Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille elämänalueille. Lainsäädännön kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen muodostavat oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä tärkeän tekijän. Väestön muuttoliikkeen myötä oikeuspalvelujen kysyntä siirtyy yhä selvemmin suuriin asutuskeskuksiin. Kansalaisten tiedon tarve heitä koskevissa asioissa on lisännyt oikeudellisen neuvonnan tarvetta. Sovittelumenettelyn merkitys on kasvanut. Rikosasioiden sovittelumenettelyn alueellisessa kattavuudessa ja saatavuudessa on kehittämistarpeita. Riita-asioiden sovittelumenettelyä ollaan käynnistämässä. Oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudistukset ovat lisänneet asianosaisten oikeudenkäyntikuluriskiä, mikä on heikentänyt oikeusturvan saatavuutta erityisesti riita-asioissa. Eri tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja, mikä on johtanut alueelliseen eriarvoisuuteen oikeusturvan saatavuudessa. Oikeuksien toteutumisen takaavat selkeä lainsäädäntö, hyvä hallinto ja tehokas oikeusturvajärjestelmä ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä kansainvälisillä markkinoilla. Suomen rikollisuustilanteessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suhteessa väkilukuun tapahtuu Suomessa edelleen henkirikoksia enemmän kuin Pohjoismaissa ja muissa Länsi-Euroopan maissa. Tilastoitu pahoinpitelyrikollisuus on pitkällä aikavälillä jonkin verran lisääntynyt. Alkoholilainsäädännössä vuonna tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä väkivaltarikoksiin ja välittömästi alkoholin käyttöön liittyviin rikoksiin. Ennakkotietojen mukaan niiden määrän kasvu on viime aikoina kuitenkin pysähtynyt. Huumausainerikosten ja omaisuusrikosten kehityssuunta on laskeva. Nopeaan globalisaatiokehitykseen liittyvät uhkat koskevat kansainvälistä terrorismia ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta sekä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä. Nämä edellyttävät oikeusviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja kotimaisen viranomaisyhteistyön tehostamista. Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä hitaan taloudellisen kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on kuitenkin pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin jossakin määrin noussut. Väestön eliniän pidentyminen ja perheellistymisen muotojen moninaistuminen tekevät ajankohtaiseksi mm. perimystä ja aviovarallisuutta koskevan lainsäädännön uudistustarpeiden arvioinnin. Väestörakenteen muutos ja rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta uusia ja korjata vanhoja rakennuksia, mikä vaatii asunto-osakeyhtiöiden perusparannusta ja kunnossapitoa koskevilta säännöksiltä erityistä selkeyttä ja toimivuutta. Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja oikeudellisen sääntelyn korostuminen sekä jatkuvasti voimistunut EU- ja muu kansainvälinen yhteistyö on lisännyt erityisesti lakitasoisen sääntelyn määrää, mikä on aiheuttanut ongelmia niin sääntelyn johdonmukaisuuden ja hallittavuuden kuin valmisteluresurssien käytön kannalta. Oikeus- ja sisäasiat muodostavat yhden EU:n nopeimmin kehittyvistä yhteistyöaloista. Puheenjohtajuus EU:ssa on vuoden keskeinen haaste, johon vaikuttaa etenkin oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä koskeva, joulukuussa hyväksytty ns. Haagin toimintaohjelma. Suomen puheenjohtajuuskaudella ohjelman toteuttaminen on välitarkasteluvaiheessa. Valtioneuvoston asettamat tavoitteet Valtioneuvosto asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavat oikeusministeriön toimialaa koskevat tavoitteet: Oikeuden saatavuuden nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi parannetaan valtioneuvoston lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia, kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä sekä parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja väkivallan vähentämisohjelman pohjalta vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä parannetaan rikoksen uhrin asemaa. Uusintarikollisuuden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

alentamiseksi otetaan vankeinhoitolaitoksessa käyttöön vankikohtaiset rangaistusajan suunnitelmat ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja. Edistetään aktiivisesti eurooppalaisen oikeusalueen toteutumista ja Haagin toimintaohjelman toteuttamista. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisin toimenpitein parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Oikeusministeriön alustavat tavoitteet Oikeusministeriö asettaa valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta niitä täydentävät seuraavat alustavat tulostavoitteet: Oikeusturva Parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Huolehditaan kaava-, rakennuslupa- ja tieasioita koskevien valitusten joutuisasta käsittelystä. Oikeusturvan kehittämiseksi ja oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi oikeudellista neuvontaa tehostetaan kokeiluhankkeiden pohjalta sekä lisätään menettelyn joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta niin oikeudenkäynnissä kuin vaihtoehtoisessa riidanratkaisussakin. Näin myös pyritään lyhentämään prosessin kokonaiskestoa ja alentamaan osapuolille aiheutuvia kustannuksia. Erikoistumismahdollisuuksia tuomioistuinten sisällä ja niiden kesken parannetaan. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Tuetaan tuomioistuimien laatutyötä. Alueellisen tasapuolisuuden lisäämiseksi vaikuttavuustavoitteena on supistaa hovi- ja hallinto-oikeuksien nykyiset noin kuuden kuukauden käsittelyaikaerot viiteen kuukauteen. Käräjäoikeuksissa tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden rikosasioiden käsittelyaika ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan keskeinen tavoite on rikollisuuden, erityisesti uusintarikollisuuden vähentäminen. Painopistealueina ovat väkivalta-, huume- ja talousrikollisuus sekä nuorten rikollisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi korostetaan rikoksentorjuntaa, rikosvastuun joutuisaa toteuttamista, syyttäjien tehokasta ja kokonaisvastuullista otetta rikosasiain käsittelyketjussa sekä rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamista uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Tavoitteena on myös rikoksen uhrin aseman parantaminen. Tavoitteena on vähentää ensikertaisten vankien uusintarikollisuutta siten, että viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee 35 prosentista vuoteen 2007 mennessä enintään 32 prosenttiin. Maksuhäiriöt ja velkahallinta Hallituksen velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein ja kehittämällä ulosotto- ja konkurssivalvontaviranomaisten toimintaa vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä, alennetaan perintäkustannuksia sekä tehostetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Vaikuttavuustavoitteena on perintätuloksen parantaminen 4 prosentilla. Kansalaisten oikeussuhteet Perimystä koskevan lainsäädännön kehittämisessä olennaista on tasapainon säilyttäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Aviovarallisuusjärjestelmän kannalta peruskysymys on, johtaako voimassa oleva lainsäädäntö sovittelusäännöksineen epäoikeudenmukaisiin ja yllättäviin lopputuloksiin, ja jos näin on, miten lainsäädäntöä tulisi uudistaa. EU-säännökset siitä, minkä valtion lakia sovelletaan perheoikeudellisiin kysymyksiin, lisäävät oikeusvarmuutta perhesuhteiden kansainvälistyessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Euroopan oikeudellinen kehittäminen Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Oikeusministeriö painottaa erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, koska se on tehokkain keino oikeusalueen perustamiseksi, sekä jo hyväksyttyjen instrumenttien tehokasta täytäntöönpanoa myös käytännössä. Myös Eurojustin operatiivisen toiminnan kehittäminen ja EU:n Venäjä-suhteet ovat puheenjohtajuuskauden painopisteitä. Säädösvalmistelun johdonmukaisuus Tavoitteena on, että lainsäädäntöä käytetään johdonmukaisesti ja tilanteissa, joissa lainsäädäntö toteuttaa asetetut tavoitteet kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista ja julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta, estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat yhteiset toimintaperiaatteet, rakenteet ja menettelytavat. Kehitetään erityisesti menettelyjä ja järjestelmiä sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioimiseksi. Paremman sääntelyn toimintaohjelman puitteissa arvioidaan säädösympäristön viimeaikaista kehitystä erityisesti kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökohdista. Jatketaan erityisesti Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ja sen jäsenmaiden yhteisiä toimia sääntelyn laadun parantamiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Oikeushallintoon perustetaan palvelukeskus, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Oikeushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita. Hallinnonalan muut kehittämistavoitteet Edellä sanottuja lähivuosien strategisia tavoitteita täsmentävät vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty tämän pääluokan eri luvuissa. Hallinnonalan yleiset, ennen muuta henkilöstöön, tuottavuuden parantamiseen ja tietohallintoon liittyvät kehittämistavoitteet on esitetty luvussa 25.01 (Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset). Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 86 079 85 465 91 212 5 747 7 10. Tuomioistuinlaitos 218 772 219 920 221 881 1 961 1 30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 53 299 55 200 56 251 1 051 2 40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 80 187 79 056 79 000-56 - 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 50. Rangaistusten täytäntöönpano 186 303 189 050 195 630 6 580 3 60. Syyttäjälaitos 30 061 30 411 30 998 587 2 70. Vaalimenot 15 846 3 210 21 150 17 940 559 Yhteensä 670 547 662 312 696 122 33 810 5 Henkilöstön kokonaismäärä 9 544 9 560 9 600 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset S e l v i t y s o s a : Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet sekä hallitusohjelmaa ja hallituksen strategia-asiakirjaa toteuttavat tavoitteet. Tässä luvussa on esitetty ne oikeusministeriötä ja sen yhteydessä toimivia viranomaisia koskevat tavoitteet, joita ei ole käsitelty pääluokan muissa luvuissa. Oikeusministeriön alustavat tavoitteet vuodelle ovat: Vakiinnutetaan valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat, joilla parannetaan säädösvalmistelun suunnitelmallisuutta ja laatua. Vahvistetaan oikeusministeriön koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä sekä parannetaan laintarkastuksen kattavuutta ja joutuisuutta. Jatketaan erityisesti Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ja sen jäsenmaiden yhteisiä toimia sääntelyn laadun parantamiseksi. Oikeusministeriön säädöstarkastuksen kattavuus on alentunut vuosikymmenen vaihteen 85 prosentista. Vuonna tarkastustoimiston tarkastettavaksi tulleiden lakien osuus säädöskokoelmassa julkaistujen lakien määrästä oli enää 64 %. Säädösvalmistelun laadun kehittämiseen liittyen oikeusministeriön lähivuosien tavoitteena on, että tarkastustoiminnan kattavuus lakien osalta on 80 % ja joutuisuus keskimäärin 15 päivää. Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan uudistamiseksi annetaan esitys, jonka tarkoituksena on perustaa uusi eduskunnan tarkastusvaliokunta ja lakkauttaa valtiontilintarkastajat. Niin ikään annetaan esitykset uudeksi valmiuslaiksi sekä esitys saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien järjestämistä saamelaisten kotiseutualueella koskevaksi lainsäädännöksi. Jatketaan saamelaiskulttuurikeskushankkeen valmistelua. Oikeusministeriön käynnistämän, vuoden lopussa valmistuvan selvityksen pohjalta kehitetään rikoksen uhrien tukemiseen liittyviä eri viranomaisten ja järjestöjen toimintamuotoja ja yhteistyötä sekä selkiytetään työnjakoa. Rikoksentorjunnan tehostamiseksi käynnistetään väkivallan vähentämisohjelman toteuttaminen ja huolehditaan eri hallinnonaloilla toteutettavien toimenpiteiden koordinoinnista. Ministeriön toiminnan tehostamiseksi ja hallinnonalan tukitehtävien laadun ja tuottavuuden parantamiseksi siirretään ministeriöstä talous- ja henkilöstöhallinnon tukitehtävät sekä tietotekniikan tukitehtävät perustettaviin palvelukeskuksiin. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään valtion konsernitason yhteistyötä muun muassa hankinnoissa ja yhteisissä palveluissa. Ministeriö voi näin aiempaa selkeämmin keskittyä strategisiin tehtäviin, hallinnonalan ohjaukseen ja kansainväliseen toimintaan. Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan vuonna täsmennettävässä, vuoteen 2011 ulottuvassa tuottavuusohjelmassa määritellyt toimenpiteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Oikeusministeriön hallinnonalalle vuosiksi 2007 hyväksytyn henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatketaan laajaalaisena kehittämishankkeena, jonka keskeiset näkökulmat ovat johtamisen kehittäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä henkilöstömitoitukset, työhyvinvointi ja henkilöstötoimen prosessit. Osahankkeita suunnataan ja yhdistetään saatujen kokemusten mukaan ja kehittämissuunnitelmat, mitoituslaskelmat ja esitykset tietopohjan ja menettelytapojen kehittämisestä otetaan käyttöön mahdollisimman pian niiden valmistuttua. Hankkeen arviointi ja strategian uudistaminen käynnistetään vuoden aikana. Tietohallinnossa painopistealueina ovat hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille ja sidosryhmille, oikeussaliteknologian kehittäminen sekä poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden parantamiseksi. Sähköisten asiointipalvelujen edellytyksiä parannetaan. Huolehditaan siitä, että toiminta on yhdenmukainen valtion IT-toimintojen uudistamistavoitteiden ja -toimenpiteiden kanssa. Tietotekniikan tukipalvelujen uudelleenorganisointiin liittyen luodaan ja vakiinnutetaan tehokkaat ohjausmenettelyt. Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämistä jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevien hallituksen linjausten pohjalta tavoitteena erityisesti parantaa oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon tietopohjaa muun muassa vahvistamalla tutkimuksen ohjausta ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytyksiä. 19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 39 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talousarvio 39 000 000 talousarvio 39 000 000 tilinpäätös 37 983 975 Toiminnan menot ja tulot ( 1 000 euroa) 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 969 000 euroa. Valtioneuvoston säädösvalmistelun tehostamiseen ja ministeriön organisaation uudelleen järjestelyyn liittyen voidaan perustaa 1.3. lukien osastopäällikön (A32) virka. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 28 907 31 199 23 999 Bruttotulot 468 30 30 Nettomenot 28 439 31 169 23 969 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 879 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 738 Määrärahasta on tarkoitettu 531 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitusta varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 208 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä 100 000 euroa valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämistä varten. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 406 000 euroa Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenojen siirtona momentille 25.01.22, 4 670 000 euroa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenojen siirtona momentille 25.01.22 sekä 100 000 euroa ministeriön yh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

teydessä toimivien erillisvirastojen tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.22. Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ylin johto ja erillisyksiköt 9 406 000 Osastot 10 780 000 Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 531 000 Ministeriön tietohallintomenot 740 000 Hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot 2 512 000 Yhteensä 23 969 000 Tietoja henkilöstöstä arvio arvio Henkilötyövuodet 364 382 270 Määräaikaisten osuus henkilöstömäärästä 15 15 14,5 Keski-ikä 45,8 46,1 46,6 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,2 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,8 7,5 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi. Nykyinen toinen kappale siirtyy momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi. Lisäys 350 000 euroa talousarvioesityksen 23 619 000 euroon nähden aiheutuu teknisestä korjauksesta, minkä johdosta Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenojen siirto momentille 25.01.22 pienenee talousarvioesityksen 5 020 000 eurosta 4 670 000 euroon. talousarvio 23 969 000 I lisätalousarvio 754 000 talousarvio 30 415 000 tilinpäätös 29 298 000 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 143 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Rikollisuustilanteen seurannassa kehitetään henkirikollisuuden seurantajärjestelmää ja rikoksentorjuntaa palvelevia rikollisuuden osoittimia. Rikollisuustutkimuksen erityispainotuksia ovat kansallinen uhritutkimus, uusintarikollisuus, alkoholiolojen muutosten rikollisuusvaikutukset, nuorisorikollisuus ja nuorten seuraamusjärjestelmä sekä maahanmuuttajanuorten rikollisuus ja sen kontrolli. Oikeusolojen kuvauksessa arvioidaan oikeudellisten instituutioiden toimintaa ja oikeusongelmien ratkaisutapoja. Riitaprosessin ja oikeudenkäyntikulujen seurantaa jatketaan, arvioidaan perhe-elämää, oikeudellisia palveluja, velkojen hallintajärjestelmiä ja tietosuojaa koskevan sääntelyn toimivuutta. Laitoksen kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä yliopistoihin ja alan tutkimuslaitoksiin lisätään. Tutkimustiedon saatavuutta ja tiedon käytettävyyttä vahvistetaan verkkotiedottamista lisäämällä. Maksullisen tutkimustoiminnan tuloilla pyritään jatkossakin kattamaan viidesosa laitoksen kokonaisrahoituksesta. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää kansalaisten perusoikeutena olevaa oikeutta yksityisyyteen ja edistää osaltaan kansalaisten luottamusta yhteiskunnan palveluihin. Toimiston lähivuosien keskeinen tehtävä on osallistua mahdollisimman laajasti tietoyhteiskunnan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön sekä tuottaa tähän liittyvää ohjausaineistoa, harjoittaa laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja osallistua eri toimialojen lainsäädäntö- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

menetelmäkehitystyöhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Rekisterinpitäjiltä ja rekisteröidyiltä kirjallisesti tulevien toimenpide- ja ohjauspyyntöjen määrää pyritään pitemmällä tähtäimellä vähentämään ennaltaehkäisevän toiminnan ja ratkaisukäytännöstä tiedottamisen avulla. Lyhyemmällä tähtäimellä vireilletulevien asioiden määrän arvioidaan kuitenkin lisääntyvän. Tästä huolimatta tavoitteena on lisätä asioiden käsittelymääriä sisäisiä toimintatapoja ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Oikeudenloukkauksia koskevien asioiden osuutta pyritään vähentämään suhteessa ohjaus- ja neuvontapyyntöjen määrään samalla kun tavoitteena on alentaa käsiteltävien asioiden keskimääräistä kustannusta. Tietopalvelua ja asioista tiedottamista sekä ratkaisujen laatua ja niiden ymmärrettävyyttä pyritään kehittämään. Tavoitteena on säilyttää asioiden käsittelyaika entisellään tai lyhentää sitä. Kansalaisilta vireilletulevien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta, kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika 4 kk. Enimmäiskäsittelyaikatavoite on 10 kk (kuten v. ). Maksullisen koulutustoiminnan laajuus on edelleen n. 10 000 euroa vuodessa. Tietosuojavaltuutetun kustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain Kustannukset (1 000 ) muutos Henkilötyövuodet muutos 2003 % 2003 htv Päätoiminnot TSV:n ratkaisutoiminta 282 290 3 5,2 5,4 0,2 Ennaltaehkäisevä toiminta 188 280 49 3,0 4,0 1,0 Lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen 40 44 11 0,6 0,7 0,1 Jälkikäteisvalvonta (tarkastustoiminta ja selvityspyynnöt) 18 20 12 0,3 0,3 0,0 Ennakkovalvonta 21 25 19 0,5 0,5 0,0 TSV:n antamat lausunnot 19 27 42 0,3 0,4 0,1 Lausunnot tutk.lupa-asioissa 11 7-36 0,3 0,1-0,1 Tietopalvelu (ml. puh.neuvonta) 62 63 1 1,1 1,2 0,1 Konsultointi (muut kuin rekisterinpitäjät) 11 11 1 0,2 0,2 0,0 Kansainvälinen toiminta 122 76-38 1,1 0,9-0,2 Tietosuojan yleinen seuranta 41 26-38 0,8 0,4-0,3 Tukitoiminnot 243 248 2 4,2 4,3 0,1 Palkallinen poissaolo 157 150-4 3,4 2,9-0,4 Yhteensä 1 214 1 266 4 20,9 21,3 0,4 Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa näiden perusteella turvallisuussuosituksia yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi sekä seurata turvallisuussuositusten noudattamista. Raideliikenteen ja ilmailun suositusten noudattamisaste on noin 60 prosenttia. Tavoitteena on parantaa annettujen turvallisuussuositusten noudattamista kehittämällä seurannan ajantasaisuutta sekä parantamalla suositusten laatua ja niistä tiedottamista. EU-yhteistyö tulee edelleen tiivistymään ja asettaa uusia vaatimuksia onnettomuustutkinnalle muun muassa Euroopan unioniin perustettujen yhteiseurooppalaisten turvallisuusviranomaisten toiminnan laajentuessa ja kehittyessä. Kilpailuttamismahdollisuuksien ja kustannusten seurannan kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja tähän liittyen käyttöön otetaan työaika- ja toimintolaskentajärjestelmä. Toimintakäsikirjan ja tutkijan ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä ja koulutetaan tutkijoita. Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (Ctutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille tutkinnan aikana informaatiotilaisuus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioonottaen. Oikeusrekisterikeskuksen perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan v. 2003. Lisäksi 1.10.2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää huomattavasti. Erityistavoitteena vuonna on saattaa loppuun v. aloitettu yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto sekä tehostaa uuden täytäntöönpanojärjestelmän avulla perintätulosta. Oikeusrekisterikeskuksen kustannukset ja henkilötyövuodet Kustannukset (1 000 ) muutos Henkilötyövuodet muutos 2003 % 2003 htv Päätoiminnot Täytäntöönpano 1 279 1 581 24 33,8 30,2-3,6 Rekisteritoiminta 376 609 62 9,4 10,2 0,7 Tukitoiminnot 1 108 1 164 5 7,3 8,7 1,3 Palkallinen poissaolo 313 484 55 9,3 8,7-0,7 Yhteensä 3 075 3 838 25 59,9 57,7-2,3 Osana oikeusministeriötä Hämeenlinnassa toimiva Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus muodostetaan ministeriön alaiseksi virastoksi 1.1. lukien. Perustettavaan Oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen siirretään ministeriön Hämeenlinnan tietotekniikkakeskuksen henkilöstö (85) ja tehtävät. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietotekniikkakeskus tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta palvelun tuottajilta. Tämän lisäksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksella on alueellinen tukiorganisaatio. Tietotekniikkakeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin. Keskeisiä kehittämisalueita ovat tiedon saatavuuteen liittyvät raportointijärjestelmät, tietopalvelujärjestelmät kuten Finlex ja sähköiseen asiointiin liittyvät kehittämistehtävät sekä oikeussaliteknologian rakentaminen videoja äänentallennusjärjestelmineen ja hallinnonalojen välisen tiedonsiirron kehittäminen. Vuoden loppuun mennessä viedään hallinnonalalla läpi merkittävät perusteknologiaan liittyvät uudistukset kuten käyttöjärjestelmän ja puhelinteknologian uudistaminen. It-palveluiden laadun ja käyttökelpoisuuden mittaamiseksi suoritetaan vuosittain palvelutasotutkimuksia ja käytettävyystutkimuksia. Tietojärjestelmien käytettävyys pyritään pitämään nykyisellä hyvällä tasolla ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan erityisesti käyttäjätuen palveluja parantamalla. Palvelujen tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan vertaamalla käyttäjäkohtaisia kustannuksia muihin hallinnonaloihin. Oikeusministeriön alaisuuteen perustetaan 1.1. Oikeushallinnon palvelukeskus, johon keskitetään valtaosa ministeriössä, hallinnonalan maksukeskuksissa ja virastoissa nykyisin hoidettavista hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Pääosa tuomioistuimien tukipalveluista siirretään palvelukeskukseen kuitenkin vasta vuonna 2007. Palvelukeskuksen henkilöstövahvuus on v. noin 90 ja v. 2007 noin 140. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin. Keskuksen päätoimipaikka on Hämeenlinna, pysyvät sivutoimipaikat Turku ja Kuopio, minkä lisäksi palvelukeskuksen yhteydessä jatkavat vuoden 2010 loppuun jatkuvan siirtymäkauden ajan Kouvolan, Oulun ja Vaasa sivutoimipisteet. Oikeushallinnon palvelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta, taloudellisuutta ja laatua hallinnonalalla sekä vapauttaa hallinnonalan virastoissa voimavaroja niiden perustehtäviin. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen avulla talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen kustannukset toiminnan vakiinnuttua alenevat runsaalla kolmanneksella. Tämä edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä, työprosessien virtaviivaistamista ja sähköistämistä sekä toteuttamisvaiheessa henkilöstön eläke- ja muun vaihtuvuuden tehokasta hyödyntämistä. Vapautuvia henkilöstövoimavaroja suunnataan hallinnonalan ydintehtäviin. Palvelukeskuksen perustaminen on osa valtionhallinnon tuottavuushanketta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 8 146 7 800 17 653 Bruttotulot 721 600 510 Nettomenot 7 425 7 200 17 143 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 874 siirtynyt seuraavalle vuodelle 663 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 93 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä 5 625 000 euroa siirtona momenteilta 25.01.21, 25.10.23, 25.30.21, 25.40.21, 25.50.21 ja 25.60.21 Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenoja varten, 4 670 000 euroa siirtona momentilta 25.01.21 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen menoja varten sekä virastojen tietohallintomenojen siirtona 100 000 euroa momentilta 25.01.21 ja Oikeusrekisterikeskuksen tietohallintomenojen siirtona 100 000 euroa momentilta 25.10.23 ja 100 000 euroa momentilta 25.40.21. Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot. Määrärahan käytön ja henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen v. muutos / htv htv Oikeushallinnon palvelukeskus 4 625 000 91 91 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus 4 670 000 84 84 Oikeusrekisterikeskus 2 950 000 52-1 Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 355 000 21 - Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (OPTL) 1 095 000 23 - Onnettomuustutkintakeskus 870 000 10,3 - Kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) 462 000 6,7 - Tietosuojalautakunta 16 000 Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien ylläpito ja kehittäminen 1 000 000 Yhteiset tietohallintomenot 100 000 Yhteensä 17 143 000 288 174 Tietoja henkilöstöstä arvio arvio Henkilötyövuodet 123 114 288 Määräaikaisten osuus henkilöstömäärästä 22 22 22 Keski-ikä 45 45,3 45,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,8 7,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 350 000 euroa talousarvioesityksen 17 493 000 euroon nähden aiheutuu teknisestä korjauksesta, minkä johdosta Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenojen siirto momentilta 25.01.21 pienenee talousarvioesityksen 5 020 000 eurosta 4 670 000 euroon. talousarvio 17 143 000 II lisätalousarvio 612 000 I lisätalousarvio 138 000 talousarvio 6 450 000 tilinpäätös 7 214 000 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. talousarvio 1 000 000 II lisätalousarvio 700 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 1 250 585 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, rikosvahinkokorvauksiin ja syyttömästi vangittujen korvauksiin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 850 000 euroa muihin kuin rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoin annetun lain nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapaudenmenetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain nojalla maksettaviin korvauksiin. Käyttösuunnitelma Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 8 250 000 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille (enintään) 290 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 1 300 000 Muut avustukset (enintään) 260 000 Yhteensä 10 100 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 000 000 euroa rikosvahinkokorvausten sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille maksettavien korvausten määrän kasvun johdosta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S a a m e l a i s t e n k u l t t u u r i - i t s e h a l l i n t o. Momentin määrärahasta on sen käyttösuunnitelman mukaan varattu enintään 1 300 000 euroa avustuksina saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen. Tätä käytetään sekä Saamelaiskäräjien toimintamenoihin että saamelaisten kotiseutualueen kuntien, seurakuntien ja paliskuntien ym. erityisten lisäkustannusten kattamiseen johtuen vuoden alusta voimaantulleesta uudesta saamen kielilaista. Saamen kielen toimistolla on tällä hetkellä resurssit yhteensä viiden kielenkääntäjän tai kielityöntekijän palkkaamiseen. Valiokunta katsoo aiemman kantansa mukaisesti, että tätä määrää on tehtäviin nähden pidettävä riittämättömänä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

S a a m e l a i s k u l t t u u r i k e s k u s h a n k e. Lukuperustelujen selvitysosan mukaan oikeusministeriön tavoitteena on jatkaa saamelaiskulttuurikeskushankkeen valmistelua. Saamelaiskäräjillä kulttuurikeskushanketta on valmisteltu EU-rahoitteisessa kolmivuotisessa (2003 ) projektissa, jossa selvitetään keskuksen toteuttamiseen liittyviä teknisiä edellytyksiä ja kehitetään toiminnan sisältöä. Oikeusministeriö asetti heinäkuussa laajapohjaisen saamelaiskulttuurikeskustoimikunnan jatkamaan hankkeen valmistelua Saamelaiskäräjien valmistelutyön pohjalta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää kulttuurikeskukseen tulevat toiminnot ja niiden vaatima tilantarve, samoin kuin hankkeen rahoitusmahdollisuudet mukaan lukien keskukseen tulevien toimintojen rahoitus. Toimikunta päätyi kuluvan vuoden maaliskuun alussa esittämään hankkeen kooksi 3 580 hyötyneliömetriä ja kustannusarvioksi noin 8,3 miljoonaa euroa. Keskeisimmät käyttäjät talossa olisivat Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen koulutuskeskus. Muita käyttäjiä olisivat Inarin kunta, Lapin lääninhallitus ja eräät saamelaisyhdistykset. Toimikunta esitti myös, että kulttuurikeskus rakennetaan kansallisena erityishankkeena ja että sen rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Samoin toimikunta ehdotti, että vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon otetaan 200 000 euron erillismääräraha arkkitehtikilpailua varten. Tämän aikataulun mukaan kulttuurikeskus olisi ollut valmis vuoden 2009 alussa. Toimikunnan mietintö lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Tässä yhteydessä erityisesti valtiovarainministeriö vaati lisäselvityksiä hankkeen yhteiskunnallisista hyödyistä, mitoituksesta ja rahoituksesta, mukaan lukien ylläpidosta johtuvat menot. Asiasta on saadun selvityksen mukaan jatkettu neuvotteluja opetusministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kesken. Toistaiseksi ei ole katsottu olevan edellytyksiä hankkeen suunnittelumäärärahan ottamiselle talousarvioon. Hallitus on todennut, että kulttuurikeskus on kansallinen, ei maakunnallinen hanke. Tämän mukaisesti valtiovarainvaliokunta katsoo, että saamelaiskulttuurikeskushankkeen mitoitus, ajoitus ja rahoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian siten, että edellytykset suunnittelumäärärahan ottamiselle talousarvioon voisivat mahdollisimman pian täyttyä. talousarvio 10 100 000 II lisätalousarvio 2 600 000 talousarvio 9 100 000 tilinpäätös 10 332 683 10. Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Tuomioistuinlaitos on osa kansanvaltaisen oikeusvaltion toimintaedellytyksiä. Tuomioistuimet tarjoavat oikeusturvaa, kehittävät oikeutta yhteiskunnassa sekä valvovat ja edistävät perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusturvan saatavuudella ja tuomioistuinjärjestelmän toimivuudella on olennainen merkitys suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentamisessa. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännön toteuttamisen ja tuomiovallan käytön edellytyksiin. Korkeimmat oikeudet edistävät perustuslaissa säädetyn asemansa mukaisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja oikeusturvan kehittämistä. Tuomioistuinten alueellisia käsittelyaikaeroja tasoitetaan suuntaamalla henkilöstövoimavaroja palveluiden kysyntää vastaavasti. Tuomioistuinten lainkäytön laadullisten tavoitteiden määrittelyä ja arviointia kehitetään. Yleisten tuomioistuinten osalta tämä toteutetaan korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien yhteistyönä. Hovioikeuspiireittäin jatketaan hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien yhteisiä laatuhankkeita. Hallintotuomioistuimissa laatuhanke on käynnissä korkeimman hallintooikeuden, hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden yhteistyönä. Hovioikeuksien toiminnan tehostamiseksi seulontamenettelyä kehitetään uudistettavan lainsäädännön perusteella. Työmenetelmien ja hovioikeuksien henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan. Oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi valmistellaan esitykset ryhmävalituksesta kuluttajavalituslautakunnassa ja mahdollisesta ryhmäkanteen käyttöönotosta. Käräjäoikeuksissa otetaan käyttöön eräissä rikosasiaryhmissä kirjallinen käsittely ja riita-asioiden sovittelu. Henkilöstöresursseja kohdennetaan uudelleen käräjäoikeusverkostoa kehittämällä tavoitteena yhdistää vuosittain 2 3 käräjäoikeutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Hallintotuomioistuinten toimiala on laaja, koska niiltä haetaan muutosta päätöksiin, joita tehdään kaikilla hallinnonaloilla ja hallinnon eri tasoilla. Hallintotuomioistuinten antamat päätökset ovat tärkeitä asianosaisille ja niillä on usein myös laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on vaikutusta työllisyyteen. Verotusta sekä taloudellista kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen toimintaan. Kun väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvaa lainsäädännön uudistamista, hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulee uudentyyppisiä oikeuskysymyksiä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Hallinto-oikeuksien käsittelykokoonpanoja joustavoitetaan ja henkilöstörakennetta kehitetään. Hallintotuomioistuimissa erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien valitusten käsittelyaikoihin. Tuomioistuinten henkilöstön ikääntyminen, eläköityminen ja sairastavuuden lisääntyminen samalla kun henkilöstövoimavaroja vähennetään, edellyttävät parempaa henkilöstösuunnittelua, työyhteisön kehittämistä ja huomion kiinnittämistä henkilöstön hyvinvointiin. Tietoja henkilöstöstä arvio arvio Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 2 846 2 818 2 790 Keski-ikä 46 46,5 47 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 8 8 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 641 657 668 Keski-ikä 47,6 48 48,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,1 10 9 Tuomareiden koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön, tuomareiden valvontajärjestelmää kehitetään ja oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillisen koulutusohjelman laajentamista jatketaan asteittain. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Lukuperustelujen selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi kansalaisten oikeusturvan parantaminen sekä tuomioistuinten alueellisten käsittelyaikaerojen tasoittaminen ja laatutyön tukeminen. Tuomioistuinlaitoksen resursseja pyritään kohdentamaan pahiten ruuhkautuneisiin yksiköihin. Hallintotuomioistuimissa lisäresursseja kohdennetaan markkinaoikeuteen sekä kaava-asioiden käsittelyn jouduttamiseen. Riita-asioiden vapaamuotoinen sovittelu aloitetaan käräjäoikeuksissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuomioistuinlaitoksessa joudutaan kuitenkin vähentämään määräaikaista henkilöstöä muutamalla kymmenellä. Kansalaisten asioita on ratkaisemassa käräjä- ja hovioikeuksissa vuoden lopussa vähemmän henkilöstöä kuin nyt. Säästöt kohdistuvat eniten suurimpiin tuomioistuimiin, jotka ovat jo ennestään ruuhkautuneet. Esimerkkeinä jo nyt tapahtuneista käsittelynviivästymisistä voidaan todeta vakuutusoikeuden ratkaisujen, hallinto-oikeuksien kaava-asioiden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisujen pitkät odotusajat. Tilannetta pahentaa alioikeuskäsittelyn pitkittyminen entisestään. Lakivaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa LaVL 18/ vp todennut, että esimerkiksi hallinto-oikeuksien käsittelyaikoja ei asetettujen tavoitteiden valossa juuri kyetä lyhentämään. Myös käräjäoikeuksien kohdalla käsittelyaikojen lyhentämistavoitteet vaikuttavat jossain määrin vaatimattomilta. Lakivaliokunnan mielestä talousarvioesitykseen sisältyvien käsittelyaikatavoitteiden tasoon vaikuttavat ennen kaikkea siinä esitetyt virkaratkaisut. Näiden mukaan uusia virkoja voidaan perustaa vain, jos vanhoja vastaavasti lakkautetaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Valtiovarainvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan huoleen tuomioistuinten henkilöstövoimavaroista ja käsittelyaikojen kohtuullistamisesta. Henkilöstövoimavaroja koskevien ratkaisujen keskeisenä päämääränä tulee lakivaliokunnan esittämällä tavalla olla nykyistä kunnianhimoisempi pyrkimys käsittelyaikojen lyhentämiseen tuomioistuimissa. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Voidaan lakkauttaa yksi oikeusneuvoksen virka ja yksi oikeussihteerin virka (T11) 1.1. lukien. S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on oikeuskäytännön ohjaaminen ennakkopäätöksillä. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Korkeimpaan oikeuteen saapuvien asioiden määrän arvioidaan hieman kasvavan. Kun vuonna saapui 3 157 Tunnuslukutaulukko asiaa, arvio vuosille ja on 3 300 asiaa. Vuonna valituslupa myönnettiin 200 asiassa, joista 47 % oli riita-asioita ja 49 % rikosasioita. Valitusluvan myöntämisen perusteena ollut oikeuskysymys liittyi lähes kolmasosassa tapauksista oikeudenkäyntimenettelyyn, oikeudenkäyntikuluihin tai oikeusapuun. Myönnettävien valituslupien sekä julkaistavien ratkaisujen määrän arvioidaan vuosina ja jonkin verran lisääntyvän. arvio tavoite Ratkaistut asiat, kpl 2 916 3 150 3 150 myönnetyt valitusluvat 200 210 210 julkaistut ratkaisut 137 160 160 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) valituslupa-asiat 4,4 4 4 asiaratkaisut 15,5 14,5 14,5 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratk. asia) 2 397 2 338 2 349 tuottavuus (ratk. asiat/htv) 34 36 36 Keskimääräisen käsittelyajan lisäksi tavoitteena on, että niistä asioista, joissa valituslupaa ei myönnetä, 80 % käsitellään alle kuudessa kuukaudessa. Asiaratkaisuissa tavoitteena on ratkaista 40 % asioista alle 12 kuukaudessa. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 100 000 euroa momentille 12.25.01. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 187 000 euroa siirtona momentille 25.10.23. talousarvio 7 000 000 I lisätalousarvio 122 000 talousarvio 7 100 000 tilinpäätös 7 298 000 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Ylimpänä oikeusasteena hallintolainkäyttöasioissa korkein hallinto-oikeus joutuu ratkaisemaan lainsäädännön tulkintakysymyksiä, joissa on kyse oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden perusedellytyksistä. Korkeimman hallinto-oikeuden antamilla tulkintaratkaisuilla on keskeinen asema myös Euroopan unionin säädösten soveltamisessa kansallisella tasolla. Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on perustuslain mukaan lainkäytön valvominen omalla toimialallaan Korkein hallintooikeus laatii vuosittain hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden voidaan arvioida olevan aineistoltaan yhä laajempia ja oikeudellisesti vaativampia. Yleisenä kehityspiirteenä on myös oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Koska EY- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

oikeutta sovelletaan kansallisella tasolla pääosin julkishallinnossa, eurooppaoikeuden tulkintakysymykset tulevat useimmiten hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi. Vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 3 719 ja ratkaistiin 3 848 asiaa. Ratkaistuista asioista 84 % koski alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksiä. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11,9 kuukautta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuoksi on tärkeää, että se antaa Tunnuslukutaulukko päätökset mahdollisimman joutuisasti. Vuonna tavoitteena on ratkaista noin 3 900 asiaa. Saapuvien asioiden määräksi arvioidaan 3 800. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 10 kk siten, että asioista 25 % saadaan ratkaistuksi alle kuudessa kuukaudessa ja 35 % 6 9 kuukaudessa. arvio tavoite Ratkaistut asiat, kpl 3 848 3 900 3 900 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 11,9 10 10 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratk. asia) 2 145 2 239 2 264 tuottavuus (ratk. asiat/htv) 39 39 39 Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 300 000 euroa momentille 12.25.01. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 205 000 euroa siirtona momentille 25.10.23. talousarvio 8 500 000 I lisätalousarvio 141 000 talousarvio 8 600 000 tilinpäätös 8 412 000 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 981 000 euroa. Käräjäoikeuksien tuomiopiirijärjestelyihin liittyen (Loimaa, Nilsiä ja Haapajärvi) voidaan 1.1. lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (1 T11 ja 1 T13) ja 1.7. lukien yksi käräjätuomarin virka (T11) edellyttäen, että 1.1. lukien lakkautetaan kaksi laamannin virkaa (T15) ja 1.7. yksi laamannin virka (T15). Hovioikeuksiin voidaan 1.3. lukien perustaa kolme hovioikeudenneuvoksen virkaa (T12) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hovioikeudenneuvoksia ja viskaaleita. Hallinto-oikeuksiin voidaan 1.3. lukien perustaa neljä hallinto-oikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä. Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3. perustaa neljä vakuutusoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään neljä määräaikaista vakuutusoikeustuomaria. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan noin 12 500 asiana. Näistä 25 % on riita-asioita ja 67 % rikosasioita. Ratkaistujen asioiden määrän arvioidaan ns. seulontamenettelyä koskevan lainsäädännön tarkistamisen ja työmenetelmien kehittämisen myötä kasvavan ja käsittelyaikojen lyhenevän. Käsittelyajoissa on huomattavia hovioikeuskohtaisia eroja: kun vuonna asiat Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistiin 5,3 kuukaudessa, viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,4 kk. Tavoitteena on, että mm. piirirajamuutosten ja henkilöstövoimavarojen uudelleenkohdentamisen myötä tämä noin kuuden kuukauden käsittelyaikaero supistuu viiteen kuukauteen v.. Keskimääräisen 8 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että 50 % (50 % v. ) asioista ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 30 % (25 % v. ) 6 12 kuukaudessa. Hallinto-oikeuksien asiamäärien arvioidaan kasvavan vuodesta, jolloin asioita saapui noin 21 000. Kasvuun on varauduttava etenkin vero-, ympäristö- ja sosiaaliasioissa. Vuonna suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14