Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen metsä?
Retoriset myytit 1. Kilpailuttaminen tuo (kunnille) kustannussäästöjä. 2. Kilpailuttaminen poistaa (avoimia ja demokraattisia) kilpailua vääristäviä tekijöitä. 3. Kilpailuttaminen lisää palveluiden laatua ja niiden vaikuttavuutta. 4. Kilpailuttaminen tuo palveluiden kentälle toisiaan täydentäviä palveluiden tuottajia, se edistää verkostoitumista. 5. Kilpailuttamisen vaikeudet johtuvat osaamisvajeesta, mikä korvautuu ajan myötä. -> pitääkö näistä oletuksista yksikään paikkaansa?
Joitakin faktoja Ei niin kuvitteellinen esimerkki -> Kilpailuttaminen suosii suuria, jo monikansallisia palvelutuottajaketjuja, jotka syövät pienemmät tuottajat markkinoilta -> kustannusten nousu -> kuntatalouden kiristyminen ja palvelutuottajien eriarvoistuminen. Palveluiden vaikuttavuus vähenee, kun palveluiden käyttäjät muuttuvat yhä vahvemmin pelkäksi kauppatavaraksi. Kilpailuttaminen asettaa entisetkin yhteistyökumppanit taistelemaan toimitilastaan, jolloin verkostoituminen ei kehity retoriikkaa pidemmälle.
Entä? Kilpailuttamisen vaikeudet johtuvat osaamisvajeesta, mikä korvautuu ajan myötä. Jos ei määrällä, eikö sentään edes laadulla? -> Kustannusten vakiointi?! -> kuka/mikä toimijoiden verkosto tuottaa laadukkainta ja kustannustietoisinta (mielenterveys- ja päihde)palvelua? -> tässäkö se kaivattu metsä?
Kuntoutumista tuloksellisesti tukevan asumispalvelun prosessi (myönteisen kehän malli) Itsellinen elämä: itsehoito, arkielämän taidot, asiointi, yhteys omaisiin, lapsiin Kuntoutuminen, oma asunto, työ Toimiva asunto ja palvelut, Kuntoutussuunnitelma ja terveyspalvelut Uusi sosiaalinen verkosto: harrastukset, parisuhde, yhteenkuuluvuus Yksikön tavoitteiden, keinojen ja vaikutusten arviointi Asukkaan ja yksikön tahto, halu ja motivaatio muutokseen Tukiverkosto elämän muutoksen tukemiseksi ja vahvistamiseksi Asuntohakemus, Toimeentuloturvan järjestäminen Vertaistuki, neuvonta, tulevaisuuteen kannustus
Monien tuottajien palvelujärjestelmä kilpailuttamisen tuolla puolen Itsellinen elämä Kiinnittyminen (toisille) työmarkkinoille, koulutukseen, itsehoitoon ja mielekkääseen arkeen Tulos (outcome) Kuntoutuminen, oma asunto, työ Palvelut Julkinen/yksityinen/II sektori/ III sektori Uusi sosiaalinen verkosto osallisuuden vahvistuminen Yksikön tavoitteiden, keinojen ja vaikutusten arviointi Muutostyö Palveluntuottaja ja asiakkaat Tukiverkosto Palveluiden käytön asteittainen purkautuminen Asunto ja toimeentulo Asiakkaan, palveluntuottajan ja julkisten viranomaisten yhteistoiminta Vertaistuki Kokemusasiantuntijat ja muut palvelunkäyttäjät
Johtopäätös Mikäli metsä on julkisten varojen käyttäminen hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, toimii monien tuottajien asiakaslähtöisempi palvelujärjestelmä tehokkaammin ja kustannustietoisemmin julkisen sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjaamassa kokonaisuudessa.
MP-Net -verkosto: vaalikevään julkilausuma MPNet on mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kentällä toimivien organisaatioiden perustama vaikuttamis- ja yhteistyöverkosto. Siihen kuuluu 32 alan valtakunnallista ja alueellista järjestöä. Kuntien kilpailuttamiskäytäntö johtaa nykyisin usein tilanteisiin, joissa palveluntuottaja valitaan pelkän palvelun hinnan perusteella. Hankintalakia ja sen soveltamiskäytäntöjä tulisi muuttaa siten, että laadun perustekijät muodostuisivat todellisiksi kilpailuttamisen kriteereiksi: palveluiden vaikuttavuus sen suhteen, kuinka hyvin ne kiinnittävät asiakkaita yhteiskuntaan, arvot, johtaminen ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi tulee huomioida palveluntuottajan sitoutuminen vastuullisuuteen niin taloudellisten, sosiaalisten ja kuin ympäristötekijöidenkin osalta. Palvelujen käyttäjien osallisuus itseään koskevien palvelujen suunnittelussa ei toteudu perustuslain mukaisesti. Lisätietoja: http://www.aspa.fi/mpnet.