Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta ala (ha): 14234 Hallinnoll.alue: Kunta: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n) Vastuutaho: Alueen kuvaus: Uudenmaan ympäristökeskus Natura 2000 alue on laaja Kirkkonummen rannikkoa kiertävä vyöhyke, joka ulottuu lännessä Inkoon Sommarnille ja idässä lähes Espoon rajalle saakka. Alue on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita. Siinä on mukana rannikkoa sekä sisä, väli ja ulkosaaristoa ympäröivine vesialueineen. Kirkkonummen rannikolta on mukana Järsö ja Porkkalanniemen länsiosa, sisäsaaristoa edustaa Upinniemen saaristo ja ulkosaariston luotoja monet luodot ja pienet saaret. Saaret ja mannerranta ovat pääosin kalliorantaisia ja karuja. Lähinnä Sommarnilla ja paikoin Upinniemen saaristossa on myös hiekkarantoja. Sisäsaariston suurimmilla saarilla on paikoin edustavia lehtoja. Upinniemen saaristo alueen länsiosassa on suljettua puolustusvoimien käytössä olevaa aluetta. Useilla saarilla näkyy merkkejä ajalta, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattuna Neuvostoliiton käyttöön. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. Natura alueen keskiosissa on muutamia runsaasti käytettyjä virkistysaluesaaria. Myös Porkkalanniemi on tärkeä virkistysalue. Sommarn, Rönnskär ja Porkkalanniemen rantakalliot ovat erittäin merkittäviä linnuston muutontarkkailupaikkoja. Kohdan 3.1. tiedot koskevat alueeseen sisältyvän psci alueen FI0100026 luontotyyppejä. Alue on erittäin tärkeä useiden lintulajien pesimäympäristönä ja ennenkaikkea muutonaikaisena levähdys ja ruokailualueena Alueella levähtää kevätmuuton aikana tuhansia vesilintuja, mm. allihaahka. Pesivä merilinnusto on runsas, mutta alueen saarilla ja mannerrannoilla on myös monipuolinen metsälajisto. Mm. Sommarnin saarella pesii noin kolmekymmentä lintulajia. Erityisesti Sommarnin hiekkarannat ovat tärkeitä ruokailualueita linnuille. Kallioisella Järsön saarella tavataan pesivänä kangaskiuru. Suojelutilanne (%): Yksityinen luonnonsuojelualue 2 Valtion luonnonsuojelualue 4 Ei suojeltu 94 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Natura alueen toteutuskeino on luonnonsuojelulaki, maankäyttö ja rakennuslaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. 1
Olemassa olevat luonnonsuojelualueet Natura alueella on 9 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Suurin niistä on asetuksella rauhoitettu Träskö lähivesineen. Samaan Porkkalan saariston luonnonsuojelualueeseen kuuluvat myös Söderskärin länsiosa ja Västerlandet. Träskön kansallispuisto perustettiin 1930 luvulla, mutta lakkautettiin Porkkalan vuokra aikana. Luonnonsuojelualue perustettiin uudelleen 1995. Vuonna 1999 perustetun Segelkobbarna luonnonsuojelualueen rauhoituksen tarkoituksena on turvata lintujen pesimärauha ulkosaariston tyypillisillä lintusaarilla. Luonnonsuojelualueeseen sisältyy kaksi saarta ympäröivine vesialueineen. Muut Natura alueella olevat luonnonsuojelualueet ovat lännestä lukien Sommaröarna Inkoossa, Galjonsgrundin saariryhmä vesineen Porkkalanniemen eteläpuolella, Salmenin saariryhmä edellisen eteläpuolella, Sannskärin luoto Mellan Styrskärin eteläpuolella, Kanskogbrottenin ja Bergstadbrottenin karit vesineen Stora Mickelskärenin kaakkoispuolella, Hagan saaret ja luodot (mm. Enbusken ja Rönnbusken) vesineen edellisten pohjoispuolella, Brändön linnustonsuojelualue Stora Brändön eteläosassa ja eteläpuolisilla saarilla sekä useita saaria käsittävä Galjonsgrundin linnustonsuojelualue Natura alueen koillisosassa. Natura alueen perustaminen ei muuta luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä. Natura alueen toteuttaminen maankäyttö ja rakennuslain nojalla: Natura alue kuuluu pääosin rakennuslain voimassa ollessa vahvistettujen yleiskaavojen alueisiin. Maankäyttö ja rakennuslain 211 :n nojalla kaavat ovat voimassa maankäyttö ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Upinniemen saaristoa ja Sommarnia lukuun ottamatta koko Natura alue kuuluu Kirkkonummen rannikon ja saariston osayleiskaava alueeseen. Kaava on vahvistettu lokakuun 1996 alussa. Länsipuolisko Porkkalanniemeltä Salgrundenin saariin saakka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jotka eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, Naturaalueen toteutuskeino on maankäyttö ja rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset. Natura alueeseen kuuluu osayleiskaavalla toteutettavia SL, SL/EP, MU, MU/s, VR, VR 1 ja VR/EP alueita. Yhteistä näille on, että rakennusoikeudet on sijoitettu saman maanomistajan muille alueille. SL alueilla on kaivamis, louhimis, täyttämis tai tasoittamistyö, puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide luvanvarainen siten kuin rakennuslain 124a :ssä on säädetty. Tämä toimenpidekielto on voimassa maankäyttö ja rakennuslain 211 :n nojalla lain 128 :n mukaisena maisematyölupaa edellyttävänä toimenpiderajoituksena. SL/EP alueella on luonnonsuojelun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat suojelun tarkoituksen. MU alueella on sallittu maa ja metsätalouden harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen. MU/s alueella on lisäksi käytön suunnittelussa kiinnitettävä huomiota niihin maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja muihin vastaaviin arvoihin, jotka ovat aluemerkinnän perusteena. VR alueella sallitaan yleisen retkeily ja ulkoilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja polkujen rakentaminen. Alueella saa olla asuntoja ja niiden 2
sivuasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat osayleiskaavan vahvistamisajankohtana jo mainitussa käytössä. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa lisätä eikä vapaa ajan asuntoja muuttaa pysyviksi asunnoiksi. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma. VR 1 alueella sallitaan veneily ja virkistystoimintaa palvelevien tilojen, laitteiden ja rakennelmien rakentaminen. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle on tarvittaessa laadittava käyttäsuunnitelma. VR/EP alueella on retkeilyn ja ulkoilun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Upinniemen saaristo Upinniemen saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on Metsähallituksen hallinnassa ja puolustusvoimien käytössä olevaa valtionmaata, jolla olevat puolustushallinnon käyttötarpeet säilytetään. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi Metsähallituksen ja puolustushallinnon yhteistyönä laaditaan tarvittaessa hoito ja käyttösuunnitelma. Vesialueet: Muilla kuin luonnonsuojelualueisiin kuuluvilla vesialueille linnuston kannalta tärkeät elinympäristöt turvataan vesioikeudellisen lupajärjestelmän ja luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännösten avulla. Itämeren rannikko ja merialueiden suojelualueverkosto Aluetta ehdotetaan Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikkoja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Tällä ei ole oikeusvaikutuksia yli sen, mitä johtuu jo Natura 2000 verkostoon kuulumisesta. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Luontodirektiivin luontotyypit (% ): 1110 1150 1170 1210 1230 1620 1630 1640 3160 6430 8220 9010 9050 91D0 Vedenalaiset hiekkasärkät *Rannikon laguunit Riutat Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot Itämeren boreaaliset luodot ja saaret *Itämeren boreaaliset rantaniityt Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuu Humuspitoiset lammet ja järvet Kostea suurruohokasvillisuus Kasvipeitteiset silikaattikalliot *Boreaaliset luonnonmetsät Boreaaliset lehdot *Puustoiset suot 3
Luontodirektiivin liitteen II lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnut: A506 A234 A223 A215 A001 A193 A246 A224 A002 A194 A166 A007 A236 A338 A320 A104 A190 A409 x x x A068 A045 allihaahka harmaapäätikka helmipöllö huuhkaja kaakkuri kalatiira kangaskiuru kehrääjä kuikka lapintiira liro mustakurkku uikku palokärki pikkulepinkäinen pikkusieppo pyy räyskä teeri uhanalainen laji uhanalainen laji uhanalainen laji uivelo valkoposkihanhi Muuttolinnut: härkälintu harmaahaikara harmaasorsa idänuunilintu jouhisorsa karikukko kuovisirri lapasorsa lapasotka 4
lapinsirri mustalintu nuolihaukka pikkusirri pilkkasiipi pulmusirri punajalkaviklo riskilä ristisorsa ruokki selkälokki tuulihaukka Muuta lajistoa: alli haahka haapana harmaalokki isokoskelo kalalokki kanadanhanhi kyhmyhaahka kyhmyjoutsen merihanhi meriharakka merilokki merimetso metsäviklo rantasipi silkkiuikku sinisorsa suosirri tavi telkkä tukkakoskelo tukkasotka tylli M 5
valkoviklo haisukurjenpolvi jänönsalaatti käärmeenpistoyrtti kalliokohokki keihäsvuohennokka keltamaite kenttäorakko E ketopiippo kevätesikko kupulimaska M lehtokielo liuskaraunioinen mäkilitukka mäkirikko merikaali merikaali merisinappi morsinko pähkinäpensas pensaikkotatar rantavehnä ruohokanukka saarni särmäputki suola arho suovalkku tahma ailakki tammi verikurjenpolvi 6