Sähköinsinööritoimisto Hintsala Oy Ruutihaantie 2B Puh. 08-410440 Gsm: 0500-768161 84100 YLIVIESKA Fax. 08-425540 Sähköposti: jarmo.hintsala@yritysnet.com SÄHKÖSELOSTUS YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS KIRKKOTIE 4 84100 YLIVIESKA SANEERAUS SOSIAALITILAT JA VÄLINEHUOLTO SÄH 970
1 Sisällys A KIINTEISTÖHALLINTO... 3 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA... 3 A01 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 3 B RAKENNUTTAMINEN... 3 B2 SUUNNITTELU... 3 B21 ARKKITEHTISUUNNITTELU... 3 B22 RAKENNESUUNNITTELU... 3 B23 LVI-SUUNNITTELU... 3 B24 SÄHKÖSUUNNITTELU... 4 B3 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKKOIHIN... 4 B32 JAKELUVERKKOYHTIÖ... 4 B33 TELEVERKKOYHTIÖT... 4 B6 LIITTYMISMAKSUT... 4 C TYÖMAATEKNIIKKA... 4 C9 ERITYISKULUT... 4 H SÄHKÖJÄRJESTELMIEN JAKELU- JA... 5 KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT... 5 H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET... 5 H01 URAKAN LAAJUUS... 5 H011 Suoritusvelvollisuus uusien ja uusittavien asennusten osalta... 5 H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet... 5 H014 Rakennusaikainen käyttö... 6 H02 ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS... 6 H03 SÄÄDÖSPERÄISET TARKASTUKSET... 6 H031 Käyttöönottotarkastukset... 6 H032 Varmennustarkastukset ja käyttöönottotarkastukset... 6 H033 Muut tarkastukset... 7 H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta... 7 H04 VASTAANOTTO... 7 H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset... 7 H043 Toimintakokeet... 8 H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA... 9 H051 Sopimuspiirustukset... 9 H053 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset... 9 H054 Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen... 10 H055 Työmaan piirustuskäytäntö... 10 H056 Luovutuspiirustukset... 10 H057 Piirustuskustannukset... 12 H06 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET... 12 H061 Tarvikkeet... 12 H062 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus... 13 Yleistä:... 13 H063 Työn suorittaminen... 14 H064 Metallipintojen pintakäsittely... 14 H065 Merkinnät ja merkintätarvikkeet... 14 H0651 Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat... 15
2 H0652 Kojeisto- ja keskustunnukset... 15 H0653 Johto- ja johdintunnukset... 15 H0654 Laitteiden ja laitteistojen tunnukset... 16 H066 Johdot ja niiden varusteet... 16 H067 Putkitukset ja rasioinnit... 17 H1 ASENNUSREITIT... 19 H100 Yleistiedot... 19 H101 Kaapelihyllyjärjestelmä... 19 H102 Johtokanavat ja sähkölistat... 20 H105 Läpiviennit... 21 H2 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT... 22 H202 0,4 kv pääjakelujärjestelmät... 22 H2021 0,4 kv liittymisjohdot... 22 H2023 Keskukset... 22 H2025 Nousujohdot... 23 H2026 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset... 23 H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 24 H301 Voimaryhmäjohdot... 24 H401 Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot... 25 H5 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 25 H501 Valaisimet ja lamput... 25 H506 Turvavalaistusjärjestelmä... 25 H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET... 26 H603 Erilliset sähkölämmitysjärjestelmät... 26 H7 MUUT JÄRJESTELMÄT... 26 H702 Kojeet... 26 J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT... 27 J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET... 27 J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT... 27 J201 Antennijärjestelmät... 27 J202 Äänentoistojärjestelmä... 27 J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT... 28 J305 Ajannäyttöjärjestelmä... 28 J310 Kosteushälytysjärjestelmä... 28 J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 28 J402 Työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä... 28 J405 Videovalvontajärjestelmä... 29 J407 Paloilmoitinjärjestelmä... 30 J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT... 32 J501 Yleiskaapelointijärjestelmä... 32 J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT... 33 J701 Rakennusautomaatiojärjestelmä... 33
3 KOHTEEN YLEISTIEDOT A A0 A01 KIINTEISTÖHALLINTO YLEISTIEDOT KOHTEESTA RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Ylivieskan terveyskeskus Kirkkotie 4, 84100 YLIVIESKA Saneeraus sosiaalitilat ja välinehuolto B B2 B21 RAKENNUTTAMINEN SUUNNITTELU ARKKITEHTISUUNNITTELU Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kyöstintie 29 84100 YLIVIESKA Kimmo Heikkilä 0400587834 kimmo.heikkila@paloranta.fi B22 RAKENNESUUNNITTELU B23 LVI-SUUNNITTELU Insinööritoimisto E. Jaatinen Oy Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Eero Jaatinen 0505143137 eero.jaatinen@ejoy.fi
4 B24 SÄHKÖSUUNNITTELU Sähköinsinööritoimisto Hintsala Oy Jarmo Hintsala Ruutihaantie 2B 84100 YLIVIESKA Puhelin: 08-410440 Faksi: 08-425540 GSM: 0500-768161 Sähköposti: jarmo.hintsala@yritysnet.com B3 B32 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKKOIHIN JAKELUVERKKOYHTIÖ Herrfors Oy B33 TELEVERKKOYHTIÖT Elisa Oyj B6 LIITTYMISMAKSUT Liittymiin ei tule muutoksia. C C9 TYÖMAATEKNIIKKA ERITYISKULUT Vanhojen sähköasennusten purkutyöt kuuluvat urakkaan. Käyttökelpoiset laitteet jäävät rakennuttajan hallintaan. Urakoitsija siirtää ne työmaalla osoitettuun paikkaan. Hävitettävät tavarat urakoitsija toimittaa työmaan jätelavoille. Loisteputket, akut yms. ongelmajätteet toimitetaan omalle lavalleen. Jätelavat ja niiden tyhjennys RU:ssa. Ennen purkutöitä on selvitettävä asennusalueen käyttöön jäävät laitteet, joita ei tietenkään pureta.
5 Jännitekatkot tehdään sellaisena aikana, ettei niistä ole haittaa rakennuksessa tapahtuvalle toiminnalle. Katkoista on aina sovittava hyvissä ajoin etukäteen. Urakoitsija on velvollinen ennen tarjouksen jättämistä tutustumaan työmaahan ja ottamaan huomioon kaikki sähköasennuksiin liittyvät asiat. H SÄHKÖJÄRJESTELMIEN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Työ tehdään voimassa olevia määräyksiä noudattaen (SFS 6000). Saneerattavalla alueella ei ole lääkintätiloja. H01 URAKAN LAAJUUS Urakka käsittää piirustuksissa esiintyvän rakennuksen sähköjärjestelmien ja sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset. Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja urakoitsija sähköurakoitsijaa. H011 Suoritusvelvollisuus uusien ja uusittavien asennusten osalta Urakka käsittää kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, - johtojen ja järjestelmien hankinnan ja asennukset täyteen käyttökuntoon, ellei jostakin ole erikseen toisin määrätty. H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet Urakasta muille kuin sähköurakan osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä velvollisuudet muiden kuin sähköurakan osapuolten töistä ja hankinnoista urakoitsijan sähköasennustöihin on esitetty urakkarajaliitteessä.
6 H014 Rakennusaikainen käyttö Lopullisiksi jäävien laitteiden tms. käytön ohjeet on esitetty urakkarajaliitteessä. H02 ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS Asiakirjojen pätevyysjärjestys on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 13 mukainen. Sähköurakassa sisäisissä asiakirjoissa seuraava täsmennys: j) sähköselostus k) määrälasketut kaaviot ja taulukot l) muut kuin määrälasketut kaaviot ja taulukot m) muut sopimuspiirustukset n) muut laatuvaatimukset ja työselosteet H03 SÄÄDÖSPERÄISET TARKASTUKSET Urakkaan sisältyvät säädösperäisten tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. H031 Käyttöönottotarkastukset Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus sekä paloilmoitinliikkeen suorittama paloilmoitusjärjestelmän käyttöönottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastusten pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. H032 Varmennustarkastukset ja käyttöönottotarkastukset Sähkölaitteiston varmennustarkastuksen suorittaa valtuutettu tarkastaja. Paloilmoitinjärjestelmän käyttöönottotarkastuksen suorittaa TUKES:in hyväksymä tarkastuslaitos urakoitsijan tilauksesta. Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle. Tarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan.
7 H033 Muut tarkastukset Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmän toiminnan ja asennukset tarkistaa paloviranomainen. H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta Paloviranomainen: Jokilaaksojen pelastuslaitos H04 H042 VASTAANOTTO Tarkistusmittaukset ja koestukset Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset ennen jännitteen kytkemistä: -suojajohtimien, PEN-johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus mitataan jännitteelle alttiin osan (pistorasian suojakoskettimen, kiinteästi asennetun sähkölaitteen johtavien osien tai potentiaalintasaukseen liitetyn osan) sekä näitä lähinnä olevan pääpotentiaalin tasaukseen liitetyn pisteen (esim. metalliputkisto tai toinen sähkölaite) välinen suojajohtimen resistanssi. Mittaus tehdään laitekohtaisesti. Resistanssiarvo saa yleensä olla korkeintaan n. 1. Mikäli suojajohtimet ovat pitkiä, voi arvo olla suurempikin. testi tehdään käyttämällä jännitelähdettä, jonka kuormittamaton jännite on 4-24 V tasa- tai vaihtojännitettä ja jonka minimivirta on 200 ma -eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N PE (TN-S-järjestelmässä) mittauksella varmistetaan, että jännitteiset osat ovat riittävästi eristettyjä maasta vaihejohtimet ja nollajohdin yhdistetään mittaus tehdään eristysresistanssimittarilla koejännite normaalisti 500 VDC, jolloin eristysresistanssi vähintään 1,0 M ellei ylijännitesuojia, ylijännitteelle herkkiä sähkölaitteita yms. voida kohtuudella erottaa erottaa verkosta mittauksen ajaksi, voidaan mittausjännitteenä käyttää 250 VDC. Tällöinkin eristysresistanssin on oltava vähintään 1,0 M SELV- ja PELV-piirillä koejännite 50 VDC, jolloin eristysresistanssi oltava vähintään 0,50 M mittaus tehdään esim. keskuskohtaisesti. Kontaktorien ja vastaavien jälkeiset lähdöt on mitattava erikseen. kulutuskojeiden ei mittauksen aikana tarvitse olla kytkettynä verkkoon -SELV- ja PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus -lämmitysjohtojen eristysvastus- ja vastusmittaukset Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun em. mittaukset on suoritettu ja mahdolliset virheet korjattu.
8 Jännitteen kytkemisen jälkeen suoritetaan seuraavat mittaukset: -oikosulkuvirtamittaukset koska mittaus tehdään yleensä huoneenlämpöisissä, kuormittamattomissa johtimissa, tulee mitatun arvon olla 25 % suurempi kuin suojalaitteen toimintarajavirta. Näin ollen laskemalla (+80 C) ja mittaamalla saadut arvot ovat vertailukelpoisia. Esim. johdonsuojakatkaisijalla C16 A pienin laskemalla saatu toimintavirta on 160 A (0,4 ja 5,0 s) ja vaadittu mitattu arvo 200 A. mittaukset tehdään ryhmän pisimmässä johtohaarassa -napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen) -jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille) -kytkin-, käyttö- ohjaus- ja lukituslaitteiden toiminnan testaus -ohjauspiirien toiminnan kokeilu -valvonta- ja hälytyspisteiden toiminnan kokeilu -vaihejärjestyksen mittaus -sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset tässä sähköselostuksessa kunkin järjestelmän kohdalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista pöytäkirjan, joka tulee toimittaa rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. H043 Toimintakokeet Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin edellytetään, että järjestelmät on asennettu lopullisille paikoilleen. Asennusten on oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja viritys. Kuormituskokeet suoritetaan akkuvarmennetuille järjestelmille jännitekatkosta vastaavassa tilanteessa (merkki- ja turvavalaistus-, paloilmoitus-, rikosilmoitus-, LVI-hälytys- yms. järjestelmät) H044 Käytön opastus Urakkaan sisältyy käytön opastusta kaikkien urakkaan kuuluvien järjestelmien osalta niin paljon, että käyttäjä hallitsee järjestelmien normaalin käytön. Erikoisjärjestelmien osalta käytön opastuksen antaa ko. laitetoimittaja. Käytön opastusta annetaan tarvittaessa lisää takuuaikana.
9 H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA Dokumenttien sisällön tulee täyttää hankkeen valmiiksi saattamiselle, luovutuspiirustuksille sekä käyttö- ja huolto-ohjeille tässä selostuksessa asetetut tavoitteet. Kaikki toteutuksen osapuolet huolehtivat tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. H051 Sopimuspiirustukset Sopimusasiakirjojen ja -piirustusten tulkinnanvaraisuudet ja ristiriitaisuudet selvitetään suunnitelmakatselmuksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennuttaja korjaa havaitut puutteet sopimuspiirustuksiin. Sähkösuunnittelija ei tee muita piirustuksia. H053 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset Urakoitsija täydentää sopimuspiirustuksia seuraavasti, laatii seuraavat lisäpiirustukset ja toimittaa seuraavat tiedot: 1. Täydentää vahvavirtajohdotuspiirustukset. 2. Täydentää (keskustoimittaja) jakokeskusten piiri- ja johdotuskaaviot. Piiri- ja johdotuskaavioissa esitetään riviliitinnumerot, kojetunnukset ja kojeliitinnumerot. Tekee vakiopiirikaaviot valaistuksesta yms. tarvittaessa. 3. Toimittaa keskusvalmistajalle piiri- ja johdotuskaaviot. 4. Laatii (keskustoimittaja) toimittamiensa keskusten kokoonpanopiirustukset ja yksilöidyt kojeluettelot. 5. Sähkötekniset tietojärjestelmät yleisesti: järjestelmätiedot korjattuina hankintoja vastaaviksi johdotuspiirustukset täydennettyinä laite- ja pistetunnuksin tarvittavat runkokaapeliluettelot sähköteknisten tietojärjestelmien laitteistojen kytkentäpiirustukset käsittäen kaikki ulkoiset liitännät sekä sisäisen kytkennän siltä osin, kuin se poikkeaa standardikytkennästä sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden ja asennustarvikkeiden tyypit tiedoilla liitinmerkinnöistä sähköteknisten tietojärjestelmien keskusten kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset. 6. Puhelinjärjestelmä: parinumerointi ko. kaavioon valtuutetun teleurakoitsijan ohjeiden mukaisesti 7. Yleiskaapelointijärjestelmä: pisteiden koodimerkinnät ko. kaavioon 8. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä: johdotuspiirustusten täydentäminen ryhmänumeroilla.
9. Reikäpiirustukset: 10 laatiminen yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa, hyväksyttäminen rakennesuunnittelijalla 10. Valaisintaulukko korjattuna hankintoja vastaavaksi. 11. Suunnitelmissa esitetyt laitetyypit ja tavaramerkit korjattuna hankintoja vastaaviksi. 12. Elementtien sähköputkituspiirustukset. Urakoitsija hankkii rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laatimista varten muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden asiakirjoista, kuten laitteiden ja laitteistojen lopulliset teho- ja liityntätiedot, muiden urakoitsijoiden hankintoja vastaaviksi. Toteutuspiirustusaikataulu laaditaan suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin. Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja sähköurakkaan sisältyvät hankinnat ovat hyväksyttyjen asiakirjojen ja piirustusten mukaisia. H054 Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen Urakoitsija tarkastuttaa rakennusaikaiset toteutuspiirustukset rakennuttajalla ennen asennustöihin ryhtymistä ja materiaalitilauksia. H055 Työmaan piirustuskäytäntö Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella laaditaan luovutuspiirustukset. H056 Luovutuspiirustukset Suunnittelija tekee rakennuttajan laskuun: siirtää muutokset tarkepiirustuksista tiedostoihin tallentaa tiedostot cd-levylle ja toimittaa levyn suoraan rakennuttajalle toimittaa tulostustiedostot kopioliikkeeseen Urakoitsija kopioi kustannuksellaan luovutuspiirustussarjat.
11 Luovutuspiirustussarjoihin sisällytetään tarketiedoilla täydennettyjen toteutuspiirustusten lisäksi myös: sähköselostus sähköselostuksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset sähkön jakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukko keskuskohtaisesti tarkastuspöytäkirjat mittauspöytäkirjat järjestelmäkohtien vaatimusten mukaisesti urakkaan sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset. Urakoitsija tarkastuttaa luovutuspiirustukset rakennuttajalla (suunnittelijalla). Urakoitsija täydentää LVI-urakoihin liittyvät piirustukset (laiteluettelot ja säätökaaviot) jakelu- ja ohjauslaitteita koskevilla sähköteknisillä tiedoilla. Urakoitsija varustaa kaikki piirustukset yhdenmukaisella otsikoinnilla ja piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kuka ko. piirustukset laatii. Piirustuksissa tulee olla yhdenmukainen päiväys. Urakoitsija toimittaa tarpeelliset sähkötiedot LVI-huoltokortistoa varten. Urakoitsija toimittaa hyväksyttyjä luovutuspiirustuksia seuraavasti: A4-kokoon taitettuina ja seläkkeillä varustettuina rengaskansioissa: 2 sarjaa rakennuttajalle käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen 1 sarja pääkeskushuoneeseen. Urakoitsija toimittaa jakokeskusten läheisyyteen seinälle tai keskuskomeroon sekä sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen lujan A4-kokoisen muovikotelon, johon sijoitetaan käyttöpiirustukset (paperikopiot) keskuksen pää- ja kokoonpanopiirustuksista ja piirikaavioista sekä tasopiirustus, johon on selvästi ryhmänumeroilla merkitty keskukseen liittyvät ryhmäjohdot. Käyttö- ja huolto-ohjeet: Urakoitsija toimittaa luovutusasiakirjojen yhteydessä 2 sarjaa järjestelmä- tai laitekohtaisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kaikista toimitettavista järjestelmistä. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä vähintään laitetoimittajan antamat seuraavat tiedot: tekniset tiedot valmistajan nimi edustajan nimi käyttöohjeet säätö- ja asetteluarvot sisäiset kytkentäpiirustukset huolto-ohjeet takuutodistukset.
12 H057 Piirustuskustannukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle veloituksetta sopimuspiirustuksista kolme sarjaa paperikopioita sekä yhden sarjan paperikopioita muiden alojen piirustuksista. Urakoitsijalle ei toimiteta tiedostoja. Kaikkien urakoitsijan laatimien ja urakkaan sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointi-, tulostus- ja jakelukustannukset sisältyvät urakkaan. H06 H061 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus. Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin. Urakoitsijan on hyväksytettävä tarvikkeet ja laitteet tämän sähköselostuksen järjestelmäkohtaisten ohjeiden mukaisesti rakennuttajalla, ellei tarvikkeiden tarkkaa tyyppiä ole suunnitelmassa esitetty. Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, urakoitsija valitsee ne itse. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Hyväksyntäkäsittelylle on varattava aikaa kaksi (2) viikkoa asiakirjojen perille tulosta lukien. Vaihdon esittäjän tulee toimittaa tarvikkeiden ominaisuuksia koskeva aineisto sekä korvaavasta että korvattavasta tarvikkeesta. Mikäli korvaava tuote on halvempi, on urakoitsija velvollinen hyvittämään hintaeron kokonaan tilaajalle. Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä, jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa, tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla tavalla. Varaosien on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen sisällöstä. Tarvikkeiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on vältettävä.
13 H062 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus Yleistä: 1. Huonetiloissa, joista on laadittu kalustopiirustus tai seinäprojektiot, kytkimet, pistorasiat ja seinävalopisteet asennetaan näiden piirustuksen mukaan. 2. Kytkimet, painikkeet ja pistorasiat tulee sijoittaa yhdenmukaisesti, kuitenkin ottaen huomioon rakenteiden ja pintamateriaalin asettamat vaatimukset. 3. Kytkin- ja painikeyhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat pystysuorassa. 4. Pistorasiayhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat vaakasuorassa. 5. Pistorasiassa liitetään johtimet siten, että nolla on vasemmalla tai ylimpänä. 6. Vahvavirta- ja heikkovirtajärjestelmien rasioinnit asennetaan kumpikin omien peitelevyyhdistelmien alle. Asennuskorkeudet: 1. Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta mainittu. 2. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet: kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1000 mm kuivan tilan pinta-asennus 1000 mm uppoasennus 1000 mm. 3. Pistorasioiden asennuskorkeudet: kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm porrashuoneiden pistorasiat 1500 mm siivouspistorasiat ovipielissä alimman kytkimen alapuolella muut seinäpistorasiat 200 mm keittiön työtason kohdalla 1200 mm työpöytätason kohdalla johtokanavassa asennuskorkeudet sovitaan tapauskohtaisesti rakennuttajan kanssa kalusteeseen sijoitetavan astianpesukoneen pistorasia alakaapissa 600 mm kylmäkaappiyhdistelmän pistorasia 2200 mm liesituulettimen pistorasia 1800 mm kuivauskaapin pistorasia 2200 mm. 4. Seinävalopisteiden asennuskorkeudet: keittiön työpistevalot 1340 mm WC:n peilivalaisimet 1900 mm yläkaappien yhteyteen asennettavat valaisimet arkkitehdin kalustekuvien mukaisesti. 5. Liitäntärasioiden asennuskorkeudet: lieden liitäntärasia 200 mm.
14 6. Sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden asennuskorkeuksia: sisäänpyyntöjärjestelmän ovikoje 1400 mm huonemerkkilamppu sähköpielessä 1950 mm telepistorasia = pistorasiakorkeus (erillisen peitelevyn alla) paloilmoituspainikkeet 1700 mm kulunvalvonnan painikkeet ja lukijat 1200 mm äänentoistojärjestelmän säädin 1400 mm INVA WC:n hätäkutsupainike 800 mm INVA WC:n hälytyksenpalautuskoje 1400 mm INVA WC:n hälytyskoje 1950 mm (ovipielessä) 7. Huonetermostaatit ja lämpötila-anturit 1500 mm 8. Sisustus-, käyttö- tai rakennustekniset syyt voivat edellyttää käytettäväksi tästä suosituksesta poikkeavia asennuskorkeuksia. H063 Työn suorittaminen Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita ja voimassa olevia alan määräyksiä noudattaen käyttäen ammattitaitoista työvoimaa. Työolosuhteet ja muut työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista ja materiaalitilauksia. H064 Metallipintojen pintakäsittely Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään pohjamaalattuja tehtaalla, katso urakkarajaliite. H065 Merkinnät ja merkintätarvikkeet Urakoitsija esittää ennen töiden aloitusta ehdotuksen jäljempänä mainituista merkintätarvikkeista ja merkinnöistä rakennuttajalle hyväksyttäväksi.
15 H0651 Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat RU merkitsee sähkötilat huonenumeron lisäksi sähkökeskuksen tunnuksella (esim. RK 101) tai muulla tilan sähkölaitteita kuvaavalla nimellä (esim. TELE). Sähkölaitehuoneet ja halleissa keskusten edustat varustetaan eristävin lattiamateriaalein (RU). SU merkitsee SPK-tilan sinisellä standardikyltillä, jos ulkonäköseikat sen sallivat. Muutoin RU merkitsee huoneen, kuten edellä on kuvattu. H0652 Kojeisto- ja keskustunnukset Keskuskaavioiden mukaisesti. H0653 Johto- ja johdintunnukset Seuraavat johdot merkitään molemmista päistä ja haaroituksista: nousujohdot voimaryhmäjohdot maadoitusjohdot taloteknisten tietojärjestelmien runkojohdot antennijohdot haaroittimilla rakennusautomaatiojohdot Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä: syöttävä keskus- ja ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus kaapelityyppi poikkipintoineen antennikaapeleissa myös pituus sekä rasia-/huonetunnus, mihin kaapeli on menossa Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä teippiä. Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai värikoodattuja.
16 Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet: alaslaskuissa, kaapelihyllyillä yms. paikoissa, missä ryhmä ei ole itsestään selvä, vahvavirtajakorasiat varustetaan rasian kiinteään osaan tulevalla merkinnällä, josta ilmenee syöttävä keskus ja ryhmänumero kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla merkinnällä. kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset tietojärjestelmät) alakattojen yläpuolella, jossa rasia ei ole suoraan nähtävissä, voidaan käyttää tussimerkintää. Muualla käytetään teippimerkintää. tuppipäätteisiin kiinnitetään nippusiteellä merkintäliuska, johon merkitään järjestelmätunnus, runkojohdon parinumerot ja vapaana olevat parit. H0654 Laitteiden ja laitteistojen tunnukset Keskusten ulkopuoliset ohjauskojeet : Laitteiden ja laitteistojen ohjauskytkimet, painikkeet, merkkilamput ja soittokellot varustetaan tunnusmerkinnöillä. Merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia merkintäliuskoja. Valokytkimet merkitään kohdissa, joissa joustava käyttö sitä edellyttää. Merkinnöistä on käytävä ilmi kojeen koodi, ohjattava laitteen koodi ja selväkielinen nimi sekä ohjattavan laitteen vaikutusalue. H066 Johdot ja niiden varusteet Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. Kaapelihyllyillä kaapelit asennetaan kiinnitettynä hyllylle risteilyjä välttäen. Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan eri hyllyille tai samalla hyllyllä mahdollisimman kauas toisistaan. Samalla hyllyllä vahva- ja heikkovirtajohdot voivat kulkea maks. 35 m. Johtokanava-asennuksessa vahvavirta- ja tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti eri kanavaosaan. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä.
Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim. muototeräksellä tai metallisella vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella. Putkettoman uppoasennuksen käyttö on tässä kohteessa kielletty. Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. 17 Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Pistorasioina yms. kojeina, jotka asennetaan suoraan metalliseen alustaan, on käytettävä asianomaiseen asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita. Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla. Tulpparei'itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista. Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin max. 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on 20-25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5-10 cm rasiasta tai kytkimestä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen. Johtokanava-asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. H067 Putkitukset ja rasioinnit Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava rakennusurakoitsijan kanssa. Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle, tarvittaessa RU tekee huoltoluukkuja urakoitsijan osoittamiin kohtiin. Putkitukset on kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasiat kiinnitysalustoihin.
18 Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä (esim. pesu- ja WC-tilat). Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Vesieristyskerroksen lävistykset tehdään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita: rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen vuoksi hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan vedonpoiston varmistamiseksi. piirustuksissa esitetyt vararasiat putkitetaan lähimmälle kaapelihyllylle JM 25 -putkella. Putkitukset päätetään siten, että ne ovat myöhemmin helposti käytettävissä. Yli 3 m pitkiin varaputkiin urakoitsija asentaa vetolangan ML 2,5 mm2. varaputkitukset esitetään luovutuspiirustuksissa putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron estämiseksi. galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVI-lävistyksen yhteydessä putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen lopullista asennusta lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei'itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana. kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja liitosten läheltä taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla vähintään 1 metrin välein
19 H1 H100 ASENNUSREITIT Yleistiedot Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajien ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon tämän selostuksen järjestelmäkohtaisissa osissa esitetyt erityisvaatimukset. Paloalueen rajalla johtotiet katkaistaan seinäpintaan. H101 Kaapelihyllyjärjestelmä Rakennukseen asennetaan piirustusten mukaiset kaapelihyllyt. Teknisissä tiloissa, nousukuiluissa, tuotantotiloissa, alaslaskuissa yms. kaapelihyllytyyppinä käytetään sinkittyä pienahyllyjä. Siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa käytetään valkoiseksi poltto- tai pulverimaalattua levyhyllyä sisäpuolisin kannakkein ja huomaamattomin jatkoksin. Kaapelihyllyjen leveydet selviävät piirustuksista. Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien sekä vakiokannakkeiden on oltava samaa sarjaa kuin hyllytkin. Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Urakoitsijan on oma-aloitteisesti neuvoteltava asennusjärjestyksestä ja asennusyksityiskohdista muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöiden aloittamista. Kaapelihyllyjen leveydet ja päällekkäisten kaapelihyllyjen lukumäärät on esitetty tasopiirustuksissa. Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:100 alaslaskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyviin jäävissä paikoissa. Taipumissa huomioidaan myöhemmät kaapelilisäykset. Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan pitkittäissuunnassa tai kiertymään. Hyllyjen kiinnitykseen käytetään kiila-ankkureita tai vastaavia.
Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m:n korkeuteen suojalevyin. Suojalevyjä ei asenneta sähkö- ja teletiloissa. Pystyhyllyjen suojalevyjen tulee olla ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia. 20 Siistiä ulkonäköä vaativissa käytävä- toimisto- yms. tiloissa pystyhyllyt suojaa RU lattiasta kattoon rakennuslevyin. Ylä- ja alaosaan huoltoluukut kaapelilisäyksiä varten. Paloaluerajoilla väliseinien lävistyksessä kaapelihyllyt katkaistaan ja läpivientiaukoista viedään ainoastaan kaapelit. H102 Johtokanavat ja sähkölistat Johtokanavia asennetaan piirustusten osoittamiin paikkoihin. Johtokanavatyypit on ilmoitettu piirustuksissa. Ikkunaseinillä johtokanavat varustetaan kannakkein, jotka mahdollistavat lämpimän ilman kierron ikkunalle ja vesipattereiden armiputkien suoran vedon alas pattereille. Johtokanavat varustetaan päätylevyin. Johtokanavien sisäpuolinen äänieristys huoneiden välillä sisältyy sähköurakkaan. Johtokanavien asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja kanavapituudet tulee mitata tiloittain. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita. Kiinnityksessä käytetään kanavaan kuuluvia kiinnikkeitä ja seinälävistyksissä peitelaippoja. Johtokanavarungot ja kansilevyt katkaistaan väliseinien lävistyksissä. Kansilevyjen on oltava irrotettavissa seinän molemmin puolin. Lävistykset tiivistetään asianomaiseen tarkoitukseen valmistetulla materiaalilla. Johtokanavien jatkokset tehdään huomaamattomiin paikkoihin kuten seinälävistysten, palkkien tai kulmakappaleiden kohdalle. Kannet jatketaan kalusteryhmien kohdalla. Johtokanavan katkaisut on tehtävä tarkoitukseen sopivalla työkalulla (esim. sirkkelillä), jolla saadaan siisti ja suora leikkausjälki.
21 Muovisia sähkölistoja käytetään pinta-asennusten peitelistoina seuraaviin kohteisiin: uppoasennusalueilla niissä paikoissa, joissa uppoasennusta ei voida toteuttaa rakenteellisista tms. syistä toimisto-, yleisö- ja muissa siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa pinta-asennuksen peitelistoina. Listat saa asentaa valmiiksi vasta kun asennusalusta on maalattu. Listoina käytetään kannellisia asennuslistoja, väri valkoinen. Yksiosaisia listoja (ns. U- listoja) ei hyväksytä. Leveydet valitaan kaapelimäärien mukaan. H105 Läpiviennit Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. RU sulkee kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaaviksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta. Väestönsuojan paineläpiviennit ovat tyyppihyväksyttyjä, hankinta ja asennus SU. Varaputkia vähintään 50 % käyttöön tulevien putkien määrästä. Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella 32 mm halkaisijaan saakka. Mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä muoviputkea käyttäen.
22 H2 H202 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT 0,4 kv pääjakelujärjestelmät Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmällä (5- johdinjärjestelmä) liittymisjohtoa lukuun ottamatta. Jakeluverkkoyhtiö toimittaa päämittauksiin tulevat mittarit rakennuttajan laskuun. Virtamuuntajat ja mahdolliset jälkimittarit sisältyvät sähköurakkaan. Johdot asennetaan keskuksiin siten, että tässä selostuksessa määritetyt tarkastukset ja mittaukset voidaan suorittaa myös käytön aikana ilman käyttökeskeytystä. Järjestelmään liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan kertaalleen käyttöönottotoimenpiteet kuten katkaisijoiden ja releiden kokeilu tai koestus. Järjestelmän N- ja PE-johtimen välinen eristystila tarkistetaan ja mitataan ennen käyttöönottotoimenpiteiden suorittamista. H2021 0,4 kv liittymisjohdot Ei muutoksia. H2023 Keskukset Rakennukseen asennetaan piirustusten mukaiset keskukset noudattaen voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsija puhdistaa keskukset sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille. Urakoitsijan on lähetettävä pääkeskuksesta pääkaavio ja kokoonpanopiirustukset hyväksyttäväksi jakeluverkon haltijalle ennen valmistuksen aloittamista. Ennen keskuksien valmistamisen aloittamista urakoitsija varmistaa keskuksille piirustuksissa varatun tilan ja kuljetusreittien riittävyyden. Keskukset on asennettava siten, että niitä on mahdollista laajentaa toiselta sivulta (mikäli komerossa on tilaa). Ensisijaisesti tila käytetään korkeussuunnassa, minkä jälkeen lisätään leveyttä.
23 Kuivaan tilaan tarkoitetun, takaa avoimen keskuksen raot peitetään asentamisen jälkeen niin, että keskuksen kosketussuojaus tulee määräystenmukaiseksi. Takaa avoimen keskuksen asennuspintana käytetään palamatonta materiaalia. Keskukset on kytkettävä niin, että vinokuormitus muodostuu mahdollisimman vähäiseksi. Tulppa- ja kahvavarokkeita sisältävien keskusten yhteyteen asennetaan varasulakekaappi. Varasulakkeita vähintään 5 kpl tulppa- ja 3 kpl kahvavarokkeita kutakin käytössä olevaa kokoa. Kahvavarokealustoja sisältäville keskuksille toimitetaan vaihtokahva. Vikavirtasuojakytkimet ovat vaihto- ja pulssimaisella tasavirralla toimivaa A-tyyppiä. Varokkeet valitaan ko. ryhmien lämpöreleille sopiviksi. Merkkilamput ovat hohtolamppuja ja vaihdettavissa ilman työkaluja. Keskukset merkitään ST 51.25 mukaisesti. Tarvittaessa valmistajan merkintöjä täydennetään siten, että laitteiden käyttötarkoitukset ja vaikutusalueet selviävät ilman piirustusten selailua. Keskuksien ohjauskytkinten merkinnöissä on oltava ohjattavan kojeen nimi, tunnuskoodi ja vaikutusalue. Nolla- ja suojajohtimet tuodaan riviliittimille, jotka numeroidaan. Lähteville kaapeleille varataan riittävästi kytkentä- ja asennustilaa. Alumiinikaapeleille asennetaan tarvittavat vaihtoliittimet. Kaapeleiden kytkennät toteutetaan siten, että vaadittavat mittaukset voidaan helposti suorittaa. Ryhmäkeskusten pääkytkimet ovat 4-napaisia. H2025 Nousujohdot Nykyisten nousujohtojen rinnalle lisätään PE-johtimet keskuskaavion NK 2 mukaisesti. H2026 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tekniset arvot ja maadoitettavat laitteet ja järjestelmät käyvät ilmi keskuskaavioista. Kaikki maadoituskaapelit merkitään. Putkistoihin tehtävät johtoliitokset ja johdot asennetaan siten, ettei niitä tarvitse irrottaa esim. venttiilin, mittarin tms. vaihdon yhteydessä.
24 Maadoitusjohtimen liitokset on tehtävä luotettavasti ja korroosionkestävästi käyttäen tarkoitukseen valmistettuja liittimiä ja tarvikkeita. Maadoitusjärjestelmälle suoritetaan määräysten mukaiset mittaukset. H3 H301 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Voimaryhmäjohdot Kohteeseen asennetaan luetteloissa, kaavioissa ja tasopiirustuksissa esitetyt sähkötoimiset laitteet kaapelointeineen, pistorasioineen tai liitäntärasioineen, turvakytkimineen sekä käynnistin- ja liitäntälaitteineen. Laitteet ja -laitteistot, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita normaalia liikkumista eikä huoltotyötä. Kojeille, jotka eivät ole samassa huoneessa kuin ryhmäkeskus, asennetaan päävirtapiiriin turvakytkin kojeen välittömään läheisyyteen. IV-konehuoneissa turvakytkimet asennetaan kaikille puhallinmoottoreille riippumatta keskuksen sijainnista. Taajuusmuuttajakäytöissä EMC-suojauksen on säilyttävä koko kaapeloinnin matkalla, turvakytkiminä käytetään EMC-suojattuja malleja esim. Katko KUA 3 T KU1.V varustettuna apukoskettimella taajuusmuuttajan on-off-ohjauspiiriin (24 VDC). Ulkotiloissa turvakytkimet suojataan metallikatoksella lunta vastaan. 2-nopeuksisten ja Y/D-käynnisteisten kojeiden turvakytkimet ovat 6-napaisia. Ulkotilojen turvakytkimien kaapelit lähtevät kytkimen alareunasta, ettei vesi pääsisi sisään. Sähköurakoitsija osallistuu LVI-laitteiden toimintakokeisiin ja tarkastuksiin yhdessä LVIurakoitsijan kanssa. Moottorien lämpöreleet säädetään niiden nimellisarvoihin. Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin urakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, liitäntätavat, sijoitukset ja asennustavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista toteutuspiirustuksista. Liitettäessä laitteistoja ja järjestelmiä rakennuksen sähköverkkoon valvotaan, että viisijohdinjärjestelmä säilyy nollasta eristettynä. Kaikki 3-vaihepistorasiat ovat 5-napaisia, ja niiden vaihejärjestys on sama. Ne varustetaan tarramerkinnällä, josta ilmenee syöttävä keskus ja varokenumero.
25 H4 H401 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt valopisteet ja pistorasiat kaapelointeineen, rasioineen ja kytkimineen. Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Uppoasennuskojeina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita esim. Elkon Helmi-sarjaa sekä johtokanavissa Thorsman CYB-sarjaa. Johtokanavissa pistorasioiden tarkat paikat määräytyvät lopullisista kalustesuunnitelmista. Pistorasiat varustetaan tarramerkinnällä, josta ilmenee syöttävä keskus ja varokenumero. Rasiakalusteiden (pistorasiat, kytkimet) merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia merkintäliuskoja. H5 H501 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT Valaisimet ja lamput Rakennukseen asennetaan piirustusten mukaiset valaisimet lamppuineen. Alakattoihin tulevat upotetut valaisimet asennetaan arkkitehdin alakattopiirustusten osoittamiin paikkoihin. Upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Loiste- ja purkauslamppuvalaisimissa on valaisinkohtainen kompensointi ja häiriönpoisto. H506 Turvavalaistusjärjestelmä Rakennukseen asennetaan piirustusten mukainen turvavalaistusjärjestelmä. Järjestelmän on täytettävä voimassa olevat vaatimukset merkki- ja turvavalaistuksesta sekä opasteista.
26 Merkkivalaistusjärjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla. Merkkivalaisimet ovat jatkuvasti käytössä, turvavalaisimet syttyvät jännitekatkoksen ajaksi. Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät merkkivalaistuslaitteiston käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet. Järjestelmä sisältää merkki- ja turvavalaistuskaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen, kaapeloinnit, keskukset, rasiat ja laitteet. Laitteistolle suoritetaan 1 h:n toimintakoe akkukäytössä. H6 H603 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET Erilliset sähkölämmitysjärjestelmät Pyyhekuivaimet: siivouskomeroon asennetaan pyyhekuivain H7 H702 MUUT JÄRJESTELMÄT Kojeet Pesulakojeet: SU:ssa laitteiden vaatima sähköistys. Keittiökojeet: SU:ssa laitteiden vaatima sähköistys.
27 J J0 SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Ellei asianomaisissa järjestelmäkohtaisissa ohjeissa ole toisin määritelty, noudatetaan sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa niitä kohdekohtaisia suoritusohjeita, jotka on esitetty kohdassa H0 Kohdekohtaiset suoritusohjeet. Teleurakoitsijalla on oltava riittävä ammattitaito, määräysten ja standardien tuntemus sekä riittävät mittauslaitteet. Kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien laitteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen hankintaa. Sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa noudatetaan ST-korttia 691.10, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. J2 J201 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Antennijärjestelmät Taukohuoneeseen asennetaan antennipiste kavion mukaan. SU varmistaa mittauksin sen toiminnan (pöytäkirja). J202 Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja taustamusiikin toistoa varten äänentoistojärjestelmä. Kaikki kaapelit asennetaan, sidotaan ja päätetään siten, että signaali- ja suojajohtimet ja suojafoliot eivät pääse vaurioitumaan asennus- ja huoltotöiden aikana. Järjestelmän laajuus ja sisältö on esitetty piirustuksissa. Ohjelmalähteiden suoja- ja signaalimaadoitus ei saa muodostaa silmukkaa vahvistimen kanssa. Signaalimaapotentiaalin pitää olla erotettu sähköverkon maapotentiaalista koko verkostossa, mahdollista yhtä yhteistä maadoituspistettä lukuun ottamatta. Kaapelien vaippa- ja parisuojat yhdistetään vahvistimen liitäntäkotelossa maadoitusliittimeen, joka saa maapotentiaalin vahvistimen syötön suojamaasta. Vaippa- ja parisuojia ei saa muualla maadoittaa. Kaapelien suojauksien on jatkuttava läpi koko verkoston.
28 Ohjelmasignaalit sovitetaan siten, että niiden tasot vastaavat toisiaan ohjelman välityksessä ja että taajuustoisto ja dynamiikka vastaavat ohjelmalähteen ominaisuuksia. Äänentoistokeskus liitetään verkostoon erillisen liitäntäkotelon kautta. Suunnitelmissa esiintyvät varaukset kaapeloidaan valmiiksi vahvistimelta liitäntäkotelolle liitosjohtoineen. Kaikki samaan tilaan asennettavat kaiuttimet kytketään samanvaiheisiksi. Kaiuttimet kiinnitetään siten, että kiinnitykset tai kiinnitysalustat eivät pääse värähtelemään häiritsevästi. Laitteistojen lopullinen säätö tehdään todellisessa käyttötilanteessa suoritetun mittauksen perusteella. Kaiutintyypit, äänentoistokeskuksen kokoonpano ja asennustapa hyväksytetään rakennuttajalla ennen hankintaa, mikäli ne poikkeavat suunnitellusta. J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT J305 Ajannäyttöjärjestelmä Nykyiseen järjestelmään lisätään kaavion mukaiset sivukellot. J305 Kosteushälytysjärjestelmä Lämmönjakohuoneen lattiakaivolle asennetaan piirustusten mukainen kosteushälytysjärjestelmä. Käyttöjännite ja hälytyksen jälleenanto VAK 2:lle. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Turvallisuusjärjestelmät ovat salassapitovelvollisuuden alaisia. Urakoitsija ei saa näyttää eikä luovuttaa asiakirjoja tai tietoja niistä ulkopuolisille. J402 Työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä Kulunvalvontaa, ovien lukitusta ja työajan tallennusta varten rakennukseen asennetaan työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä nykyistä järjestelmää laajentamalla. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa ja rekisteröidä henkilöt, jotka kulkevat luvallisesti kiinteistöön sisään, sekä estää luvattomien sisäänpääsy.
29 Järjestelmän tekniset vaatimukset, ohjelmistot sekä liitännät muihin järjestelmiin on esitetty ko. kaaviossa. Järjestelmän kulunvalvontalukijalliset ovet toimivat kulkuavaimilla itsenäisesti mahdollisen keskusyksikön toimintahäiriön aikana. Järjestelmä perustuu nk. etälukutekniikkaan. Kaikki keskus- ja keskitinlaitteet sekä virtalähteet sijoitetaan kiinteistön tele- ja turvalaitetilaan. Kaapeloinnissa käytetään valitun järjestelmän edellyttämiä kaapeleita. Kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle häiriöitä aiheuttavista kaapeleista ja laitteista. Tarvittavat putkitukset, rasioinnit, kaapeloinnit ja laitteet on esitetty piirustuksissa. Järjestelmän kaapelointi tulee tarkistaa hankittujen laitteiden mukaiseksi ennen asennustöiden aloitusta. Järjestelmän toiminnan koestuksessa sekä tarkastuksissa käytetään ST-korttia 663.40 Turvajärjestelmien tarkastus- ja mittauspöytäkirja. J405 Videovalvontajärjestelmä Sisäänkulkijoiden tunnistamista sekä tilojen ja omaisuuden valvontaa varten kohteeseen toteutetaan videovalvontajärjestelmä. Järjestelmän tekniset vaatimukset, ohjelmistot sekä liitännät muihin järjestelmiin on esitetty kaaviossa. Järjestelmän laitteet ja kaapelit merkitään järjestelmä- sekä yksilöivällä tunnuksella siten, että luovutusdokumentointi ja merkinnät vastaavat toisiaan. Merkintäliuskat ovat nippusidekiinnitteisiä. Kaapelit merkitään molemmista päistään. Kaapelit kuoritaan ja päätetään kaapeli- ja liitinvalmistajan ohjeita noudattaen. Järjestelmälle suoritetaan toimintakoe. Järjestelmän toiminnan koestuksessa sekä tarkastuksissa käytetään ST-korttia 663.40 Turvajärjestelmien tarkastus- ja mittauspöytäkirja.
30 J407 Paloilmoitinjärjestelmä Tulipalon nopeaa havaitsemista varten rakennukseen asennetaan automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Nykyinen konventionaalinen järjestelmä korvataan osoitteellisilla ilmaisimilla ja painikkeilla. Nykyiseen keskukseen asennetaan tätä varten uusi silmukkakortti. Paloilmoitin, joka liitetään aluehälytyskeskukseen (palokuntaan), suunnitellaan ja asennetaan sisäasiainministeriön (SM) pelastusosaston julkaisemien ohjeiden A:41 ja A:60 mukaisesti, ja siinä käytetään kyseiseen käyttöön puolueettoman arviointilaitoksen toimesta hyväksyttyjä laitteita. Paloilmoittimen asennuksessa tulee noudattaa sähköturvallisuusmääräyksiä ja laitevalmistajan ohjeita. Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta. Sähkösuunnittelija on laatinut kohteeseen paloilmoitinjärjestelmästä esisuunnitelman tarjouslaskentaa varten. Ennen asennustöihin ryhtymistä on esisuunnitelma on hyväksytettävä sisäasiainministeriön hyväksymällä paloilmoitinliikkeellä, joka tarkastaa suunnitelman, leimaa ja allekirjoittaa piirustukset (asennussuunnitelmat). Ilman leimattuja asennussuunnitelmia töitä ei saa aloittaa. Hyvissä ajoin urakoitsija toimittaa rakennuksesta paloilmoitinliikkeen tarvitsemat arkkitehtipiirustukset paikantamiskaavioiden laatimista varten A3-koossa rakennuksittain ja kerroksittain sekä asemapiirros. Sähköurakoitsija asentaa kaapelit ja kenttälaitteet asennussuunnitelman mukaisesti. Ilmoitinkeskuksen kytkee asennuksesta vastaava paloilmoitinliike. Samassa yhteydessä paikallinen teleoperaattori kytkee ilmoituksensiirron välittimen, jonka toiminta testataan. Rakennuttajan edustajaa on kehotettava tilaamaan ajoissa ilmoituksensiirron vaatima yhteys paikalliselta teleoperaattorilta. Käyttöönottotarkastuksen tekee paloilmoitinliike ja tarkastuksesta tehdään asennustodistus. Tässä yhteydessä laitteiston toiminta testataan yksityiskohtaisesti, varmistetaan määräystenmukaisuus ja suoritetaan tarvittavat mittaukset verkoston kunnon varmistamiseksi. Paloilmoitinliike tilaa tämän jälkeen laitteistolle käyttöönottotarkastuksen. Paloilmoittimen käyttöönottotarkastus tehdään ennen rakennuksen käyttöönottoa ja tarkastuksesta annetaan pöytäkirja rakennusvalvonnalle. Käyttöönottotarkastuksen tekee ns. kolmas osapuoli, tehtävään Turvatekniikan Keskukselta valtuutuksen saanut tarkastuslaitos (esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK).