PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a214 * 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a214 * 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2014

PÄIJÄT-HÄMEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014, TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN A214 * 2014 ISBN 978-951-637-219-1 ISSN 1237-6507

Arvoisa lukija Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman tarkoitus on arjen turvallisuuden parantaminen erilaisten toimenpide-ehdotusten avulla. Valtioneuvosto on antanut kunnille tämän tehtävän, jota sisäministeriö ohjeistaa. Luettavanasi oleva suunnitelma kattaa koko maakunnan alueen ja sen pohjana on käytetty edellistä Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmaa vuodelta 2010, joka sai positiivista huomiota valtakunnallisesti ja toimi muulle Suomelle esimerkkinä. Tämä suunnitelma sisältää monia käytännönläheisiä toimenpide-ehdotuksia, joista valtaosan toteuttaminen ei tarvitse taloudellista resurssia. Kyse on pitkälti asenteesta. Esimerkiksi yhteiset ruokahetket lasten kanssa ovat yksinkertainen, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä teko. Naapurin auttaminen pyyteettömästi, toisille hymyileminen ja ystävällisyys eivät maksa mitään, mutta niillä on sitäkin suurempi merkitys. Luonnollisesti suunnitelmassa on esitetty myös sellaisia toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Myös niiden toteuttaminen on pitkälti asenteesta kiinni. Arjen turvallisuutta emme voi ulkoistaa. Olemme osatekijä niin omaan kuin toisten turvallisuuteen tai turvattomuuteen. Teoillamme vaikutamme laajemmin, kuin mitä ajattelemme. Kuitenkin juuri pienistä asioista koostuvat isommat asiat, joten pienillä arjen hyvillä teoilla voi olla merkittävät vaikutukset. Yhteisöllisyyden tilalle on liian monessa tapauksessa tullut yksilöllisyys - näin ei saisi olla. Entistä nuorempana pitäisi menestyä. Tästä on esimerkkinä urheilu, jota ei monessa lajissa voi enää vain harrastaa. Usein tarjolla on vain yksi vaihtoehto, kilpaurheilu. Elämme kuitenkin tässä maailmassa, osana laajempaa yhteisöä, jossa yhteen hiileen puhaltaminen on kaikkien etu. Olemme tähdänneet siihen, että uudella otteella uusittu Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma jatkaa edeltäjänsä valtakunnallista suunnannäyttämistyötä. Se sisältää sisäministeriön asettamat keihäänkärjet, ollen samalla tiivistetty ja helppolukuinen. Suunnitelmaa on jo sen luonnosvaiheessa käytetty turvallisuutta edistävän valtakunnallisen työryhmän aineistona. Suunnitelma on otettu valtakunnantasolla esimerkiksi hyvästä suunnitelmasta. Yhdessä teemme Päijät-Hämeestä turvallisen ja viihtyisän maakunnan. Jari Parkkonen Maakuntajohtaja 3

PÄIJÄT-HÄME HARTOLA SYSMÄ PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEEN- KOSKI HOLLOLA LAHTI NASTOLA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA

Yhdentoista kunnan Päijät-Häme sijaitsee Rannikko-Suomen ja Järvi-Suomen välissä. Salpausselkä jakaa sen kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä rannikkoalueeseen kuuluvaa aluetta. Pohjoinen osa on muodostunut Päijänteen ja Vesijärven altaiden ympärille ja sitä leimaavat runsaat vesistöt, metsät ja vaihteleva pinnanmuodostus. PÄIJÄT-HÄME 2011 2012 2013 Väestö 31.12. 202 236 202 548 202 424 0-6-vuotiaat, % väestöstä 7 7 6,9 7-15-vuotiaat, % väestöstä 9,4 9,4 9,3 16-64 -vuotiaat, % väestöstä 63 62,3 61,4 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 20,5 21,4 22,3 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 14,1 14,4 14,7 Lapsiperheet, % perheistä 37,8 37,4 37,0 Työttömien osuus prosentteina työvoimasta 11,7 12,1 13,8 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 15 16,2 17,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 28,2 27,2 28,1 5

SISÄLLYSLUETTELO 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET... 9 2. SUUNNITELMAN RAKENNE...10 3. SEURANTA...10 4. TURVALLISUUDEN TUNTEEN LISÄÄMINEN...11 4.1. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia asioita... 11 4.2. Perheiden toimet... 11 4.3. Vanhukset... 12 4.4. Toimenpide-ehdotukset turvallisuuden tunteen lisäämiseksi... 12 5. KODIN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET...13 5.1. Varautuminen onnettomuuksiin... 13 5.2. Osoitemerkintä... 13 5.3. Kodin varautuminen häiriötilanteisiin... 14 5.4. Toimenpide-ehdotukset kodin turvallisuuden ja varautumisen lisäämiseksi... 14 6. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET...15 6.1. Oppimisympäristön turvallisuus... 15 6.2. Opetushenkilöstön turvallisuus... 15 6.3. Oppilaiden turvallisuus... 16 6.4. Toimenpide-ehdotukset oppilaitoksen turvallisuuden lisäämiseksi... 16 7. TYÖPAIKKOJEN JA YRITYSTEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET...18 7.1. Turvallisuuskulttuuri... 18 7.2. Kyberturvallisuus... 18 7.3. Työsuojelu... 18 7.4. Työpaikkojen varautuminen... 19 7.5. Toimenpide-ehdotukset yritysten ja työpaikkojen turvallisuuden sekä varautumisen lisäämiseksi... 19 6

8. YLEISTEN ALUEIDEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET...20 8.1. Kylien turvallisuussuunnittelu... 20 8.2. Yleisötilaisuudet... 20 8.3. Toimenpide-ehdotukset yleisten alueiden turvallisuuden lisäämiseksi... 21 9. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUUTAHOITTAIN...22 9.1. Kunta... 22 9.1.1. Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimet... 23 9.1.2. Kunnan sivistyslautakunnat tai koulutuksen järjestäjät... 23 9.1.3. Kuntien rakennusvalvonnat... 24 9.2. Kylä-/asukasyhdistys... 24 9.3. Poliisi... 25 9.4. Pelastuslaitos... 25 9.5. Perheet... 25 9.6. Harrastusseurat ja yhdistykset... 25 9.7. Yritykset ja työpaikat... 26 9.8. Lahti Region... 26 10. KÄYNNISSÄ OLEVAT PROJEKTIT...27 11. MUUT TURVALLISUUTTA TUKEVAT TOIMINNAT...27 12. TYÖRYHMÄT...28 12.1. Päijät-Hämeen turvallisuus- ja valmiustoimikunta... 28 12.2. Päijät-Hämeen turvallisuus- ja valmiusryhmä (TUVA-ryhmä)... 29 12.3. Yleistyöryhmä... 29 12.4. Opetusalan turvallisuustyöryhmä... 29 13. LIITTEET...30 13.1. Liite 1 Sisäministeriön suositukset koulurakennuksiin... 30 13.2. Liite 2 Koulun vuosikello... 31 13.3. Liite 3 Turvainfo... 32 14. LÄHTEET...33 7

8 Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2014

1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET Suunnitelman tavoitteena on arjen turvallisuuden lisääminen maakunnan alueella. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua onnettomuuksia, tapaturmia, rikoksia, häiriöitä sekä parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Suunnitelman tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten heidän turvallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan tullaan parantamaan. 1 Tässä suunnitelmassa on keskitytty arjen turvallisuuteen ja niihin tekijöihin, jotka on nähty keskeisiksi vuosien 2014-2016 aikana toteutettaviksi Päijät-Hämeen alueella. Suunnitelmaa tullaan päivittämään ja sisältöä muokkaamaan ajan tarpeiden ja toteutukseen realistisesti arvioitavien käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. Suunnitelmassa annetaan käytännön toimenpide-ehdotuksia. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 8.5.2008. Päätös on päivitetty 14.6.2012. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. 2 Periaatepäätökseen liittyen on tehty ja tehdään valtakunnallisia sekä paikallisia suunnitelmia turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Orimattilan kaupunki on tehnyt oman, kuntakohtaisen turvallisuussuunnitelman vuosina 2008 ja 2014. Päijät-Hämeessä poliisin toimesta on tehty maakunnan turvallisuussuunnitelmia vuodesta 1999 alkaen. Vuodesta 2009 alkaen suunnitelma on tehty projektiluonteisesti Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa koskien koko maakuntaa. Tämä suunnitelma jatkaa valtioneuvoston periaatepäätösten toteuttamista. Edellinen suunnitelma, joka julkaistiin vuonna 2010, on edennyt erilaisten projektien ja toimenpiteiden kautta. Esimerkiksi Pätevä-hanke, Ikäpalohanke sekä Unohdukset ja erehdykset salliva asuinympäristö-projekti ovat vieneet suunnitelman asioita käytäntöön yhdessä muiden toimien, kuten aiheeseen liittyvien yleisötilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Tämän turvallisuussuunnitelman kehittämisen pohjana ovat olleet vuoden 2010 turvallisuussuunnitelman esitykset ja eri työryhmien vuonna 2014 tiedostamat yleisesti alueelle sopivat toimenpide-ehdotukset. Valtakunnallisen turvallisuussuunnitelman pohjalta on tähän suunnitelmaan kerätty asiakokonaisuuksia, jotka ovat johdettavissa Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen aihealueiksi vuoden 2014 suunnitelmaan on valikoitu seuraavat aihealueet: 1. Turvallisuuden tunteen lisääminen 2. Kodin turvallisuutta edistävät toimet 3. Oppilaitosten turvallisuutta edistävät toimet 4. Yleisten alueiden turvallisuutta edistävät toimet 5. Työpaikkojen (yhteisöjen) turvallisuutta edistävät toimet 6. Päihteet siten, että ne sisältyvät edellä mainittuihin aihealueisiin Tavoitteena on, että kunnat varaavat talousarvioon resurssit turvallisuustoimien investointiin ja näin varautuvat ja vähentävät yllättäviä kuluja. Päämääränä on myös tuoda asukkaiden ja yritysten omatoimisen varautumisen merkitys esille. Turvallisuussuunnitelman haasteellisimpana tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen. Yhteisöllisyyden tunne pitää yhteisöt koossa, mikä tuo turvaa arkielämän toimiin. Turvallisuutta edistävät vaaraton koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut sekä hyvin suunniteltu liikenneympäristö. Osa sisäistä turvallisuutta on myös jokaisen varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. 3 1 Paikallinen turvallisuussuunnittelu: Sisäministeriö. 2 Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös. 3 Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2010. 9

Nyky-yhteiskunnassa on havaittavissa yksilökeskeisyyden korostuminen ja pärjäämisen näyttäminen, jotka lisäävät syrjäytymisvaarassa olevien tai vähävaraisten henkilöiden todennäköisyyttä syrjäytyä entistä syvemmin. Asukaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, ennakointi ja yksilön vastuu, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä sitä kautta turvallisuuden tunnetta, ovat avainasemassa Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmassa. Arjen turvallisuus koostuu lukemattomista pienistä asioista, jotka jäävät helposti isompien makroasioiden jalkoihin. Arjen turvallisuutta parantavat asiat eivät välttämättä vaadi suuria rahallisia panoksia, vaan enemmänkin huomioita ja toimijoiden yhteistyötä. Suunnitelma painottuu niihin toimiin, joihin erityisesti kuntasektori pystyy omilla resursseillaan parhaiten vaikuttamaan. Turvallisuussuunnitelmatyö on eri asia kuin lakisääteinen valmiussuunnittelu. Suunnitelmassa annetaan toimenpide-ehdotuksia myös viranomaisille, yrityksille ja kolmannelle sektorille. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman voi liittää osaksi kunnan hyvinvointikertomusta. 2. SUUNNITELMAN RAKENNE Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman keskeinen rakenne ovat annetut toimenpiteet eri toimijoille. Työryhmät ovat tehneet turvallisuutta edistävien toimenpiteiden lisäksi erillisen yhteenvedon lukuun yhdeksän; Toimenpide-ehdotukset vastuutahoittain, jolloin vastuutaho löytää hänelle esitetyt toimenpide-ehdotukset yhdestä luvusta. Suunnitelman arjen turvallisuutta lisäävissä toimissa tuodaan esille asiaa selventäviä tietoja ja toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset ovat käytännönläheisiä, yleisluonteisia ja koko maakunnan alueelle pohdittuja. Luettavuuden parantamiseksi ovat toimenpide-ehdotusten taustatiedot jätetty pois. Näin suunnitelmasta on tehty lyhyempi ja selkeämpi. Jokaisen toimenpide-ehdotuksen taustalla ovat työryhmien pohdinta ja selkeät perustelut toimenpiteille. Maakunnan alueella on useita turvallisuutta edistäviä toimijoita. Esimerkkinä seurakunnat, jotka toteuttavat arjen turvallisuutta ja toimenpiteitä mm. perheneuvonnan avulla. Suunnitelmassa ei oteta kantaa sellaisiin asioihin, joihin on olemassa selkeä ja toimiva toimija kuten liikenneturvallisuus, koska Päijät-Hämeessä on hyvin toimiva kuntakohtainen ja alueellinen liikenneturvallisuustyö. Suunnitelmassa ei oteta kantaa myöskään ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, jonka toimintaa koko maakunnan alueella koordinoi sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. Lisäksi on huomioitava, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta kunnat ovat rahoittaneet ehkäisysuunnitelman tekemisen ja hyväksyneet suunnitelmassa esiin nostetut asiat tai perheja lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. 3. SEURANTA Päijät-Hämeen liitto seuraa toimenpide-ehdotusten toteutumista maakunnan alueella, tehden yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnitelman toteutusta seurataan, päivitetään ja asianosaisia informoidaan Päijät-Hämeen liiton valitsemalla tavalla. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä joka kymmenes toimenpide-esityksistä on viety käytäntöön. Vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään puolet toimenpide-esityksistä on viety käytäntöön ja vuoden 2016 lopussa ovat loput esitykset toteutettu. 10

4. TURVALLISUUDEN TUNTEEN LISÄÄMINEN Yksilön kokemaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat ikä, terveydentila, asuinalue, asumismuoto (yksin/perhe), taloudellinen tilanne, liikkumisen turvallisuus ja kokemus kotia lähellä olevan ympäristön turvallisuudesta yhdessä vallitsevan vuorokaudenajan kanssa. Päijät-Häme 2014-strategiassa yhtenä osa-alueena viidestä on määritelty sosiaalinen osallisuus, jossa yhtenä edellytyksenä on aktiivisten, kuntalaisuutta edistävien ratkaisujen kehittäminen. Strategian toteutumista voivat kaikki Päijät-Hämeessä olevat voivat edesauttaa esimerkiksi liikunnan, harrastusten ja yhteisöllisen yhdessä olemisen avulla. 4 Strategiasta huolimatta, 8.4.2014 julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut. Usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on siten tullut mahdottomaksi jo 11 14-vuotiaille. 5 Lisäksi Tilastokeskuksen 6.2.2014 julkaistun ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin oleminen on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti nuorten, alle kymmenvuotiaiden lasten kanssa vietetty aikuisten aika on vähentynyt puoli tuntia, ollen nyt viisi ja puoli tuntia. Kymmenen vuotta sitten lasten kanssa vietetty aika oli kuusi tuntia. 6 4.1 Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia asioita Vasta tiedostettujen riskien ja vaarojen tultua ilmi, voidaan turvallisuutta heikentäviä asioita muuttaa turvallisemmiksi. Tällöin turvallisuusviestintä on avainasemassa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannettaessa. Turvallisuuden tunteen lisäämiseen liittyy tiedon vastaanottaminen, jolloin myös turvattomuuden tunne voi kasvaa. Yksilö saattaa kokea turvallisuusviestinnän turvattomuutta synnyttävänä, vaikka vallitseva tilanne on pysyvä, eli pelkästään turvallisuutta vaarantavat seikat on tuotu julki. Tästä on esimerkkinä vanhusten pelko liikkua viikonloppuiltaisin kaupunkien keskustoissa, vaikka todellisuudessa nuorten ja aikuisten miesten todennäköisyys joutua pahoinpidellyksi on korkeampi. Vanhemmat kokevat turvallisuuden tunteen osittain samalla tavalla kuin nuoret. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta lisää muun muassa se, että henkilö tuntee itsensä huomioiduksi ja mukaan otetuksi - nuori tietää, että joku välittää hänestä. Lisäksi turvallisuuden tunnetta lisäävät koti, sukulaiset, ystävät ja kaverit, paikkakunnan pienuus ja maaseutumaisuus. Myös katuvalot, siisteys, myöhään auki olevat kaupat ja muut avoimet paikat sekä vähäinen liikenne lisäävät turvallisuuden tunnetta. 3 Sen sijaan turvattomuuden tunnetta lisää, jos paikkakunnalla ei ole poliiseja, humalaiset ihmiset, rikollisuus ja ilkivalta. Myös liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen, ylinopeus, pimeät ja syrjäiset paikat häiriköinnin sekä kiusaamisen kanssa luovat turvattomuutta. 3 Työnteon osalta on huomattava, että nuoret kokevat tulevaisuuden turvattomaksi työttömyyden ja siitä aiheutuvan köyhyyden pelon johdosta. Erityisesti maalla asuvat iäkkäät voivat kokea turvattomuuden tunnetta yksinäisyyden, pitkien etäisyyksien ja vähentyneiden palvelujen johdosta. 4.2 Perheiden toimet Perheet pystyvät monin tavoin edesauttamaan turvallisuuden tunnetta. Valtaosassa Päijät-Hämeen perheistä asiat ovat kunnossa. Kaikissa tilanteissa perheen on hyvä huomioida varhaisen puuttumisen malli. Huolen puheeksi ottaminen kotona, ystävien kesken ja työpaikoilla lisäävät turvallisuuden tunnetta, silloin kun asioihin kiinnitetään huomioita varhaisessa vai- 4 Päijät-Häme 2014 strategia: Päijät-Hämeen liitto. 5 Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen kallistunut: Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.4.2014. 6 Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt: Tilastokeskus 6.2.2014. 11

heessa. Välittämistä on esimerkiksi päihteiden käytön puheeksi ottaminen. Lisäksi yhteiset ruokahetket kotona lasten kanssa lisäävät nuorten turvallisuuden tunnetta ja edesauttavat yhteisöllisyyden lisääntymistä. 4.3 Vanhukset Iäkkäämpien henkilöiden turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa monin eri keinoin. Esimerkkeinä Lusin Kyllikki-malli ja Heinolan pysäkkikävely. Lusin Kyllikki-mallissa alueen vanhukset kulkevat kutsutaksilla koululle syömään, tapaamaan toisiaan ja lapsia sekä voimistelemaan. Lapset tutustuvat vanhuksiin ja vanhukset tapaavat toisiaan - saaden uutta sisältöä elämäänsä. Toiminnalla on mahdollista keventää kotihoidon ruoan kuljetustarvetta sekä parantaa vanhusten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. 3 Kuntien tehdessä yhteistyötä kylän eri yhdistysten kanssa, saavutetaan kustannussäästöä samalla sosiaalista pääomaa vahvistaen. 4.4 Toimenpide-ehdotukset turvallisuuden tunteen lisäämiseksi 1. Perheiden tulisi huomioida riittävä yhteinen ajankäyttö lasten kanssa. Asioiden yhdessä tekeminen parantaa tietoja, taitoja ja asenteita. Kunta voi auttaa perheitä valmentautumisessa yhteisöllisyyteen esimerkiksi neuvolan tai koulun piirissä. Kunnat laativat tätä varten kuntakohtaisia ohjeita. 2. Perheet huomioivat kortteliliigan eri lajien harrastusmahdollisuudet. Toimintaan osallistuvat ovat iältään noin 15 75 -vuotiaita. 3. Harrastusten tulisi pysyä tarvittaessa harrastuksina ilman, että harrastajalta edellytetään kilpailuihin osallistumista. Kunnat voivat osoittaa liikuntatilojen vuoroja yleiseen käyttöön. Seurojen tulee huomioida harrastamisen mahdollisuus vailla kilpailutoiminnan edellytystä. 4. Kunnat tukevat harrastustoimintaa esimerkiksi vuokraamalla tiloja suoraan seurojen käyttöön tai huomioimalla asian harrastustilojen vuokrissa niin, että harrastustoiminnan kalleus ei muodostu esteeksi. 5. Kuntien nuorisotilojen tulee olla sellaisissa paikoissa joihin nuoret vaivattomasti pääsevät tai nuorisotilat perustetaan sinne missä nuoret oleskelevat. 6. Kunnat selvittävät esimerkiksi Lusin Kyllikki-mallin toimivuuden omassa toiminnassaan, jolla pyritään vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. 7. Kunnat ylläpitävät ja kehittävät ikäihmisille painottuvaa suunnitelmallista tekemistä, toimintaa, (liikunta) harrastuksia ja sosiaalisia suhteita alkoholin ja yksinäisyyden tilalle.³ 8. Kylä- ja asukasyhdistykset järjestävät avoimet pihat - tapahtumia tai pihakirpputoreja, joiden tarkoitus on tutustuttaa naapurit toisiinsa ja siten luoda turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen Kylät ry organisoi toimintaa. 9. Lionsclub Tiirismaa Lahti päivittää Puutu ajoissa - vanhempien oppaan. Oppaassa annetaan vanhemmille tietoa nuoren päihteiden käytöstä ja päihteiden käytön ennaltaehkäisystä. 12

5. KODIN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kotioloissa tapahtuu merkittävä osa tapaturmista. Pienet haaverit, kaatumiset ja onnettomuudet keittiössä ovat tyypillisiä kotioloissa tapahtuvia onnettomuuksia. Päihteet yhdessä eri tekijöiden kanssa lisäävät merkittävästi tapaturmiin ja kuolemiin johtavia onnettomuuksia. Vuonna 2013 pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 470 uhria, 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Kodin asioiden lisäksi lähiympäristö vaikuttaa turvallisuuteen. Esimerkiksi alueen yhteiset kylätalonmiehet yhdessä kyläläisten kanssa tekemien toimenpiteiden kanssa lisäävät asuinalueen turvallisuutta sekä ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilun LITTI-projektin avulla on mahdollista työllistää henkilöitä esimerkiksi maisemanhoitotyöhön, vanhusten ulkoiluttajiksi tai kylätalonmiehiksi. Kaupungeissa tällainen asuinalueen tai korttelin talonmies vastaisi kylän yhteistä talonmiestä. Työnantajana voi toimia mikä tahansa yhdistys. 5.1 Varautuminen onnettomuuksiin Osana kodin turvallisuutta heikentävänä haasteena voidaan todeta kiireellisten pelastustoimen tehtävien lisääntyminen Päijät-Hämeessä. Vuosina 2010 2012 tehtävien määrä oli keskimäärin 2050. Vuonna 2013 kiireellisiä tehtäviä pelastustoimella oli 2 802 kappaletta. 7 Huolletun alkusammutuskaluston varaaminen ja sammutusvälineiden käytön osaaminen sekä toimivat palovaroittimet oikein sijoitettuina ja ennen kaikkea niiden kattava sijoittelu antavat mahdollisuuden ehkäistä tulipaloja. Myös kodin ensiapuvälineiden ja muihin arjen häiriöitä ehkäiseviin seikkoihin tulee kiinnittää huomioita. Omatoimisen varautumisen puute yhdessä uusavuttomuuden kanssa heikentävät kodin turvallisuutta entisestään. 8 Päijät-Hämeen pelastuslaitos edistää varautumista vapaaehtoisen palokuntien kanssa. 5.2 Osoitemerkintä Turvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä havaittiin eri toimijoiden osalta puutteellisten osoitemerkintöjen suuri määrä (maankäyttö- ja rakennusasetus 896/1999 84 ). Postilaatikoiden keskittämisen jälkeen varsinkin haja-asutusalueilla nimi ja/tai osoitemerkintä on poistunut talon liittymän kohdalta. Myös kaupunkioloissa joissakin rivi- ja kerrostaloissa osoitemerkintä on epäselvä auttajan kannalta. Osoitemerkinnän puute tai sen heikko näkyvyys saattaa aiheuttaa monia haasteita turvallisuusviranomaisten ja asukkaiden perille löytämisessä. Osoitemerkinnän puute voi aiheuttaa lisäkuluja sairaanhoidossa tai muissa asioissa, jotka rasittavat kunnan taloutta. Mikäli osoitemerkintä ei ohjaa takseja, poliisia, ambulanssia tai pelastusviranomaisia kohteeseen tai osoitemerkintä ohjaa ne samalla numerolla olevaan toiseen rakennukseen, voi avunsaanti viivästyä merkittävästi. Esimerkiksi eräässä alueen kunnassa samalla osoitemerkinnällä voi olla jopa viiden eri omistajan asuintaloa omilla tonteillaan, eikä talojen osoitteita ole eritelty tarkemmin kirjaimilla tai muilla merkinnöillä. Osoitemerkinnän puute voi eksyttää myös vieraita, jotka ovat etsimässä vierailukohdettaan. Puutteellisten osoitemerkintöjen johdosta he saattavat eksyä väärien rakennusten tonteille aiheuttaen mahdollisesti turvattomuuden tunnetta. 7 Pelastustoimen kiireelliset tehtävät kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina: Päijät-Häme. 8 Uusavuttomuus näkyy uskomattomissa esimerkeissä: Yle Lahti, uutiset. 13

5.3 Kodin varautuminen häiriötilanteisiin Pelastuslain (379/2011) pyrkimyksenä on parantaa turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain 14 säätää omatoimisesta varautumisesta, jonka perusteella rakennuksen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan tulee varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Omatoiminen varautumisvelvoite koskee myös yksittäisiä asuinkiinteistöjä, sillä kuntien tai pelastuslaitosten mahdollisuus auttaa kaikkia yhtäaikaisesti ei voi toteutua. Yksittäisen henkilön toimet kodin turvallisuutta edistävinä ovat turvallisuuden kannalta merkittäviä. Kodin varautumisen kannalta häiriötilanteet voivat olla lyhytaikaisia tai pidempiaikaisia sähkökatkoja, veden saatavuuden häiriöitä tai kyseessä voi olla henkilön oma sairastuminen, jolloin ruokatarvikkeiden nouto kaupasta voi estyä. Tulipalo tai muu äkillinen tapahtuma on myös syytä huomioida kodin varautumisessa. Erityisesti pientaloissa puulla lämmitettävät tulisijat, varavoimakoneet, aurinkopaneelit ja kaasulämmittimet antavat varsinkin kylminä vuodenaikoina suojan rakennukselle pakkasen aiheuttamia vaurioita vastaan. Samalla elinolosuhteet pysyvät siedettävällä tasolla, mahdollistaen asumisen. Kodin varautumista häiriötilanteisiin voidaan parantaa erityisellä kotivaralla, johon kuuluvat elintarvikkeet, päivittäistavarat ja lääkkeet. Myös kannelliset vesiastiat, tulentekovälineet, kynttilät, patterit, sähköverkosta riippumaton radio ja taskulamput kuuluvat kotivaraan. 5.4 Toimenpide-ehdotukset kodin turvallisuuden ja varautumisen lisäämiseksi 10. Perheiden tulee varautua häiriötilanteisiin jatkuvasti vaihtuvalla kotivaralla, jolloin tuotteet eivät pääse vanhenemaan. Pelastuslaitos jakaa tietoa kotivarasta ja kodin omatoimisesta varautumisesta mm. omavalvontakirjeiden yhteydessä. 11. Perheitä rohkaistaan osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten hätäensiapukurssi ja arjen turvallisuuskurssi, joita esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja Suomen punainen risti (SPR) järjestää. Kunnat voivat edistää MPK:n ja SPR:n toimintaa varaamalla em. koulutuksiin tiloja kylä- ja muissa vastaavissa tapahtumissa. 12. Kunnat aloittavat toimenpiteet osoitemerkintöjen näkyvyyden selvittämiseksi. Pelastuslaitos, poliisi, ensihoitokeskus ja taksit voivat antaa lausuntoja kunnan osoitemerkintöihin liittyen ja näin tukea kuntia osoitemerkintöjen näkyvyyden parantamisessa. 13. Päijät-Hämeen Kylät ry aloittaa keskustelun kuntien ja kyläyhdistysten kanssa, jotta kylään tai asuinalueelle saadaan perustettua kylän yhteinen talonmies. Yhteinen talonmies voi toimia myös tapahtumien järjestäjänä, kuten alueen turvakävelyn toteuttajana. 14. Kuntien Internet sivuille luodaan ohjeet varautumisesta häiriötilanteisiin esimerkiksi Janakkalan tai Rovaniemen mallin mukaisesti. http://www.janakkala.fi/fi/janakkalan_kunta/varautuminen_hairiotilanteisiin/?id=3963 ja http://rovaniemi.fi/fi/palvelut/turvallisuus-ja-jarjestys 14

6. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Päijät-Hämeen alueella toimii useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Esimerkiksi kuntien sivistystoimet, koulutuskonserni, korkeakoulut ja yksityiset oppilaitokset järjestävät maakunnan alueella opetusta sekä koulutointa, joita erillinen oppilaitosten turvallisuutta käsittelevä työryhmä tarkasteli. Oppilaitoksessa vallitsevaa turvallisuutta ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta. On huomioitava eri toimijoiden vaikutus toisiinsa. Turvallisuutta oppilaitoksessa parannettaessa on huomioitava monet nykyajan piirteet, esimerkiksi kiusaamisen jatkuminen koulun ulkopuolelle sosiaalisessa mediassa. Koulussa saattaa olla oppilaita, jotka häiriökäyttäytymisellään vaikuttavat koko luokkaan. Opettajien nimittelyt ja pahoinpitelyt ovat osa nykypäivää, joihin lasten lisäksi vanhemmat joskus syyllistyvät. 6.1 Oppimisympäristön turvallisuus Oppilaalla ja opetushenkilöstöllä on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. 9 Oppilaitosten iltakäyttöön liittyy riskejä kuten siivoajien yksintyöskentely koulun ovien ollessa avoinna. Myös liikuntatilojen käyttö siten, etteivät ulkopuoliset käyttäjät osaa hälyttää tarvittaessa apua oikeaan osoitteeseen on riski. Siten koulutoiminnassa tulisi huomioida aktiivisemmin kaikki muut toimijat, jotka eivät opetustoimeen osallistu kuten tilojen ulkopuoliset vuokraajat, terveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta ja siivoojat. Turvallisuus on osa hyvinvointia, jota ympäristö tukee. Oppilaitosten osalta on huomioitava turvallinen oppimisympäristö, jota voidaan rakenteellisin keinoin tukea. Oppilaitosten tulisi huomioida opetusministeriön opetus- ja turvallisuustoiminnan haettava erillisrahoitus. Turvallisuusajattelu tulisi istuttaa syvästi ja pysyvästi sisälle oppiaineisiin ja osaksi jokapäiväistä toimintaa. Kouluissa pitäisi tehostaa turvallisuuskasvatusta ja huomioida asia opetussuunnitelmissa. 6.2 Opetushenkilöstön turvallisuus Oppilaiden lisäksi myös opetushenkilöstön asema tulee huomioida, jotta turvallinen oppimisympäristö olisi mahdollista. Opettaja voi joutua oppilaan pahoinpitelemäksi tai esimerkiksi nimittelyn kohteeksi, joka voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Peruskoulussa väkivaltaa olivat opettajat viimeisten 12 kuukauden aikana joko työssään tai työpaikallaan kokenut 13 % vastanneista. Myös muuta epäasiallista kohtelua esiintyy opiskelijoiden ja huoltajien toimesta huomattavan paljon, todetaan vuonna 2013 tehdyssä OAJ:n työbarometrissä. 10 Opetushenkilöstön turvallisuutta voidaan lisätä alueellisen opetustoimen turvallisuustyöryhmän perustamisella. Työryhmässä vertailtavuus ja tiedonsiirto onnistivat, tukien opetushenkilöstön ja sitä kautta myös oppilaiden turvallisuutta. 9 Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa. Seurantaryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:8. 10 OAJ:n työbarometri 2013. Tiedote 23.04.2014. 15

6.3 Oppilaiden turvallisuus Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslaki 628/1998 29 ). Päijät-Hämeessä lukuvuoden 2013 aikana on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kiusattu keskimäärin kahdeksaa prosenttia vähintään viikoittain, näistä neljää prosenttia useita kertoja viikossa. 11 Tilastoissa ei ole tapahtunut viimeisten vuosia aikana muutosta, mutta on huomioitava, että koulusurmaajia yhdistää seikka, että he ovat olleet koulukiusattuja. Koulukiusaaminen voi aiheuttaa monia haitallisia oireita kiusatulle, jotka vaikuttavat mahdollisesti koko elämän ajan. 6.4 Toimenpide-ehdotukset oppilaitoksen turvallisuuden lisäämiseksi 15. Poliisi varmistaa koulupoliisin riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupoliisitoiminnasta etukäteen lukukauden osalta. 16. Pelastuslaitos varmistaa koulupalomiehen riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupalomiehen käynneistä sekä Jee Jelppi- ja Nou Hätä-koulutuksista etukäteen lukukauden osalta. 17. Kunnan rakennusvalvonta selvittää koulurakennusten vallitsevan tilanteen suhteessa sisäministeriön julkaisun 40/2009 sivut 27 28 koulurakennusten turvallisuudesta 12 ja sen sisältämiin suosituksiin (liite 1). 18. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetushenkilöstöllä on turvallisuusohjeistukset, riittävä taso ensiapuun ja alkusammutukseen. Lisäksi haastavan henkilön kohtaamiseen ja väkivaltaisen oppilaan kiinnipitämiseen tai oppilaan otteesta irrottautumiseen tulee olla riittävä koulutustaso. Oppilaitosten henkilöstölle annettavien ohjeiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä. 19. Koska oppilaitoksilla ei ole varaa palkata ulkopuolista kouluttajaa, tulisi joka oppilaitoksessa olla yksi henkilö, joka opettaa muita ja perehdyttää turvallisuusalaan. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat henkilön kouluttamisesta. 20. Kuntien liikuntapalvelut päivittävät hälytyksenteko-ohjeen liikuntatiloihin, joissa on ilta- ja viikonlopputoimintaa. 21. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat, että oppilaitoksissa turvallisuusasiat sisällytetään vuosisuunnitelmiin. Suunnittelun apuna ja toteutuksessa voidaan käyttää vuosikelloa (liite 2). 22. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä huolehtiva, että oppilaitoksille luodaan kriisiviestintäsuunnitelma ja toimiva järjestelmä suunnitelman toteuttamiseen, jota harjoitellaan säännöllisesti. 23. Opetushenkilöstölle päivitetään selkeät toimintaohjeet solvaus-, uhkaus- tai pahoinpitelytilanteita varten. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä yhteistyössä poliisin kanssa huolehtivat toimintaohjeet opetushenkilöstön käyttöön. 11 Kouluterveyskysely, Päijät-Häme. THL. 12 Oppilaitosten turvallisuus 40/ 2009: Sisäministeriö. 16

24. Luokkiin asennetaan kartta uloskäynneistä ja alkusammutuskalustosta. Loogisesti oikeinpäin olevista piirustuksesta ilmenee katuosoite, hätänumero ja muut avunsaannin kannalta tarpeelliset tiedot. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä ohjeistavat kouluja asiasta. 25. Oppilaitoksissa otetaan käyttöön ns. turvainfo, joka esitetään aina ennen sellaista tilaisuutta, joissa yleisö ei tiedä uloskäyntejä tai muita turvallisuuteen vaikuttavia asioita kuten toiminta palohälytyksen aikana. Samalla voidaan mainita muita asioita kuten tupakointi tai ohjeet liikuntaesteisille. Turvainfo esitetään esimerkiksi kevätjuhlan aluksi. Liitteessä 3 on esimerkkikuva. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että oppilaitokset ottavat turvainfoesityksen käyttöön. 26. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetustoimi tuo koulussa esille nettiturvallisuuden, josta esimerkkinä on rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) ohje. Samalla nuoret tutustutetaan RIKU:n toimintaan. 13 27. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä ohjeistavat ja valvovat, että lukuvuosittain oppilaitoksissa järjestetään poistumisharjoitus. 28. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä varmistavat ja tarvittaessa antavat ohjeet miten koulukiusaamisessa toteutetaan nollatoleranssia ja puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. 29. Oppilaitoksissa tulee arvioida hälytysjärjestelmän kuten valohälyttimen, huomiokellon, tietokoneohjelman tai vastaavan järjestelmän luomista sellaisten henkilöiden välille, jotka työskentelevät yksin. Esimerkiksi terveydenhoitajan ja opettajanhuoneen välille asennettaisiin hälytyskello. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä vievät asiaa eteenpäin. 13 Nettiturvallisuus: Rikosuhripäivystyksen ohje. 17

7. TYÖPAIKKOJEN JA YRITYSTEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kaikkien maakunnan työnantajien kuten osakeyhtiöiden, osuuskuntien, kuntien, kuntayhtymien, liikelaitosten ja muiden työntekijöitä työllistävien toimijoiden tulee huomioida työpaikkojen ja yritysten turvallisuutta edistävät toimenpiteet tämän suunnitelman sisällöstä. Lisäksi on huomioitava, että jokaisella yrityksen, kunnan tai muun organisaation palveluksessa olevalla työntekijällä on henkilökohtainen vastuu omaan työhönsä ja toimivaltaansa kuuluvien turvallisuusasioiden hoitotasosta, kehittämisestä ja aloitteiden teosta. Tietotekniikan lisääntyminen nuorten käytössä, erityisesti älypuhelinten käyttäjinä, on selvästi havaittavissa. Tietoturvallisuus voi vaarantua tietämättömyyden tai välipitämättömyyden johdosta myös muiden toimijoiden osalta kuten yritysten turvallisuuskäytäntöjen osalta. 7.1 Turvallisuuskulttuuri Työpaikoilla korostuvat tiedot, taidot ja asenteet, joiden merkitys niin työntekijöiden kuin työnantajien osalta turvallisuuden huomioimisessa on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuuskulttuuri ollessaan työpaikoilla osana päivittäistä toimintaa, peilaa usein työhyvinvointia. Myös avoin keskustelukulttuuri esimerkiksi päihteiden käytöstä ja niiden haitoista edesauttaa työhyvinvointia. Poissaolot pitkäksi venyneen illan jälkeen eivät ole yhdenkään etu. Työpaikan päihdeohjelma tulee olla laadittuna, jotta yritys voi esimerkiksi hakea Kansaneläkelaitokselta työterveyshuollon kustannusten palautusta. Päihdeohjelman toteuttaminen parantaa selkeästi yrityksen turvallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta. 7.2 Kyberturvallisuus Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta. 14 Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa sähköisessä muodossa olevaan tietoon voidaan luottaa ja jossa sen toiminta on turvattu, eikä toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa. 15 Yritysten tietojärjestelmien turvallisuus vaikuttaa yrityksen ja samalla kaikkien muiden osallisten tietoturvallisuuteen. Uhattuna voivat olla yksittäisen työntekijän talous tai yksityiset asiat. Tietojärjestelmien väärinkäyttö voi olla taloudellista voittoa tavoittelevien rikollisten toimintaa tai toisen valtion tekemää tiedustelua, joka voi pahimmillaan lamauttaa tietojärjestelmät. 7.3 Työsuojelu Työhön liittyy vaara- ja haittatekijöiden ehkäisyn lisäksi monia muita turvallisuutta koskettavia asioita. Työsuojelu yrityksissä saattaa joissain tapauksissa jäädä varsinaisen päätehtävän varjoon eri perusteiden johdosta. Varsinkin yritysten voimavarat eivät aina riitä turvallisuuden hyvään edistämiseen, vaikka työn tuottavuus voi parantua merkittävästi sijoittamalla työsuojeluun ja -hyvinvointiin. Poissaolojen ja pienten keskeytysten vähentäminen ovat yksi tuottavuutta sekä työhyvinvointia lisääviä asioita. 14 Kyberturvallisuus ja tietoverkkorikokset: Sisäministeriö. 15 Suomen kyberturvallisuusstrategia. 18

Työpaikoilla tulee huomioida mm. melu, siisteys ja henkinen kuormittavuus, joita esimerkiksi työpaikkojen turvakävelyillä voidaan selvittää ja tutkia. Turvakävelyissä työntekijät kiertävät työpaikalla ja tutustuvat sovitun aiheen mukaisiin asioihin, esimerkiksi uloskäynteihin. 7.4 Työpaikkojen varautuminen Suomi on turvallinen maa. Normaalioloissa kuitenkin voi ilmetä sellaisia häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Energian merkitys yrityksen toiminnalle ja työpaikkojen turvallisuudelle on yksi merkittävimmistä tekijöistä. 16 Sähkökatkojen johdosta yrityksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin tai käynnissä oleviin prosesseihin voi tulla korvaamattomia menetyksiä. Varautuminen työpaikoilla varmistaa yrityksen tulevaisuuden häiriötilanteiden ilmetessä. Usein varautumistoimet ovat yksinkertaisia, eivätkä ne toiminnallisesti vastaa normaaliolojen tasoa. Varautumistoimenpiteillä yritys saa kuitenkin jatkoaikaa toiminnalleen. 7.5 Toimenpide-ehdotukset yritysten ja työpaikkojen turvallisuuden sekä varautumisen lisäämiseksi 30. Yritykset ja kunnat kartoittavat kyberturvallisuuden uhat toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin kyberturvallisuusuhkien hallitsemiseksi. Kunnan tietotekniikasta vastaava vie asiaan kunnassa eteenpäin. 31. Yritykset arvioivat tarpeensa varautuvat sähkökatkoksiin erillisen varavoimakoneen, varavoima-akkujen (UPS) tai toiminnallisin suojausmenetelmin. 32. Yrittäjäjärjestöt kuten, Päijät-Hämeen yrittäjät, Hämeen kauppakamari ja nuorkauppakamari huomioivat erityisesti pk-sektorin ohjaamisessa: yritysten riskikartoitukset (riskinarvioinnit) ensiavun ja alkusammutuskoulutuksen koulutusaiheissa uuden työntekijän perehdyttämisohjelmiin lisätään turvallisuusasiat osaksi muita aiheita kyberturvallisuus. 16 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010. 19

8. YLEISTEN ALUEIDEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kunnan tulee kuntalain 1 mukaisesti mm. pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Turvallisuus on osa hyvinvointia, johon kestävä kehitys liittyy. Suunnittelemalla asiat pitkäjänteisesti kuten kaavoittamalla, voidaan edistää hyvinvointia ja turvallisuutta. Turvallisuuden kehittäminen kuuluu kunnan lisäksi kuntalaisille yhteisöille kuten kyläyhdistyksille ja yrityksille. Ihmiset kokevat valaistun ja siistin alueen turvallisempana kuin epäsiistin ja vähäliikenteisen (hiljaisen) alueen, jossa on pimeitä sisennyksiä ja jonka rakennusten ikkunat on rikottu. Häiriöiden ja turvattomuuden tunteen kokeminen riippuu vastaajan sukupuolesta, iästä ja esimerkiksi vuorokauden ajasta. Myös paikka vaikuttaa siihen, mitä pidetään häiritsevänä ja kuinka vakavaksi asia koetaan. 17 Kunnat voivat kiinnittää huomiota esimerkiksi virastojen näkyvyyteen, siten kuin kauppakeskukset tekevät, lisäten kuntalaisten palveluja edistävien paikkojen havaitsemista. Eri toimijoiden taholta myös liikuntapaikkojen kunnossapito ja jalankulkuväylistä huolehtiminen ovat osa yleisten alueiden turvallisuutta, mutta on hyvä huomioida yksittäisen asukkaan toimet asioiden edistämisessä. Jo pelkästään roskaaminen vähentää yleisten alueiden viihtyisyyttä. Yleisten alueiden siisteyteen voi vaikuttaa monilla eri tavoilla. Yksi niistä on Inspisksen kaupunkitalkkarihanke 18. 8.1 Kylien turvallisuussuunnittelu Asukkaat ja kyläyhdistykset voivat vaikuttaa yleisten alueiden turvallisuuteen. Asuinalueen asukkaat tuntevat alueeseen liittyvät toimet niin turvallisuutta edistävien kuin korjausta vaativien asioiden johdosta. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa -hanke tukee kyliä turvallisuussuunnittelutyössä. Kylien turvallisuutta huomioidessa voidaan asukkaiden toimesta tarkastella asuinaluetta eri vuodenaikoja ja erilaisten ikäryhmien kannalta. Loppukesästä kasvillisuus saattaa aiheuttaa näköesteitä ja talven erityispiirteinä ovat liukkauden ohella pimeys. Kylille suunniteltavissa kyläsuunnitelmissa voidaan huomioida turvallisuuteen liittyviä asioita yhdessä muiden suunnitelman asioiden. Yhteinen näkemys ja sitoutuminen tuottavat parhaan lopputuloksen kyläyhteisön kannalta. 8.2 Yleisötilaisuudet Konserteissa, näytöksissä, urheilukilpailuissa, juhlissa ja markkinoilla eli yleisötilaisuuksina järjestettävissä tapahtumissa järjestäjän ammattitaito vaihtelee. Yleisötilaisuuksien järjestämiseen voivat vaatimuksia asettaa mm. ympäristö-, pelastus- ja poliisiviranomaiset. Yleisötilaisuuksien järjestäjillä tulisi olla korkeampi ammattitaito kuin mitä tilaisuuden turvallisuushenkilöillä on. 3 Tapahtuman järjestäjille suunnattu opas helpottaisi tapahtuman järjestämistä ja samalla lisäisi turvallisuuden osa-alueiden huomioimista viranomaismääräysten täyttämiseksi sekä lisäsi järjestäjien ammattitaitoa vähentäen ylimääräistä työtä. 17 Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 32/2008. Haaste 4/2008. 18 Kaupunkitalkkarihanke. Inspis/Open Mind ry. 20

8.3 Toimenpide-ehdotukset yleisten alueiden turvallisuuden lisäämiseksi 33. Yleisten alueiden siisteyden huolehtimiseen erityisesti kesäajaksi palkataan asuinalueen nuoria yhteistyössä kunnan kanssa. Asukasyhdistys, teollisuusalue ja lähikaupat huomioivat nuorten työllistymisen kesän ajaksi. 34. Kyläyhdistykset huomioivat kyläsuunnitelmissa ja kylien turvallisuuskävelyissä turvallisuusasiat. 19 Kyläyhdistykset järjestävät yhdistettyjä tapahtumia, joissa kylä turvallisuussuunnittelu, -luennot ja -suunnittelu sekä muu tapahtuma yhdistyvät. Poliisin, pelastuslaitoksen tai muun tahon luento ja kalustoesittely yhdistetään kylän muuhun toimintaan tai tapahtumaan. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa toteuttaa toimintaa osaltaan. 35. Oman asuinalueen viihtyvyyden eteen voidaan tehdä talkootyötä erilaisilla tempauksilla. Tienvarsien siivoamisesta voi saada esimerkiksi leirikoulua varten kerättyä varallisuutta. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. 36. Kunnan tekninen lautakunta (katselmustoimikunta tai vastaava) huolehtii, että epäsiisti ja rikkinäinen ympäristö sekä graffitit, tagit ja muut kosmeettiset haitat siistitään mahdollisimman nopeasti. 37. Kunnat huolehtivat omille laavuille, tuville, puistoille ja liikuntapaikoille tarvittavat tiedot avun hälyttämistä varten. 38. Lahti Region luo sivustolleen tapahtumajärjestäjän oppaan. 39. Poliisi huolehtii nykyistä paremmasta näkyvyydestään keskustojen ongelma-alueilla. 19 Asukkaat turvallisuustiedon asiantuntijoina: Rikoksentorjuntaneuvosto. 21

9. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUUTAHOITTAIN Tässä luvussa on alaotsikoiden alle kerätty suunnitelman toimenpide-ehdotukset toimijoittain. Toimenpiteiden numerointi vastaa aikaisempien lukujen toimenpide-ehdotuksia. Jotta esitetyt toimenpide-ehdotukset siirtyvät käytäntöön, ovat onnistumisen kriteerit vastuutahojen osalta seuraavat: riittävät henkilöresurssit olemassa ja aikaa on työntekijöiden käytössä, esimerkiksi 2 tuntia viikossa tehtävän hoitoon taloudellinen panostus huomioidaan myös vuosisuunnitelmissa yhteistyöverkostoja käytetään tehokkaasti hyväksi selkeä aikataulu on laadittu on huolehdittu seurannasta ja onnistumisen arvioinnista yhdessä raportoinnin kanssa. 9.1 Kunta 1. Perheiden tulisi huomioida riittävä yhteinen ajankäyttö lasten kanssa. Asioiden yhdessä tekeminen parantaa tietoja, taitoja ja asenteita. Kunta voi auttaa perheitä valmentautumisessa yhteisöllisyyteen esimerkiksi neuvolan tai koulun piirissä. Kunnat laativat tätä varten kuntakohtaisia ohjeita. 6. Kunnat selvittävät esimerkiksi Lusin Kyllikki-mallin toimivuuden omassa toiminnassaan, jolla pyritään vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. 7. Kunnat ylläpitävät ja kehittävät ikäihmisille painottuvaa suunnitelmallista tekemistä, toimintaa, (liikunta) harrastuksia ja sosiaalisia suhteita alkoholin ja yksinäisyyden tilalle.³ 11. Perheitä rohkaistaan osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten hätäensiapukurssi ja arjen turvallisuuskurssi, joita esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja Suomen punainen risti (SPR) järjestää. Kunnat voivat edistää erilaisten toimijoiden, kuten MPK:n ja SPR:n toimintaa varaamalla em. koulutuksiin tiloja kylä- ja muissa vastaavissa tapahtumissa. 12. Kunnat aloittavat toimenpiteet osoitemerkintöjen näkyvyyden selvittämiseksi. Pelastuslaitos, poliisi, ensihoitokeskus ja taksit voivat antaa lausuntoja kunnan osoitemerkintöihin liittyen ja näin tukea kuntia osoitemerkintöjen näkyvyyden parantamisessa. 14. Kuntien Internet sivuille luodaan ohjeet varautumisesta häiriötilanteisiin esimerkiksi Janakkalan tai Rovaniemen mallin mukaisesti. http://www.janakkala.fi/fi/janakkalan_kunta/varautuminen_hairiotilanteisiin/?id=3963 http://rovaniemi.fi/fi/palvelut/turvallisuus-ja-jarjestys 30. Yritykset ja kunnat kartoittavat kyberturvallisuuden uhat toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin kyberturvallisuusuhkien hallitsemiseksi. Kunnan tietotekniikasta vastaava vie asiaan kunnassa eteenpäin. 22

36. Kunnan tekninen lautakunta (katselmustoimikunta tai vastaava) huolehtii, että epäsiisti ja rikkinäinen ympäristö sekä graffitit, tagit ja muut kosmeettiset haitat siistitään mahdollisimman nopeasti. 37. Kunnat huolehtivat omille laavuille, tuville, puistoille ja liikuntapaikoille tarvittavat tiedot avun hälyttämistä varten. 9.1.1 Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimet 3. Harrastusten tulisi pysyä tarvittaessa harrastuksina ilman, että harrastajalta edellytetään kilpailuihin osallistumista. Kunnat voivat osoittaa liikuntatilojen vuoroja yleiseen käyttöön. Seurojen tulee huomioida harrastamisen mahdollisuus vailla kilpailutoiminnan edellytystä. 4. Kunnat tukevat harrastustoimintaa esimerkiksi vuokraamalla tiloja suoraan seurojen käyttöön tai huomioimalla asian harrastustilojen vuokrissa niin, että harrastustoiminnan kalleus ei muodostu esteeksi. 5. Kuntien nuorisotilojen tulee olla sellaisissa paikoissa joihin nuoret vaivattomasti pääsevät tai nuorisotilat perustetaan sinne missä nuoret oleskelevat. 20. Kuntien liikuntapalvelut päivittävät hälytyksenteko-ohjeen liikuntatiloihin, joissa on ilta- ja viikonlopputoimintaa. 9.1.2 Kunnan sivistyslautakunnat tai koulutuksen järjestäjät 15. Poliisi varmistaa koulupoliisin riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupoliisitoiminnasta etukäteen lukukauden osalta. 16. Pelastuslaitos varmistaa koulupalomiehen riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupalomiehen käynneistä sekä Jee Jelppi- ja Nou Hätä-koulutuksista etukäteen lukukauden osalta. 18. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetushenkilöstöllä on turvallisuusohjeistukset, riittävä taso ensiapuun ja alkusammutukseen. Lisäksi haastavan henkilön kohtaamiseen ja väkivaltaisen oppilaan kiinnipitämiseen tai oppilaan otteesta irrottautumiseen tulee olla riittävä koulutustaso. Oppilaitosten henkilöstölle annettavien ohjeiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä. 19. Koska oppilaitoksilla ei ole varaa palkata ulkopuolista kouluttajaa, tulisi joka oppilaitoksessa olla yksi henkilö, joka opettaa muita ja perehdyttää turvallisuusalaan. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat henkilön kouluttamisesta. 21. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat, että oppilaitoksissa turvallisuusasiat sisällytetään vuosisuunnitelmiin. Suunnittelun apuna ja toteutuksessa voidaan käyttää vuosikelloa (liite 2). 22. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä huolehtiva, että oppilaitoksille luodaan kriisiviestintäsuunnitelma ja toimiva järjestelmä suunnitelman toteuttamiseen, jota harjoitellaan säännöllisesti. 23. Opetushenkilöstölle päivitetään selkeät toimintaohjeet solvaus-, uhkaus- tai pahoinpitelytilanteita varten. Kun nan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä yhteistyössä poliisin kanssa huolehtivat toimintaohjeet opetushenkilöstön käyttöön. 23

24. Luokkiin asennetaan kartta uloskäynneistä ja alkusammutuskalustosta. Loogisesti oikeinpäin olevista piirustuksesta ilmenee katuosoite, hätänumero ja muut avunsaannin kannalta tarpeelliset tiedot. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä ohjeistavat kouluja asiasta. 25. Oppilaitoksissa otetaan käyttöön ns. turvainfo, joka esitetään aina ennen sellaista tilaisuutta, joissa yleisö ei tiedä uloskäyntejä tai muita turvallisuuteen vaikuttavia asioita kuten toiminta palohälytyksen aikana. Samalla voidaan mainita muita asioita kuten tupakointi tai ohjeet liikuntaesteisille. Turvainfo esitetään esimerkiksi kevätjuhlan aluksi. Liitteessä 3 on esimerkkikuva. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että oppilaitokset ottavat turvainfoesityksen käyttöön. 26. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetustoimi tuo koulussa esille nettiturvallisuuden, josta esimerkkinä on rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) ohje. Samalla nuoret tutustutetaan RIKU:n toimintaan. 27. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä ohjeistavat ja valvovat, että lukuvuosittain oppilaitoksissa järjestetään poistumisharjoitus. 28. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä varmistaa ja tarvittaessa antaa ohjeet miten koulukiusaamisessa toteutetaan nollatoleranssia ja puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. 29. Oppilaitoksissa tulee arvioida hälytysjärjestelmän kuten valohälyttimen, huomiokellon, tietokoneohjelman tai vastaavan järjestelmän luomista sellaisten henkilöiden välille, jotka työskentelevät yksin. Esimerkiksi terveyden hoitajan ja opettajanhuoneen välille asennettaisiin hälytyskello. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä vievät asiaa eteenpäin. 9.1.3 Kuntien rakennusvalvonnat 17. Kunnan rakennusvalvonta selvittää koulurakennusten vallitsevan tilanteen suhteessa sisäministeriön julkaisun 40/2009 sivut 27 28 koulurakennusten turvallisuudesta ja sen sisältämiin suosituksiin (liite 1). 9.2 Kylä-/asukasyhdistys 8. Kylä- ja asukasyhdistykset järjestävät avoimet pihat - tapahtumia tai pihakirpputoreja, joiden tarkoitus on tutustuttaa naapurit toisiinsa ja siten luoda turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen Kylät ry organisoi toimintaa. 13. Päijät-Hämeen Kylät ry aloittaa keskustelun kuntien ja kyläyhdistysten kanssa, jotta kylään tai asuinalueelle saadaan perustettua kylän yhteinen talonmies. Yhteinen talonmies voi toimia myös tapahtumien järjestäjänä, kuten alueen turvakävelyn toteuttajana. 33. Yleisten alueiden siisteyden huolehtimiseen erityisesti kesäajaksi palkataan asuinalueen nuoria yhteistyössä kunnan kanssa. Asukasyhdistys, teollisuusalue ja lähikaupat huomioivat nuorten työllistymisen kesän ajaksi. 34. Kyläyhdistykset huomioivat kyläsuunnitelmissa ja kylien turvallisuuskävelyissä turvallisuusasiat. Kyläyhdistykset järjestävät yhdistettyjä tapahtumia, joissa kylä turvallisuussuunnittelu, -luennot ja -suunnittelu sekä muu tapah tuma yhdistyvät. Poliisin, pelastuslaitoksen tai muun tahon luento ja kalustoesittely yhdistetään kylän muuhun toimintaan tai tapahtumaan. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa toteuttaa toimintaa osaltaan. 24