SÄHKÖSELITYS. Ortodoksinen seminaari. Torikatu Joensuu JM (78) Urakkalaskenta

Transkriptio

1 JM (78) Ortodoksinen seminaari Torikatu Joensuu SÄHKÖSELITYS Urakkalaskenta Muutos Pvm/Tarkastanut Pvm/Hyväksynyt Pvm/Julkaissut Huomautukset Alkup / JM URAKKALASKENTAAN

2 JM (78) A KIINTEISTÖHALLINTO... 7 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA... 7 A01 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 7 A02 RAKENNUSKOHTEEN YKSIKKÖTIEDOT... 7 A03 TIETOJA RAKENTEISTA... 7 A031 Aluerakenteet, yleistä... 7 A032 Pohjarakenteet, yleistä... 7 A04 TIETOJA LVI-JÄRJESTELMISTÄ... 7 A1 HALLINTO JA OHJAUS... 8 A11 KÄYTTÖ- JA YLLÄPITO-ORGANISAATIO... 8 B RAKENNUTTAMINEN... 8 B1 RAKENNUTTAJAN HALLINTO... 8 B11 PROJEKTINJOHTO... 8 B12 VALVONTA... 8 B121 Yleisvalvonta... 8 B121 Yleisvalvonta... 8 B122 Sähkö- ja tietojärjestelmien valvonta... 8 B17 URAKKATARJOUSTEN JA -SOPIMUSTEN VALMISTELU... 9 B2 SUUNNITTELU... 9 B21 PÄÄ- JA ARKKITEHTISUUNNITTELU... 9 B22 RAKENNESUUNNITTELU... 9 B23 LVIA-SUUNNITTELU... 9 B24 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU... 9 B26 GEOSUUNNITTELU... 9 B29 KOPIOINTI JA ATK B3 VIRANOMAISTOIMET B31 RAKENTAMISEN VIRANOMAISVALVONTA B32 SÄHKÖLAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN VIRANOMAISVALVONTA B33 MUIDEN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN VIRANOMAISVALVONTA B4 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN B42 JAKELUVERKKOYHTIÖ B43 TELEVERKKOYHTIÖT C01 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ C010 Yleistä C011 Urakkaa koskevat tekniset määrittelyt C016 Malliasennukset C02 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET C021 Yleisiä sähköteknisiä tietoja C03 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET C031 Tarvikkeet C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET C041 Suunnitelmapiirustukset C042 Toteutusta palvelevien (asennus)dokumenttien laadinta C0421 Toteutusta palvelevat dokumentit C0422 Toteutusta palvelevien dokumenttien jakelu C05 YLEISET ASENNUSOHJEET C051 Työn suorittaminen... 14

3 JM (78) C0511 Yleistä C0512 Uppoasennus C0513 Pinta-asennus C0514 Kaapelihyllyasennus C0515 Sähkölista- ja johtokanava-asennus C0516 Läpiviennit C0517 Maakaapeliasennus C052 Kytkimien ja pistorasioiden sijoitus C06 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET C061 Kaapeleiden ja eristettyjen johtimien merkintä C062 Rasiakojeiden merkintä C07 LAADUNVARMISTUS, LUOVUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO C071 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset C0711 Asennustarvikkeiden ja laitteiden hyväksyntä C0712 Laite- ja asennustapatarkastukset C0713 kokeet C0714 Koekäyttö C072 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset C0721 Urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet C0722 Alustavat toimintakokeet C0723 Käyttöönottotarkastukset C0724 Tarkastusmittaukset ja testaukset C073 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset C0731 Sähköasennusten varmennustarkastus C0732 Muut tarkastukset C074 Vastaanotto C075 Käytön opastus C08 DOKUMENTOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET C081 Dokumentointi C082 Luovutusdokumentit ja ohjeistus C083 Käyttöpiirustukset C084 Sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien paikantamispiirustukset C09 HUOLTOKIRJAA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET C091 Yleistä C092 Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot C10 TAKUUAIKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET C101 Yleistä C1011 Takuuajan korjaukset D NIMISTÖ JA JÄRJESTELMIEN JAOTTELU D1 Nimistö D2 JÄRJESTELMÄKOHTAISTEN OHJEIDEN JAOTTELU S JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ S1101 Kaapelihyllyt, kaapelitikkaat S1102 Kulma-, kaari-, risteys- yms. osat S1103 Asennus-, kiinnitys- ja kannatusosat S1104 Verhoilu- ja suojausosat... 33

4 JM (78) S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ S1201 Johtokanavat kansineen S1202 Pääty-, kulma-, kaari-, risteys-, jatkos- yms. osat S1203 Asennus-, kiinnitys- ja kannatusosat S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT S1301 Lattiaputkitukset S1302 Lattiakanavat S1303 Lattiakotelot S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ S1401 Ripustuskiskot, ripustusputket jne S150 LÄPIVIENNIT S1502 Paloeristetyt läpivientiosat S1506 VSS-tilojen läpivientiosat S1508 Vesitiiviit läpivientiosat S160 YHTEISKÄYTTÖISET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKAIVOT S1601 Kanavaputket S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN S211 SÄHKÖLIITTYMÄ S2111 Sähköliittymäkaapeli S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA - LAITTEISTOT S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ S2220 Yleistä S2221 Pääkeskuksen syöttöjärjestelmät S2222 Sähköpääkeskus S2223 Maadoitukset S2224 Loistehon kompensointilaitteet S2227 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät S2228 Sähkön jakokeskukset S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S2311 Ohjausosat S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S2321 Ohjausosat S2322 Kaapeloinnit S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S24 SÄHKÖN LIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT S241 PISTORASIAT S2412 Kaapeloinnit S2413 Yksivaiheiset pistorasiat S2414 Kolmivaiheiset pistorasiat S244 PISTORASIAPYLVÄÄT S2441 Pistorasiapylväät S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2511 Ohjauslaitteet S2512 Kaapeloinnit... 51

5 JM (78) S2513 Valaisimet S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2521 Ohjauslaitteet S2522 Kaapeloinnit S2523 Valaisimet S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2531 Ohjauslaitteet S2532 Kaapeloinnit S2533 Valaisimet S254 JULKISIVUVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ S2611 Ohjauslaitteet ja -järjestelmät S2612 Kaapeloinnit S262 LATTIALÄMMITYKSET S2621 Ohjauslaitteet S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET S2641 Ohjauslaitteet Kaapeloinnit S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT S61 POISTUMISVALAISTUS S610 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S6101 Varavoimalaitteet S6102 Keskuslaitteet S6103 Kaapeloinnit S6104 Poistumisreittien turvavalaisimet S6105 Poistumisreittien opasvalaisimet T1 VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ T1103 Keskuslaitteet T1104 Maadoitukset T1105 Kaapeloinnit T1106 Antenniliitännät (antennipistorasiat) T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ T1301 Tietoliikenneliittymä T1302 Alue- ja talojakamot T1303 Alue- ja nousukaapeloinnit T1304 Kerrosjakamot T1305 Kerroskaapeloinnit T1306 Liitäntäpisteet (yleiskaapeloinnin pistorasiat) T140 PUHELINJÄRJESTELMÄ T1401 Puhelinliittymä T1402 Talojakamo T150 OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ T1501 Keskuslaitteet T1503 Kaapeloinnit... 66

6 JM (78) T1504 Laitteet T2 TILAKOHTAISET KUVA- JA ÄÄNIJÄRJESTELMÄT T210 AV-JÄRJESTELMÄ T2102 Kaapeloinnit T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT T320 VARATTUVALOJÄRJESTELMÄ T3201 Jännitelähteet T3202 Kaapeloinnit T3203 Varattuvalokytkimet T3204 Varattu-merkkivalot T340 AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ T3401 Jännitelähteet T3402 Merkinantolaitteet T3403 Kaapeloinnit T3404 Avunpyyntöpainikkeet T3405 Avunpyynnön kuittauspainikkeet T5 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ T5104 Sähkölukot ja -salvat T5105 Ovien valvontakytkimet T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ T5201 Keskuslaitteet T5202 Kaapeloinnit T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ T5505 Kaapeloinnit T5506 Valvontakamerat T5507 Tietoliikenneyhteydet T5508 Sähkönsyötöt T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ T6101 Hälytysyhteydet T6102 Paloilmoitinkeskus T6103 Kaapeloinnit T6104 Paloilmaisimet T6105 Palopainikkeet T6106 Paikallishälyttimet T6107 Käyttö- ja näyttölaitteet... 77

7 JM (78) KOHTEEN YLEISTIEDOT A A0 A01 KIINTEISTÖHALLINTO YLEISTIEDOT KOHTEESTA RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Kohteen nimi: Ortodoksinen seminaari Osoite: Torikatu 41, Joensuu Kunta: Joensuu Kylä/kaupunginosa: Joensuu/ II Kortteli: 205 Tontti: 12 A02 RAKENNUSKOHTEEN YKSIKKÖTIEDOT Rakennustoimenpide: Muutostyö/laajennus Rakennustyyppi: Koulurakennus Tilavuus: 4820 m3 Kokonaiskerrosala: 1344 m2 A03 A031 TIETOJA RAKENTEISTA Aluerakenteet, yleistä Piha-alueella muotoillaan maasto asemapiirustuksen mukaisesti. A032 Pohjarakenteet, yleistä Rakennusten alapohja maavarainen betonilaatta. A033 Rakennustekniikka, yleistä YLÄPOHJA: huopakate, mineraalivilla, paikallavalettava teräsbetoni, pintakäsittely ALAPOHJA: pintamateriaali, paikallavalettava teräsbetoni, lämmöneriste. VÄLIPOHJA: ontelolaatta. JULKISIVUT: paikallatehtäviä. HUONEIDEN VÄLISET SEINÄT: kosteat tilat kivirakenteisia, muut: kipsilevy, teräsrankarunko, kipsilevy. A04 TIETOJA LVI-JÄRJESTELMISTÄ Kohteen lämmönjakokeskus ja tuloilmakojeet uusitaan. Uusia tuloilmakojeita asennetaan 6 kpl. Keittiön kylmäkoneille asennetaan lauhdutinyksikkö vesikatolle.

8 JM (78) A1 HALLINTO JA OHJAUS Nimi: Suomen ortodoksinen kirkko Osoite: Karjalankatu 1, Kuopio Yhdyshenkilö: Matti Rouvinen Puhelin: Sähköposti: A11 KÄYTTÖ- JA YLLÄPITO-ORGANISAATIO Nimi: Ortodoksinen seminaari Osoite: Torikatu 41, Joensuu Yhdyshenkilö: Mikko Sidoroff Puhelin: Sähköposti: B B1 RAKENNUTTAMINEN RAKENNUTTAJAN HALLINTO B11 PROJEKTINJOHTO Projektijohdon organisaatio on esitetty urakkaohjelmassa. B12 B121 B121 VALVONTA Yleisvalvonta Yleisvalvonta Nimi: Osoite: Yhdyshenkilö: Puhelin: Sähköposti: B122 Sähkö- ja tietojärjestelmien valvonta Nimi: AH-Talotekniikka Osoite: PL 1089 (Ajajantie 1 ), Kuopio Puhelin: Yhteyshenkilöt: Jukka Muona Puhelin: Sähköposti: jukka.muona@ah-talotekniikka.fi

9 JM (78) B17 URAKKATARJOUSTEN JA -SOPIMUSTEN VALMISTELU Suunnittelijan toimesta määrälasketut taulukot ovat kappalemäärältään sitovia. Muuta massalaskentaa ei ole suoritettu. Rakennuttaja valmistelee sopimukset. B2 B21 SUUNNITTELU PÄÄ- JA ARKKITEHTISUUNNITTELU Nimi: Arkkitehtuuritoimisto Lappalainen & Korjonen Oy Osoite: Rantakatu 30, Joensuu Yhdyshenkilö: Markku Korjonen Puhelin: Sähköposti: B22 B23 B24 B26 RAKENNESUUNNITTELU Nimi: Joensuun Juva Oy Osoite: Penttilänkatu 1 F, Joensuu Yhdyshenkilö: Petteri Elonen Puhelin: Sähköposti: petteri.elonen@joensuunjuva.fi LVIA-SUUNNITTELU Nimi: LVI-Insinöörit Ky Osoite: Puijonkatu 22 A, Kuopio Yhdyshenkilö: Eero Korhonen Puhelin: Sähköposti: eero.korhonen@lvi-insinoorit.fi SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU Nimi: AH-Talotekniikka Osoite: PL 1089 (Ajajantie 1 ), Kuopio Puhelin: Yhteyshenkilöt: Jukka Muona Puhelin: Sähköposti: jukka.muona@ah-talotekniikka.fi GEOSUUNNITTELU Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteyshenkilöt puh. Sähköposti:

10 JM (78) B29 KOPIOINTI JA ATK Kaikki suunnitteluun liittyvä kopiointi tehdään tilaajan määräämässä kopiolaitoksessa tilaajan laskuun. Urakoitsijalle veloituksetta toimitettavat laskenta-asiakirjasarjat on määritelty urakkaohjelmassa / urakkarajaliitteessä. Kaikki suunnittelumateriaali on laadittu tietokoneavusteisesti. B3 B31 VIRANOMAISTOIMET RAKENTAMISEN VIRANOMAISVALVONTA Joensuun kaupunki Rakennusvalvontavirasto puh. Vesilaitos puh. Kaukolämpölaitos puh. Paloviranomainen Nimi: Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos Osoite: Noljakantie 4, Joensuu Puhelin: B32 B33 SÄHKÖLAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN VIRANOMAISVALVONTA Sähkölaitteiden ja laitteistojen viranomaisvalvontaa suorittaa valtuutettu tarkastuslaitos tai tarkastaja. MUIDEN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN VIRANOMAISVALVONTA Paloilmoittimen viranomaisvalvontaa suorittaa valtuutettu tarkastuslaitos tai tarkastaja. B4 B42 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN JAKELUVERKKOYHTIÖ Rakennus liitetään paikallisen energialaitoksen pienjänniteverkkoon piirustuksissa ja kaavioissa esitetyllä tavalla. Jakeluverkon haltija ja sähkön myyjä: Nimi: Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Osoite: PL 141 (Rantakatu 29), Joensuu Puhelin: B43 TELEVERKKOYHTIÖT Rakennus liitetään paikallisen teleoperaattorin yleiseen televerkkoon piirustuksissa ja kaavioissa esitetyllä tavalla.

11 JM (78) Televerkon haltija ja telepalvelujen myyjä: Nimi: Sonera Osoite: Puhelin: C01 C010 C011 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ Yleistä Yleiset tiedot rakennuskohteesta, käytettävä urakkamuoto, rakennusaika, indeksisidonnaisuus, maksuerät, viivästyssakot ja vakuudet on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa. Urakkaa koskevat tekniset määrittelyt Työt edellytetään tehtävän ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa ja hyvää asennustapaa käyttäen. Mikäli työn erikoisluonne vaatii, on käytettävä apuna erikoisurakoitsijaa ja erikoistyövoimaa. Urakkasuorituksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. Rakennuksen rakennustöiden puhtausluokka on kaikkien tilojen osalta P1. HUOM: Tilaaja järjestää urakoitsijoille koulutus / info tilaisuuden rakennuksen sisäilmaluokitukseen liittyvistä asioista; jokainen urakoitsija on velvollinen osallistumaan ko. tilaisuuteen! C016 Malliasennukset Malliasennuksien tekniset määrittelyt on esitetty kyseisen asennuksen järjestelmäkohtaisessa selostusosassa. Malliasennuspaikat merkitään tarkastuksien yhteydessä. Mikäli myöhemmin syntyy epäselvyyttä asennustavoista, voidaan vaatimustaso tarkastaa malliasennuksista. Tarkemmat ohjeet on mainittu urakkarajaliitteessä. Malliasennuksien urakkarajat on määritelty urakkarajaliitteessä. C02 C021 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET Yleisiä sähköteknisiä tietoja Asennukset tehdään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Sähköasennuksissa noudatetaan SFS standardia seuraavin täsmennyksin: Kaikki kaapelit, myös heikkovirtakaapelit, on kiinnitettävä, ellei asenneta vaakasuoralle alustalle (esim. kanavaan, kouruun tai kaapelihyllylle) tai putkeen. Kiinnikkeiden välimatka on kevyillä kaapeleilla (johtimen poikkipinta enintään 6 mm² kuparia tai 10 mm² alumiinia) vaakasuorassa enintään 0,25 m ja pystysuorassa enintään 0,5 m. Raskaalla kaapelilla kiinnikkeiden välimatka on kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Pystysuorissa kanavissa on kaapelien kiinnityspisteiden suurin etäisyys 3 m.

12 JM (78) Asennusta suoraan rakenteeseen voidaan kuitenkin käyttää SFS standardin mukaisesti. Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevina vaatimuksina noudatetaan TUKES-ohjetta S Sähkö- ja koneasennuksissa noudatetaan voimassa olevia kone- ja EMC-direktiivejä sekä ST-käsikirjan 37 ohjeita. Kiinteän asennuksen EMC-vastuuhenkilöt nimeää urakoitsija. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisissa selostusosissa. C03 C031 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus. Kaikkien tarvikkeiden pitää olla Suomessa käytössä olevien standardien mukaisia. Jos ne eivät ole standardien mukaisia, urakoitsijan pitää osoittaa, että ne vastaavat standardien vaatimuksia. Kaikki laitteet asennetaan noudattaen laitetoimittajan antamia asennusohjeita. Laitteiden keskinäinen sähkömagneettinen yhteensopivuus varmistetaan noudattamalla lisäksi erillisten järjestelmien asentamista koskevia standardeja. Tarvikkeiden on oltava ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, saa urakoitsija valita ne itse, mutta kuitenkin niin, että rakennuttajalla on oikeus niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mikäli ne eivät johda sopimuksen mukaiseen tulokseen. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Urakoitsijan on toimitettava rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmassa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Sähkötarvikkeina käytetään tuotteita, joiden huollon ja varaosien saanti on turvattu. Tarvikkeiden valinnassa on otettava huomioon Suomessa vallitsevat asennusolosuhteet, kuten asennuspaikan lämpötila, soveltuvuus suomalaiseen rakentamistapaan ja vastaavat seikat. C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET Sähköselostus ja muut suunnitteluasiakirjat täydentävät toisiaan. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä.

13 JM (78) C041 Suunnitelmapiirustukset (hankintaa palvelevat piirustukset) Suunnitelma on laadittu AutoCAD R2016 -pohjaisilla sovellusohjelmilla. Suunnittelussa on käytetty seuraavia sovelluksia: asennuspiirustukset: MagiCAD 2016 keskusten pääkaaviot: MagiCAD 2016 tele- ja jakelukaaviot: MagiCAD 2016 piirikaaviot: PiiriARK7 R2016 C042 Toteutusta palvelevien (asennus)dokumenttien laadinta Toteutusta palvelevat dokumentit laaditaan kortin ST periaatteita noudattaen. C0421 Toteutusta palvelevat dokumentit Suunnitteluaikataulun lähtötiedot toimitusaikoineen laatii urakoitsija suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin. Urakoitsija on velvollinen toimittamaan asennuspiirustusten laatimiseksi tarvittavien laitteiden tekniset tiedot kirjallisesti tai tiedostomuodossa suunnittelijalle asennussuunnitelmien laatimista varten. Laitetiedot tulee toimittaa järkevinä kokonaisuuksina siten, että asennussuunnitelmat saadaan laadittua osakokonaisuuksittain yhdellä kertaa. Urakoitsija vastaa siitä, että urakoitsijan itsensä sekä muiden aliurakoitsijoiden tai toimittajien laitteiden lopulliset sähkötekniset ja muut asennustekniset tiedot toimitetaan suunnittelijalle riittävän ajoissa. Piirustusten laatija on velvollinen urakoitsijan avustamana urakkalaskentapiirustuksia täydentäessään huolellisesti selvittämään mahdolliset sähkölaitteiden ja pisteiden lopulliset paikat siten, että myös muiden alojen asettamat vaatimukset ja rajoitukset tulevat urakkasuoritusta toteutettaessa otetuiksi huomioon. Asennustöiden tekijä vastaa siitä, että asennustyöt ja hankinnat ovat hyväksyttyjen piirustusten mukaisia. Työn kuluessa eri urakoitsijoiden laitteiden keskinäisestä sovittelusta tms. syistä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset merkitsee urakoitsija työmaan tarkepiirustussarjaan suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Laajemmista tai suunnitelman ratkaisuja periaatteellisesti muuttavista muutoksista teettää rakennuttaja muutossuunnitelman. C0422 Toteutusta palvelevien dokumenttien jakelu Piirustukset toimitetaan kahtena (2) sarjana A4-kokoon taitettuna rakennuttajan tarkastettaviksi. Toinen sarja palautetaan tarkastusmerkinnöin varustettuna piirustusten laatijalle. Piirustukset toimitetaan tarkastettaviksi siten, että rakennuttaja ehtii tarkastaa ne ennen asennustyön alkamista. Piirustusten tarkastamiselle on varattava aikaa vähintään kaksi viikkoa niiden perille tulosta.

14 JM (78) Hyväksytyistä piirustuksista toimitetaan urakkarajaliitteessä määritellyt sarjat kopioita rakennuttajan määräämille muille suunnittelijoille, valvojille ja urakoitsijoille. Toteutusta palvelevat piirustukset tarkastutetaan viranomaisilla ja ulkopuolisten verkkojen haltijoilla ao. viranomaisten tai verkon haltijan erillisohjeiden mukaan. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. C05 C051 C0511 YLEISET ASENNUSOHJEET Työn suorittaminen Yleistä Kaapeleiden ja johtimien asennustapa on yleensä osoitettu asennuspiirustuksissa piirrosmerkein. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää suunnitelmasta poikkeavaa asennustapaa, hänen on saatava siihen rakennuttajan lupa. Nykyiset asennukset on esitetty piirustuksissa harmaalla ja uudet asennukset mustalla. Esitystavan esimerkkisymbolit on esitetty tasopiirustuksien sivussa. C0512 Uppoasennus Asennusputket ja rasiat on asennettava ja kiinnitettävä luotettavasti niin, että vieraiden aineiden kertyminen niihin estetään ja johtimet tai kaapeli voidaan vetää niihin eristystä vahingoittamatta. Pystysuoraan putkeen asennetut johtimet ja kaapelit on pystysuoralta osuudelta tarvittaessa kiinnitettävä siten, ettei niiden oma paino aiheuta niihin liiallista rasitusta. Pystysuoraan asennettujen kaapeleiden kiinnitysväli saa olla enintään 12 m. Kiinteästi seinän sisään asennettava johtojärjestelmä on asennettava pystysuoraan, vaakasuoraan tai huoneen särmien suuntaisesti. Veden tiivistymisen estämiseksi putkitus on lämmitetyssä tilassa pyrittävä sijoittamaan siten, ettei putkituksen eri osien välillä ole suurta lämpötilaeroa. Kylmästä lämpimään tilaan johtavassa putkessa on johtimien ja putken välinen tila tiivistettävä lyhyeltä matkalta ilmankierron estämiseksi. Putkitus on seinässä ja katossa yleensä sijoitettava lämpöeristyksen lämpimälle puolelle. Erityisesti on varottava putken joutumista lämpöeristyksen sisään. Muoviasennusputkea ei ole tarkoitettu sijoitettavaksi kuumaan tilaan, jossa putken käyttölämpötila ottaen huomioon myös putkessa olevan johtimen kehittämä lämpö on pitkäaikaisesti yli 60 ºC. Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava rakennusurakoitsijan kanssa. Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin. Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä (esim. pesu- ja WC-tilat).

15 JM (78) Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Vesieristyskerroksen lävistävät putket sijoitetaan vesieristykseen kiinnitettävillä, urakkaan sisältyvillä laipallisilla kupariholkeilla. Läpivientiputkien tiivistykset, ks. urakkarajaliite. Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita: Rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen vuoksi. Putkitusten minimi putkikoko on 20 mm. Hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan vedonpoiston varmistamiseksi. Yli 3 m pitkiin varaputkiin urakoitsija asentaa vetolangan ML 2,5 mm 2. Varaputkitukset esitetään luovutuspiirustuksissa. Putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle. Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron estämiseksi. Galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa. Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä. Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen lopullista asennusta. Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana. Kaikki asennusputket kiinnitetään n. 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja liitosten läheltä. Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla n. metrin välein. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä. Johtoja ei saa asentaa rakenteisiin ilman putkituksia. Ns. putkettoman asennustavan käyttö on kielletty. C0513 Pinta-asennus Kaapeliasennusta suunniteltaessa on hyvä tarkoin miettiä mm. sitä, missä kaapeleita on syytä sijoittaa kulkemaan vierekkäin, mihin rasiat sijoitetaan, mitä muita laitteita, johtoja ja kojeita reitille sijoitetaan, mitä kiinniketyyppiä ja -jakoa käytetään jne. Yleensä on hyvä pyrkiä mahdollisimman suoraviivaiseen, yksinkertaiseen ja yhdenmukaiseen asennustapaan. Kaapelit eivät saa risteillä näkyvällä alueella. Vierekkäin sijoitettavat kaapelit kiinnitetään joko yksittäin tai useammalle kaapelille tarkoitetuilla kiinnikkeillä.

16 JM (78) Kiinnitystarvikkeiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kiinnitysmateriaalien soveltuvuuteen valittuun asennustapaan sekä vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Yksijohdinkaapeleiden kiinnittämistä teräskiinnikkeillä siten, että rautapiiri muodostaa silmukan kaapelin ympärille, tulee välttää. Kaapelin liittyessä rasiaan, kojeeseen, koteloon tms. on ensimmäinen johdonkiinnike sijoitettava 5 10 cm etäisyydelle sisäänvientikohdasta. Kiinnikeväli tulee pitää samana koko matkalla ja kaapeli on syytä kiinnittää taivutuskohdan molemmin puolin. Kiinnityspaikkojen rei itys- tai tulpitustapa riippuu asennusalustan rakenteesta. Kun alusta on paksua metallia, esimerkiksi rakenneterästä, tehdään siihen kierteillä varustetut reiät ja käytetään koneruuveja. Ohuessa metallilevyssä voidaan käyttää kierteellisiä peltiruuveja, kierteellisiä vetoniittejä ja mutteriruuveja. Kiviaineeseen tehdään ensin reiät poralla ja ruuvit kiinnitetään pääasiassa muovitulppia käyttäen. Kiinnitysruuvin tulisi ulottua 3 9 mm tulpan pohjaa edemmäs tulppakoosta riippuen. Porausreiän tulee olla ainakin tämän verran tulppaa pidempi. Kevytbetonissa ja muissa huokoisissa aineissa tulee porakoon olla 0,5 1 mm suositeltua pienempi. Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Naulakiinnikkeiden (TC) käyttö näkyviin jäävissä betoni- ja tiiliseinäasennuksissa on kielletty. Pistorasioita, yms. kojeita ei saa asentaa suoraan metalliseen alustaan. Väliin tulee asentaa eristävä levy tai käytettävä kokonaan eristysaineista kiinnitysalustaa tai ao. asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita. Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla. Tulpparei itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista (katso urakkarajaliite). Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5 10 cm rasiasta tai kytkimestä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen. C0514 Kaapelihyllyasennus Kaikki kaapelitarvikkeet kiinnitetään hyllylle. Jako- ja pistorasioiden asennusalustana käytetään erillisiä tehdasvalmisteisia asennusalustoja.

17 JM (78) Kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle. Kaapelihyllyjen sopimuspiirustuksissa esitetyt sijoitukset on syytä huolellisesti tarkastaa ennen asennustöiden aloittamista. Tämä on tehtävä yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Mahdollisiin reittimuutoksiin on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Kaapelihyllyjen sijoittamista putkistojen ja kanavien taakse, liian korkealle tai muutoin hankaliin paikkoihin on pyrittävä kaikin tavoin välttämään. Asennus on tehtävä niin, ettei taipuma ylitä suhdetta 1/200 näkyviin jäävissä hyllyissä ja kiskoissa. Teollisuudessa ja piilossa olevien hyllyjen ja kiskojen taipuma ei saa ylittää suhdetta 1/100. Kaapelihyllyt tulee asentaa tilan särmien suuntaisesti. Hyllyjen ja kiskojen päihin sekä välille on jätettävä riittävät lämpölaajenemistilat. Hyllyt ja kiskot on kiinnitettävä siten, etteivät ne pääse pitkittäissuunnassa kallistumaan tai kiertymään. Rakenteiden, joihin hyllyt kiinnitetään, on kestettävä niistä aiheutuvat kuormitukset. Kaapelihyllyt kiinnitetään alustalleen noin 2 3 m kannakeväleillä. Kevytrakenteisen, mm levyisen ja 3 m kannakevälillä asennetun hyllyn kuormitettavuus on noin 50 kg ja vastaavan raskaan hyllyn noin 100 kg hyllymetriä kohden. Jokainen hyllyosuus tarvitsee vähintään yhden kannakkeen ja hyllyn kiinnitys tulee tehdä lähellä suunnanvaihtokohtaa varsinkin silloin, kun mutkassa käytetään nivelsaranatyyppistä liitoskappaletta, joka ei tue hyllyjatkosta. Hyllyn tasokorkeuden muuttuessa kannakkeiden etäisyys taitoksesta saa olla enintään 1 metri. Samassa tasossa tapahtuvaan suunnanmuutokseen tulee aina käyttää saranakappaleita, koska ne antavat tukevamman tuloksen kuin nivelsaranat. Samoin nousuliitoksissa on nivel parempi kuin nivelsarana. Sen edut ovat samat kuin saranallakin, minkä lisäksi kummatkin voidaan tarvittaessa lukita täysin jäykiksi. Jos hyllyn sivuprofiili sahataan auki haarautuvaa pistohyllyä varten, on liitoksen heikennettyyn kohtaan asennettava tukikannake. Sahauksesta aiheutuvat terävät jäysteet tulee aina poistaa. Piirustuksiin merkityllä tasokorkeudella tarkoitetaan hyllyn alapinnan korkotasoa, siis kannakkeen yläpintaa. Asennettaessa useampia hyllyjä päällekkäin suositeltava tasoväli on 150 mm, eikä sitä tulisi alittaa. Kannake sinänsä jo rajoittaa eräissä tapauksissa hyllyvälin tiettyyn määrämittaan. Seinäkannakkeet voidaan asentaa joko suoraan alustaansa tai erityistä seinäkiskoa apuna käyttäen. Seinäkiskoa käytettäessä voidaan kannakeriviä säätää portaattomasti ja seinäkiinnityskohtaa vaihtaa. Hyllyn yläpuolella tulee olla riittävästi vapaata tilaa, jotta kaapelit pystytään asentamaan. Hyllyväliä vastaavaa 150 mm väliä voidaan pitää sopivana. Hyllylinjaan nähden poikittaiset pienemmät välit, jotka johtuvat kaapeliasennusta ja jäähdytystä lievästi haittaavista esteistä, kuten putkista (kuumat putket eivät sallittuja), palkeista tai muista vastaavista, ovat kuitenkin hyväksyttäviä. Kierretankoripustuksissa voidaan käyttää lyöntiankkureita, joihin kierretanko kierretään suoraan. Kattokiinnike muttereineen voidaan tällöin jättää pois. Ripustus voidaan toteuttaa joko M 10- tai M 16 -kierretangolla. Keskiripustuksissa on aina käytettävä M 16 kierretankoa.

18 JM (78) Yksittäiset pystyhyllyt tulee kiinnittää seinään valmistajan vakiokannakkein ja kiinnikevälin tulee olla noin 2 m. Lattiaan päättyvä hylly on kiinnittävä lattiaan siihen tarkoitetulla lattiakiinnikkeellä. Hyllyalastulot on asennettava siten, etteivät ne tarpeettomasti haittaa laitteiden huoltotoimenpiteitä. Paikoissa, joissa pystyhyllyt ovat alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, ne tulee suojata 1,5 m korkeudelle suojalevyin. Peruslähtökohtana voidaan pitää, ettei tietoliikennekaapelointeja varten asennettaville kaapelihyllyille ensiasennuksessa asenneta yhdelle hyllylle yli 1,5 kerrosta kaapeleita. Tyypillisesti esimerkiksi kategorian 6 tasoisten kaapelien ulkohalkaisija on 5 6 mm, jolloin 500 mm leveälle hyllylle saa asentaa enintään 125 kaapelia ja 300 mm leveälle hyllylle puolestaan 75 kaapelia. C0515 Sähkölista- ja johtokanava-asennus Johtokanava-asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. Johtokanavat on yleensä tarkoitettu käytettäviksi kuivissa tiloissa. Kanavat voidaan asentaa myös kosteisiin ja märkiin tiloihin, mikäli koko järjestelmän kotelointiluokka on riittävä. Järjestelmän asennuksessa tulee luonnollisesti noudattaa asennusohjetta. Asennettaessa johtokanava suoraan seinäpintaan kanavan pohjaan on porattava reiät kiinnitysruuveja varten. Yli 180 mm leveät kanavat on kiinnitettävä kahdella ruuvilla kussakin kiinnityskohdassa. Kiinnityskohtien väli on aina enintään 1 m. Kiinnitysruuveja ei saa kiristää liian tiukkaan, jotta kanavan muoto säilyy. Kiinnitysruuvien kannoissa ei saa olla teräviä särmiä, jotka saattaisivat vahingoittaa johtokanavaan asennettuja johtoja. Mikäli kanava halutaan irti seinästä, käytetään tarkoitukseen sopivia seinäkiinnikkeitä. Johtokanava jatketaan puskuliitoksella, jossa suoraan sahatut päät asetetaan vastakkain. Päiden kohdallaan pysyminen varmistetaan sopivalla tavalla. Kanavan kiinnitys seinäpintaan saa olla korkeintaan 0,25 m etäisyydellä jatkoksesta. Kanavan ja kannen jatkokset on tehtävä eri kohtiin. Kanavan ja kannen saumoihin, liitoskohtiin tai muualle kanavan sisäpuolelle ei saa jäädä teräviä särmiä tai jäysteitä. Kulmakappaleet liitetään kanavaan puskuliitoksella. Asennettaessa kanavaa seinäkiinnikkein ne pitäisi saada mahdollisimman lähelle kulmakappaletta. Pinnalle asennettavan kanavan liittäminen uppoasennukseen tehdään siten, että johtokanavan pohjaan porataan reikä, johon asennusputken liitäntämuhvi työnnetään. Johtokanavan seinä-, katto- ja lattialäpiviennit on tiivistettävä siten, että rakennuksen osalle vaadittu palotekninen luokka pysyy samana kuin ilman läpivientiä. Johtokanavajärjestelmässä tulee käyttää asennusohjeen edellyttämiä rasioita ja asennustarvikkeita. Valmistajan ohjeiden mukaisesti asennetut johtokanavajärjestelmien kosketeltavat osat on voitava kytkeä luotettavasti suojamaadoitukseen. Tämä ei koske pieniä osia, kuten ruuveja, kiinnikkeitä, arvokilpiä tai muita sellaisia, jotka voivat kuitenkin tulla jännitteisiksi eristysvian sattuessa. Johtokanavaa ei tarvitse suojamaadoittaa, mikäli:

19 JM (78) johtimen mahdollisesti irrotessa liittimestään pinta- ja ilmavälit jännitteisestä osasta kosketeltavaan osaan säilyvät vähintään 3 mm suuruisina kosketeltavat johtavat osat on erotettu jännitteisistä osista eristyksellä, jota ei voi poistaa tai asentaa virheelliseen asentoon, ja mikäli eristeet jätetään pois, ei järjestelmää voida käyttää. Osa, joka muodostaa jännitteisten ja peruseristettyjen osien suojan, ei saa olla poistettavissa ilman työkalua. Sähköpistorasian paljaat jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa, kun tietoliikennerasian tai johdotustilan kansi avataan. Tämän takia sähköpistorasiat ja tietoliikennerasiat tulee asentaa eri peitelevyjen alle. Tehdasvalmisteisesti valmiiksi kytkettyjen johtokanavajärjestelmien osalta Lista-asennusjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi kuivissa palo- ja räjähdysvaarattomissa tiloissa pinnalle asennettuna. Tavanomaisia jakorasioita ei ole lainkaan, vaan johdot jatketaan yleensä pistorasioiden ja kytkimien sekä vaihtorasioiden yhteydessä. Lista asennetaan yleensä jalka- ja ovilistojen sijalle, mutta se voidaan asentaa myös johtotieksi katonrajaan. Lista-asennustyö aloitetaan, kun huoneiston kiinteät kalusteet ja ovien karmit on asennettu paikoilleen. Ennen listojen kiinnitystöiden aloitusta on syytä huolehtia siitä, että kiinteiden kalusteiden yhteydessä saadaan sopivat vapaat kulkutiet tarvittaville yhdyslistoille. Listan pohja kiinnitetään cm välein. Listan kansien asennuksessa tulee käyttää listaleikkuria ja noudattaa huolellisuutta erityisesti kulmien tekemisessä. Ryhmäkeskukseen kiinnitettävällä kilvellä ilmoitetaan vaarasta, jonka naulan tms. lyöminen listan läpi voi aiheuttaa. Johtokanavassa tai asennuslistassa on käytettävä vaipallisia kaapeleita. Sähkökaapeleina ovat sopivia esimerkiksi MMJ ja FRH. Yleiskaapelointijärjestelmän parikaapeleina kategorian 5, 6, 6a, 7 ja 7a sekä valokaapeleina esimerkiksi FMMS, FLMMS ja FXMMS tai muut sisäkäyttöön soveltuvat kaapelityypit. Kaapelit ja johtimet on sijoitettava ja kiinnitettävä siten, että ne pysyvät paikallaan silloinkin, kun kanavan kansi aukaistaan. Kaapelit tulee kiinnittää kytkentä- tms. tilan välittömässä läheisyydessä siten, ettei vetorasitus kohdistu liittimiin. Järjestelmä ja sen johdot asennetaan niin, että paljaat, jännitteiset ja peruseristetyt johtimet ovat luotettavasti kosketussuojattuja myös liitos-, jatkos-, läpivienti- tai vastaavien kohtien luona sekä järjestelmään liittyvien kytkimien, pistorasioiden ja vastaavien kojeiden sisäänvientikohdissa. Johtojen liitokset tehdään riittävän tilavassa ja tarkoituksenmukaisessa johtokanavajärjestelmään tarkoitetussa rasiassa tai vastaavassa kytkentätilassa. Niitä ei saa tehdä varsinaisessa johtokanavassa järjestelmän potentiaalintasaukseen tarvittavia liitoksia lukuun ottamatta. Järjestelmä liitetään muuhun asennusjärjestelmään siten, etteivät johdot eivätkä järjestelmät voi vahingoittua. Putki tai johto liitetään järjestelmään asennusohjeen mukaisen liitäntämuhvin tai muun sisäänvientiaukon kautta tai muulla vastaavalla tavalla. Aukon terävät reunat pyöristetään tai siinä käytetään eristeholkkia läpimenevien johtojen suojaamiseksi. Järjestelmän kytkentätiloihin ei saa tehdä asennuspaikalla johtoaukkoaihioiden avaamisen lisäksi muita aukkoja. Sähkölistajärjestelmässä aukon voi tehdä myös asennuspaikalla, jos se on mahdollista järjestelmää vahingoittamatta.

20 JM (78) Asennusputkea liitettäessä käytetään eristeaineista liitäntämuhvia tai huolehditaan muutoin, ettei putki pääse työntymään johtotilaan. Pelkästään käyttöeristetty johto on sijoitettava johtokanavajärjestelmässä omaan eristettyyn tilaansa ja johdon kaikki johtimet on asennettava samaan johtotilaan. Tämä ei koske suoja- ja potentiaalintasausjohtimia. Jos johtokanavaa käytetään kaapeleiden peitelistana rakennuslistojen tilalla, se kiinnitetään kanavaan tehdyistä kiinnitysrei istä tai merkityistä kiinnityskohdista. Kiinnitys tehdään ruuveilla tai vastaavalla tavalla siten, ettei ruuvi tai muu kiinnitystarvike voi kiinnityksen yhteydessä työntyä johtotilaan. Tehdasmaisesti valmiiksi kytkettyjen johtokanavajärjestelmien osalta (esimerkiksi potilashuoneiden valaisinjohtokanavat) noudatetaan niitä koskevia standardeja ja ohjeita. Johdot asennetaan kanavan runko-osan johtotiloihin. Kanava voidaan jakaa johtohyllyllä useampiin johtotiloihin, jolloin eri järjestelmän johdoille saadaan omat tilansa. Lista-asennusta käytettäessä on asuinhuoneistojen ryhmäkeskukseen suositeltavaa kiinnittää kilpi, jossa varoitetaan järjestelmän käyttäjää vaarasta, jonka esim. naulan lyöminen listan läpi voi aiheuttaa. Sähkölistaan ei saa sijoittaa liittimiä. Johtojen haaroitukset voidaan tehdä pistorasian peitekannen alaosassa olevassa johtotilassa. Liitoksiin käytetään huppuliittimiä. Kaksoispistorasian peitekannen alaosaan saa sijoittaa huppuliittimiä enintään neljä ja yksikojeisen peitekannan alaosaan enintään kaksi. Pistorasiat on hyväksytty 2,5 mm2 ryhmäjohdon jatkamiseen. Ryhmäjohto voidaan haaroittaa myös kytkimen yhteydessä olevissa haaroitustiloissa. Kytkimen molemmilla puolilla on kaksipuoliset tuppiliittimet, joihin kumpaankin saa liittää enintään neljä 2,5 mm2 johdinta.64 Yleiskaapelointijärjestelmän parikaapeleita johtokanavaan tai listaan asennettaessa muodostuu sähkökaapeleiden läheisyys yleensä vielä kaapelihyllyasennuksiakin suuremmaksi ongelmaksi. Koska edellä mainittuja, yleiskaapelointistandardin EN mukaisia sähkö- ja yleiskaapelointijärjestelmän parikaapeleiden etäisyysvaatimuksia on hankala tai mahdoton toteuttaa yhteisissä lista- tai johtokanava-asennuksissa, standardiin on tehty lievennys, joka sallii asennukset metallista valmistetuissa umpinaisissa johtoteissä ilman etäisyysvaatimuksia. C0516 Läpiviennit Johdon tai kaapelin suojaukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota seinän, välipohjan tai muun rakenteen läpivientikohdassa varsinkin, jos siinä esiintyy rasituksia, eikä johdon rakenne sellaisenaan anna riittävää suojaa. Läpiviennissä voi esiintyä mekaanista rasitusta esimerkiksi, jos kyseinen rakenne liikkuu. Puurakenne voi liikkua lämpötilan muuttuessa tai rakenteen vanhetessa. Mekaanista rasitusta voi aiheutua myös seinätäytteen survomisesta tai perustusten lähellä tapahtuvasta maan routimisesta. Läpivientijohtoa saatetaan helposti vahingoittaa esimerkiksi lattian läpiviennissä, jossa suojaputken tulee ulottua vähintään 50 mm korkeudelle lattiatasosta. Läpivienti on tiivistettävä, jos siinä muodostuva tai sen kautta valuva vesi voi aiheuttaa vaaraa esimerkiksi kerääntymällä läheisyydessä olevaan liitäntärasiaan. Putkituksessa on vältettävä alaspäin viettäviä mutkia, joihin vesi voi helposti kerääntyä. Läpivienti on tehtävä sellaisella johto- ja kaapelityypillä, jonka käyttö on sallittu läpivientirakenteen kummallakin puolella olevassa tilassa. Läpivientiin ulkoilmasta tai maapohjasta lämmitettyyn sisätilaan, märästä tilasta kosteaan tai kuivaan tilaan tai kahden lämpötilaltaan huomattavasti toisistaan eroavan tilan välillä on yleensä

21 JM (78) käytettävä kaapelia. Läpivientiputki on tiivistettävä huolella, jos tilojen välinen lämpötilaero aiheuttaa vetoa ja veden tiivistymistä putkeen. Myös läpivientiputken rakenteen on oltava sellainen, että sen käyttö on sallittu molemmissa tiloissa (esimerkiksi sauna-pesuhuone). Seinän läpiviennissä on suositeltavaa varustaa läpivientireikä muoviputken pätkällä, vaikka mekaaniset syyt eivät sitä vaatisikaan. Standardisarjan SFS 6000 ohjeet kaapeleiden läpiviennistä on annettu palon leviämisen minimoimiseksi. Läpivienneissä on luonnollisesti otettava huomioon myös kaapeleiden mekaanisen vahingoittamisen riskit. Tiivistämiseen on käytettävä sellaista massaa, joka ei kovettuessaan tai kuivuessaan supistu siinä määrin, että siihen muodostuu halkeamia. Kaapelihyllyjä asennettaessa tulee ottaa huomioon, että ne eivät saa mennä osastoivan seinän läpi. Kaapelihyllyä ei saa kiinnittää osastoivaan seinään päätykannakkeella, vaan kiinnityksessä käytetään seinä- tai ripustuskannaketta. Lämpölaajenemisen takia kaapelihylly tulee jättää viisi senttimetriä irti seinästä. Tuen etäisyys osastoivasta seinästä saa yleensä olla enintään 30 cm ja tukien kantokyvyn tulee säilyä osastoivilta rakenteilta vaaditun palonkestoajan niin, ettei tukien pettäminen aiheuta paloeristeen rikkoutumista. Kipsilevyseinissä tulee muistaa vahvistaa kaikki läpivientiaukon seinämät kipsilevyn teräsrunkoprofiililla, koska tulipalon aikana tulipalon puoleinen seinämä voi romahtaa jo aikaisessa vaiheessa. Vahvistus pitää paloeristeen paikoillaan ja paloluokkavaatimus säilyy. Kaapelointivaiheessa tulee kaapelit sijoittaa läpivientiaukkoon siten, että varmistetaan työtila paloeristeiden asennusta varten. Läpivientiaukko tulee eristää kaikilta osin vaatimusten mukaisesti. Jälkiasennuskaapeleita varten läpivientiaukkoon on asennettava tyyppihyväksytyt varaukset. Tyyppihyväksyttyjen paloeristemassojen erityisehdoissa määritellään kyseisen massan täyttöpaksuus eri paloluokissa. Jos läpivientiaukkoa ei tarvitse täyttää massalla seinän koko paksuuden osalta ja kaapelihylly jää näkyvälle osalle, niin aukkoa ei saa kitata siistiksi tavallisella seinätasoitteella, vaan aukko täytetään kokonaan paloeristemassalla. Palokatkomassan ja varauksien asentamisen saa suorittaa vain tyyppihyväksyntäpäätöksessä valtuutettu yritys tai henkilö. Hyväksytty palokatko on merkittävä tyyppihyväksyntää osoittavalla tarralla tai kilvellä, josta tulee käydä ilmi merkki hyväksynnän numero käytetty järjestelmä STF paloluokka asentaja asennuksen ajankohta. C0517 Maakaapeliasennus Maakaapelit asennetaan siten, ettei sallittuja vetovoimia ylitetä eikä pienimpiä sallittuja taivutussäteitä tai asennuslämpötiloja aliteta. Maakaapelit suojataan mekaanisesti muovikouruilla, sekä merkitään kaapelinauhoilla, joiden asennus suoritetaan urakkarajaliitteen mukaisesti.

22 JM (78) Kunkin suojakourun alle tai suojaputkeen asennetaan yleensä yksi maakaapeli. Saman kaapelisuojan alle voidaan sijoittaa useita maakaapeleita, jos niiden kuormitusvirrasta johtuva lämpeneminen on pieni ja ne on suojattu ylikuormitussuojalla. Varalle jäävät putket varustetaan vetolangalla ja putkien päät tulpataan. Kun maakaapelien suojuksina käytetään kouruja, ne sijoitetaan toisiinsa kiinni. Maakaapeliasennuksessa rinnakkaiset kaapeliputket sijoitetaan siten, että putkien välinen vapaa etäisyys on niiden halkaisijan suuruinen. Samaan putkeen voidaan sijoittaa useita ulkovalaistus-, ohjaus-, tms. johtoja, jos niiden kuormituksen aiheuttama lämpenemä on pieni ja putki riittävän väljä (sisähalkaisija 2 x kaapelien yhteenlaskettu halkaisija). Kun kaapeli nousee maasta, se suojataan muototeräksellä tai muulla samanarvoisella suojauksella, joka ulottuu vähintään 1,5 m korkeudelle ja liikenneväylän varrella vähintään 2 m korkeudelle maanpinnasta sekä vähintään 0,2 m syvyyteen maan alle. Kaapelikarttaan merkitään kaapelireitin etäisyys tunnistettavista kiintopisteistä. C052 Kytkimien ja pistorasioiden sijoitus Piirustuksiin tehty merkintä asennuskorkeudesta tai muusta sijoituksesta ohittaa nämä yleiset ohjeet. Huonetiloissa, joista on laadittu kalustopiirustus tai seinäprojektiot, kytkimet, pistorasiat ja seinävalopisteet asennetaan näiden piirustuksen mukaan. Kytkimet, painikkeet ja pistorasiat tulee sijoittaa yhdenmukaisesti, kuitenkin ottaen huomioon rakenteiden ja pintamateriaalin asettamat vaatimukset. Kytkin- ja painikeyhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat pystysuorassa. Pistorasiayhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat vaakasuorassa. Pistorasiassa liitetään johtimet siten, että nolla on vasemmalla tai ylimpänä. Valaistuksen yms. ohjauksen merkkilampun väri on valkoinen tai sininen. Vahvavirtarasioinnit ja sähköisten tietojärjestelmien rasioinnit asennetaan kumpikin omien peitelevy-yhdistelmien alle. Uudet työtasopistorasiat asennetaan kulmarasioihin yläkaapin pohjaan. Asennuskorkeudet Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta mainittu. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet: - uppoasennus yleensä 1000 mm lattiasta. - kuivan tilan pinta-asennus uppoasennuksen ohjeiden mukaan - kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1200 mm lattiasta - aikakytkimet, termostaatit ja vastaavat 1700 mm lattiasta Pistorasioiden asennuskorkeudet: - seinäpistorasiat yleensä 200 mm lattiasta - kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm lattiasta - siivouspistorasiat 1500 mm lattiasta - työpöytätason yläpuolella olevat pistorasiat 300 mm työtasosta tai 1200 mm lattiasta

23 JM (78) - mikroaaltouuni 1950 mm lattiasta - pakastinkaappi 2100 mm lattiasta - jääkaappi 2100 mm lattiasta - astianpesukone 500 mm lattiasta Seinävalopisteiden asennuskorkeudet: - yläkaappien yhteyteen asennettavat valaisimet yläkaapin alapuolelle seinään - ulkovalaisimet arkkitehdin ohjeen mukaan. Liitäntärasioiden asennuskorkeudet: - lieden liitäntärasia 350 mm lattiasta. Sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden asennuskorkeuksia: - telepistorasia = pistorasiakorkeus Sisustus-, käyttö- tai rakennustekniset syyt voivat edellyttää käytettäväksi tästä suosituksesta poikkeavia asennuskorkeuksia. Asennusjärjestys Mikäli piirustuksissa ei ole muuta osoitettu, noudatetaan seuraavia asennusjärjestysohjeita: - Kun kytkimiä ja pistorasioita asennetaan yhdistelmäpeitelevyn alle, sijoitetaan pistorasiat ylimmäiseksi. - Kulkuvalon kytkin tai painike sijoitetaan kytkinyhdistelmässä alimmaiseksi. - Painike- ja kytkinyhdistelmässä sijoitetaan kytkimet ylimmäiseksi. - Merkkilamppu sijoitetaan välittömästi kytkimen tai painikkeen yläpuolelle. - Summeri tms. koje, jota ei käsitellä käyttötoimenpiteenä, sijoitetaan yhdistelmässä ylimmäiseksi. Mikäli samalle pystysuoralle alustalle asennetaan yli viisi kojetta, jaetaan kojeet yhdistelmiksi seuraavasti: - vahvavirta- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet omiin yhdistelmiin telekojeet ylimpänä - pelkät vahvavirta- tai sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet siten, että muodostuu ryhmät 3+3, 4+3, 4+4, alin yhdistelmä ensin mainittuna. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat asennetaan vaakasuorassa järjestykseen vasemmalta oikealle lukien: - antennirasiat - muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat - vararasia - yleiskaapelointirasia - yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat pystysuorassa asennetaan järjestykseen ylhäältä alas lukien: - antennirasiat - muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat - vararasia - yleiskaapelointirasia - yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia. Lähimpien kojerasioiden etäisyys ovenpielestä 100 mm.

24 JM (78) Kojerasiayhdistelmien peitelevyjen välinen etäisyys 100 mm(c/c) tai käytetään tehdasvalmisteista yhdyskappaletta rasioiden välissä.. Kojerasia sijoitetaan puhtaaksimuuraukseen symmetrisesti tiilijakoon nähden. Urakoitsija tarkistaa asennuspisteiden, rasioiden yms. paikat kalustepiirustuksista rakennusaikaisia toteutuspiirustuksia laatiessaan. C06 C061 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET Kaapeleiden ja eristettyjen johtimien merkintä Kaikki pää-, tehonsyöttö- ja maadoitusjohdot sekä ohjaus- ja yleiskaapelointijärjestelmien alue- ja nousukaapelit merkitään molempiin päihin sijoitettavin kaapelimerkein. Lisäksi mahdollisiin haaroituskohtiin sekä paloläpivientien kummallekin puolelle sijoitetaan tunnistemerkinnät. Merkintään käytetään esimerkiksi suojataskulla varustettu merkintäpantaa. Merkinnät tulee sijoittaa johtoihin ja kaapeleihin niin, että ne ovat helposti luettavissa. Johdot ja kaapelit merkitään seuraavilla tiedoilla: - ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) - järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) - kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus - kaapelityyppi poikkipintoineen. - lähtevän pään osoite - loppupään osoite Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä teippiä. Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai värikoodattuja. C062 Rasiakojeiden merkintä Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet: - Kaikki kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla merkinnällä. - Kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset tietojärjestelmät) sekä juokseva järjestysnumero. - Jako- ja haaroitusrasioissa (sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät) tulee olla syöttävän jakokeskuksen tunnus sekä ryhmänumero. - Alakattojen yläpuolella, jossa rasia ei ole suoraan nähtävissä, voidaan käyttää tussimerkintää. Muualla käytetään teippimerkintää. Alakattojen yläpuolelle jäävät käyttö- ja huoltotoimenpiteitä edellyttävät laitteet merkitään laitteen lisäksi kattoon tai seinän yläosaan kiinnitettävällä kaksikerrosmuovisella kilvellä. Kilpeen merkitään laitetunnus ja vaikutusalue. Tuppipäätteisiin kiinnitetään nippusiteellä merkintäliuska, johon merkitään järjestelmätunnus, runkojohdon parinumerot ja vapaana olevat parit.