Sosiaaliturvaoikeudet pohjoismaisissa tilanteissa Rovaniemi 26.5.2009 Eeva Uusi-Autti Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus
Sisältö 1. Asumisperusteinen sosiaaliturva 2. Sosiaaliturva muuttotilanteissa ja mitä säännöksiä sovelletaan 3. Suomeen muutto 1. Kansalliset säännökset 2. EY-lainsäädäntö 3. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 4. Oikeus etuuksiin 4. Suomesta muutto 5. EU-työntekijän oikeus Kelan työttömyysturvaan 6. Yleistä menettelystä 7. Tulevia muutoksia 2
Asumisperusteinen sosiaaliturva
Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja ammattitauti etuudet Yksityiset vakuutusyhtiöt. Valtiokonttori, säätiöt yms. - lasten päivähoito - vanhuspalvelut - vammaispalvelut Asumiseen perustuvat etuudet Toimeentulotuki Työeläkkeet Työskentelyyn perustuvat etuudet
Sosiaaliturva muuttotilanteissa - mitä säännöksiä sovelletaan
EU/ETA + Sveitsi Pohjoismaat USA, Kanada, Quebec, Israel Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö 6
Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen EY-lainsäädäntö (asetukset 1408/71 ja 574/72) Työskentely määräävä kriteeri Sosiaaliturvasopimukset (esim. pohjoismainen sosiaaliturvasopimus) Sopimuksen laajuus vaihtelee sopimuksittain Työskentely/asuminen määräävä, riippuu sopimuksesta Kansallinen lainsäädäntömme Soveltamisalalaki: asuminen pääasiallinen SVL (+ Kelan kuntoutusetuudet): asuminen/työskentely TTL: työskentely KotikuntaL: asuminen 7
Suomeen muutto 1. Kansalliset säännökset
Suomeen muutto: vakuuttamisen perusteet Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön, jolla on Suomessa vakinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä Sovelletaan maahantulosta alkaen Vähintään vuoden oleskelulupa, jos lupa vaaditaan (Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse lupaa) Asumisen vakinaisuutta osoittavia seikkoja kirjattu lakiin Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) ns. soveltamisalalaki 9
Suomeen muuttaminen Asumisen vakinaisuutta osoittaa esimerkiksi: aikaisempi vakinainen asuminen Suomessa, suomalainen syntyperä pakolaisuus, suojelun tarve perheenjäsenten vakinainen asuminen täällä kahden vuoden työsopimus tai muu siihen rinnastettava sopimus Suomessa tehtävää työtä varten muut siteet Suomeen 10
Suomeen muuttaminen Suomessa asuvaksi ei yleensä katsota Vain opiskelutarkoituksessa tulevaa Vain lyhytaikaisessa työskentelytarkoituksessa tulevaa Jos olosuhteet myöhemmin muuttuvat ja asumisedellytykset täyttyvät, kuuluu hakija sosiaaliturvaan olosuhteiden muutoksesta alkaen 11
Soveltamisalalain piiriin kuuluvat etuudet: 1-ryhmä Lapsilisä Äitiysavustus Yleinen asumistuki Kansaneläke Perhe-eläke 2-ryhmä Vammaisetuuslain etuudet*: 16 vuotta täyttäneen vammaistuki (entinen vammaistuki) Alle 16-vuotiaan vammaistuki (entinen lapsen hoitotuki) Eläkettä saavan hoitotuki (entinen eläkkeensaajien hoitotuki) Ruokavaliokorvaus Maahanmuuttajan erityistuki* Eläkkeensaajien asumistuki* Rintamasotilaiden eläkelain etuudet* 12 * = edellytetään tosiasiallista Suomessa asumista
Sairausvakuutus & työttömyysturva Etuuksien piiriin kuulumisesta säädetään 1.1.2005 lukien ao. etuuslaeissa, ei enää soveltamisalalaissa Viitataan kuitenkin soveltamisalalain mukaiseen asumiseen (SVL, TTL) Sairausvakuutettu joko Suomessa vakinaisesti asuvana tai Suomessa työskentelevänä, kun tarkoitus työskennellä vähintään 4 kuukauden ajan (työaika + palkka huomioon) koskee sekä EU-maasta että muualta tulevia työntekijöitä! Jos sairausvakuutettu jommallakummalla perusteella, pitäisi pääsääntöisesti maksaa sava-maksuja Työttömyysturvalain piiriin työskentelyn alkaessa 13
Suomeen muutto 2. EY-lainsäädäntö
EY-asetuksen 1408/71 tavoitteet Asetuksen piiriin kuuluvien yhdenvertainen kohtelu Sovellettavan lainsää äädännön n osoittaminen siten, ettei henkilö putoa sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena yhden valtion lainsää äädännön n periaate - pääsääntö työskentelymaan lainsää äädännön n soveltaminen Päällekkäisten etuuksien estäminen Päällekkäisten maksujen estäminen Etuuksien maksamisen turvaaminen riippumatta siitä, missä jäsenmaassa henkilö asuu 15
Asetuksen 1408/71 kattamat etuudet sairaus- ja äitiysetuudet työkyvyttömyysetuudet vanhuusetuudet jälkeenjääneiden etuudet työtapaturmat- ja ammattitautietuudet kuolematapauksen johdosta annettavat avustukset työttömyysetuudet perhe-etuudet 16
Työskentelymaaperiaate Työntekijät työskentelymaan eli Suomen sosiaaliturva Suomen määritelmät siitä, kuka on tällainen työntekijä eri etuuksien suhteen Lähetetyt työntekijät/virkamiehet lähtömaan sosiaaliturva oikeus sairaanhoitoon Suomessa (eur. sh-kortti lähtömaasta) Perheenjäsen oikeus sosiaaliturvaan, jos asuu vakinaisesti Suomessa sairaanhoito ja perhe-etuudet asumisesta riippumatta toimivaltaisesta valtiosta 17
Suomen määritelmät: Työntekijä = henkilö, joka on Suomessa työeläkevakuutettu (asetuksen 1408/71 liite 1) julkinen terveydenhuolto ja lasten kotihoidon tuki aikoo työskennellä Suomessa vähintään 4 kk siten, että työssäoloehto täyttyy (18 h/vko + palkka TES:n mukainen; jollei TES:iä => kokotyöaikapalkka vähintään 961 /kk v. 2008) Soveltamisalalain ja sairausvakuutuslain mukaiset etuudet täyttää työssäoloehdon (+ on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksun) Työttömyyspäiväraha (oikeuden karttuminen) 18 Huom! Jos katsotaan, että muuttaa soveltamisalalain mukaisesti vakinaisesti asumaan Suomeen, voi olla laajemmat oikeudet etuuksiin
Suomeen muutto 3. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ensimmäinen sopimus 1954 Ensisijaisesti 1408/71 lainvalinnat Toissijaisesti sopimuksen mukaan väestörekisteröinnin mukainen asuminen Väestökirjanpidon mukainen rekisteröinti ratkaiseva eiaktiiveille Lähetettyjen työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä säilyminen lähtömaan sosiaaliturvassa 20
Suomeen muutto 4. Oikeus etuuksiin
Oikeus etuuksiin asetuksen 1408/71 mukaan Pääsääntö yhden jäsenvaltion lainsäädännön soveltaminen (työskentelyvaltio) Etuudet työskentelyvaltiosta Perhe-etuuksia voidaan kuitenkin saada useammasta valtiosta yhtäaikaa - yhteensovitus oikeus kokonaismäärältään perhe-etuuteen, joka vastaa suurinta kansallista perhe-etuutta perhe-etuuden ensijaisuussäännöt työskentely ja lapsen asuminen samassa maassa työskentely muussa kuin lapsen asuinmaassa lapsen asuminen 22
Oikeus etuuksiin asetuksen 1408/71 mukaan (jatkuu) Oikeus sairaanhoitoon (asumisesta riippumatta) koskee: Suomessa työskenteleviä työntekijöitä Työntekijöiden perheenjäseniä Opiskelijoita, lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä jne., joilla lähtömaasta eurooppalainen sairaanhoitokortti => lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito, ottaen huomioon etuuksien luonne ja oleskelun ennakoitu kesto 23
Oikeus etuuksiin (kansalliset säännökset) Pääsääntö: oikeus siitä päivästä kun otettu sosiaaliturvaan Poikkeuksena: Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat: asuttava 180 päivää Suomessa välittömästi ennen laskettua synnytyspäivää EU-tilanteissa voidaan hyödyntää myös muissa EU-maissa täytettyjä vakuutuskausia Työttömyysturva: täytettävä työssäoloehto (43 vkoa viimeisen 28 kk sisällä) tietyin edellytyksin voi käyttää toisessa EU-maassa täytettyjä työskentelykausia Eläkkeet, vammaisetuudet, maahanmuuttajan erityistuki: asumisaikavaatimukset (tiettyjä poikkeuksia EU-tilanteissa) 24
Suomesta muutto
Oikeus sos.turvaan Suomesta muutettaessa Kansalaisuudesta riippumatta sovelletaan soveltamisalalakia (4 ): muutto alle vuodeksi (tilapäinen muutto) as.per.sos.turvan piirissä ulkomailla oleskelun ajan muutto yli vuodeksi (vakinainen muutto) as.per.sos.t. päättyy maasta muuttoon Jos toistuvasti ulkomailla tilapäisiä (=alle vuoden) jaksoja, voi säilyä as.per.sos.turvassa vain, jos edelleen vakinaisesti Suomessa asuva ja kiinteät siteet Suomeen 26
EY-lainsäädäntö Työntekijät pääsääntönä työskentelymaan sosiaaliturva Lähetetyt työntekijät lähtömaan sosiaaliturva (todistus E 101) oikeus sairaanhoitoon työskentelymaassa (eur.sh-kortti) Perheenjäsenet Sosiaaliturvaan kuuluminen riippuu kansallisesta laista: onko Suomessa asuva soveltamisalalain mukaan? Siitä huolimatta oikeus 1408:n perusteella sairaanhoitoon ja perhe-etuuksiin työntekijän toimivaltaisesta valtiosta Asetuksen soveltamisalan ulkopuoliset tilanteet ratkeavat kansallisten säännösten mukaan eli pääosin samoin kuin ns. kolmansien maiden tilanteessa (mm. soveltamisalalaki) 27
Sosiaaliturvasopimusmaat Sopimuksen määräykset + kansallinen lainsäädäntö Pohjoismaat Väestökirjanpitäjällä rekisteröinti ratkaiseva eiaktiiveille lähetettyjen työntekijöiden perheenjäsenet (lähtömaa) 28
Suomesta muutto Oikeus etuuksiin
Asumisperusteiset etuudet ulkomailla Jatketaan jo maksussa olevien maksamista, myönnetään uusia etuuksia hakemuksesta Etuuden määrä: laissa säädetyt kiinteät määrät ja tuloista riippuvat etuudet (päivärahat + vakuutuspalkka; maksetaan työnantajalle, jos oikeus palkkaan) Ei oikeutta ulkomailla esim.: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki poikkeus: EU/ETA-maat Työttömyyspäivärahat EU- ja ETA-maat: 3 kk työnhaun ajalta Työmarkkinatuki 30
Asumisperusteiset etuudet ulkomailla Oikeus sairaanhoitoon Oikeus sairausvakuutuslain sairaanhoitokorvauksiin Yleensä oikeus käyttää Suomen terveyskeskus- ja sairaalapalveluita (jos kotikunta säilyy Suomessa) Oikeus asemamaan sairaanhoitoon EU- ja ETA-maat (eurooppalainen sairaanhoitokortti) 31
EU-työntekijän oikeus Kelan työttömyysturvaan
Työttömyysturvalaki (TTL) 1 luku 8 Oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on työttömällä, joka asuu Suomessa, ja täyttää etuuden saamisen edellytykset siten kuin tässä laissa säädetään, jollei asetuksesta 1408/71 muuta johdu. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3, 3a, 4 ja 10 :n mukaan 33
EY-asetus 1408/71 Työttömyysetuuksia voi yleensä saada ainoastaan viimeisestä työskentelyvaltiosta, eikä maassa asumista voida edellyttää Poikkeuksena mm. kokonaan työttömät rajatyöntekijät, jotka saavat työttömyysturvaetuudet asuinvaltiosta (asetuksen 71 artiklan tilanteet) Jäsenvaltioiden asettamat vähimmäistyöskentelyajat kausien yhteenlaskemisen edellytyksenä Suomessa toen täyttämiseksi voidaan huomioida muun jäsenvaltion kaudet, mikäli henkilö on työskennellyt Suomessa vähintään 4 viikkoa ennen työttömyyttä Ei sovelleta, kun kyseessä pohjoismaisen 5 v. paluuoikeuden käyttäminen, tai enintään yhden vuoden oleskelu muussa jäsenvaltiossa 34
Suomessa viimeksi työskennellyt EUtyöntekijä EU-työntekijällä tarkoitetaan tässä henkilöä, jonka ei ole katsottu muuttaneen vakinaisesti Suomeen, mutta joka on saanut työskentelynsä perusteella sosiaaliturvaoikeuksia (as. 1408/71 perusteena) Oikeutettu peruspäivärahaan, jos täyttää työskentelyn päätyttyä TTL:n edellytykset työssäoloehto joko Suomen tai muun maan kausilla (E301), mutta maassa asumista ei edellytetä Työmarkkinatukeen on oikeus vain soveltamisalalain mukaisesti Suomessa asuvilla työttömillä työnhakijoilla Tmt on asetuksen 1408/71 piirissä, mutta on asetuksen liitteessä II a listattu erityisetuus, jonka maksaminen edellyttää maassa asumista 35
Työnhaku muussa EU-maassa Art. 69 oikeus hakea työtä toisesta jäsenvaltiosta kolmen kuukauden ajan työttömyysetuuden maksaa oleskeluvaltio lähtömaan lainsäädännön mukaisesti ja kustannuksella maiden välinen laskutusjärjestelmä (ei Pohjoismaissa) Edellytetään 4 viikon työnhakua lähtömaassa voi olla lyhyempikin (Hallintotmk:n suositus Nro 21), jolloin luvan antaa Suomessa työvoimatoimisto Lomake E 303 (E 303/0-303/5) Jos ei voida antaa lomaketta E 303, annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös (työttömyysturvalautakunta) Esim. lomautettu ei voi saada E 303 -työnhakuoikeutta 36
Työnhakijaksi Suomesta Työmarkkinatuelta ei lähdetä työnhakuun Lomakkeen E 303 myöntää Kela tai työttömyyskassa ilmoittautumisaika kohdemaassa 7 päivää kohdemaan viranomainen maksaa hakijalle TTL:n mukaisen työttömyyspäivärahan Paluun myöhästymisestä seuraa päivärahaoikeuden menetys Työnhakuoikeus vain kerran kahden työskentelyjakson välissä Suomessa välissä työssä vähintään 4 viikkoa + työttömänä vähintään 4 viikkoa 37
Työnhakijaksi Suomeen Ensin ilmoittautuminen työnhakijaksi työvoimatoimistossa, sitten ilmoittautuminen Kelan toimistoon, joka maksaa lähtömaan lainsäädännön mukaisen etuuden 4 viikon välein ennakonpidätystä ei toimiteta palautettava TT 2 E 303- työnhakija on kaikilta osin lähtövaltionsa sosiaaliturvan piirissä Ei voida vakuuttaa Suomessa E 303-menettelyn aikana Oikeus sairaanhoitoon Suomessa, jos eurooppalainen sairaanhoitokortti lähtömaasta 38
Yleistä menettelystä
Päätöksen antaminen Kirjallinen valituskelpoinen päätös asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta annetaan aina, kun ulkomaille muutosta tai Suomeen paluusta saadaan tieto (poikkeuksena lomamatkat) Suomeen muuttava hakee asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumista Yleensä Kelan toimisto tai ulkomaanyksikkö antaa nämä päätökset Päätöksestä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulau-takuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen 40
Työnjako Eläketurvakeskus: työeläkkeet EU- ja sosiaaliturvasopimusasioissa: lainvalintalomakkeiden (esim. E 101) antaminen/vast.otto käsittelevä laitos eli hakemus-, vakuutusaika- ja päätöstietojen välittäminen eläkeasiain ratkaisemiseen osallistuvien laitosten välillä Kela: asumisperusteinen sosiaaliturva EU- ja sosiaaliturvasopimusasioissa: sairaanhoitolomakkeiden ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin antaminen, etuudet muissa asioissa: päätökset as.per.sos.turvaan kuulumisesta, etuudet 41
Tulevia muutoksia
Uusien EY-asetusten voimaantulo Euroopan parlamentti on hyväksynyt äänestyksessä 22.4.2009 neuvoston yhteisen kannan äänin 600 vastaan 13 Uudet asetukset (883/2004 ja sen toimeenpanoasetus) voimaan 1.3.2010 43
Keskeisiä muutoksia asetukseen 1408/71 nähden Henkilöllinen soveltamisala ei-aktiivit Sovellettava lainsäädäntö myös asumisen perusteella Keskeinen muutos Kelan hoitaman asumisperusteisen sosiaaliturvan kannalta! 44
Uuden pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen valmistelu Uudessa asetuksessa 883/04 lainvalintamääräys myös ei-aktiiveille Sovelletaan asuinvaltion lainsäädäntöä (art 11.3.e) Tp-asetuksessa listattu asuinvaltion määrittämiseen liittyviä tekijöitä (art 11) Ratkaistaanko pohjoismaiden välillä liikkuvien opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden ei-aktiivien lainvalinta asetusta 883/04 soveltaen, vai jatketaanko nykyistä väestökirjanpitoon perustuvaa käytäntöä? Uuden sopimustekstiehdotuksen tarkoitus olla valmiina kesäkuussa 2009 45
Uuden pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen valmistelu Mitä näillä näkymin tulossa sopimukseen Asumisen määrittely Ensisijassa 883 ja tpa -> kansallinen lainsäädäntö Väestökirjanpito turvaverkkona Perhe-etuuksien erotusetuuksien laskemista koskeva määräys Kuntoutusyhteistyötä koskeva määräys Suomi toivoo johdantoon selvennystä siitä, että sopimuksen merkitys rajoitettu Keskeinen merkitys Färsaarille ja Grönlannille sekä Tanskan, Norja ja Islannin osalta kolmansien valtioiden kansalaisten kannalta Suomen ja Ruotsin kannalta pohjoismaisen sopimuksen merkitys vähäinen 46
Yhteystiedot www.kela.fi 47
Kiitos ja aurinkoista kesää! 48