90. Kuntien tukeminen S e l v i t y s o s a : Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kuntaja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin. Keskeiset uudistukset Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Iäkkäiden kotihoidon palveluvalikoimaa laajennetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselle. Maakuntien perustamisen valmistelu käynnistetään. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja 2016 arvio 2017 arvio Laskennalliset kustannukset 0 5-vuotiaat euroa/asukas 8 675,06 8 526,32 6-vuotiaat euroa/asukas 9 196,48 9 039,31 7 12-vuotiaat euroa/asukas 7 543,09 7 574,22 13 15-vuotiaat euroa/asukas 12 946,42 13 003,35 16 18-vuotiaat euroa/asukas 4 129,97 4 145,92 19 64-vuotiaat euroa/asukas 1 063,97 1 066,49 65 74-vuotiaat euroa/asukas 2 183,79 2 156,32 75 84-vuotiaat euroa/asukas 5 905,02 5 836,22 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 799,69 19 640,73 Sairastavuuden mukaan 1 167,69 1 177,94 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 90,73 91,53 Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 279,77 282,23 Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 965,15 1 982,39 Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 39,54 39,88 Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 385,06 388,44 Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 425,26 428,99 Lisäosat Syrjäisyys euroa/asukas 208,16 210,03 Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 643,84 2 667,63 Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,17 63,74 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen 2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen 4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin 5) maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
6) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan maakuntahallinnon perustamisen valmistelua ja väliaikaishallinnon ICT-muutostuen valmistelua sekä tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi. Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet 2 000 000 Maakuntien perustamisen ICT-muutostuki 7 000 000 Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö 1 000 000 Yhteensä 10 000 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtakunnallinen ICT-muutosohjelma 1 000 Väliaikaishallinnon resurssit ICT-muutoksen valmisteluun 6 000 Yhteensä 7 000 2017 talousarvio 10 000 000 2016 II lisätalousarvio 4 000 000 2016 talousarvio 3 000 000 2015 tilinpäätös 9 465 000 22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 14 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maakuntauudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin 2) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen maakuntauudistuksen toimeenpanoon ja muiden hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Palvelukeskusten perustamisen valmistelu 4 000 Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu 1 800 Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve 8 000 Muutostuki- ja kehittämishankkeet 400 Viestintä ja kenttätyö alueilla 100 Yhteensä 14 300 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Muutostuki- ja kehittämishankkeet 100 Palvelukeskusten perustamisen valmistelu 4 000 Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu 1 400 Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve 8 000 Yhteensä 13 500 Momentin nimike on muutettu. 2017 talousarvio 14 300 000 2016 talousarvio 800 000 2015 tilinpäätös 600 000 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään 25 300 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset 26 826 836 ikärakenne 18 789 920 sairastavuus 6 418 012 työttömyys 502 590 kaksikielisyys 100 549 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
vieraskielisyys 622 999 asukastiheys 197 680 saaristoisuus 14 855 koulutustausta 180 231 Kuntien rahoitusosuus 20 055 743 Valtionosuus 6 771 093 Lisäosat 311 669 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 700 925 V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 10 970 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 382 Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 666 Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382 Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 752 456 Yhteensä 8 558 543 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,24. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2015/2016 asukasluku on 5 458 325. Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut toimenpiteet Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,61 prosentista 25,24 prosenttiin vuonna 2017. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,46 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 000 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,13 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalvelujen ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2014 toteutuneiden tietojen perusteella lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 34 550 000 eurolla. Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 90 000 000 euroa vuonna 2017. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettolisäyksenä 59 609 000 euroa muutosten johdosta. Vanhusten kotihoitoon ja sotaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 10 000 000 euron lisäys, josta tämän määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä huomioitu 4 800 000 euroa. Lisäys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
kohdennetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vanhusten kotihoitoon. Määrärahalla kehitetään iäkkäiden ihmisten kotihoidon palveluvalikoimaa kunnissa sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) muuttamisesta siten, että laista poistetaan eräitä osatehtäviä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 8 884 000 euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä niihin liittyvien asetusten muuttamisesta siten, että terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19 153 000 euroa muutoksen johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan 1.1.2017 alkaen. Hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä hoidettavaa kohti olisi jatkossa 0,40 0,50 aiemman 0,50:n sijasta vanhainkotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 310 000 euroa muutoksen johdosta. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa) Perushinta Laskennallinen kustannus Ikärakenteen mukaan 0 5-vuotiaat (8 516,30 euroa/as) 3 023 261 6-vuotiaat (9 028,68 euroa/as) 557 927 7 12-vuotiaat (7 565,50 euroa/as) 2 719 449 13 15-vuotiaat (12 988,38 euroa/as) 2 254 224 16 18-vuotiaat (4 141,13 euroa/as) 739 436 19 64-vuotiaat (1 065,26 euroa/as) 3 422 556 65 74-vuotiaat (2 153,77 euroa/as) 1 376 106 75 84-vuotiaat (5 829,35 euroa/as) 1 979 968 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 617,84 euroa/as) 2 716 992 Sairastavuuden mukaan (1 177,94 euroa/as) 6 418 012 Työttömyyden mukaan (91,53 euroa/as) 502 590 Kaksikielisyyden mukaan (282,23 euroa/as) 100 549 Vieraskielisyyden mukaan (1 982,39 euroa/as) 622 999 Asukastiheyden mukaan (39,88 euroa/as) 197 680 Saaristoisuuden mukaan (388,44 euroa/as) 14 855 Koulutustaustan mukaan (428,99 euroa/as) 180 231 Yhteensä 26 826 836 Kuntien rahoitusosuus Asukasluku 5 458 325 Rahoitusosuus, euroa/as 3 674,34 Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 055 742 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa) Perushinta Syrjäisyyden mukaan (210,03 euroa/as) 111 912 Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,74 euroa/as) 196 164 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 667,63 euroa/as) 3 593 Yhteensä 311 669 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto 1 303 632-602 707 700 925 V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto 21 375-10 405 10 970 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 382 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa) Valtionosuuden vähennykset vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 301 verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -17 180 valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -569 siirto momentille 29.01.02-1 701 järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -10 971 indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016-34 394 indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2017-64 463 kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta -330 847 valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -382 kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -342 837 Vähennykset yhteensä -826 878 Valtionosuuden lisäykset työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549 v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497 v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000 v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000 v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000 v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500 v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500 v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000 v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 262 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio 303 000 maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488 oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 25 300 kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 500 Lisäykset yhteensä 1 579 334 Muu rahoitus (1 000 euroa) Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset 5 666 Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aikuisten hammashuollon säästö -1 280 Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -19 153 Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 37 653 Edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus -50 000 Indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus -74 800 Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky) -342 837 Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentille 32.40.05) -433 Kuntien maksuosuus perustoimeentulotukimenoista -330 847 Lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus 7 317 Muut muutokset -3 109 Omaishoidon kehittäminen 75 000 Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 174 Oppilaitosten perustamishankkeet -4 900 Perhehoidon kehittäminen 15 000 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys -30 700 Päivystysjärjestelmän uudistaminen -1 984 SADe-rahoituksen palautus 2 378 Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -147 Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -9 238 Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -30 391 Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 34 550 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen -6 310 Vanhuspalvelulain eräiden tehtävien poistaminen -8 884 Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut 4 800 Veroperustemuutosten kompensaatio 303 000 Verotulotasauksen muutos 16 270 Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos -9 389 Yhteensä Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen. -428 260 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
2017 talousarvio 8 558 543 000 2016 II lisätalousarvio 40 848 000 2016 talousarvio 8 986 803 000 2015 tilinpäätös 8 485 448 061 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 27 125 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 :n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 2) lain 44 :n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 :n mukaisten erityisiin selvityksiin. S e l v i t y s o s a : Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 :ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 :ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Yhdistymisavustus vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta 2 400 vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta 3 900 vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta 3 174 Yhteensä, 9 liitosta 9 474 Valtionosuusmenetysten kompensaatio vuoden 2017 yhdistymiset 1 051 vuoden 2016 yhdistymiset - vuoden 2015 yhdistymiset 839 vuoden 2014 yhdistymiset - vuoden 2013 yhdistymiset 15 361 Yhteensä 17 251 Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 400 Kaikki yhteensä 27 125 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
2015 toteutuma 2016 toteutuma 2017 arvio Kuntien yhdistymisiä 3 4 2 Kuntien määrän vähennys 3 4 2 Määräraha, milj. 34,2 25,6 27,1 josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. 5,7 5,2 3,0 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset -600 Valtionosuusmuutosten kompensaatio 1 051 Yhdistymisavustuksen muutos 1 100 Yhteensä 1 551 2017 talousarvio 27 125 000 2016 talousarvio 25 574 000 2015 tilinpäätös 34 164 743 (34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2016 talousarvio 520 000 2015 tilinpäätös 520 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10