Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 1

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 1 Sisällysluettelo 1/14 Aloite Lohjanjärven vedenpinnan korkeudesta 10/10.03.01/2014...2 2/14 Polttoaineiden jakelupiste Lohjanjärven rannalle 20/14.04.00/2014...5 9/14 Aloite Nummen yläkoulun ja lukion liikuntasaliin liittyen 684/12.04.01/2014...7

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 2 1/14 Aloite Lohjanjärven vedenpinnan korkeudesta 10/10.03.01/2014 Antero Härmä esittää Karstu-Paloniemi-Routio aluetoimikunnan puolesta seuraavan aloitteen: Vedenpinnan korkeus on kesällä 2013 elokuusta eteenpäin ollut niin alhaalla, että se on haitannut järven virkistyskäyttöä ja ilmeisesti edesauttanut leväkasvuston ennätysmäistä laajuutta. Esitämme, että kaupunki käynnistää neuvottelut ely-keskuksen kanssa Lohjanjärven alavesikorkeuden nostamiseksi nykyisistä säännöstelyrajoista, mikäli tämä ei toteudu niin kaupungin tulee neuvotella Mustion voimalaitoksen johdon kanssa sopimuksesta millä vapaaehtoisesti syyskesän vedenkorkeus pidetään vuoden 2013 tasoa korkeammalla. Alueiden johtokunta 11.12.2013: Lohjanjärvi on säännöstelty järvi, koska alajuoksulla on Mustionkosken, Peltokosken, Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitokset. Voimalaitokset omistaa nykyään Koskienergia Oy. Järven säännöstelyehdot on määritelty vesioikeuden 6.10.1989 myöntämässä luvassa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupaehtoja ei ole tiettävästi rikottu. Lupaehtojen noudattamista valvoo Uudenmaan ELY keskus. Tässä tilanteessa kaupungin on vaikea puuttua asiaan, koska kaikki perustuu voimassa oleviin lupiin. Kaupunki voi tietysti yrittää vaikuttaa voimalaitokset omistavaan yhtiöön, mutta tällöin nousee esille kysymys menetetyn sähköntuotannon korvaamisesta. Niin kauan kuin yhtiö hoitaa vedenjuoksutuksen Lohjanjärvessä lupaehtojen mukaisesti, ei ole perusteltua kaupungin puuttua asiaan. (ES) Alueiden johtokunnan jäsen Antero Härmä esitteli aloitetta. PÄÄTÖS: Aloite lähetetään kaupunginhallitukselle jatkovalmistelua varten. Toimenpiteet Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite lähetetty 7.1.2014 ympäristötoimeen ympäristöpäällikkö Risto Murto vastuuvalmistelijana valmistelua varten yhteistyössä teknisen toimen ja kaupunginlakimiehen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Asian käsittelyvaihe 21.03.2014 Ympäristöpäällikkö on ollut yhteydessä säännöstelyluvan haltijaan Koskienergia OY:n toimitusjohtajaan Mauri Karppiseen. Heillä on valmiuksia keskustella lupaehtojen mahdollisista muutoksista, jos niihin saadaan myös heille tarpeellisia muutoksia. Alustavasti ollaan oltu yhteydessä myös Uudenmaan ELY -keskuksen valvontapuolella. Asian käsittely heidän osalta on kesken. ( Risto Murto) Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Asian käsittelyvaihe 9.9.2014 Asiassa on pidetty neuvottelu Koskienergia Oy:n, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa 17.6.2014. Uudenmaan ely-keskuksen mukaan

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 3 lupaehtojen muuttaminen vaatisi selvityksen säännöstelyrajojen muuttamisen aiheuttamista vaikutuksista alueella. Uudenmaan ely-keskus esitti, että Lohjan kaupunki maksaisi osan tarvittavasta selvityksestä ja Uudenmaan ely-keskus tekisi osan tarkastelusta omana asiantuntijatyönä. Koskienergia Oy ei ollut valmis rahoittamaan selvitystä. Asiaa viedään eteenpäin, kun saadaan Uudenmaan elykeskuksen neuvottelusta laatima muistio. Muistio on luvattu toimittaa syyskuun aikana. (Auli Kokkonen) 2015 Asian käsittelyvaihe 18.03.2015: Uudenmaan ELY -keskukselta ei ole saatu virallista muistiota ko. neuvotteluista johtuen mm. henkilövaihdoksista. Heiltä on kuitenkin saatu asiaan liittyvä oleellisin tieto neuvottelujen johtopäätöksistä, jotka olivat: - Koskienergialla ei ole kiinnostusta lähteä muuttamaan säännöstelyä lupamääräysten puitteissa, jotta esillä olevat haitat voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä. - Uudenmaan ELY -keskus ei lähde hakemaan muutoksia lupamääräyksiin, mutta ovat valmiit antamaan teknillistä suunnitteluapua asiassa. - Lohjan tulee itse harkita lähteekö kaupunki viemään asiaa eteenpäin, jolloin käytännössä tulee tehdä lupamääräysten muutosesitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka käsittelee vesirakentamislupia. Muutosesityksessä tulee tietysti olla mukana riittävät selvitykset, joiden teettämisvastuu on myös Lohjan kaupungilla. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 19.3.2015 käsitellään ehdotusta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021. Päätösesityksessä on ehdotettu lisättäväksi vesienhoitosuunnitelman toimenpiteisiin Lohjanjärven säännöstelyn muutostarpeen selvittäminen. Tämä aloite on myös tarkoitus viedä ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn. Jos päädytään tekemään säännöstelyn muutosesitys, niin aloite on tältä osin myös kustannusvaikutteinen. (Risto Murto). Kaupunginhallitus 30.3.2015 : 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: toteaa aloitteen edelleen vireillä olevaksi. ------------------------- 2016 Asian käsittelyvaihe 14.03.2016: Lohjan kaupunginhallitus on 30.03.2015 126 päättänyt sitoutua Lohi takaisin Karjaanjoen vesistöön -hankkeeseen ja siinä erilliseen Freshabit Life IP hankkeeseen, mikäli muut alueen merkittävät kunnat ja osapuolet sitoutuvat omalta osaltaan ko. hankkeiden rahoittamiseen. Hanke on saanut tarvittavat sitoumukset. Freshabit Life IP -hanke on saanut Euroopan unionilta rahoitusta ja hanke aloitti toimintansa 1.1.2016 ja hanke päättyy 2022. Samalla on aloitettu myös Lohi takaisin Karjaanjoen vesistöön -hanke, josta puuttuu vielä osa rahoituksesta, mutta eri rahoituslähteitä selvitellään koko ajan lisää. Tarkempaa tietoa Lohi Karjaanjoen vesistöön hankkeesta löytyy: http://www.luvy.fi/fi/hankkeet/lohikalat_karjaanjokeen

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 4 : Freshabit -hankkeeseen kuuluu Karjaanjoen vesistön alueella neljä päätavoitetta (tarkemmin: http://www.luvy.fi/fi/hankkeet/lohikalat_karjaanjokeen/vesistovisio_2021): 1. Kalatiet - Kalateiden rakentaminen Mustionjoen voimalaitoksiin 2. Elinalueet - Lohikalojen palautus ja raakun lisääntyminen turvattu 3. Tulvasuojelu Tulvat hallittuja ja ilmastonmuutokseen varauduttu 4. Vedenlaatu Järvet ja joet ovat vedenlaadultaan hyviä Tulvasuojelun osioon kuuluu myös Lohjanjärven säännöstelyn uudelleen arviointi sekä Muistionjoen tulvimishaittojen vähentäminen. Nämä ovat kytköksissä toinen tosiinsa. Freshabit -hankkeessa ovat mukana kaikki oleelliset osapuolet: Koskienergia Oy säännöstelyluvan haltija, Uudenmaan ELY -keskus luvan valvoja ja Lohjanjärven alueen kunnat. Luonnollisesti asian yhteydessä kuullaan tietysti Lohjanjärven veden ja rannan maanomistajia sekä järven käyttäjiä. Lohjan omat neuvottelut eivät ole johtaneet asiassa edistymiseen ja yhtenä syynä on nimenomaan se, että asiaa tullaan käsittelemään koko vesistön kannalta Freshabit - hankkeessa. Siksi tässä yhteydessä ei ole mielekästä käydä asiassa erillisneuvotteluja vain Lohjanjärven osalta. (Risto Murto) Esitys: Ympäristönsuojelun tulosalue esittää yllä esitetyn perusteella kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että aloite Lohjanjärven vedenpinnan korkeudesta on Lohjanjärven erillisselvityksen osalta loppuun käsitelty ja asiassa jäädään odottamaan Freshabit - hankkeen tuloksia ja päätöksiä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: valtuutettu Janne Laakkonen esitti aloitteen olevan edelleen vireillä. Valtuusto päätti aloitteen olevan edelleen vireillä. ----------------------------------------- 2016 Asian käsittelyvaihe 11.11.2016: Asian valmistelu on kesken Freshabit -hankkeessa, jossa yhtenä osa-alueena selvitellään Lohjanjärven säännöstelyn tarkistamista. Hankkeessa on tilattu Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) mallinnukset säännöstelylaskelmien laatimiseksi. Lohjanjärven säännöstelyluvan lupamääräykset eivät nykyisellään mahdollista kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä. Kalenteriin sidottujen lupamääräysten muuttamisella voi olla mahdollista tasoittaa virtaamavaihteluita Mustionjoessa sekä turvata paremmin Lohjanjärven virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet. Laadittavassa selvityksessä tarkastellaan Lohjanjärven lisäksi myös mm. Hiidenveden säännöstelykäytäntöjä. Hankkeen tavoitteena on tarkastella Lohjanjärven nykyisten säännöstelymääräysten toimivuutta erilaisissa vesitilanteissa. Työn ensivaiheessa teetetään alustavat säännöstelylaskelmat, joiden tulosten perusteella arvioidaan lupamääräysten muutostarpeita ja mahdollisuuksia. Laskennassa otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Laskelmien perusteella arvioidaan säännöstelymuutosten vaikutuksia eri vesistönkäyttömuotoihin. Vaikutusarvioinnin perusteella sopijaosapuolet päättävät siitä, että käynnistetäänkö vesilain mukaiseen

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 5 lupahakemukseen tähtäävä suunnittelu. Suunnittelun yhteydessä laaditaan lopulliset säännöstelylaskelmat. (Risto Murto)

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 6 2/14 Polttoaineiden jakelupiste Lohjanjärven rannalle 20/14.04.00/2014 Antero Härmä/Karstu-Paloniemi-Routio aluetoimikunta: Lohjanjärven rannoilla ei ole nykyisin mitään polttoaineen jakelupistettä moottoriveneille. Hyvin hoidettu tankkauspiste on järven ja rantojen osalta parempi vaihtoehto kuin nykyinen tapa käsitellä polttoaineita. Karstu - Paloniemi - Roution aluetoimikunta esittää, että kaupungin tulee aktiivisesti hakea yrittäjää, joka jo kesäkaudella 2014 järjestäisi jakelun veneilijöille. Jos yrittäjää ei löydy, kaupungin pitäisi selvittää voisiko jakelun toteuttaa kaupungin työllisyystyönä kesä -elokuussa muutamana päivänä viikossa. Alueiden johtokunta 11.12.2013: Alueiden johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - alueiden johtokunta puoltaa aloitetta ja esittää, että tekninen toimi ja ympäristötoimi yhdessä etsisivät ratkaisua tähän asiaan. PERUSTELUT: Lohjanjärven veneilyä ja venematkailua haittaa oleellisesti se, että järvellä ei ole veneiden tankkauspaikkaa. Toimenpiteet Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite lähetetty 7.1.2014 ympäristötoimeen vastuuvalmistelijana kaupungingeodeetti Ari Piirainen yhteistyössä elinkeinotoimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2014 Kaupungingeodeetti Ari Piirainen 21.3.2014: Lohjan asemakaavoissa on polttoaineen jakelupaikka veneilijöille osoitettu Aurlahden venelaiturin tuntumassa. Toinen tulossa oleva mahdollinen paikka on keskeneräisessä Hiidensalmen asemakaavassa. Aurlahden asemakaavan mukainen polttoaineen jakelupaikan toteutus on valmistelussa. Jos palvelun toteuttava toimija löytyy, kaupunki luovuttaa toiminnan toteuttajalle maanvuokrasopimuksella asemakaavan mukaisen alueen toimintaa varten. Toiminnan toteuttaminen toteutuu aikaisintaan kesäksi 2015. Polttoaineen jakelutoiminta on kaupallista toimintaa, jota ei olla ottamassa kaupungin vastuulle. Kaupungin tehtävänä on osoittaa paikka asemakaavassa ja vuokrata alue toiminnan toteuttajalle. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Vs. kaupungingeodeetti Riku Korhonen 17.3.2015: Polttonesteen jakelu on osa Aurlahden ravintola-kesäkatsomo/teatteri -hanketta, joka on menossa uudelleen kilpailutettavaksi. Toinen paikka oli Hiidensalmen asemakaavan muutoksessa, jonka hallinto-oikeus tosin kumosi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 : 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: toteaa aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2016 Kaupungingeodeetti Tapio Ruutiainen 22.3.2016: Selvitetään yhteistyössä

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 7 kaavoituksen kanssa. Sopivaa toimijaa ei ole ilmaantunut. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. ---------------------------

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 8 9/14 Aloite Nummen yläkoulun ja lukion liikuntasaliin liittyen 684/12.04.01/2014 Lähidemokratia, Alueiden johtokunta, Puheenjohtaja, Kimmo Kotilainen Hallintojohtaja, Lähidemokratiakoordinaattori, Hanna-Maria Grandell Nummen yläkoulun ja lukion liikuntasali on asetettu käyttökieltoon kosteusongelman vuoksi viime keväänä. Vanha sali oli käyttöneliöiltään 465 neliötä, joka jaettiin perusopetuksen liikuntatunneilla kahtia. Tällöin ryhmän tila oli n. 230 neliötä. Jos kaavailtu pieni sali rakennetaan, joutuvat koulut jakamaan Oinolan koulun salia, jolloin yläkoulun toinen ryhmä on Oinolan koulun salissa ja toinen tässä pienessä salissa. Muilla kaupunkimme yläkouluilla on uskoaksemme juuri joko vähintään tämä meidän salin suuruinen liikuntasali tai suurempi, jota varmasti muissakin kouluissa jaetaan kahtia tyttöjen ja poikien ryhmien kesken. Nummella tulee olemaan tunnit hyvin tiukassa yhteiskäytössä Oinolan koulun salin kanssa. Oinolan koulun sali on käyttöneliöiltään 407,5 neliötä, joten sitä ei voida jakaa kahtia isompien oppilaiden liikuntatunneilla. Oinolan alakoulussa puolestaan on isot luokat, mikä taas tulee esteeksi heille salin jakamisen suhteen. Jos vanhan tilalle rakennetaan pieni sali ja koulut käyttäisivät yhteisesti Oinolan koulun salia, ei saliin jää kuin 1-2 vapaata tuntia välillä klo 8.30-14.20, jolloin oppitunnit on pidettävä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että saleilla on täydet käyttötunnit jo tässä vaiheessa. Oppilasmäärien kasvaessa (mikä on täysin mahdollista kaupunkistrategian mukaan) luokkia pitää perustaa lisää, ja jäljellä ei ole enää vapaata saliaikaa. Jos Nummelle rakennetaan liian pieni sali, heikennetään mahdollisuuksia järjestää liikunnan tunnit tulevaisuudessa, jos luokkien määrät kasvavat. Tällä hetkellä todennäköisesti yläkoulu ja lukio saavat liikunnan tunnit järjestettyä näillä salisuunnitelmilla ja oppilasmäärillä, mutta nytkään ei ole liikkumavaraa kuin 1-2 tuntia. Lisäksi tulee eteen joidenkin palloilulajien opetuksen siirtyminen pelkästään Oinolan koulun saliin. Lisäksi alakoululaisille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mitään liikuntatuntien ulkopuolista toimintaa voi järjestää. Esim. ryhmäytymisharjoitukset, koko koulun aamunavaukset, ylimääräiset liikunnalliset tunnit... Muutama oppitunti menee myös yläkoulun tuntien kanssa päällekäin. Iltapäiväkerhon liikunnat on rajattu minimiin, koska lukion tunnit jatkuvat pitkälle iltapäivään. Koulun on pystyttävä liikuntatunneilla tarjoamaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, jolloin tilojen on oltava riittävän kokoiset. Kyse on paitsi alueellisesta tasa-arvosta Lohjan kaupungin alueen nuorten kesken, myös meidän alueemme nuorten oikeudesta saada asianmukaista opetusta asianmukaisissa tiloissa. Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että tasa-arvoisuuden täyttyminen on toissijaista. Olemme kuulleet huolestuttavia huhuja lukio-opetuksen keskittämisestä Lohjan keskustaan, mutta meidänkin alueemme nuorille on tarjottava riittävä määrä toisen asteen koulutuspaikkoja (huom! nuoriso- ja koulutustakuu). Vaikka osa Nummen alueen nuorista kulkee keskustan suuntaan opiskelemaan ja Pusulan alueelta Karkkilaan, ei kaikilla sitä mahdollisuutta ole, eikä edes haluja. Kaikille opiskelupaikan haluaville tulisi olla yhdenmukaiset mahdollisuudet VALITA lähikoulun ja keskustan

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 9 koulun välillä. Keskustaan Nummelta on noin 30-40 km matkaa. Lohjan yhteislyseon lukion tilat eivät välttämättä pysty ottamaan vastaan myös Nummi-Pusulan alueelta tulevia opiskelijoita. Yhteislyseon opiskelijamäärä (20.9.2014) 711ja Nummen lukion 56. Järkevää ja kauaskantavaa olisi ottaa huomioon myös se näkökulma, että lukiokoulutusta saatetaan alueellamme antaa vielä vuosia. Tällöin myös lukiolaiset tarvitsevat asianmukaisia liikuntatiloja jatkossakin. Tärkeää on myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sitä pyrkivät toteuttamaan sekä koulu eri keinoillaan että erilaiset urheiluseurat, yhdistykset ja järjestöt omalla, arvokkaalla vapaaehtoistoiminnallaan. On tärkeää, että myös Nummen ja Pusulan alueiden nuorille pystytään tarjoamaan asianmukaiset tilat liikunnan harrastamiseen. Kaupungin pohjoisosissa ei ole tarjolla samanlaista harrastusten ja järkevän vapaaajan toiminnan kirjoa kuin Lohjan "kaupunkialueella" asuvilla, joten on tärkeää turvata täällä erilaiset liikuntaharrastukset. Tällaiselta tilanne nyt näyttää. Toivomme päättäjiltä näkemystä myös tulevaisuuteen ja Oinolan koulukeskuksen kehittämiseen toimivaksi ja meidän alueemme asukkaita palvelevaksi keskukseksi. Jotta alueemme suurin koulu ja ainoa lukio pystyisi pitämään vetovoimansa ja parantamaan sitä, tulee meidän koululaisillamme ja lukiolaisillamme olla yhtenevät oikeudet muihin lukioihin nähden. Kaikkien tulee olla samanarvoisia, asuivat he missä tahansa Lohjan kaupungin alueella. Harrastepuolella toiminta on myös erittäin riippuvainen liikuntasalin monikäyttöisyydestä. Harrasteseurat ovat tärkeitä nuorten liikuttajia ja seurat toimivat hyvin pitkälti palkattomin vapaaehtoisvoimin. Sisäharjoittelutiloja tarvitsevat monet seurat tällä hetkellä Oinolan koulun saliajat ovat loppuunvarattuja joka päivä. Alueemme ainoan jalkapalloseuran FC Saukkolan pallon 5-11 vuotiaat (ensi kaudella 5-13 vuotiaat, isommat lapset, suuremman tilan tarve) pelaajat (4 joukkuetta), käyttävät salia sisäkausiharjoittelussa. Tällä hetkellä kaikki harjoitukset on siirretty Oinolan koulun saliin keväisin kirjoitukset vaikeuttavat harjoittelua pitäen Oinolan koulun salia varattuna. Vauhdikkaiden ja tilaa vaativien urheilulajien harjoittelu on tehokkaampaa ja helpompaa isossa salissa, jolloin voidaan myös jäljitellä pelitilanteita kentällä. Isomma salissa voidaan myös pitää yhtäaikaa useamman ikäryhmän harjoituksia yhdessä tai sali jakamalla voidaan antaa lapsille esimerkkiä eri-ikäisten kanssa yhdessä toimimisesta. Lentopalloseura Pusulan Urheilijat PU-58 C-ikäiset tytöt ovat olleet parin vuoden ajan Etelän alueen (Imatra-Mäntyharju-Lahti-Karkkila-Hanko linjan eteläpuoli) parhaimpien lentopallojoukkueiden joukossa. Viime vuonna C-tytöt ottivat Etelän alueen pronssia ja D-tytöt voittivat kultaa Etelän Tiikerisarjassa. Yksi pelaajista pääsi U15- maajoukkueleirille asti. Molempina vuosina vanhemman ikäluokan joukkue on pelannut SM-sarjaa, ollen parhaimmillaan 16 joukossa kaikkiaan 128 joukkueen sarjassa koko Suomessa. Ikäluokan kehityksen jatkuessa samaa vauhtia, voisimme odottaa vähintään 2- sarjatasoista naislentopallojoukkuetta ellei jopa 1-sarjatasoa. Samalla meidän olisi pidettävä kiinni myös harrastelijapelaajista! Tasoerojen kasvaessa, nuorten kasvaessa, osa lopettaa liian helposti ja liian aikaisin, koska yhdellä kentällä harjoitellessa sitä oman tasoista tilaa ei ole riittävästi. Tänä keväänä PU-58 joukkue ei ole voinut järjestää SM-turnausta tai Etelän alueen lopputurnausta, koska siihen ei ole tarvittavia kenttiä. Vaatimus on 2 kpl mitoiltaan 22 x 12 x 6m kentät. Tätä kenttäkokoa ei tahdo löytyä muualtakaan kaupungistamme, Tennarinkaan kentät eivät tietojemme mukaan täytä kilpailumääräyksiä.

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 10 Toimenpiteet Mm. näistä syistä katsoisimme, että 550m2, 25 x 22m kokoinen sali, joka olisi jaettavissa kahteen lohkoon tukisi toimintaamme tulevaisuudessa siten, että: a) PU-58 saisi pidettyä kotiturnauksia ja edustaa Lohjan kaupunkia valtakunnallisessa SM-sarjassa sekä ratkaista Etelän alueen mitaleita myös kotiedun turvin b) PU-58 voisi jakaa ikäryhmissä junioreita kilpa- ja harrastepelaajiin edistäen molempien harjoittelutarpeita ja omalta osaltan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja pitää heidät terveen urheilullisen harrastuksen parissa sekä kehittää lahjakkaita lentopallon pelaajia entistä kovemmin harjoituksin. Uskomme myös, että muut lentopalloseurat Lohjalla ja Vihdistä vuokraisivat turnauksiin salia, joka mahdollistaisi kahden kentän toiminnan. Alueellamme on kyllä isoja saleja muttei yhtään lentopallon junioreiden kilpatoiminnan näkökulmasta. PU-58:n aikomuksena on aloittaa joka syksynä F-ikäisten tyttöjen lentopalloryhmä, tavoitteena jokaisessa ikäluokassa (A-F) joukkue vuonna 2024 ja nostaa harrastajamäärä junioreissa nykyisestä 18 > 60 nuoreen. Kuten nykyisellä C- joukkueella, ensimmäiset vuodet menevät hyvin Oinolan alakoululla missä saadaan lentopalloverkko kahdelle sulkapallokentälle vierekkäin (lentopallon minikenttä). Mutta ongelmia tulee heti siirryttäessä isolle kentälle C-ikäisenä. Tavoitetilassa v.2024 viikottainen harjoitusaikatarve on n.20-25h / vko + pelit ja turnaukset. Tavoite on kova mutta realistinen. Nykyinen harrastajamäärä koostuu vain kahdesta ikäluokasta. Lentopalloliiton toimintamalli on hyvä ja esimerkkejä harrastajamäärän kasvusta löytyy muista kunnista ja kaupungeista. Puitteet pitää vain olla kunnossa. Ja tämäkin vain lentopallon ja jalkapallon junioreiden näkökulmasta, heidän tulevaisuudestaan kilpapelaajina ja puulaakiharrastajina. Salilla on varmasti paljon muutakin käyttöä. Pienempikin sali on vielä laiha lohtu alle 300m2 jo mahdoton (eikäytettävissä). Taloustilanne ei liene hyvä, mutta mielestämme tämä on nyt sattumuksen kautta hyvä mahdollisuus sijoittaa tulevaisuuteen ja alueemme nuoriin. Säästötalkoiden nimissä tehdään lyhytnäköisiä esityksiä liian pienistä liikuntasaleista. Mitä säästöä on siinä, että saadaan uudelta tuoksuva sali, jota ei voida käyttää tilanahtauden aiheuttamien lapsiin kohdistuvien vaaratilantenteiden vuoksi? Esitämme, että uuden liikuntasalin sijaintipaikkana olisi Oinolan alakoulun länsipuolella, ns. Nummen vanhan huoltoaseman ja Taitotalon välisellä kunnan tontilla siten, että samalle tontille voidaan sijoittaa myös muita tontille kaavailtuja rakennuksia, tai niiden uusi sijoitus vanhan liikuntasalin paikalle olisi turvallinen ja järkevä ratkaisu. Esikoululaisilla ei tulisi tien ylitystä käydessään ruokailemassa. Nummen Aluetoimikunnan puolesta Puheenjohtaja Lotta Paakkunainen 2014 Kasvatus- ja opetuslautakunta 23.4.2014 47: Kasvatus- ja opetuslautakunnan tarveselvityksessä esitettiin, että Nummen koulukeskukseen rakennetaan 530 neliön liikuntasali oheistiloineen (sali n. 420 m2, pesu-, ja pukuhuonetiloja n. 80 m2 ja varastotilaa n. 30 m2). Saliin mahtuu kaksi poikittaista lentopallokenttää harjoitusta varten. Oinolan alakoulussa oleva liikuntasali on kooltaan noin 609 neliötä. Tarveselvityksessä esitetty uusi liikuntasali olisi 530 m2, jolloin Nummen koulukeskuksessa olisi tilaa yhteensä noin 1 139 neliötä. Opetushallituksen

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 11 suosituksien mukaan 450 oppilaan koulun liikuntatilojen tarve oheistiloineen on 1 140 neliötä. Aloitteessa esitetty Nummen koulukeskuksen 550 m2 salin kustannusarvio, oheistiloineen 150-200 m2, olisi yhteensä noin 1.7-1.85 M. Se maksaisi arviolta 577 500 enemmän kuin tarveselvityksessä esitetty 530 m2 sali oheistiloineen. Lohjalla on viisi (5) suurta liikuntahallia, joista Tennarin lukiosali ja palloiluhalli, Järnefeltin, Mäntynummen liikuntahallit ovat jaettavissa kolmeen (3) ja Perttilän liikuntahalli kahteen (2) lentopallokenttään. SM -turnauksia on mahdollista pelata Lohjalla Tennarin kahdessa hallissa (lukiosali, palloiluhalli) yhtä aikaa samanlaisella alustalla. Tennarin Lukiosalia (3 loossia, loossin koko 14,33 x 23,35) lukuun ottamatta muiden em. hallien loosseihin ei mahdu Suomen Lentopalloliiton SM- sarjamääräysten (C- ikäiset ja vanhemmat) mukaista viralliset mitat (9 x 18 m) täyttävää, vara-alueineen 12 x 24 m:n suuruista pelikenttää. SM- karsintaturnauksiin riittää 20 x 10,5 m kokoinen kenttä. Lukiosalissa on 350 hengen katsomo ja palloiluhallissa 100 hengen seisomakatsomo. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 1. pyytää tekniseltä lautakunnalta teknis-taloudellista lausuntoa Nummen koulukeskuksen liikuntasalin ja nuorisotilan tarveselvityksestä; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi; 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummen koulukeskuksen liikuntasalin ja nuorisotilan hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksessä esitetyn pohjalta; 4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että liikuntasalin ja nuorisotilan suunnittelu yhdistetään Nummi-Pusulan koulun peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeen (keittiö) suunnitteluun. Tekninen lautakunta 13.5.2014 93: Tekninen lautakunta esitti pyydettynä lausuntonaan, että Nummi-Pusulan koulukeskuksen uudisrakentamis- ja peruskorjaus-/ laajennustarpeet tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti, eri toimijat huomioiden sekä keskinäiset synenergiamahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöisyyden osalta huomioiden. Toteutus lienee järkevää jakaa aikataulullisesti useammalle vuodelle esim. budjetointisyistä, jolloin rakentaminen kuormittaa koulukeskuksen aluetta useampana lukuvuonna, mutta vastaavasti minimoi mahdollisten tilapäistilojen, ns. väistötilojen käytön. Kaupunginhallitus 26.5.2014 230: Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus 2.6.2014 252: Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4 esittää kaupunginvaltuustolle että valtuusto päättää 1. että Nummen koulukeskuksen liikuntasalin ja nuorisotilan hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksessä esitetyn pohjalta; 2. että liikuntasalin ja nuorisotilan suunnittelu yhdistetään Nummi-Pusulan koulun peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeen (keittiö) suunnitteluun; ja 3. että liikuntasalia koskevat aloitteet todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 11.6.2014 73: Valtuusto päätti äänin 33 18 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta 3.12.2014 103: Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 1. pyytää tekniseltä lautakunnalta teknis-taloudellisen lausunnon Nummen kampusalueen tarveselvityksestä; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että asiaan liittyvät aloitteet todetaan loppuun käsitellyiksi; 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummen kampusalueen hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen mukaisesti ja otetaan huomioon perusturvan tarpeet neuvolan sijainnin tarkastelussa. 2015 Tekninen lautakunta 27.1.2015 9: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että ensisijaisesti Nummi-Pusulan koulukeskuksen käyttökiellossa oleva liikuntasali puretaan ja sen tilalle rakennetaan tarveselvityksen mukainen uusi liikuntasali oheistiloineen. Hankesuunnittelun yhteydessä tulee ratkaista toteutuksen vaiheistus ja aikataulu sekä selvittää rahoitusvaihtoehdot. Lisäksi koulualueen liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska liikuntasalin purku- ja rakennustyöt aiheuttavat liikennemäärän kasvua. ----------------------- Kaupunginhallitus 2.2.2015 60: Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle ja palata siihen palveluverkkoselvityksen valmistuttua. Kaupunginhallitus 30.3.2015 : 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: toteaa aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. Tekninen toimi 22.11.2016: Nummen yhtenäiskoulun alueen liikuntahallin toteutus sisältyy vuoden 2016 talousarvioon ja vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.4.2016 30. Hanke sisältää liikuntahallin toteutuksen. Liikuntahallin toteutus on urakkakilpailutuksessa. Aloite esitetään loppuunkäsitellyksi.