sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Perusperiaatteet maksuton koulutus yhdenvertaisuus elinikäinen oppiminen opiskelukyvyn edistäminen globaali vastuu Maksuton koulutus Korkeakoulutus on kaikkien saatavilla riippumatta sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yhdenvertaisuus Korkeakoulutus on tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus sekä yhtäläinen mahdollisuus tasapainoiseen ja kokopäiväiseen opiskeluun. Opiskelun ja oppimisympäristöjen esteettömyys ja saavutettavuus ovat korkeakoulutuksen peruslähtökohtia. Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on oikeus osallistua yhteisön toimintaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Elinikäinen oppiminen Elinikäinen oppiminen on läpileikkaava periaate kaikilla koulutusasteilla koulutusmuodosta riippumatta. Se on osa tutkintojen rakennetta, opintojen toteutusta, työelämää ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelukyvyn edistäminen Opiskelukyky koostuu opiskelutaidoista, opetustoiminnasta, opiskeluympäristöstä ja omista voimavaroista. Korkeakoulun toiminta on kokonaisvaltaista ja opiskelukykyä tukevaa. Korkeakouluyhteisön jäsenille on järjestetty tukipalvelut, jotka edistävät opiskelu- ja työkykyä. Globaali vastuu Korkeakoulujen toiminta on eettisesti kestävää ja ottaa huomioon globaalit ongelmat. Globaali vastuu on sisällytetty korkeakoulujen strategiaan. Korkeakoulut kantavat vastuun yksilön kasvun tukemisesta vastuulliseksi toimijaksi. Korkeakoulutusta kehitetään siten, että valmistuva opiskelija ymmärtää alansa haasteet ja mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ja osaa myös ottaa nämä huomioon työelämässä toimiessaan.
sivu 2 (8) YHTEISKUNTA Korkeakoulujärjestelmä Suomalainen korkeakoulukenttä koostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Molemmilla korkeakoulumuodoilla on oma tehtävänsä, mutta niiden tiivis yhteistyö on tärkeää suomalaiselle korkeakoulutukselle. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkinnot eroavat toisistaan sisällöllisesti. Ammattikorkeakoulututkinnoissa on vahva työelämäpainotus, kun taas yliopistotutkinnot pohjautuvat tieteelliseen professioon. Profiloituminen näkyy tutkintojen koulutussisällöissä ja niiden tuottamassa osaamisessa. Korkeakoulujen alueellista yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Luontevia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yhteiset kampukset ja tukipalvelut. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajasti tunnettuja ja arvostettuja yhteiskunnan jokaisella osaalueella. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat haluttua työvoimaa korkeakoulutason työtehtävissä. Julkinen sektori tunnustaa ammattikorkeakoulututkinnot soveltuvin osin hakukelpoisuudet täyttäviksi. Korkeakoulujen laadunvarmistusta kehitetään pitkäjänteisesti. Opiskelijat osallistuvat jatkossakin laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen ja arviointeihin. Tulevaisuudessa arviointitoiminnassa painotetaan entistä enemmän kansainvälisyyttä. Suomi on edelläkävijä kehittävän arvioinnin asiantuntijana. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Koulutusvienti Koulutusviennin kautta suomalaista osaamista viedään ulkomaille, ja samalla suomalainen osaaminen kehittyy ja lisääntyy. Koulutusvienti tukee kansallista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutusta koskeva lainsäädäntö on selkeä ja aukoton. Tilauskoulutusta koskevassa laissa opiskelijoiden oikeudet on huomioitu siten, että tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät joudu maksamaan koulutuksestaan itse. Korkeakouluverkosto Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkkoa kehitetään yhtenäisemmiksi kampusalueiksi, jotka mahdollistavat joustavan ja monimuotoisen opiskelun ja takaavat resurssit laadukkaaseen opetukseen. Ammattikorkeakoulun palvelut ovat saatavilla kaikilla opetuskielillä. Korkeakouluverkosto vastaa alueellisiin tarpeisiin. Alueen korkeakouluilla on yhteinen koulutusvastuu. Ammattikorkeakoulujen hallinto ja rahoitus Ammattikorkeakoululainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Ammattikorkeakouluilla on itsenäinen oikeushenkilöasema. Opiskelijat ovat edustettuina kaikilla
sivu 3 (8) tasoilla ammattikorkeakoulun valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa tasavertaisina muiden jäsenten kanssa. Ammattikorkeakoulu pääsääntöisesti omistaa kiinteistöt, joissa se toimii. Ammattikorkeakoulujen rahoitus painottuu opetuksen laatuun, korkeakouluyhteisön hyvinvointiin ja laadulliseen työllistymiseen. Rahoituskriteerit ja tavoitteet sovitaan tavoitesopimusneuvotteluissa, joissa huomioidaan ammattikorkeakoulun profiili ja alueellinen merkitys. Ammattikorkeakoulun on omalla toiminnallaan pystyttävä vaikuttamaan sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Automaatiojäsenyys Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon kuuluvat tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijoiden edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytyksenä on toimiva opiskelijajärjestö, joka on rakennettu vakaalle pohjalle, ja jonka toimintaedellytykset on turvattu. Automaatiojäsenyyden myötä opiskelijakunnista muodostuu ammattikorkeakouluille puolueeton yhteistyötaho. Opiskelijakunnat ovat kaikkien opiskelijoiden toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, jonka opiskelijat kokevat opintojen alusta alkaen tärkeänä tekijänä yhteisöllisyyden muodostumisessa. Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Olemassa olevan opiskelija-asuntokannan peruskorjaamista jatketaan säännöllisesti. Peruskorjaamisen yhteydessä arvioidaan tarvetta muuntaa asuntoja toisentyyppisiksi. Opiskelija-asunnot suunnitellaan osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjen kohtuuhintaisten tonttien saatavuutta turvaamalla tonttien edullisen hinnoittelun. Lisäksi käytöstä poistuneiden rakennusten uusiokäytön mahdollisuus huomioidaan opiskelija-asuntoja rakennettaessa. Valtio jatkaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista pitämällä korkotukijärjestelmät ajanmukaisina ja kilpailukykyisinä rahoitusjärjestelminä. Sosiaalista asuntotuotantoa tuetaan lisäksi avustuksin, joiden suuruus on riittävä mahdollistamaan erilaisten asuntotyyppien tarjonnan sekä hillitsemään vuokrien korotuksia. Opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuudet ja edustus opiskelija-asuntoyhteisöissä ja niiden päätöksenteossa vastaavat ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhteellista osuutta paikkakunnan opiskelijoista. Sekä kevyelle että joukkoliikenteelle turvataan riittävät resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulut ovat järkeviä ja opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Valtion lipputuen myöntämisperusteet laajennetaan koskemaan myös opiskelija-alennuksia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkintoopiskelijoita koskevat opiskelija-alennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta riippumatta.
sivu 4 (8) Toimeentulo Kaikilla opiskelijoilla on oikeus täysipäiväiseen opiskeluun ja mahdollisuus valmistua tavoiteajassa. Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja edistää koulutuksellisen tasaarvon toteutumista. Toimivan ja oikeudenmukaisen opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus, opintotuen huoltajakorotus sekä kohtuullisen osan asumiskuluista kattava ympärivuotinen asumislisä. Nykyistä asumislisää kehitetään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja siinä otetaan huomioon sijaintikunnan asuntojen kalleusluokitus. Opintolainan käyttökelpoisuutta osana opintojen aikaista toimeentuloa voidaan lisätä erilaisilla kannustimilla. Opintolainajärjestelmää kehitetään paremmin velallista palveleviksi. Opintolainan kannustuselementit realisoituvat opiskeluaikana, eivät sen jälkeen. Opintolainan nostaminen on oltava vapaaehtoista. Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa nousee ateriatuki vastaavalla summalla. Lainsäädäntö turvaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Vähintään vuoden ajaksi opintonsa keskeyttäneet ammattikorkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan. Toimeentulotuen maksaminen siirretään Kelalle, jotta saavutetaan opiskelijoiden yhdenvertainen etuuskohtelu. Opintonsa kesken vuoden keskeyttäneiden opiskelijoiden tulorajat eivät keskeyttämisen jälkeen ole enää voimassa. Keskeyttäminen rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opiskeluterveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä. YTHS takaa yhdenvertaisen, laadukkaan ja saavutettavan opiskeluterveydenhuollon kaikille korkeakouluopiskelijoille. Laadukas ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentää syrjäytymistä, lisää hyvinvointia ja edesauttaa opiskelua. Automaattisen terveydenhuoltomaksun piiriin kuuluvat kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat ammattikorkeakouluopiskelijat. Terveydenhuoltomaksun kerääjänä toimii opiskelijakunta. Opiskelijoiden omarahoitusosuudessa painotetaan terveydenhuoltomaksuja käyntimaksujen sijaan. KORKEAKOULUT Henkilöstön osaaminen Korkeakoulu varmistaa koulutuksen korkeatasoisuuden panostamalla henkilöstön alakohtaiseen ja pedagogiseen osaamiseen sekä hyvinvointiin. Henkilökunnan osaamisen kehittymistä tuetaan täydennyskoulutuksin ja säännöllisin työelämäjaksoin. Työelämäjakson tuloksena opetushenkilökunnalla on ajantasainen kuva oman opetusalansa tilanteesta. Opetushenkilökunnan kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus kuuluu normaalina osana heidän työnkuvaansa. Vierailevat luennoitsijat ja työelämän edustajat varmistavat osaamisellaan opetuksen työelämäläheisyyden ja opintojaksojen vastuuopettajat oppimistulokset. Korkeakoulu varmistaa pedagogisen strategiansa avulla opetusmenetelmien ajantasaisuuden ja monipuolisuuden sekä opetushenkilökunnan kielitaidon.
sivu 5 (8) Aloituspaikat, valintaprosessi ja koulutusohjelmat Aloituspaikat perustuvat pitkällä aikavälillä tehtävään huolelliseen ennakointiin, jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut ja profiilit sekä työelämätarpeet. Samaa koulutusalaa tarjoavien ammattikorkeakoulujen hakukohteiden nimitykset yhdistetään, ne kootaan laajemmiksi hakukohteiksi ja ne ovat selkeästi esillä. Hakijoilla on oikeus saada korkeakouluista totuudenmukaista tietoa. Syksyn yhteishaussa on riittävästi ja monipuolisesti aloituspaikkoja. Ennen opiskelijavalintoja tapahtuva yksilön kasvua tukeva toiminta tunnustetaan yhteiskuntaa hyödyttävinä ja palvelevina. Nuorten turhia välivuosia ennen korkeakouluun siirtymistä vähennetään yhteiskuntatakuulla. Hakupäätökseen negatiivisesti vaikuttavat tekijät on poistettu. Myös pelkästään yliopistoon hakeminen oikeuttaa työmarkkinatukeen. Valintaprosessi on tasavertainen, oikeudenmukainen ja esteetön. Saman hakukohteen valintaperusteet ovat yhdenmukaiset eri ammattikorkeakoulujen välillä. Yhdessä ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe käy kaikissa ammattikorkeakouluissa, joissa on sama hakukohde. Valintaprosessissa saa käyttää hakijasta vain niitä tietoja, joiden käyttöön hän on antanut luvan. Opinnot koostuvat pää- ja sivuopinnoista. Opiskelija voi suorittaa sivuopintoja myös muilta koulutusaloilta tai toisissa korkeakouluissa. Opinnot rakennetaan siten, että oman korkeakoulun sisällä ja eri korkeakoulujen välillä on helppo siirtyä. Koulutusohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Yrittäjyys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on luonteva osa opetussuunnitelmaa. Opinnot Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan keskeinen työväline opintojen suunnittelussa. Aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opintojen monimuotoisuutta lisätään vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Ammattikorkeakoulut tarjoavat kattavat opintojen tukipalvelut. Korkeakoulun ohjauspalveluja kehitetään opiskelijalähtöisesti. Koko henkilökunnalla on valmius ohjata opiskelijaa eteenpäin opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajien, opettajien ja vertaistuutoreiden toimenkuvat ovat ohjauksessa selkeät. Ammattikorkeakoulu kehittää tarjoamiaan opintoja yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Opiskelija on aktiivisesti mukana hankkeissa, projekteissa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Opinnot mitoitetaan niin, että kuormittavuus jakautuu tasaisesti opintojaksojen ja lukukausien välillä. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus ovat samat korkeakoulusta ja koulutusalasta riippumatta. Korkeakoulut varmistavat, että opiskelijat hallitsevat käytetyt opiskelumenetelmät. Korkeakoulut kiinnittävät huomiota erityisesti opetustekniikkaan, opiskelijoiden oppimistaitoihin sekä opintojen suunnittelutaitoihin. Korkeakoulut tukevat opiskelijoiden itseohjautuvuutta opintojen suunnittelussa ja varmistavat, että opiskelijalla on riittävät oppimiskyvyt.
sivu 6 (8) Korkeakoulut arvioivat opetussuunnitelmiaan säännöllisin väliajoin. Korkeakoulu huomioi erilaiset oppijat opetussuunnitelmissa, pedagogisessa strategiassa ja henkilökunnan koulutuksessa. Opetushenkilökunnan määrä suhteessa opiskelijoihin on riittävä koulutuksen laadun varmistamiseksi. Kansainväliset opiskelijat kotiutuvat korkeakouluyhteisöön ja yhteiskuntaan tehokkailla perehdytysjaksoilla sekä riittävillä kotimaisten kielten opinnoilla. Kansainvälinen vertaisohjaus on tuttua myös vertaistuutoreille, joiden ohjaustaitoja hyödyntämällä edistetään myös kotikansainvälistymistä. Opintoihin sisältyy kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Kansainvälistymisjakso voi olla kurssi, ulkomailla suoritettava opiskelijavaihto tai harjoittelu. Kaikilla on mahdollisuus kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilua seurataan aktiivisesti ja arvioidaan kriittisesti sekä laaja-alaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden stipendeihin. Osa globaalia vastuuta on maksuttoman korkeakoulutuksen tarjoaminen kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Yhdenvertaisuus Ammattikorkeakouluissa on yhteistyössä opiskelijakuntien kanssa laaditut yhdenvertaisuussuunnitelmat. Opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudesta on nimetyt ja koulutetut häirintäyhdyshenkilöt. Korkeakoulujen tiloihin on esteetön pääsy. Tiloissa olevat välineet sekä käytössä olevat toimintatavat mahdollistavat erilaisten oppijoiden osallistumisen. Fyysisen esteettömyyden rinnalla huomioidaan sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys. YAMK ja sen kehittäminen Kolmen vuoden työkokemusvaatimuksesta opiskelijavalintaperusteena luovutaan. Hakijan valmiudet opiskella ja kehittää opinnoissaan työelämää varmistetaan huomioimalla aiempi työkokemus ja alemman ammattikorkeatutkinnon aikana hankittu työelämäosaaminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalintaa kehitetään AHOT-periaatteiden mukaisesti. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista päästä opiskelemaan myös työttömänä muiden hakukriteerien täyttyessä. Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla sama. Monialaisia koulutusohjelmia luodaan työelämän tarpeiden sitä edellyttäessä. Tiukkojen läsnäolovaatimuksien sijaan kehitetään muita tapoja tuoda ajankohtainen työelämäote mukaan opintoihin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on yhtäläiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin kuin yliopiston maisteritutkinnon suorittaneilla.
sivu 7 (8) Joustavuus Opintojaksot voi suorittaa joustavasti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Läsnäolovelvoitetta opinnoissa käytetään vain sellaisten opintojen yhteydessä, joita ei ole mahdollista suorittaa vaihtoehtoisilla opiskelumenetelmillä. Korkeakouluopiskelijoilla ja korkeakouluun hakevilla on mahdollisuus hakea sekä aiemmin suoritettujen opintojen että aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Korkeakouluilla on toimivat järjestelyt osaamisen tunnustamista varten. Opiskelijalla on mahdollisuus saada osaamisestaan sanallinen arvio. Opiskelija voi hakea myös opintojakson osan tunnustamista. Työelämäyhteydet Opintoihin liittyvää työelämäyhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan yhteistyössä opiskelijoiden, korkeakoulun henkilökunnan ja työelämänedustajien kanssa. Opiskelija saa opinnoissaan käyttää hyväkseen aikaisemmin hankkimiaan työelämäyhteyksiä. Opiskelija määrittää harjoittelujaksolle oppimista tukevat tavoitteet. Ammattikorkeakoulu vastaa siitä, että harjoittelupaikat täyttävät opetussuunnitelman vaatimukset, ja turvaa, ettei harjoittelusta koidu kustannuksia opiskelijalle. Yhteistyö korkeakoulun ja harjoittelupaikan välillä on saumatonta. Harjoittelupaikka tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa laadukkaan, ohjatun ja aidosti työelämävalmiuksia kehittävän harjoittelun varmistamisessa. Opinnäytetyö on arvostettu, hyvin ohjattu ja korkealaatuinen näyte opiskelijan osaamisesta. Opinnäytetyö on valittuihin menetelmiin nähden työmäärältään kohtuullinen ja laajuudeltaan oikein mitoitettu. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on opiskelijalle näkyvää ja sillä on kiinteä yhteys opetukseen. Opiskelija saa opintopisteiden lisäksi työelämäyhteistyökumppanilta todistuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa antamastaan panoksesta. Työelämätaitoihin liittyvät opinnot tukevat opintojen jälkeistä työllistymistä. Ammattikorkeakoulu tukee yhdessä työelämätahojen kanssa opiskelijoiden työelämävalmiuksia järjestämällä säännöllisesti luentoja ja tapahtumia erityisesti työmarkkinatilanteesta, työllistymisestä ja työnhausta. Opiskelukyky Ammattikorkeakoulu panostaa opiskelukyvyn tukemiseen laatimalla opiskelukykyohjelman ja perustamalla opiskelukyvyn työryhmän, johon kuuluvat opiskelijoiden, opetus- ja muun henkilökunnan, tukipalvelujen ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön edustajat. Työryhmässä käsitellään kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä opiskelukyvyn näkökulmasta huomioiden kaikki neljä opiskelukyvyn osa-aluetta.
sivu 8 (8) Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. OPISKELIJAT Opiskelijakunta Opiskelijakunnat tunnustetaan asiantuntijoiksi opiskelua ja opiskelijoita koskevissa asioissa ammattikorkeakouluissa ja yhteiskunnassa. Opiskelijakunnalla on laajat yhteysverkostot ja kontaktit toimialueensa julkiseen hallintoon ja päättäjiin. Opiskelijakunta osallistuu aktiivisesti opiskelijoita koskevien päätösten valmisteluun omalla toimialueellaan. Korkeakouluissa toteutuu aito kolmikanta, jolloin opiskelijakunnat ovat edustettuina ja täysivaltaisina jäseninä ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjäorganisaation hallinnossa ja päätöksenteossa. Poliittinen vaikuttaminen yhteiskunnassa ja korkeakoulussa on tärkeää niin yksittäiselle opiskelijalle kuin opiskelijakunnallekin. Opiskelijakunta mahdollistaa toiminnallaan jokaisen opiskelijan kasvun aktiivisena kansalaisena. Korkeakoulu tukee opiskelijakuntaa sen tehtävien suorittamisessa myöntämällä toimintaan asianmukaiset työtilat ja välineet. Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulu voivat solmia yhteistyösopimuksen, jossa määriteltyihin opiskelijakunnan hoitamiin tehtäviin ammattikorkeakoulu myöntää rahoituksen. Opiskelijakunnan talous on vakaalla pohjalla ja taloudenhallinta on pitkäjänteistä. Alumnitoiminta Opiskelijakunnat ja korkeakoulut tukevat ja edistävät alumnitoimintaa. Alumnit nähdään voimavarana koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä opiskelijakunnissa sekä korkeakoulutuksessa. Toiminta nähdään tärkeänä verkostoitumisen välineenä myös alumnien keskuudessa.