettävien tiedotteiden avulla. Koulutus ja valmennus Työsuojelutoimikunta laatii toimintasuunnitelman yhteydessä suunnitelman työpaikkojen henkilöstölle ja esimiehille tarkoitetuista kaupungin työsuojelukoulutuksesta. Työsuojelun koulutukset huomioidaan myös henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelmassa. Työsuojeluorganisaation omassa kouluttautumisessaan hankkimaa asiantuntemusta ja tietoa hyödynnetään käyttämällä koulutettuja toimijoita kaupungin sisäisinä kouluttajina ja asiantuntijoina. Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito Toimintaohjelmassa esitetyn työsuojelutoiminnan ja sen periaatteiden toteutumista työpaikkojen työsuojelutoiminnassa seurataan työsuojelujaoksessa ja työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunta huomioi seuraavan toimintasuunnitelmaa laatiessaan menneen kauden toiminnan tuloksellisuuden ja tekee tarvittavat muutokset tulevan vuoden vuosisuunnitelmien ohjeistuksiin sekä tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelmaan. Tämä toimintasuunnitelma on tehty vuosille 2014 2017. Toimintasuunnitelmaan voidaan tehdä teknisluontoisia lisäyksiä ja sen painotuksia voidaan vaihtaa vuosittain, jos työsuojelun toimintaympäristö sitä vaatii. Seuraavan toimintasuunnitelman kausi on 2017 2020.