Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä pehmeikkö- ja routa-alueet sähkö- ja turvalaitteiden ikääntyminen ratapihojen ja siltojen kunto Perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on laskenut 10 vuoden ajan Liikenneväylien korjausvelka on 2, Mrd euroa, josta rataverkon korjausvelka 1,2-1,3 Mrd euroa Korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvitaan vuosittain lisärahaa 100 milj. euroa ja korjausvelan pienentämiseen vähintään 150 milj. euroa Lähde: Parlamentaarisen työryhmän raportti, LVM 35/201
Käynnissä olevat ja käynnistyvät ratahankkeet nopeasti valmiiksi RAUMA KOKKOLA ALHOLMA VAASA KASKINEN KOKEMÄKI TURKU 7 2 SALO HANKO TORNIO YLIVIESKA SEINÄJOKI RIIHIMÄKI KOLARI KEMI 3 ROVANIEMI JYVÄS- KYLÄ HELSINKI OULU TUOMIOJA TAMPERE TOIJALA LAHTI 5 6 1 KAJAANI IISALMI KUOPIO PIEKSÄ- MÄKI KEMIJÄRVI MIKKELI KOUVOLA KOTKA KELLOSELKÄ KONTIOMÄKI JÄRVI IMATRA VARTIUS NURMES LIEKSA JOENSUU NIIRALA Käynnissä Käynnistyy 2015 1. 1 Kehärata (2015) Nostaa lähi- ja kaukoliikenteen matkustajamääriä 2. 2 Lielahti-Kokemäki (2015) Perusparannus 3. 3 Seinäjoki-Oulu (2017) Nopeuttaa Helsinki-Oulu matka-aikaa ~1h Lisää kapasiteettia + 25t akselipaino K Keski-Pasilan länsiraide (2019) Nostaa läpäisykykyä ja parantaa täsmällisyyttä häiriöherkkyyden alenemisen myötä 5. 5 Riihimäen kolmioraide Tehostaa tavaraliikennettä Luo edellytykset Tampereen ja Lahden väliseen suoraan matkustajaliikenteeseen 6. 6 Pasila-Riihimäki-osuuden parantaminen Parantaa täsmällisyyttä häiriöherkkyyden laskun myötä; tarjonnan parempi suunnittelu 7 Pännäinen-Alholma-osuuden sähköistys Lisää sähkövedon osuutta, parantaa tehokkuutta 8 Raakapuuterminaalit Teollisuuden kanssa sovittu ohjelma Tehostaa raakapuuliikennettä8
Tärkeimmät rataverkon kehittämishankkeet 2015-2025 Keskeiset ratahankkeet, joista ei ole toteutuspäätöksiä PORI RAUMA VAASA KASKINEN UUSIKAUPUNKI KOKKOLA ALHOLMA PARKANO TURKU HANKO RAAHE YLIVIESKA KOLARI SEINÄJOKI ÄÄNEKOSKI TAMPERE ROVANIEMI OULU LAHTI RIIHIMÄKI 7 8 SALO KARJAA TORNIO HAAPA- MÄKI 7 KEMI TUOMIOJA HELSINKI HAAPAJÄRVI JYVÄS- KYLÄ 6 1 2 KAJAANI IISALMI KUOPIO KEMIJÄRVI MIKKELI KOUVOLA KELLOSELKÄ ÄMMÄN- SAARI KONTIOMÄKI TALVI- VAARA SIILINJÄRVI VIINI- JÄRVI IMATRA LUUMÄKI KOTKA 5 SOKLI SAVONLINNA 3 VARTIUS NURMES 5 LIEKSA JOENSUU 1 2 3 5 6 7 8 Pisararata ja HELRA (Helsingin ratapiha) Nostaa lähiliikenteen palvelutasoa Mahdollistaa junavuorojen lisäämisen lähi- ja kaukoliikenteessä Parantaa Helsingin ratapihan toimivuutta Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki Perusparannus ja sähköistys (Iisalmi-Ylivieska) Mahdollistaa tavaraliikenteen kasvun Luumäki-Imatra-osuuden välityskyvyn ja palvelutason parantaminen Lisää vilkkaan rataosan välityskykyä Rataverkon sähköistyksen jatkaminen Jyväskylä-Äänekoski, Pori-Mäntyluoto, Laurila- Tornio, Siilinjärvi-Kemira, Hanko-Hyvinkää, Pieksämäki-Joensuu, Niirala-Säkäniemi, Joensuu-Uimaharju, pienet täydennyskohteet Parantavat logistiikan tehokkuutta ja palvelutasoa, vähentävät päästöjä Ratapihaparannukset Kuopio, Joensuu Tehostaa ratapihojen toimintaa ja turvallisuutta Orivesi-Jämsänkoski Nopeuttaa reittiä (tavoite Helsinki-Jyväskylä alle kolmen tunnin), mahdollistaa lisätarjonnan Lisää tavaraliikenteen kapasiteettia Espoon kaupunkirata, rantaradan parannus Lisää kapasiteettia, parantaa täsmällisyyttä ja lähiliikennetarjontaa Kouvola-Kotka/Hamina Palvelutason parantaminen
Keskeiset sähköistyshankkeet 2015-2025 Kiireellisimmät hankkeet - Jyväskylä-Äänekoski - Iisalmi-Ylivieska Muut tärkeät hankkeet - Pori-Mäntyluoto - Siilinjärvi-Kemira - Iisalmi-Ylivieska-hankkeen myötä saatavissa järjestelmän tehokkuudelle lisähyötyjä - Hanko-Hyvinkää - Korvaa merkittävän dieselvetosuoritteen logistiikassa, mahdollistaa sähkövetoisen matkustajaliikenteen Hankoon - Laurila-Tornio/Haaparanta Lisäselvityksiä vaativat hankkeet - Pienet täydennyskohteet: Kemi-Veitsiluoto, Hämeenlinna-SSAB, Jämsä-Kaipola - Joensuun ympäristön sähköistys: Säkäniemi-Niirala, Joensuu-Uimaharju, Pieksämäki-Joensuu
Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-osuuden parantaminen Vilkkain sähköistämätön rataosa Iisalmi-Ylivieska-sähköistys avaa mahdollisuuden kehittää koko Pohjois- Suomen rautateihin tukeutuvien elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukykyä. Parantaa liikenteenhoidon häiriöhallintaa. Mahdollistaa myös Seinäjoki-Oulurataosalle tehtyjen parannusten täysmittaisen hyödyntämisen Kokkolan sataman kuljetukset Kokkolan sataman kautta kulki 6, miljoonaa tonnia tavaraa rautateitse vuonna 201. Rataverkon kokonaisliikenteestä Kokkolan kautta kulki noin 17 %. Vuodesta 2008 Kokkolan rautatieliikenne on kasvanut 8 %. Hanke tulisi toteuttaa alkuperäisessä laajuudessaan (sähköistys, pitkät kohtauspaikat, Iisalmen kolmioraide). Sekä Kokkolan satama että VR-konserni ovat tehneet isoja investointeja koko kuljetusjärjestelmän tehostamiseksi, luottaen hallituksen jo tekemiin päätöksiin Iisalmi-Ylivieska-sähköistyksestä 6
Luumäki Imatrankoski Hankkeen tavoitteet Poistetaan junaliikenteen pullonkaulat kaksoisraideosuuksilla ja kohtauspaikoilla Suurin sallittu akselipaino 25 tn Suurin sallittu nopeus 200 km/h Kustannusarvio ollut 380 M (kaksoisraide koko matkalle) Mahdollistaa rajan ylittävän tavaraliikenteen ajamisen Imatrankosken kautta Hyödyt Mahdollistaa ennustetun tavara- ja henkilöliikenteen kasvun Parantaa merkittävästi - rautatieliikenteen kilpailukykyä (liikennöintikustannukset, joustavuus, täsmällisyys, välityskyky, nopeus, päästöt) - metsäteollisuuden ja alueen muun teollisuuden toimintaedellytyksiä - mahdollisuuksia ohjata rajaliikennettä uusille reiteille
Lahdenperä Jämsä( Jämsänkoski)-rataoikaisu Tampere Jyväskylä-radan välityskyky estää liikenteen kehittämistä Rataosuus Orivesi-Jyväskylä yksiraiteinen Junien rajalliset kohtaamismahdollisuudet pidentävät matka-aikoja yhdellä Suomen tärkeimmistä yhteysväleistä Metsä Groupin suunniteltu investointi Äänekoskella kasvattaa tavarajunamääriä myös Tampere Jyväskylä-välillä Lahdenperän ja Jämsän ( Jämsänkosken) välinen 1 km:n oikaisu ja kaksoisraide nykyisen kaarteisen ja mäkisen ratalinjan tilalle poistaisi merkittävän pullonkaulan rataverkolta - Hanke palvelisi tehokkaasti sekä matkustaja- että tavaraliikennettä - Saadaan kasvatettua etenkin liikenteen keskimääräisiä, mutta myös nopeimpia matka-aikoja
Pisararata ja Helsingin ratapihan parantaminen (HELRA) Pisaraa tarvitaan kasvavien kauko- ja lähiliikenteen matkustajamäärien sujuvaan liikennöintiin. HELRA eli Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen parantaa ratapihan häiriöherkkyyttä. Sen avulla ruuhkatuntien junamäärää voidaan nostaa n. 20 %. Pisara tekee Helsingin asemasta läpiajettavan ja poistaa nykyisen ratapihan ahtauden. Pelkkä HELRA ei pidemmällä aikavälillä riitä kasvavan liikenteen hoitamiseen. Pisara ja HELRA parantavat täsmällisyyttä: Pisararata varmistaa tehokkaan junaliikenteen laajalla alueella. Nyt junaliikenteen ongelmat laajentuvat helposti valtakunnallisiksi häiriöiksi, kun lähi- ja kaukojunaliikenne vaikuttavat toisiinsa. Pisara mahdollistaa kaukoliikenteen kehittämisen ja avaamisen kilpailulle: Kun osa lähiliikenteestä siirtyy tunneliin, kaukoliikenne saa tarvitsemaansa tilaa ratapihalla Pisraan avulla uudet ratasuunnat mahdollisia (Espoo-Lohja-Salo ja Lentorata)
Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Joukkoliikenteen ostomäärärahat Nykyinen ostovoima pitää säilyttää, jotta liikenteen laajuus säilyy Ratamaksut Ratamaksuja ei pidä nostaa, sillä se heikentäisi joukkoliikenteen kilpailukykyä ja lisäisi teollisuuden logistisia kustannuksia Joukkoliikenteen arvonlisävero Joukkoliikenteen alempi arvonlisäverokanta pitää säilyttää Väylämaksut Väylämaksuja pitää alentaa pysyvästi, jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle huojennukselle Tavaraliikenteen ratavero Teollisuuden kustannusten alentamiseksi ratavero pitää poistaa pysyvästi, jatkoksi vuosille 2015-2017 päätetylle poistolle Raideliikenteen sähkön valmistevero Valmisteverovapautta eli nykykäytäntöä pitää jatkaa Rautatieliikenteen käyttämän polttonesteen verotus Rautatieliikenteelle tulee kompensoida polttonesteen verotusta maantieliikenteen tapaan