Helsinki No YS 998

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 17.8.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 823 111 No YS 998 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Metsä Tuomelan jäteaseman toimintaa ja sen olennaista muutosta. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen aloittamisluvan. LUVAN HAKIJA Nurmijärven kunta PL 37 01901 Nurmijärvi puh. 09 2500 2315 fax. 09 2500 2315 LAITOS JA SEN SIJAINTI Metsä Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie, 01900 Nurmijärvi RN:ot 543 402 7 88 ja 543 402 7 91 Kiinteistöjen omistaja: Nurmijärven kunta IPPC luokka: 5.4 Liike ja yhteisötunnus: 9014643 2 Toimialatunnus: 90020 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti ja 43 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA MAKSU 13 190 A14 111 AT20 Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a ja 12 d Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (75) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 22.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 775/ 31.10.2000, joka koski Metsä Tuomelan jäteaseman toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 592/7.6.2004, joka koski jäteaseman vesitarkkailua. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 989/15.7.2005, joka koski pilaantuneiden maa ainesten välivarastointia, esikäsittelyä ja kiinteyttämistä sekä hyötykäyttökentän rakentamista kiinteytyvistä pilaantuneista maa aineksista. Uudenmaan ympäristökeskus on 18.1.2006 hyväksynyt Vantaanjoen vesistöalueen vedenlaadun yhteistarkkailun vuosille 2006 2010. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) jäteaseman alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Alueen koillispuolelle on merkitty ulkoilureitti. Maankuntakaavalla kumottiin Helsingin seudun seutukaava (vahvistettu 30.10.1987). Metsä Tuomelan jäteaseman alue on merkitty Nurmijärven kunnan yleiskaavassa, hyväksytty 22.2.1989, kaatopaikka alueeksi (EK). Kaatopaikkaa ympäröivät alueet ovat maa ja metsätalousvaltaisia alueita (M1 ja M2). JÄTEASEMAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähin asutus Metsä Tuomelan jäteasema sijaitsee noin neljä kilometriä etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä länteen. Jäteasema aluetta ympäröivät länsi, pohjois ja kaakkoispuoleiset alueet ovat pääosin metsää. Etelä ja itäpuolella on kapea metsäkaistale jäteaseman ja peltoaukean välissä. Jäteasemakiinteistön lounaiskulmassa sijaitsee Vapo Oy:n tunnelikompostointilaitos. Jäteaseman pohjoispuolelle on suunniteltu sijoitettavaksi maankaatopaikka ja toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 25.1.2007. Lähin asuintalo sijaitsee jäteasema alueen reunalta noin 350 metriä kaakkoissuuntaan. Eteläpuolella asuinrakennuksia on 550 ja 650 metrin etäisyydellä.

3 (75) Pintavesistö Jäteasema alueen niskaojien vesi ja käsitelty kaatopaikkavesi johdetaan avo ojaan jäteaseman eteläpuolelle. Purkuojan vedet laskevat peltoalueiden poikki noin 2,3 kilometrin päässä jäteasema alueesta virtaavaan Kyläjokeen. Kyläjoki muuttuu Luhtajoeksi ja yhtyy Kuhajokena Luhtaanmäenjokeen, joka virtaa Vantaanjokeen. Ilmanlaatu Kallio ja maaperä Pohjavesi Liikenne Jäteasema alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Alueen ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ovat kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva pölyäminen, hajuhaitat ja kaatopaikkakaasu. Jäteasema sijaitsee savi silttipeitteisessä maastopainanteessa, joka länsi, pohjois ja itäpuolilta rajoittuu moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Kallion päärakosuuntia ovat luode kaakko ja koillinen lounas. Myös vaakarakoilua esiintyy. Pintatopografian mukaan alueen läpi ulottuu luodekaakkoissuuntainen kapeneva kallioperän heikkousvyöhyke. Jäteaseman käytössä olevan alueen pohjoispuolella maanpinta on tasolla +80 +105. Aseman itäpuoleisella peltoalueella maanpinta on tasolla +65 +67. Kaakkoispuolella jäteaseman ja peltoalueen välisellä kallioalueella maanpinta on tasolla + 83 +90. Aseman eteläpuolella maanpinta on tasolla +65 ja länsireunalla +90 +107. Jäteasema ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin neljä kilometriä jäteasema alueesta kaakkoon (Heikkilä I luokka), luoteeseen (Kiljava I luokka), lounaaseen (Perttula II luokka) ja pohjoiseen (Peräkorpi III luokka). Lisäksi itäpuolella noin 4,8 kilometrin etäisyydellä jäteasema alueesta sijaitsee Valkojan I luokan pohjavesialue. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 30 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta jäteasema alueelta on kaakkoon. Pohjavesi voi virrata myös itäsuuntaan. Jäteaseman ympäristössä on tarkkailussa yhteensä 10 pohjavesiputkea. Kaatopaikan vaikutus näkyy jäteasema alueella alueen itäpuolella sijaitsevien pohjavesiputkien (6 ja 6A) vesinäytteissä kohonneina kloridi ja ammoniumtyppipitoisuuksina ja sähkönjohtavuus ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoina. Liikennöinti jäteasemalle tapahtuu kirkonkylältä Perttulaan johtavalta tieltä nro 1321. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tiellä

4 (75) on noin 4 060. Raskaan liikenteen osuus on noin 170 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on noin 725 autoa kuukaudessa eli noin 36 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyen liikenteen määrä on noin 453 autoa kuukaudessa ja noin 23 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jäteasema alueen eteläreunalla sijaitsevan Vapo Oy:n toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on arviolta 102 autoa kuukaudessa. Kevyen liikenteen määrän arvioidaan olevan 60 ajoneuvoa kuukaudessa. JÄTEASEMAN TOIMINTA Toiminnat Jäteasema aloitti toimintansa vuonna 1993. Asemalle otetaan vastaan ja siellä hyödynnetään ja käsitellään ensisijaisesti Nurmijärven kunnan alueelta peräisin olevia tai kunnan vastaanottovelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Aseman toimintoja ovat: jätteiden vastaanotto ja välivarastointialueet jätteiden loppusijoitusalueet puhdistamolietteen kompostointialue kaatopaikkavesien käsittelyalue kaatopaikkavesien keräyksen ja käsittelyn rakenteet. Jäteasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 7 18 ja perjantaisin klo 7 16.30. Keväällä ja kesällä asema on avoinna 1 2 lauantaina. Jäteaseman rakenteet ja varustus Alue on osittain aidattu. Alueella on yleis ja paikkakohtaiset opasteet sekä aluevalaistus. Alueella on kameravalvonta. Alueelle on hankittu sääasema vuonna 2004. Jätteiden vastaanottoalue sijaitsee jäteaseman pohjoisreunalla. Alueella on toimisto ja sosiaalitilarakennus ja vaakalaitteisto. Toimistotilojen mustille ja harmaille vesille on omat umpikaivot. Jäteasema alueella sijaitsevia muita rakennuksia ovat öljyisten jätteiden käsittelylaitos, varastona toimiva konesuoja, ongelmajätteen varasto ja kierrätyskeskus. Lisäksi alueella on Elker Oy:n sähkö ja elektroniikkaromun vastaanottopaikka. SE romulle on kaksi vastaanottokonttia. Kaatopaikkakoneiden polttoneste varastoidaan 7 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Säiliö sijaitsee täyttöalueen I pohjoisreunalla betoni ja tiilimurskeesta tehdyn penkereen päällä. Säiliön alla on suoja allas. Tankkausjärjestelmä on varustettu ylitäytönestimellä. Louheen murskaustoiminnassa tullaan käyttämään siirrettävää polttonestesäiliötä.

Haetut toiminnot 5 (75) Jäteaseman käyttövesi otetaan kallioporakaivosta. Kaivo sijaitsee jäteaseman pohjoispuolella. Veden kulutus on noin 1 m 3 /d. Jäteasema alueen eteläreunalla sijaitsee alueella muodostuvien jätevesien jätevedenpuhdistamo. Nykyinen biologinen typenpoistolaitos otettiin käyttöön vuonna 1999. Jäteaseman eteläosan kaakkoisreunalla sijaitsee jätevedenpuhdistamolietteen kompostointikenttä. Jätelaji Nykyinen ympäristölupa Lupahakemus t/a t/a Yhdyskuntajätteen loppusijoitus 15 000 15 000 Tuotantotoiminnan jätteiden 10 000 loppusijoitus Tuhkajätteen loppusijoitus 500 Erityisjätteen loppusijoitus 1 000* 250 Asbestijätteen loppusijoitus *Aiemmin yhteenlaskettuna 300 erityisjätteisiin Rakennusjätteen lajittelu ja 3 000 8 000 loppusijoitus Lajittelulaitosten seulaalitteen 12 000 hyödyntäminen jätteen peitossa Ylijäämämaa aineksen hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa ja peitemaana 20 000 (määrästä lievästi pilaantuneita maa aineksia 20 000 (määrästä lievästi pilaantuneita maa aineksia Betonimurskeen ja tiilijätteen (<150 mm) hyötykäyttö jäteaseman tie ja tukirakenteissa Epäpuhtaan lasin hyödyntäminen Hyötykäyttöön ohjattavan jätteen välivarastointi Puhtaan puujätteen välivarastointi, haketus ja hyötykäyttö kompostoinnissa Ongelmajätteen välivarastointi ja lajittelu SE romun vastaanottopiste ja välivarastointi enintään 6 000) enintään 15 000) 1 200 7 000 50 2 000 2 000 2 000 5 000 100 100 250 Kestopuun välivarastointi 200 Louheen välivarastointi ja 15 000 murskaus Puhdistamolietteen, hevosenlannan ja puutarhajätteen aumakompostointi 5 000 5 000 Pilaantuneen maa aineksen käsittely Romuautojen välivarastointi Kierrätyskeskustoiminta Jäteveden puhdistamo Kaatopaikkakaasun talteenotto ja käsittely 20 000 100 kpl

6 (75) Toiminnoista uusia ovat: pilaantuneiden maiden käsittely kiviaineksen murskaus lasin hyötykäyttö lajittelemattoman rakennusjätteen käsittely SE romun vastaanottopiste ja välivarastointi kestopuun välivarastointi. Kuormien vastaanotto ja tarkastus Jäteasemalla on hoitaja, joka tarkastaa tulevat kuormat ja kuormia koskevat asiakirjat, ottaa tarvittaessa näytteitä jätteestä ja osoittaa jätteelle sijoituspaikan. Asemalle tulevat jäte ja pilaantuneen maa aineksen kuormat tarkastetaan silmämääräisesti vastaanotettaessa ja kuormia tyhjennettäessä. Asbestijätettä otetaan vastaan täyttöalueelle ilmatiiviisti pakattuna. Jäte ja pilaantuneen maa aineksen kuormat punnitaan. Jätteitä koskeva kirjanpito tehdään autovaakalaitteiston rekisteröinti ja laskuohjelmalla. Ongelmajätteen siirtoasiakirjat säilytetään jäteasemalla kolme vuotta. Jätteen ja pilaantuneen maa aineksen tuoja saa kirjallisen todistuksen jäteasemalle vastaanotetusta jäte erästä. Jos jätettä ei oteta vastaan, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tavanomaisesta jätteestä poikkeavan jätteen tuojalta vaaditaan selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätteen laatu tarkastetaan määrävälein laadunvalvontatestillä. Jätekuormien sijoituspaikka täyttöalueella kirjataan vastaanottotilanteessa. Ongelmajätteet ohjataan ongelmajätevarastoon. Ongelmajätteen joutuminen täyttöalueelle estetään selkeillä jätehuoltomääräyksillä, riittävällä tiedotuksella, jätekuormien huolellisella tarkastuksella punnituksessa ja jätekuormien valvonnalla. Pilaantuneen maa aineksen asiakirjoihin on merkitty maa ainesten haitta ainepitoisuudet ja tiedot erän alkuperästä. Ongelmajätteeksi luokiteltavasta maa aineksesta on ongelmajätteen siirtoasiakirja. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavasta pilaantuneesta maa aineksesta on kuormaasiakirjat. Vastaanoton jälkeen pilaantuneet maa aineserät ohjataan käsittelykentälle varastoitavaksi. Kaatopaikalla käsiteltävät jätteet Yhdyskuntajäte Lupaa haetaan jatkaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan yhdyskuntajätteen (20 03 01) sijoittamista kaatopaikalle. Sijoitettavan jätteen enimmäismäärä on 15 000 t/a. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin yhdyskuntajätettä 11 615 t. Tuotantotoiminnan jätteet Lupaa haetaan jatkaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien teollisuuden prosessijätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Jätteitä ovat muun mu

Tuhkajäte 7 (75) assa maaliteollisuuden jätteet, kuten 08 01 16, 08 01 12, muoviteollisuuden jätteet, kuten 07 02 99, alkoholiteollisuuden jätteet, kuten 07 01 99, ja leijupetihiekka, kuten 10 01 24. Sijoitettavan jätteen enimmäismäärä on 10 000 t/a. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin teollisuusjätettä 3 146 t. Lupaa haetaan jatkaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien voimalaitostuhkien; lento ja pohjatuhkien, kuten 10 01 01, 10 01 03, sijoittamista kaatopaikalle. Sijoitettavan jätteen enimmäismäärä on 500 t/a. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin tuhkia 324 t. Rakennusjäte Erityisjäte Asbestijäte Lupaa haetaan jatkaa lajittelemattoman rakennusjätteen, 17 09 04, sijoittamista kaatopaikalle. Lupaa haetaan myös rakennusjätteen lajittelutoiminalle. Lajitteluun ohjataan sellaiset jätekuormat, joissa on merkittäviä määriä hyödyntämiskelpoista puuta ja metallia. Lajiteltavan ja loppusijoitettavan rakennusjätteen yhteenlaskettu enimmäismäärä on 8 000 t/a. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin rakennusjätettä 5 408 t. Lupaa haetaan jatkaa erityisjätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Jätteitä ovat muun muassa hiekanerotuskaivojäte, sairaaloiden viiltävät ja pistävät jätteet sekä jätevedenpuhdistamoiden välppäjäte, kuten 20 03 06, 20 01 25, 18 01 01, 18 01 04, 18 02 01, 18 02 03, 19 08 01. Sijoitettavan jätteen enimmäismäärä on 250 t/a. Erityisjätteet loppusijoitetaan jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin. Jätteet peitetään välittömästi. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin erityisjätteitä 178 t. Lupaa haetaan jatkaa asbestijätteiden (17 06 01*, 17 06 05*) sijoittamista kaatopaikalle. Sijoitettavan jätteen enimmäismäärä on 300 t/a. Asbestijäte sijoitetaan erilliselle täyttöalueen osalle, jolle ei sijoiteta muita jätteitä. Täyttöruutuihin kaivettuihin kuoppiin vastaanotettu jäte peitetään välittömästi vähintään 0,5 metrin paksuisella peitemaakerroksella. Sijoitus täyttöalueelle kirjataan tarkasti. Asbestin sijoitusalueella estetään kaivaminen. Vuonna 2006 kaatopaikalle sijoitettiin asbestijätteitä 205 t.

8 (75) Jäteasema alueella hyödynnettävät jätteet Betoni ja tiilijäte Lupaa haetaan jatkaa betonimurskeen (> 150 mm) ja purkutiilien, kuten 17 01 01, 17 01 02, 17 01 07, vastaanottoa ja hyödyntämistä jäteaseman sisäisten teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa. Vastaanotettavan betoni ja tiilijätteen enimmäismäärä on 7 000 t/a. Vuonna 2006 kaatopaikalle vastaanotettiin betonijätettä (> 150 mm) ja tiilijätettä yhteensä 2 869 t. Maa ainekset Seula alite Lupaa haetaan jatkaa ylijäämämaan, kuten 17 05 04, 19 13 02, vastaanottoa ja hyötykäyttöä. Hyödynnettävän maa aineksen enimmäismäärä on 20 000 t/a. Määrään sisältyvät myös mahdolliset lievästi pilaantuneet maa ainekset, kuten 17 05 03*, 19 13 01*, joiden määrä on enimmillään 15 000 t/a. Maa aineksia hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa ja peitemaana. Maaaines välivarastoidaan jätetäyttöalueella. Vuonna 2006 jäteasemalle otettiin vastaan ylijäämämaita 6 205 t ja lievästi pilaantuneita maa aineksia 367 t. Lupaa haetaan lajittelulaitosten seula alitteen, kuten 19 12 12, vastaanotolle ja hyötykäytölle. Hyödynnettävän alitteen enimmäismäärä on 12 000 t/a. Seula alite hyödynnetään jätteen peittämisessä. Alite välivarastoidaan jätetäyttöalueella. Vuonna 2006 jäteasemalle vastaanotettiin seula alitetta 519 t. Epäpuhdas lasi Lupaa haetaan epäpuhtaan erilliskerätyn lasijätteen, 20 01 02, hyödyntämistä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteissa. Hyödynnettävän lasijätteen enimmäismäärä on 50 t/a. Vuonna 2006 jäteasemalle tuotiin epäpuhdasta erilliskerättyä lasia 12 t. Ongelma ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely Kotitalouksien ongelmajätteet Lupaa haetaan jatkaa kaikkien kotitalouksien ja yritysten pienehköjen ongelmajäte erien vastaanottoa ja varastointia. Jätteitä ovat akut ja paristot, kuten 20 01 33*, 16 06 01*, liimat (20 01 27*), liuottimet, hapot ja emäkset, kuten 20 01 13* 20 01 15* ja 20 01 17*, maalit, pesu ja puhdistusaineet, kuten 20 01 27*, 20 01 29*, lääkkeet, kuten 20 01 32*, öl

SE romu 9 (75) jyt, kuten 20 01 26*, öljynsuodattimet (16 01 07*), jarrunesteet (16 01 13*), jäätymisenestoaineet (16 01 14*) ja torjunta aineet, kuten 20 01 19*. Vastaanotettavan jätteen enimmäismäärä on 100 t/a. Ongelmajäterakennus sijaitsee jäteaseman vastaanoton yhteydessä. Varasto on lukittu ja lämpöeristetty. Nestemäisten ongelmajätteiden alusta on varustettu reunakorokkein. Ongelmajätteet varastoidaan asianmukaisesti merkittyinä omissa astioissaan. Lisäksi estetään niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteiden pieneriin sisältyvät myös öljy ja öljyvesiseokset. Öljy ja öljyvesiseokset kerätään omiin 10 m 3 :n säiliöihinsä. Säiliöt sijaitsevat täyttöalueen I itäreunalla. Säiliöt on sijoitettu betonibunkkeriin ja ne on varustettu ylärajahälyttimellä. Säiliöihin kerätty öljy ja öljyvesiseos toimitetaan asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelypaikkaan. Vuonna 2006 jäteasemalta toimitettiin jatkokäsittelyyn 53 t ongelmajätteitä. Lupaa haetaan jatkaa SE romun, kuten 20 01 36, 20 01 23*, 20 01 35*, vastaanottoa ja varastointia. Jäteasemalla on sähkö ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun mukainen SE romun keräyspiste. Vastaanotettavan jätteen enimmäismäärä on 250 t/a. Vuonna 2006 jäteasemalta toimitettiin jatkokäsittelyyn 69 t SE romua. Hyötyjätteet Lupaa haetaan jatkaa lajiteltujen hyötyjäte erien vastaanottoa ja välivarastointia. Jätteitä ovat autorenkaat, 16 01 03, paperi, pahvi ja kartonki, kuten 20 01 01, metallit, kuten 20 01 40, ja lasi, kuten 20 01 02. Vastaanotettavan jätteen enimmäismäärä on 2 000 t/a. Metalliromu varastoidaan asfalttipäällysteisellä kentällä jäteaseman itäreunalla. Pienille hyötyjäte erille, autonrenkaille, paperille ja lasille, on vaihtolavat jätteiden vastaanottoalueella. Kierrätyskeskukseen kerätään käyttökelpoisia esineitä. Noudettavista tavaroista peritään pieni kierrätysmaksu. Jäteaseman itäreunalla on kestopäällysteinen hylättyjen autojen varastokenttä. Alue on aidattu ja varustettu lukitulla portilla. Vastaanotetut hyötyjätemäärät vuonna 2006 olivat: autonrenkaat 11 t paperi 3 t pahvi ja kartonki 2 t metalli 104 t lasi 67 t energiajäte 3 t romuajoneuvot 47 kpl.

10 (75) Puujäte Lupaa haetaan jatkaa puhtaan puujätteen, risujen, kantojen, kuten 20 01 38 ja rakennusjätteestä erotetun puujätteen, kuten 17 02 01, välivarastointia ja haketusta. Käsiteltävän jätteen enimmäismäärä on 5 000 t/a. Kannot varastoidaan ja haketetaan jäteaseman keskiosassa päällystämättömällä alueella. Kantojen haketus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Muuta puujätettä kerätään varastoon kerralla yhteensä noin 1 000 m 3. Haketus jäteaseman itäreunan asfaltoidulla kentällä tehdään noin neljä kertaa vuodessa. Hake käytetään jätevesilieteen kompostoinnin tukiaineena. Ylimääräinen hake myydään poltettavaksi. Vuonna 2006 käsiteltyjen risujen, puujätteen ja kantojen määrä oli 2 017 t. Kestopuun välivarastointi Louhe Lupaa haetaan jatkaa kestopuun, kuten 20 01 37*, varastointia. Varastoitavan jätteen enimmäismäärä on 200 t/a. Kestopuun välivarastointipaikka sijaitsee jäteaseman itälaidalla. Jäte toimitetaan käsiteltäväksi Demolite Oy:lle. Vuonna 2006 jäteasemalla otettiin vastaan kestopuuta 99 t ja toimitettiin käsiteltäväksi 71 t. Jäteasemalla haetaan lupaa jatkaa louheen, 17 05 04, vastaanottoa ja varastointia sekä aloittaa uutena toimintana louheen murskaus. Vastaanotettavan louheen enimmäismäärä on 15 000 t/a. Louheen vastaanottoalue on jäteaseman ulkopuolella aseman pohjoispuolella. Varastoalueen pohja on rakennettu louheesta ja murskeesta. Louhekerros toimiin myös salaojituskerroksena, joka ohjaa vedet jäteaseman suuntaan laskevaan sivuojaan. Louhe murskataan tarvittaessa. Ennen murskausta louhetta kerätään varastoon kerrallaan noin 30 000 t. Murskatun louheen raekoko on # 0 100 mm. Tulevat ja lähtevät louhe erät punnitaan jäteaseman vaa'alla. Louhe hyödynnetään pääasiassa viereisellä ylijäämämaiden läjitysalueella muun muassa teiden rakentamisessa. Vuonna 2006 jäteasemalla otettiin vastaan louhetta 15 058 t.

11 (75) Jätevesilietteen kompostointitoiminta Lupaa haetaan jatkaa jätevesilietteen aumakompostointia. Toiminnalle ei haeta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laitoshyväksyntää. Kompostoitavan lietteen enimmäismäärä on 5 000 t/a. Kompostointikentän pinta ala on noin 7 000 m 2. Kenttä on asfalttipäällysteinen. Kentän ojan puoleisille reunoille on rakennettu reunakorokkeet. Kompostoimalla käsitellään pääasiassa puhdistamolietettä ja mädätettyä puhdistamolietettä, 19 08 05 Nurmijärven kirkonkylän ja Klaukkalan jätevedenpuhdistamoilta. Lietteen kuiva ainepitoisuus on noin 15 30 % ja ph noin 6,9 7,2. Lietteen kanssa kompostoidaan myös jäteasemalle vastaanotettava puutarhajäte, 20 02 01, ja hevosenlanta, 02 01 06. Kompostin tukiaineena käytetään jäteasemalla haketettua puu ja risujätettä. Tukiainetta lisätään vähintään puolet lietteen määrästä. Tukiaineen käyttömäärä on noin 2 300 m 3 /a. Viipymä aumoissa on noin seitsemän kuukautta. Kompostia käännetään kompostoitumisaikana kahdesti seulontakauhalla. Aumattu liete sekoitetaan päivittäin hakkeen kanssa. Valmis kompostituote seulotaan. Kompostia hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa ja viimeistelytyössä. Vuonna 2006 jäteasemalla kompostoitiin jätevesilietteitä 2 744 t. Puutarhajätteen ja hevosenlannan kompostointimäärä oli 234 t. Kompostituotetta valmistui 2 694 t. Pilaantuneet maa ainekset Käsiteltävät maa ainekset Uutena toimintana haetaan lupaa aloittaa pilaantuneen maa aineksen vastaanotto ja käsittelytoiminta. Vastaanotettavan maa aineksen määrä on enintään 20 000 t/a. Öljyhiilivetyjen maksimipitoisuus on 10 000 mg/kg. Muiden haitta aineiden pitoisuudet ovat alle SAMASE raja arvojen. Bensiinihiilivedyillä (C 4 C 10 ) pilaantuneet maa ainekset sisältävät myös pieniä määriä bensiinin aineosia, kuten bentseeniä, TAME:ä ja MTBE:tä. Käsittelymenetelminä ovat tehostettu kompostointi ja huokoskaasukäsittely. Voimakkaasti pilaantuneet maamassat käsitellään hyötykäyttökelpoisiksi kentällä, joka rakennetaan täyttöalueen eteläpuolelle tasausaltaan viereen. Kentän pohjan rakentamiselle pilaantuneista maa aineksista on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 989/15.7.2005. Välivarastointi, käsittely ja loppusijoitus tehdään siten, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Pääsääntöisesti pilaantunutta maa ainesta ei ole tarkoitus seuloa.

12 (75) Toimintasuunnitelma hyväksytetään viranomaisella ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelma sisältää kentän rakentamissuunnitelman, maaainesten varastointi, käsittely ja hyötykäyttösuunnitelman, vesien hallintasuunnitelman ja päästöjen tarkkailusuunnitelman. Käsittelykentän rakenteet Rakennekerrokset mitoitetaan kantavuus ja routivuusvaatimusten mukaan siten, että kenttä kestää raskaan ajoneuvoliikenteen. Pilaantuneen maa aineksen käsittelykenttä rakennetaan niin, että valmis rakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: tiivis asfaltti, (tyhjätilavuus alle 3 %), 0,04 metriä asfaltti, 0,04 metriä murskekerros, 0,1 metriä kiinteytynyt pilaantunut maa aines, 1,1 metriä. Jos käsittelykentän pohjaa ei rakenneta pilaantuneista maista, toteutetaan se vettä pidättävin rakentein. Rakennekerrokset ovat alhaalta ylöspäin lueteltuna seuraavat: kulutuskerros; AB22 60 mm tai vastaava eristyskerros; ABT11 40 mm tai vastaava tarvittavat tasauskerrokset murskekerros # 0 100 mm, 0,3 metriä suodatinkangas pohjamaa. Maa aineksen käsittelymenetelmät Käsittelytapa ratkaistaan tapauskohtaisesti pilaantuneisuuden määrän ja laadun sekä maamassan ominaisuuksien mukaan. Käsittelymenetelminä ovat tehostettu kompostointi ja huokoskaasukäsittely. Maamassojen käsittely tehdään panosperiaatteella, jossa käsittely aloitetaan kun riittävän suuri määrä pilaantunutta maata on varastossa. Käsittelyssä olevat maamassat peitetään muovikalvolla. Dieseliä ja muita keskitisleitä (C 10 C 20 ) sisältävät maamassat käsitellään käyttäen tehostettua kompostointia. Menetelmässä öljyhiilivedyt hajotetaan hapellisissa olosuhteissa biotoiminnan avulla. Maamassaan lisätään aluksi tuki ja apuaineita, kuten haketta ja lietekompostia. Tuki ja apuaineen tarkoitus on kuohkeuttaa maamassaa ja käynnistää biotoiminta. Tarvittaessa kompostiauma putkitetaan ja aumaan syötetään ilmaa hapellisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Kylmänä vuodenaikana aumaan voidaan syöttää myös lämmitettyä ilmaa. Käsittelyn kesto on pilaantuneisuudesta ja maaperän laadusta riippuen 3 18 kuukautta. Haihtuvia öljyhiilivetyjä (C 4 C 10 ) sisältävät maamassat käsitellään käyttäen huokoskaasukäsittelyä. Käsittelyssä aumoihin asennetaan siiviläputkia, joista osaan puhalletaan ilmaa ja osasta imetään ilmaa. Puhallusilmaa lämmitetään kylmänä vuodenaikana käsittelyn tehostamiseksi. Imettävä ilmamäärä on aina puhallusilmamäärää suurempi, jolloin käsittelyaumaa muodostuu alipaine eikä haihtuvia yhdisteitä kulkeudu ulkoilmaan. Käsittelyn kesto on pilaantuneisuudesta ja maaperän laadusta riippuen 2 12 kuukautta.

13 (75) Huokoskaasukäsittelyn imuilma käsitellään aktiivihiilisuotauksella, jos haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ja kokonaismäärät ovat pienet. Aktiivihiilisuodatuksessa ilma johdetaan aktiivihiilisuodattimen (0,2 2 m 3 ) läpi. Suodattimen hiili vaihdetaan, kun lähtevässä ilmassa havaitaan hiilivetyjä. Käytetty aktiivihiili toimitetaan hävitettäväksi tai regeneroitavaksi luvan omaavaan laitokseen. Huokoskaasukäsittelyn imuilma hajotetaan katalyyttisesti, mikäli haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ja kokonaismäärät ovat suuret. Menetelmässä huokoskaasukäsittelyn imuilma johdetaan katalyyttiseen hajotuslaitokseen, jossa katalyyttiparina ovat platina palladiumelementit. Katalyyttisen hajotuksen minimilämpötila on 330 o C, jota laitoksen lämpövastukset pitävät yllä. Katalyyttisen hajotuksen tehokkuus on 95 99 %. Puhdistustavoitteet ja edelleen toimittaminen Käsittelytavoitteena on niin sanotut SAMASE raja arvot: hiilivedyt C 4 C 10 < 500 mg/kg hiilivedyt C 11 C 20 < 1 000 mg/kg hiilivedyt C 21 C 40 < 2 000 mg/kg. Käsittelyn jälkeen SAMASE raja arvon alittavat massat siirretään joko suoraan hyötykäyttökohteeseen tai jäteaseman alueelle varastoon. Varastoon siirretyt, käsitellyt maamassat peitetään muovikalvolla. Käsiteltyjä massoja varastoidaan korkeintaan kolme vuotta. KAATOPAIKKATOIMINTA Kaatopaikan nykytila Perustilaselvitys Jäteasema alueelta on varattu kaatopaikkatoiminnalle jätteiden täyttöalueet I, II ja III. Alueiden yhteenlaskettu kokonaispinta ala on noin 6,6 hehtaaria. Täyttöalueet sijaitsevat jäteasema alueen länsiluoteispuolella. Täyttöalue I on ollut käytössä vuodesta 1993 alkaen. Jätteiden läjitys alueelle I päättyy viimeistään 1.11.2007. Täyttöalueen II osa alue 1 otettiin käyttöön vuonna 2003. Täyttöalueen II osa aluetta 2 ja täyttöaluetta III ei ole vielä rakennettu. Täyttöalueen I nykyinen korkeustaso on +88 +94 ja täyttöalueella II/1 +85 +91. Kaatopaikan luiskankaltevuudet läjitysalueella I ja II/1 ovat 1:3. Kaatopaikalle on tehty 16.9.1999 päivätty perustilaselvitys. Selvityksessä on tarkasteltu pinta ja pohjavesiä, kaatopaikkakaasun muodostumista ja jätetäytön tilaa. Selvityksessä on esitetty laskelmat kaatopaikkakaasun muodostumisesta ja arvio jätetäytön hajoamistilasta.

14 (75) Toteutuneet pohjarakenteet Jätteen hajoamistila Täyttöalueella I maaperää tiivistettiin luonnonsavella reuna alueilta, joissa luontaisen savikerroksen paksuus oli alle yksi metri. Savikerros rakennettiin noin 0,3 metrin kerroksina. Saven vedenläpäisevyyskerroin on k = 10 8 10 9 m/s. Täyttöalueen II osa alueen 1 pohjarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: kumirouhe, 0,4 metriä välpätty sora, 0,1 metriä suodatinkangas suojahiekka HDPE kalvo, 2 mm savikerros. Täyttöalueen I hajoamistila on arvioitu alueella muodostuvan kaasun koostumuksen ja jätetäytöstä kerättävän kaatopaikkaveden laadun perusteella. Kaatopaikkaveden laadussa muun muassa orgaanisen aineen puuttuminen ja neutraali ph viittaavat metaanivaiheeseen. Kaatopaikan vakavuus ja painumat Selvitys on tehty täyttöalueen I sisäisestä ja ulkoisesta vakavuudesta. Selvityksen mukaan nykyaikaisella tiivistyskalustolla ja huolellisella tiivistämisellä sisäiselle vakavuudelle lasketut kokonaisvarmuuden arvot ovat saavutettavissa. Lisäksi jätetäytön ulkoinen vakavuus on riittävä. Täyttöalueella I aloitettiin painumalevymittaukset vuonna 2006. Mittauksia tehdään kolmesta pisteestä kahdesti vuodessa. Ensimmäisissä mittauksissa painumat olivat 4 5,7 cm. Kaatopaikan tilantarve ja käyttöaika Täyttöalueen laajennus Täyttöalueen I pinta ala on noin 2,9 ja alueen II/1 noin 1,3 hehtaaria. Täyttöalueen II/2 ja III yhteenlaskettu pinta ala on noin 2,4 hehtaaria. Kaatopaikan kokonaistäyttötilavuus on noin 1,2 milj.m 3. Käyttötilavuutta oli jäljellä tammikuussa 2007 arviolta 0,7 0,8 milj.m 3. Täyttöalueille II/2 ja III rakennetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaiset pohjarakenteet. Alustavien suunnitelmien mukaan pohjarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: salaojituskerros, 500 mm muovikalvo, 2 mm ja suojageotekstiili mineraalieriste, 500 mm. Salaojituskerroksen vedenläpäisevyys on k > 10 3. Kerrokseen asennetaan kaksi salaojalinjaa huuhteluhaaroineen.

Kaatopaikan täyttö 15 (75) Muovikalvona käytetään HDPE kalvoa. Mineraalisen eristeen vedenläpäisevyysarvo on k < 6,7 x 10 10 m/s. Tarkemmat suunnitelmat toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen rakentamista. Täyttöalueen I suunniteltu ylin korkeustaso on noin +96 ja täyttöalueiden II ja III +106. Tasot ovat ennen pintarakenteita Täytön luiskakaltevuus on enimmillään 1:3. Täyttöalue on jaettu 30 m x 30 m x 2 m ruutuihin. Ruuduilla on omat koodit. Täyttöalueen lisäksi myös muilla sijoitusalueilla ja paikoilla on koodit. Kaatopaikan täyttöä tehdään suunnitelmallisesti alueittain ja lohkoittain kerrostäyttönä. Jätetäytön kerrospaksuus on noin 2 3 metriä. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle. Jätteet tiivistetään kaatopaikkakoneella täyttöluiskaan. Tarvittaessa tiivistetty jäte peitetään 0,2 0,3 metrin maakerroksella. Peitemaana voidaan käyttää ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia, pilaantuneita maa aineksia ja öljyisiä maa aineksia, joiden öljypitoisuus on alle 2 000 mg/kg. Kaatopaikan työkoneina ovat kaatopaikkajyrä ja traktorikuormaaja. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikkakaasua kerätään täyttöalueelta I. Kaasun talteenotto aloitettiin 14.3.2003. Kerätty kaasu poltetaan soihtupolttimessa. Täyttöalueella I on viisi vaakasuuntaista salaojalinjaa. Jokaisessa salaojalinjassa on kahdesta kolmeen noin kolme metriä syvää louhekaivoa. Salaojalinjat jatkuvat täyttöalueen ulkopuolella umpiputkina laiterakennuksen jakotukkiin. Laiterakennuksesta lähtee yksi runkoputki soihtupoltinyksikölle. Soihtupoltinyksikkö koostuu kaasupumpusta ja soihtupolttimesta. Täyttöalueella II/1 on rakennettu kolme vaakasuuntaista salaojalinjaa. Jokaisessa linjassa on kolme louhekaivoa. Täyttöalue II/1 ei ole vielä kaasunkeräyskäytössä, sillä koepumppauksissa kaasun metaanipitoisuus on ollut keskimäärin 11 %. Alue yhdistetään kaasunkeräykseen, kun kaasun laatu paranee polttoon soveltuvaksi. Koepumppaus uusitaan vuosittain. Kaatopaikan käytöstä poistaminen Täyttöalueen I sulkemistyöt Kaatopaikan sulkemissuunnitelma on tehty täyttöalueelle I ja täyttöalueen II osalle 1. Täyttöalueen I luiskaukset ja salaojien rakentaminen on aloitettu vuonna 2004.

16 (75) Kaatopaikan sulkemisen vaiheet ovat luiskien muotoilu, jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys sekä esipeitto ja varsinaisten pintakerrosten että kaasunkeräys ja suotovesikierrätysjärjestelmän rakentaminen. Rakentamisen aloittamisesta tehdään ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle. Kaatopaikka alue muotoillaan siten, että luiskien kaltevuus on enintään 1:3 1:4. Kaatopaikan yläosan kaltevuus on noin 10 %. Ilman kivikorirakennetta täyttöalueella I luiskauksen leikkaustarve on arviolta 30 000 m 3 maa aineksia ja jätetäyttöä. Rakenne vähentää massojen leikkaustarvetta. Massat läjitetään käytössä olevalle täyttöalueelle alueen muotoilemiseksi. Tasattu jätetäyttö esipeitetään 0,2 0,3 metrin ylijäämämaakerroksella tai lievästi pilaantuneella maa aineksella. Kerros tiivistetään huolella esimerkiksi sorkkajyrällä. Esipeittokerroksen tehtävänä on estää mineraalitiivisteen ja jätteen sekoittuminen. Kerros edistää paineen jakautumista ylempää kerrosta tiivistettäessä. Pintarakenteet Kaatopaikalle tulevat pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros, 1 metri kuitukangas kuivatuskerros, > 0,5 metriä kuitukangas tiivistyskerros, > 0,5 metriä kuitukangas kaasunkeräyskerros, 0,3 metriä. Pintaeristysrakenteen tarkoituksena estää mahdollisimman tehokkaasti sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja toimia kasvualustana täyttöalueen maisemoitumiselle. Lisäksi pintarakenne ohjaa jätetäytöstä muodostuvaa kaasua kaasunpoistokaivoihin. Mahdollinen teollisuuden sivutuotteiden käyttö rakenteissa ratkaistaan toteutuksen urakkatarjouspyyntövaiheessa. Tarjottavien materiaalien ympäristö ja teknisen kelpoisuuden osoittaminen on urakoitsijan tehtävä. Sivutuotteiden mahdollinen käyttö hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksella. Kaasunkeräyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle. Kerroksen tehtävänä johtaa jätetäytössä muodostuva kaasu hallitusti kaasusalaojiin ja kaasunpoistokaivoihin. Materiaalina käytetään karkeaa lajittunutta ainesta tai geosynteettistä kerrosta. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskerroin on vähintään k < 1 x 10 9 m/s. Kerroksen rakentamisessa huomioidaan vallitsevat sääolosuhteiden vaikutus rakenteeseen. Kylmyys voi aiheuttaa vaurioita tiivistysrakenteeseen. Tuuli ja auringonpaiste voivat kuivattaa liiallisesta

17 (75) rakennetta. Sateella työ vaikeutuu. Työ on tehtävä lämpötilan ollessa yli + 5 C. Tarvittaessa työ varaudutaan keskeyttämään. Sään vaurioittama materiaali poistetaan ja korvataan uudella tiivisteellä. Puutteellisesti tiivistetty kohta tiivistetään uudelleen. Kuivatuskerroksen suositeltava vedenläpäisevyys on k > 1 x 10 3 m/s. Kerroksen kaltevuus on esimerkiksi 3 %. Materiaalina käytetään soraa tai esimerkiksi rengasrouhetta. Kerros erotetaan tarvittaessa ala ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla. Kuivatuskerroksen rakentamisessa otetaan huomioon hydrostaattisen paineen minimointi, materiaalin vedenläpäisevyys, hydraulinen gradientti, imeytyvä vesimäärä ja yläpuoliset rakenteet. Lisäksi huomioidaan eroosionkestävyys, liukumisen estäminen luiskissa ja kerroksen pinnan suojaustarve. Pintakerroksen alaosaan rakennetaan 0,7 metriä paksu perusmaakerros ja sen päälle 0,3 metrin kasvukerros. Kasvukerrokseen käytetään turverouheesta ja maa aineksesta valmistettua materiaalia. Alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten heinä ja varpukasveja tai nurmikkoa. Maisemoinnista tehdään erillinen suunnitelma. Koetiivistysrakenne Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokeilla ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Testaaminen onnistuu parhaiten jätetäytön päälle rakennettavalla koekentällä. Koerakenteella selvitetään käytettävien materiaalien ja menetelmien soveltuvuus. Tiivistämiseen käytetään samaa kalustoa kuin varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamiseen. Erityisrakenteet Täyttöalueiden I ja II väliseen luiskaan rakennetaan välitiivistys, kaasunkeräys ja vesienjohtamiskerrokset. Täyttöalueen I itä ja pohjoisreunalle rakennetaan yhtenäinen kivikorirakenne 363 metrin matkalle. Rakentaminen on tarpeen, sillä kyseisessä täyttöalueen reunakohdassa ei ole tilaa luiskarakenteelle ilman mittavia jätetäytön leikkauksia. Alue on rakennettu ennen valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (VNp 861/1997) eikä alueen täyttämisessä oltu varauduttu päätöksen mukaisiin pintarakenteisiin. Kivikorirakenteen linjalla maaperä on savea. Saven paksuus on 0,7 metristä yli 6 metriin. Jos savikerroksen paksuus on alle yksi metri, savi poistetaan kivikorien kohdalta kitkamaakerrokseen saakka. Muutoin savikerros poistetaan yhteen metriin asti.

18 (75) Kivikorit perustetaan kerroksittain huolellisesti tiivistetylle murskearinalle. Arinan paksuus on yksi metri. Arina ulottuu vaakatasossa vähintään 0,5 metriä korien reunojen ulkopuolelle. Arina erotetaan savesta kuitukankaalla. Pintarakenteet luiska alueella rakennetaan ohuempana rakenteena kuin valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (VNp 861/1997) on edellytetty. Rakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros, 1 metri kuitukangas kuivatuskerros, > 0,5 metriä kuitukangas trisoplast, 0,09 metriä bentoniittimatto, 0,01 metriä kuitukangas kaasunkeräyskerros, 0,3 metriä. Perusteluina esitetään, että täyttöalueen reunassa ei ole tilaa paksummalle rakenteelle ilman mittavia ja kalliita jätetäytön leikkaustöitä. Kaatopaikka on rakennettu ennen valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä eikä alueen täyttämisessä ole varauduttu kaatopaikkapäätöksen mukaisiin pinta ja pohjarakenteisiin. Käytettävän bentoniittimaton k arvo on 3,92 x 10 11 ja Trisoplast eristeen k arvo 3,05 x 10 10. Tiivistysominaisuuksiltaan molemmat eristekerrokset vastaavat yksistäänkin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimuksia. Ohennettu rakenne sijoittuu kaatopaikan reunalle salaojituksen ja pintavesiojituksen alueelle eikä jätetäyttöalueelle. Alueen pohjamaa on kantavaa eikä painumisvaaraa ole. Painumia ei myöskään ole odotettavissa jätteen painumisen johdosta, sillä alueella ei ole jätettä. Käytettävät materiaalit ovat elastisia ja ne kestävät hyvin muodonmuutoksia. Eristerakenteet suojataan riittävän paksulla mineraalimaakerroksella. Selvityksen perusteella pohjaveden mahdollista pilaantumisvaaraa ei ole olemassa. Lisäksi jäteasemalla on kattava ympäristön tilan seuranta, johon sisältyy pohjavesien laadun tarkkailu. Tarkkailulla voidaan havaita jäteaseman mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön. Kaatopaikkaveden kierrätys Täyttöalueelle I rakennetaan 6 kaatopaikkaveden imeytyskaivoa ja pumppaamo. Imeytyskaivot ovat samoja kuin kaatopaikkaveden matalakeräyskaivot. Kaatopaikkavettä voidaan pumpata takaisin jätetäyttöön lämpimänä vuodenaikana huhtikuusta joulukuuhun. Kierrätysveden painejohto sijoitetaan pintarakenteen kuivatuskerrokseen. Kaatopaikkakaasun keräys Täyttöalueelle I rakennetaan kaasunkeräyksen siiviläputkikaivoja (11 kpl) ja matalakeräyskaivoja (6 kpl). Mataliin kaivoihin asennetaan

19 (75) säteittäisesti lähtevät salaojat. Siivilä ja matalakaivot yhdistetään pareittain yhteen imujohtoon (yhteensä 9 kpl). Lisäksi nykyiset keräyslinjat, jakotukki ja pumppaus ja polttoyksikkö ovat käytössä. Kaatopaikkakaasu poltetaan aluksi nykyisellä laitteistolla. Kaasun hyödyntämisestä on tehty esisuunnitelma. Suunnitelman perusteella pääasialliset kaasun hyötykäyttövaihtoehdot ovat ainakin kaatopaikkaveden lämmitys, joidenkin alueen rakennusten lämmitys sekä sähkön tuotanto sisäiseen käyttöön. Kaasun hyödyntämissuunnitelma tehdään, kun keräysrakenteet ovat valmiit ja kun kaasun tuotto on selvillä. Vesien johtaminen Viimeistellyltä kaatopaikka alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan niskaojaan tai vaihtoehtoisesti kaatopaikkavesien kierrätysjärjestelmään. Kaatopaikkavesi kerätään reuna alueelle pintakerrosten alle rakennettavalla salaojalla. Vedet johdetaan kaatopaikkaveden tasausaltaaseen ja edelleen kaatopaikkaveden käsittelylaitokselle. Laadunvalvonta Täyttöalueen I sulkemisrakenteen laadunvalvontaan osallistuvat rakennuttajan lisäksi rakenteiden suunnittelija, urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Suunnittelija tekee laadunvalvontasuunnitelman. Materiaalien ja rakennusmenetelmien vaatimukset esitetään suunnittelijan tekemässä laadunvalvontasuunnitelmassa. Urakkaohjelmaan kirjataan työohjeet jokaisen työvaiheen toteuttamisesta. Rakennusvaiheen päivittäisestä laadunvalvonnasta vastaa urakoitsija. Rakennuttaja palkkaa riippumattoman laadunvalvojan. Riippumaton laadunvalvoja on rakennuttajasta ja suunnittelijasta riippumaton Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä asiantuntijataho, esimerkiksi Suomen ympäristökeskus. Riippumaton laadunvalvoja valvoo, että työssä noudatetaan suunniteltua laatutasoa, ja että rakennustyö tehdään työohjeiden mukaisesti. Rakentamissuunnitelmat Pintarakenteiden rakentamisesta tehtävät suunnitelmat ja asiakirjat toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. VESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY Likaiset hulevedet ja kaatopaikkavedet Kenttä ja piha alueiden vedet johdetaan tarkkailukaivon (TK2) kautta tasausaltaaseen. Kompostointikentän vedet johdetaan tasausaltaaseen tarkkailukaivon (TK3) kautta.

20 (75) Pilaantuneen maa aineksen käsittelykentän valumavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta tasausaltaaseen johtavaan viemäriin. Öljynerotuskaivon jälkeen sijoitetaan tarkkailukaivo näytteenottoa varten. Kentän yläpinta kallistetaan siten, että kaikki valumavedet johtuvat öljynerotuskaivoon. Kentän ulkopuoliset vedet ja puhtaat pintavedet kerätään ja johdetaan hallitusti kentän ulkopuolelle. Jäteasemalla on myös kaksi betonirakenteista öljynerotuskaivoa. Kaivot sijaitsevat romuautojen varastointialueella ja jäteaseman toimistoalueella hyötykäyttökentille menevän tien alkupään pohjoisreunalla. Kaivoihin johdetaan autojen varastointialueen ja kierrätyskeskuksen edessä olevan asfaltoidun alueen hulevedet. Vedet johdetaan tarkkailukaivon (TK2) kautta kaatopaikkavesialtaaseen. Öljynerotinkaivoissa ei ole hälyttimiä. Öljynerotinjärjestelmä tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Erottimet tyhjennetään tarvittaessa. Kaatopaikkaveden keräämiseksi täyttöalueella I on kolme salaojalinjaa. Täyttöalueella II/1 salaojalinjoja huuhteluhaaroineen on kaksi kappaletta. Täyttöalueen I salaojalinjat on yhdistetty täyttöalueen II/1 linjoihin. Kaatopaikkavedet johdetaan tarkkailukaivon (TK1) kautta kaatopaikkavesialtaaseen. Kaatopaikkavesiallas rakennettiin vuonna 1992. Altaan pinta ala on 2 200 m 2 ja enimmäistilavuus on 5 400 m 3. Altaan reunojen kaltevuus on 1:2. Altaan pohjarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: sora, 300 mm tasaushiekka, 100 mm. Kaatopaikkavesialtaan reunarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: sora, 300 mm Bentofix B matto tasaushiekka, 100 mm. Alueella on myös vanha ilmastusallas, johon kaatopaikkavesiä pumpataan, kun tasausallas täyttyy. Ilmastusallas rakennettiin vuonna 1992. Altaan pinta ala on 610 m 2 ja enimmäistilavuus on 1 300 m 3. Altaan reunojen kaltevuus on 1:1. Ilmastusaltaan pohjarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: teräsbetonilaatta muovikalvo, 0,3 mm tiivistetty sora, 300 mm. Altaan reunarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: teräsbetonilaatta Bentofix B matto lämpöeriste styrox R 75 tasaushiekka, 100 mm.

Jätevedenpuhdistamo Puhtaat hulevedet 21 (75) Altaiden pohjamaana on kairaustietojen perusteella lihava savi. Savikerroksen paksuus on 7 10 metriä. Kirjallisuustietojen perusteella lihavan saven vedenläpäisevyysarvo k on 10 9 10 10. Altaiden pohjalla olevan sedimentin määrä tarkastetaan kun tasausaltaat ovat tyhjiä. Jäteaseman kaatopaikkavedet ja muut likaiset hulevedet käsitellään alueen eteläosassa sijaitsevalla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla on ollut käytössä biologinen typenpoistoprosessi vuodesta 1999 lähtien. Prosessi koostuu anoksisesta ja aerobisesta altaasta ja selkeytysaltaasta. Käsittelyprosessiin johdettavaan veteen on vuodesta 2005 lähtien lisätty metanolia hiilen määrän lisäämiseksi. Vuonna 2006 metanolia käytettiin 5,6 t. Metanoli säilytetään lukitussa tilassa. Kemikaali ilmoitus metanolin säilytyksestä on tehty Keski Uudenmaan pelastuslaitokselle 4.4.2007. Käsitellyt vedet johdetaan avo ojaan jäteaseman eteläpuolelle. Avoojaan on rakennettu vuonna 2006 kaksi kiintoaineen talteenottokaivoa. Kaivoja varten ojaan on rakennettu levennys, johon kaivot on asennettu peräkkäin veden virtaussuuntaan. Kaivojen yhteistilavuus on 1,6 m 3. Kaivojen päällä on verkko estämässä suurien kappaleiden joutumista kaivoon. Kaivoihin kertynyt kiintoaines tyhjennetään noin 2 3 kertaa vuodessa. Kiintoaines kompostoidaan jätevesilietteen kanssa. Kaivojen jälkeen vedet johdetaan noin 260 metriä pitkän putken kautta kaakkoissuunnassa sijaitsevaan pelto ojaan. Käsitellyn kaatopaikkaveden puhtaustavoitteiksi esitetään samoja arvoja kuin aiemmassa ympäristöluvassa No YS 775/31.10.2000 oli edellytetty. Puhtaustavoitteet vuosikeskiarvoina ovat: COD Cr :n reduktio > 80 % tai lähtevän veden pitoisuus < 400 mg/l BOD 7 :n reduktio > 95 % tai lähtevän veden pitoisuus < 30 mg/l ammoniumtypen reduktio > 90 % tai lähtevän veden pitoisuus < 20 mg/l kokonaistypen reduktio > 50 % tai lähtevän veden pitoisuus < 40 mg/l. Jäteaseman ulkopuoliset pintavedet johdetaan niskaojilla kaatopaikkaalueen ohi. Pohjoispuoliset vedet johdetaan avo ojassa jäteaseman portilta toimistorakennuksen pohjoispuolelle ja edelleen pysäköintialueen alitse putkessa. Vedet purkautuvat lännessä olevan pellon ojaan. Länsipuolella vedet ohjataan täyttöalueen laajennuksen ulkopuolella olevaan avo ojaan ja edelleen putkitettuna Vapo Oy:n laitoksen asfaltoidun piha alueen alitse eteläpuoleiseen niskaojaan. Itäpuoleinen niskaoja kiertää kompostointikentän itä ja eteläpuolitse.

22 (75) Ojissa on jonkin verran kasvillisuutta, mutta ne eivät ole tukossa. Läjitysalueen alapuolinen niskaoja on roskainen. Vesi pääsee virtaamaan ojissa hyvin. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Täyttöalueiden II ja III ja varastoalueiden pohja ja muut eristerakenteet tehdään voimassa olevien vaatimusten mukaisina. Jätteiden lajittelu ja varastoalueilla on kestopäällysteet kantoaluetta lukuun ottamatta. Ongelmajätteet varastoidaan lukitussa asianmukaisessa rakennuksessa. Jäteasema alue on osittain aidattu ja alueella on kameravalvonta. Alueen tiet ovat kestopäällystettyjä. Alueella on valaistus. Jäteasemalla on ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, joka täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät rakenteet ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. Kaatopaikkavedet käsitellään ennen maastoon johtamista jätevedenpuhdistamolla. Kaatopaikkavesialtaat ovat tiiviitä. Puhtaat ulkopuoliset vedet johdetaan jäteasema alueen ohi, jolloin jätevesien määrä vähentyy. Vaihtoehtona kaatopaikkavesien paikalliselle käsittelylle on vesien viemäröinti. Tällöin lähiympäristöön ei kohdistu vesistökuormitusta. Jätevedenpuhdistamolle johdetut kaatopaikkavedet voivat heikentää puhdistamon toimintaan, vaikuttaa puhdistamolietteen laatuun ja haitata lietteen hyötykäyttöä. Kaatopaikkavesien osuus jätevedenpuhdistamon kuormituksesta on yleensä kuitenkin vähäinen eikä haittavaikutuksia ole odotettavissa. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelyissä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja rakenteita. Kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään polttamalla. Vaihtoehtoinen kaatopaikkakaasun käsittely on kaatopaikkakaasun sisältämän metaanin hapettaminen kaatopaikan pintakerroksessa hiilidioksidiksi. Menetelmän kustannukset ja energiakäyttö ovat selvästi pienemmät kuin soihtupoltossa. Hapetusmenetelmän käyttövarmuus ja käsittelyteho ovat kuitenkin soihtupolttoa pienemmät. Kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään vähintään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Jäteaseman jätevesiä ovat kaatopaikkavedet, kompostointikentän valumavedet ja muiden toimintojen alueilla muodostuvat hulevedet. Vedet käsitellään jäteaseman jätevedenpuhdistamolla. Käsiteltävien jätevesien määrä pidetään pienenä estämällä kaatopaikkaveden ja puhtaiden pintavesien sekoittuminen. Muodostuvan kaatopaik

23 (75) kaveden määrää pienentää myös alueen rakentaminen vaiheittain ja avoimena olevan jätetäyttöalueen pitäminen pienenä. Lisäksi kaatopaikkavettä kierrätetään lämpiminä aikoina tasausaltaasta takaisin jätetäyttöön. Kaatopaikan sisäinen vesi Täyttöalueella I on kaksi kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkea (HPT1 ja HPT2). Putkien veden pinta oli vuonna 2006 tasoilla +84,90 ja +85,15 (HPT1) ja +80,01 ja +80,31 (HPT2). Kaatopaikan sisäisen veden laatu oli vuonna 2006 seuraava: Suure keskiarvo vaihteluväli ph 7,1 6,9 7,4 sähkönjohtavuus 650 ms/m 410 880 ms/m COD Cr 1 620 mgo 2 /l 880 2 800 mgo 2 /l BOD 7 643 mgo 2 /l 100 1 000 mgo 2 /l kok. N 278 mg/l 93 350 mg/l Tällä hetkellä sadevedestä noin 40 50 % suotautuu jätetäyttöön. Täyttöalueilla I ja II/I muodostuvan kaatopaikkaveden määrä on noin 10 500 13 500 m 3 /a. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteiden valmistumisen jälkeen täyttöalueelle I suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan 5 % sadannasta eli 900 m 3 /a. Täyttöalueiden pintarakenteet vähentävät merkittävästi jätetäyttöön suotautuvan veden määrää. Jätevedenpuhdistamolle johdettu ja puhdistettu jätevesi Vuosina 2000 2006 vesien käsittelylaitokselle johdettu vuosittainen jätevesimäärä on ollut keskimäärin 27 125 m 3. Vuosina 2000 2006 laitokselle tulevan jäteveden laatu oli seuraava: Suure keskiarvo vaihteluväli ph 7,6 6,9 8,1 sähkönjohtavuus 359 ms/m 72 710 ms/m COD Cr 614 mgo 2 /l 120 2 400 mgo 2 /l BOD 7 183 mgo 2 /l 20 1 300 mgo 2 /l kok. N 141 mg/l 21 330 mg/l ammoniumtyppi 125 mg/l 0,02 320 mg/l kokonaisfosfori 1,20 mg/l 0,27 3,6 mg/l kloridi 269 mg/l 38 580 mg/l kiintoaine* 52 mg/l 40 89 mg/l

24 (75) Vuosina 2000 2006 käsitellyn pelto ojaan johdetun jäteveden laatu oli seuraava: Suure keskiarvo vaihteluväli ph 7,5 5,3 8,1 sähkönjohtavuus 248 ms/m 130 528 ms/m COD Cr 203 mgo 2 /l 73 440 mgo 2 /l BOD 7 37 mgo 2 /l 4 120 mgo 2 /l kok. N 76 mg/l 18 420 mg/l ammoniumtyppi 20 mg/l <0,04 230 mg/l kokonaisfosfori 0,96 mg/l 0,14 3,7 mg/l kloridi 193 mg/l 59 490 mg/l kiintoaine* 11 mg/l 2 31 mg/l *Kiintoainemääritykset on tehty vuodesta 2005 alkaen. Vuosina 2005 ja 2006 käsitellyssä jätevedessä oli PAH yhdisteitä < 1 g/a, elohopeaa, kadmiumia ja kloorifenoleita < 5 g/a, lyijyä < 50 g/a, nikkeliä < 1 kg/a ja VOC:jä < 300 g/a. Yhdisteiden kokonaiskuormat ympäristön kannalta ovat merkityksettömiä tai niillä on erittäin vähäinen merkitys. Käsitellyn ojaan johdetun jäteveden kokonaiskuormitus oli vuonna 2006 seuraava: BOD 7 0,62 kg O 2 /d 226 kg O 2 /a COD Cr 16,5 kg O 2 /d 6 032 kg O 2 /a NH 4 0,92 kg N/d 335 kg N/a kok. N 3,7 kg/d 1 352 kg/a kok. P 0,04 kg/d 16 kg/a kiintoaine 0,55 kg/d 201 kg/a sinkki 0,002 kg/d 1 kg/a Pelto ojaan johdetun veden asukasvasteluvut (AVL) olivat vuosikeskiarvojen perusteella laskettuna seuraavat: Vuosi BOD 7 Fosfori Typpi 2006 9 22 308 2005 20 10 633 2004 67 25 383 2003 9 28 450 2002 8 23 300 2001 8 19 170 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Täyttöalueen I pohjalla on tiivis savi. Täyttöalueella II on valtioneuvoston päätöksen mukainen tiivis pohjarakenne. Kaatopaikkavesialtaat on rakennettu tiiviiksi. Puhdistamolietteen kompostointikenttä ja muut jätemateriaalien välivarastointi ja ajoalueet on kestopäällystetty lukuun ottamatta kantojen varastointialuetta.