JÄMSÄN SEUTUKIERROS MUISTIO KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 JA KESKI-SUOMEN LII- TON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2015 Jämsän seutu, tiistaina 28.8.2012 klo 9.00, Ruotsulan Hovi, Turkinkyläntie 74, 42100 Jämsä 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN Ilkka Salminen Jämsän kaupungista avasi kokouksen ja kävi läpi Jämsän näkymiä ja haasteita. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Ulla Haggren, Jämsek Oy Elinkeinojen kehittäminen Yleisiä huomioita: Väestön kehitys, poismuutto painottuu, yritysten perustanta normaalitasolla (ka 115/v), osaajien kiihtyvä pula, työttömyysasteessa vähäistä kasvua (Jämsä mukana kokeilussa keskisuomalainen 28.8.), PAT ja nuorten osuus vähäisessä kasvussa. Aluetalouskatsaus Elinkeinojen kehittäminen / painopisteet 1. Yritystontti ja liikepaikkakaavoitus 2. Yrittäjyys ja yritysmyönteisyys 3. Alueen omat kasvu- ja kehittymishaluiset, kansainvälistyvät yritykset 4. Matkailun kehittäminen 5. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja toimintaedellytysten turvaaminen 6. Ilmailualan kehittäminen 1
2 Elinkeinojen kehittäminen / toimenpiteet Matkailun kehittäminen - Osaamiskeskusohjelma - Laatujohtoryhmä (kokoontuu vaihtelevasti sesongin mukaan, käy läpi keskeisiä toimenpiteitä, mukana Keski-Suomen matkailun johtoryhmässä) - Reitistöjen kehittäminen (tehdään hanketyötasolla, taustalla strategiatyö) Investointi- ja sijoittumismarkkinointi - Myllymäki II - Kaupunkikeskustan kehittäminen - Jämsän asemanseutu - Länkipohja - Halli - Himos Liikenneinfra hankkeita: - Kaksoisraide Jämsä-Orivesi - JKL-Jämsä-HKI oikorata (länsipuolelta) - KT - 56 (Jämsä - Mänttä-Vilppula) toteutumassa - VT - 24 (Harjunsalmi läänin eteläraja) - VT 9 (Orivesi-Tampere, Jämsä-Korpilahti) - Juokslahdentie 6050 - Perustienpidon rahoitus OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Anna-Liisa Juurinen, Jämsek Oy ja Jämsän kaupunki Osaamisen vahvistaminen 1. Jämsän seudun tavoitteena on laaja ja oikein kohdennettu, työelämän tarpeita vastaava koulutuspalvelutarjonta 2. Akuutteja tarpeita tietyissä sote-aloissa 3. Tarpeet lisääntyvät eläköitymisen myötä 4. Nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin vaikea vastata. Räätälöintiä ja joustavuutta. Jämsän K:t ( kolme kovaa liitosta pyydetty miettimään ennakkoon) 1. Osaajien saatavuus sote-alalla (mm. osaajien vuotaminen muualle, eläköityminen hoiva-alalla) 2. Venäjän kielen osaaminen matkailu ja hoivapalvelualalla sekä vientiyrityksissä
3 3. PK-sektorin alihankinnan vahvistaminen (erityisesti metallialalla) suurten kaupunkien kupeessa (JKL, TRE, Lahti) Seija Kivelä, Jämsän ammattiopisto Himos palvelukioski -> projektioppimisympäristö (yrittäjät ja opiskelijat). Jämsän seudun alueella liikkuva palveluauto, josta saa sote-alan palveluja. HYVINVOIVA KANSALAINEN Anna-Liisa Juurinen, Jämsek Oy ja Jämsän kaupunki 1.Valtionhallinnon lähipalveluiden saatavuus - TE-toimiston menetys alueelta huono asia 2.Elinkeinoelämälle tärkeiden koulutuspalveluiden saatavuus - Oppisopimustoimiston pysyminen alueella tärkeää! Toimisto tekee vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Jos toimistoa ollaan lakkauttamassa, toivotaan, että asiaan voisi vielä vaikuttaa! 3. Kuntakokeilu käynnistymässä yhdessä JKL:n ja Muuramen kanssa KUHMOISTEN KUNNAN KATSAUS Anne Heusala, Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunnalle Päijänne ja VT 24 ovat isoja asioita. Kunnassa talous on hyvin kunnossa ja lähipalvelut pystytään tuottamaan hyvin. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN, KUHMOINEN Arto Kummala, Kuhmoisten kunta - Uusien ja toimivien yrityksien toimintaympäristö (VT 24, tonttitarjonta ja toimitilat) - Laajakaista (etätyökievari > kokeilu kirkolla, joka liittyy laajakaistayhteyksiin, iso osa kesäasukkaista haluaisivat tehdä myös töitä Kuhmoisista, kesäasukkaita kunnassa yhteensä 10.000) - Kaukolämpöverkon rakentaminen (iso satsaus, kytkentä myös hiilineutraalikuntahankkeeseen) - Hiilineutraali kunta-hanke - Maanpoliittisen ohjelman laatiminen 2013 (kirkonkylän lähialueiden tulevaisuus katsotaan) - Toimivat kuntapalvelut (keskeiset asiat jotka vaikuttavat hyvinvointiin, äärimmäisen tärkeä asia myös elinkeinojen näkökulmasta) - Vetovoimaiset kylät (kylien vetovoiman ja elinvoiman saaminen käyttöön, kylien palvelurakennetta käyty läpi ja mitä mahdollisuuksia niistä voisi löytyä)
4 - Päijänne (toivotaan koordinoitua vetovastuuta Päijänteen kehittämiseen) OSAAMISEN VAHVISTAMINEN, KUHMOINEN - Osaamisen vahvistaminen yrityksien näkökulmasta - Paluumuutto - Oppisopimustoimiston loppuminen Jämsästä? (tässä tapauksessa katseet kääntyvät Tampereelle ja Lahteen) - Aikuiskoulutuksen tulevaisuus? (yhteiskuntavastuu -> miten käy aikuisten?) - Työllisyyden hoito Silmu Sarvala, Kuhmoisten kunta Työllisyyden hoidon osalta hienoa että päästy kuntakokeiluun. Lauri Hiltunen, Ely-keskus Kuntakokeiluun tulee reilusti lisäresursseja joka ei ole perusrahoituksesta pois. Kari Lehtinen, Ely-keskus (ympäristö) Kari Lehtinen kommentoi Päijänteen kehittämiseen liittyvää puheenvuoroa. Lehtinen kertoi, että keväällä palkattiin henkilö Life+ -hankkeeseen, joka liittyy keskeisesti Päijänteen kehittämiseen (hankkeen suuruus noin 3,3 Milj. ). Hankehaku on meneillään ja sitä on osittain pohjustettu mm. Kuhmoisissa Arvoitusten Päijänne selvityksellä. Hankkeessa on mukana laaja toimijajoukko ja yhteistyössä on toiminnallisesti ja myös rahoituksellisesti mukana mm. Keski-Suomen liitto ja Päijät-Hämeen liitto. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Oppisopimuksen resurssit vähenevät ja niitä siirretään nuorten puolelle. Koulutustarjonnan suunnittelua, ennakointia ja toteutuneen seurantaa tehdään maakunnassa kokonaisuutena. Esimerkkinä tältä alueelta aiemmin mainittu metalliala: hakeutuvuustilastoita tarkasteltaessa metallialalle ensisijaisesti hakeutuvien määrä on pudonnut koko maakunnassa puoleen aiemmilta vuosilta. Varasijoilta hakeutuneet puolestaan näkyy selkeästi keskeyttäneiden tilastoissa. Jämsän seudulla toissa keväänä metallialalle oli neljä ensisijaista hakijaa, tänä keväänä kaksi. Opinto-ohjausta, nuorten liikkuvuutta ja alueiden vetovoimaisuutta, yhteistyötä alueen toimijoiden ja yritysten kanssa on mietittävä yhdessä. OKM:n kirjettä aloituspaikoista odotetaan tällä viikolla. Näkemys on, että aloituspaikat vähenee vuoteen 2016 mennessä 10-15%. Aikuiskoulutus on tärkeässä roolissa. Pelkona on, että resurssien vähenemisellä on erikoissuuri vaikutus aikuiskoulutukseen. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kari Vaara, kaupungin arkkitehti, Jämsän kaupunki
5 Kaava - kartta esittely Rakennemalli (sydän ydintaajama joka suuntautuu Himoksen suuntaan) Liikkuminen (tiet, raiteet, kevyenliikenne) Elinkeinot, palvelut, työpaikat Matkailu ja virkistys mm. Päijänteen kehittämistä viedään voimallisesti eteenpäin Länkipohjan sataman kehittäminen (hanke menossa) Kärkihankkeet: Jokilaakson taajama, Himoksen matkailukapasiteetin lisääminen, Jämsän ja Päijänteen kehittäminen, elinkeinoelämän kehittäminen, kaksoisraiteen kehittäminen Jämsä-Orivesi), palveluverkon kehittäminen myös taloudellinen verkosto. Kehittämiskohteita, keskeisiä asioita ollut: Jämsän keskustan kehittäminen, Jämsänjoki: Joki virtaa -hanke, keskustan satama, keskuskortteli, Seppolan tontti (koulut, kirjasto, senioriasumista, liiketilaa, kulttuuria, hallintoa), Jämsän asemanseutu, VT 9/24 risteysalue, Himos-Päijänne Master Plan 2008 (päivitetään parhaillaan), Himoskeskus, Länsikeskus, Patalahden golfkenttäalue (valmis ensi kesänä), Päijänranta (rahoitusta myös kaupungin ulkopuolelta tarvitaan). Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto - Keskustelussa noussut esille juuri niitä asioita joita seutukierrokselta haetaan, eli nopeasti liikkeelle lähteviä asioita, joita lähdetään rahoittamaan 2013-2014. Osa kehittämiskohteista ovat pidemmän aikajänteen suunnittelussa ja tulevat esille joko maakuntasuunnitelmassa joka ulottuu vuosikymmenten päähän tai maakuntaohjelmassa 7-8 vuoden päästä. - Maakuntaa viedään kokonaisuutena eteenpäin (Kuhmoista ei ole unohdettu!). Viime vuonna keskusteluissa oli esillä mm. Päijänne ja VT 24. Life+ -hanke on yhteisesti valmisteltu Päijänteen kehittämishanke, jossa Suomen Ympäristökeskus on keskeisessä asemassa ja jossa mukana on useita toimijoita kuten Ely-keskukset ja liitot Päijänteen molemmista päistä, metsähallitus. Hankkeen kokoluokka on sellainen, että hankkeelta on lupa odottaa myös tuloksia. - Sote asioista keskusteltiin ja teemat ovat aivan samoja koko maakunnassa. Sotealan ennakointiryhmä istuu ja miettii eri rooleja, koulutus ei yksin ratkaise ongelmia vaan pitää miettiä myös mm. vetovoimaisuuskysymyksiä (tilastot osoittavat, että noin 10% valmistuneista lääkäreistä tulee julkiselle puolelle).
6 - Esityksiä tulee pohtia eteenpäin katsovasta näkökulmasta, etsiä riittävän merkittäviä ja suuria hankkeita joista voidaan rakentaa koko maakunnan kehittämistä merkittävästi eteenpäin vieviä toimia. Näistä esityksistä tehdään yhteenveto eli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma totsu. Tämän vuoden totsu valmistuu lokakuun loppuun mennessä, sisällöllinen puoli tehdään syyskuun loppuun mennessä seutujen kannanottojen pohjalta. Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus - Elyn strateginen tulossopimus tehtiin viime vuonna neljäksi vuodeksi eteenpäin. Eri vastuualueilla tehdään myös vuosisuunnittelua ja tarkentavaa tarkastelua, jonka vuoksi Ely kuuntelee erityisen tarkalla korvalla mm. alueiden elinkeinojen ja yritysten näkökulmaa tavoitteena saada uusia työpaikkoja ja työllisyysaste nousuun. Yhtenä tärkeänä tulevana asiana on nuorten yhteiskuntatakuu. Alueelta kuultavat viestit ovat tärkeitä ja niiden pohjalta pyritään vaikuttamaan myös ministeriöiden suuntaan. Jukka Lehtinen, Ely-keskus (liikenne) - Jukka Lehtinen kertoi alueen infra-hankkeiden ja suunnitelmien tilanteista. KT 56:een saatu rahoitus oli iso myönteinen yllätys myös Elylle. Liiton vetämä esiselvitys oikoradasta JKL-TRE on tehty. Selvityksessä selkeä viesti oli, että raidetta suunnitellaan nimenomaan Tampereen suuntaan eikä tässä vaiheessa viedä eteenpäin Lahti-väylää. VT 24:n osalta ei tässä vaiheessa voida luvata enempää kuin peruskunnossapitoa. Tällä hetkellä panostetaan elinkeinoelämän tarpeesta lähtevään edunvalvontaan. Arto Kummala kysyi ohituskaistoista Kuhmoisten suuntaan. Jukka Lehtinen vastasi, että käytännössä tätä väylää kunnossapidetään, ei muuta. Jukka Lehtinen sanoi vielä, että liikennejärjestelysuunnitelmaan on annettu liitosta lisäaikaa ja toivotaan, että siihen kovasti lausuttaisiin. Silmu Sarvala, Kuhmoisten kunnasta totesi, että VT 24:n puolesta on esitetty perusteluja vuosien varrella myös elinkeinoelämän näkökulmasta ja väylän kehittämistä pidetään alueella isona asiana. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS jatkuu Anne Hakala, Jamk - Anne Hakala kertoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuulumisia. Koulutusohjelmia uusitaan, jota kautta pystytään tehokkaammin vastaamaan haasteisiin. Hyvää yhteistyötä, vuorovaikutusta ja uusia toimintamalleja odotetaan; tässä tilaisuudessa
7 tullut hyviä ehdotuksia. Tärkeintä on vuoropuhelu alueen kanssa ja miten ennakoidaan tulevia tarpeita mm. osaavan työvoiman saannissa. Tämä asia ei ole yksittäisen organisaation ratkaistavissa ja vaihtoehdot on tuotava houkuttelevasti näkyviin. Opiskelijoiden hyödyntämistä ja kiinnittämistä seudulle on mietittävä. Jamkin ja yliopiston yhteiset Osumia.fi sivustot on tarkoitettu opiskelijoiden ja yritysten kohtaamiseen. Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki - Ilkka Salminen korosti vielä venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia koko ajan kasvavien matkailijavirtojen paremmin palvelemiseksi. Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto - Toivo Takala kävi läpi OKM:n ja yliopiston välisen sopimuksen painoalat joihin keskitytään. Yliopisto profiloituu kansainvälisiin tehtäviin unohtamatta kuitenkaan kansallista tehtävää. Yliopistolla on ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita 650 henkilöä ja vaihtoon lähteviä 950 henkilöä. Yliopisto on mukana hankeyhteistyössä Elyn ja liiton hankkeissa muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Yliopistolla on oma Wolmar - sidosryhmäportaali. Muistion vakuudeksi Päivi Blå
8 OSALLISTUJAT: Seija Kivelä, Jämsän ammattiopisto Tuula Rintala-Salminen, Jämsän ammattiopisto Heikki Paavuori, Jämsän TE-toimisto Arja Paakkanen, Jämsän kaupunki Taina Rantala, Jämsek Oy Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Kimmo Malin, Kuhmoisten kunta Anne Heusala, Kuhmoisten kunta Arto Kummala, Kuhmoisten kunta Marko Leppänen, Jämsek Oy Anne Hakala, Jamk Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi, Jamk Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Lauri Hiltunen, Keski-Suomen Ely-keskus Kari Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Ulla Haggren, Jämsek Oy Hannu, Korhonen, Keski-Suomen liitto Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Silmu Sarvala, Kuhmoisten kunta Kari Vaara, Jämsän kaupunki Päivi Blå, Keski-Suomen liitto