suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1
KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2
SANTALAHTI Santalahden kaupunginosaan toteutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä n. 2000 asukkaan asuntoalue. Suunnittelun pohjana on 2008 vahvistunut Santalahden osayleiskaava. Liikenneväylien välissä oleva alue on erillään muusta kaupunkirakenteesta ja jäänyt sen vuoksi osittain rakentamattomaksi ja keskeneräiseksi. Osayleiskaavaratkaisun mukainen alueen kehittäminen eheyttää kaupunkirakennetta ja hyödyntää hyvin jo olemassa olevaa ympäristöä. Asuntoalueen toteuttaminen Santalahdessa edellyttää ympäristön laadun parantamista asumisen käyttöön soveltuvaksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 4M. Alueen asemakaavoitus valmistuu 2012. Suunnittelu 2012 2014 Rakentaminen 2014 2021 Kustannusarvio: 4,0 M Maanomistajille aiheutuu lisäkustannuksia alueen kunnostamisesta rakentamiskelpoiseksi ja mm. 110 kv:n sähkölinjan kaapeloinnista. Asukkaita: n. 2.000 2021 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 3
KOLMEN KULMAN ALUE Myllypuro Myllypuron alueen kehittäminen pohjautuu Myllypuron osayleiskaavaan, joka huomioi valtatien 3 sekä ympäröivien alueiden maankäytön. Osayleiskaava on hyväksytty 2008 ja se on vahvistunut 2009. Kolmen kulman alueesta on tarkoitus kehittää yhdessä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kanssa Tampereen seudun laajin, n. 10.000 työpaikan, yritysalue. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n.10m. Alueen asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 1. osan asemakaavoitus valmistuu 2012. suunnittelu 2012 2014 rakentaminen 2014 2016 Kustannusarvio: 10,0 M Työpaikkoja: n. 4.000 2016 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 4
ETELÄ HERVANTA Hervannan eteläosaa kehitetään yhteensä n. 4000 asukkaan uusien asuntoalueiden rakentamisella sekä Ruskontien jatkamisella osana seudun II kehää. Kantakaupungin yleiskaavassa alueelle on osoitettu asumista ja Hervantajärven luoteisrannalle selvitysalue. Hiidenmäen alue sekä Ruskontien jatkaminen pohjautuvat kantakaupungin yleiskaavan varauksiin ja niiden asemakaavat valmistuvat 2012. Muilta osin rakentamisalueiden rajaukset on selvitetty Hervantajärven osayleiskaavatyössä kantakaupungin yleiskaavaa tarkemmin. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 13 M. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hervantajärven osayleiskaavan 13.6.2011. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto oikeuteen. Hervantajärven alueen asemakaavoitus käynnistyy osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. Suunnittelu 2012 2015 Rakentaminen 2015 2028 Kustannusarvio: 13 M Hervantajärvi 8 M Hiidenmäki 3 M Ruskontien jatke 2 M Asukkaita: n. 4.000 2028 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 5
NURMI SORILA Nurmi Sorila sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen merkittävimmässä kasvusuunnassa. Alue on pinta alaltaan n. 17 km 2 Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristöissä. Nurmi Sorilan osayleiskaavassa on suunniteltu uuden kokoluokaltaan merkittävän kaupunginosan sijoittaminen Näsijärven rannalle huomioimalla alueen nykyinen asutus, erityiset maisema ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit suunnitellulle kaupunkirakenteen laajentumiselle vuoden 2009 arvioina on n. 100 M. Koko alueen toteuttaminen vaatii merkittävää liikenneyhteyden kehittämistä Tampereen keskustan ja Nurmi Sorilan välillä (esim. Vt9 parantaminen välillä Alasjärvi Kaitavedentie, tieosuuden parantaminen ei ole valtion liikennehankkeiden toteutusohjelmassa). Nurmi Sorilan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty KH SUJAn päätöksellä 1.11.2004. Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tarkistettu osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu 2012 2020 rakentaminen 2020 2030 Kustannusarvio: 100 M vt9:n parantaminen välillä Alasjärvi Ruutana, kustannusarvio n. 40 M. Asukkaita: n. 12.000 Työpaikkoja n. 4.000 2030 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 6
NIEMENRANTA ja Lentävänniemen nniemen keskusta Länsi Tampereelle rakennetaan runsaan 4000 asukkaan uusi Niemenrannan kaupunginosa sekä täydennetään Lentävänniemen keskustaa n. 1200 asukkaalla. Niemenrannan suunnittelun pohjana on vuonna 2009 vahvistunut osayleiskaava. Niemenranta kytkeytyy luontevasti luoteisella suuralueella sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen sekä sen ympärillä oleviin asuntoalueisiin ja palveluihin. Niemenrannan alueen rakentaminen yhdessä Lentävänniemen keskustan täydennysrakentamisella edistää koko luoteisen alueen kehittämistä vahvasti joukkoliikennepalveluihin tukeutuviksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit ovat Niemenrannassa n. 12 M ja Lentävänniemen keskustassa n. 3 M Niemenrannan asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 2. osan asemakaavoitus valmistuu 2012. suunnittelu 2010 2015 rakentaminen 2012 2026 Kustannusarvio: 15 M Asukasmäärä: n. 5.200 2026 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 7
OJALA Alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa Tampereen ja Kangasalan rajalla, alueen pinta ala on noin 7 km 2. Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan maankäyttöä suunnitellaan yhteistyössä, jolloin alueiden palvelut, joukkoliikenne, kunnallistekniikka ja virkistystoiminnot sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Valmisteilla on koko itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu, jossa tutkitaan alakeskusten sijainnit, palvelutasot sekä näiden väliset liikenne ja joukkoliikenneverkostot. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa alueelle on tavoiteltu Ojalaan 4000 ja Rissoon 2000 uutta asukasta vuoteen 2019 mennessä. Nähtävillä olleissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa asukkaita oli 6 100 7 300 ja työpaikkoja 800 1 300. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 20 M. Lisäksi vesihuollon runkolinjan kustannusarvio on n. 4 M. Ojalan osayleiskaavaehdotus pyritään saamaan valmiiksi alkuvuodesta 2013. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu 2012 2020 rakentaminen 2017 2027 Kustannusarvio: 20 M Asukasmäärä: n. 6 000 Työpaikkoja: n. 1 000 2027 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 8
LINNAINMAA HANKKIO Linnainmaa Hankkio aluekokonaisuus sijaitsee n. 6 km päässä Tampereen keskustasta itään. Aluetta kehitetään tehostamalla alueen nykyistä vajaakäyttöistä maankäyttöä sekä tavoitellaan käyttötarkoituksen muutosta asuntoalueeksi teollisuudelta väistyvillä alueilla. Alueen maankäytön tehostaminen edistää Tampereen kaupunkistrategian tavoitetta eheyttää yhdyskuntarakennetta samanaikaisesti kaupungin kasvun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarpeita vastaaviksi. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa alueelle on tavoiteltu 16 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 26 M. Linnainmaa Hankkio kokonaisuuden kehittäminen kytkeytyy raideliikenteeseen pohjautuvan joukkoliikenteen hyödyntämiseen. Alueen yleiskaavoitus käynnistetään vuoden 2013 aikana. suunnittelu 2013 2020 rakentaminen 2020 2030 Kustannusarvio: 26 M Asukasmäärä: n. 16.000 2030 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 9
KALEVANRINNE ja Kalevakeskus Kalevan kaupunginosaa uudistetaan Tampereen kävelykeskustan laajentumisalueena. Toiminnot pyritään kytkemään vahvasti joukkoliikenteeseen sekä asumisen että aluekokonaisuuteen kytkeytyvien eri palvelujen osalta. Sammonkadun eteläpuolella väljästi rakentuneet teollisuus ja liikerakennusten tontit muutetaan asuinkerrostalo käyttöön. Muutos mahdollistaa asuntorakentamista n. 1.500 uudelle asukkaalle. Lisäksi Kalevan Prisma keskus laajentuu monipuoliseksi merkittävän kokoluokan kauppakeskukseksi. Maankäytön muutokset aiheuttavat mittavia tarkistuksia pääväylien liikenneverkolle sekä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Kustannuksiltaan suurimpia liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä ovat Sammonkadun linjauksen muutos sekä Sammon valtatien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymään varautuminen. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 23 M. Kalevanrinteen osayleiskaava on vahvistunut 2011 aikana. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain asuntorakentamisen, kauppakeskuksen ja liikennealueiden osalta. suunnittelu 2012 2018 rakentaminen 2012 2021 Kustannusarvio: 23 M Asukasmäärä: n. 1 500 2021 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 10
KÄMMENNIEMI Kämmenniemi on pohjoisen suuralueen merkittävin palvelukeskus. Asemakaavoitetulla alueella asuu tällä hetkellä noin 800 asukasta. Osayleiskaavatyön tavoitteena tulee olemaan monipuolinen palvelukeskuksen vahvistaminen ja asumisen laajentamisalueiden tutkiminen asemakaavoituksen pohjaksi (erityisesti erillispientaloalueet). Kokonaisinvestointien määrää ei vielä voida arvioida. Merkittävän osuuden kustannuksista tulee muodostamaan Kämmenniemen ja kantakaupungin vesihuoltoverkostojen yhdistäminen. Kämmenniemen osayleiskaavoitus käynnistyy 2012 ja luonnos pyritään saamaan valmiiksi alkuvuodesta 2013. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu 2013 2020 rakentaminen 2018 2022 Kustannusarvio: Asukasmäärä: n. 500 2022 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 11
STRATEGISET MAANKÄYTT YTTÖHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 12
VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Vuores hanke perustettiin vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Kuuluu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään ja toimii itsenäisesti kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ohjauksessa Projektisuunnitelma on päivitetty suunnittelujaostossa 7.11.2011 Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava alue Alueen kokonaisrakennusoikeus on 650 000 kerros m2 Vuosina 2011 2021 alueelle rakennetaan 4.800 asuntoa Asuntomessut Tampereella 2012 on Vuores hankkeen alaprojekti Peruskaupungin osuus 2011 2015 ilman liikelaitoksia n. 85 milj. euroa suunnittelu 2002 2015 rakentaminen 2008 2021 Kustannusarvio: 210 Milj. Käytetty ( 2011) 48 Milj. Rahoitus: Kiinteistöjen vuokratulot 159 Milj. /50v. Tonttien myyntitulot Valtion rahoitus, ARA 5 Milj. Verotulot ja kunnallisten palvelujen maksut 2021 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 13
KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alussa Kuuluu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään ja toimii itsenäisesti kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ohjauksessa Toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita koskien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa Keskustan kehittämisohjelma on hankkeen työohjelma Kehittää Ratinan, Ranta Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta alueita. Koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapiha alueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. Kaupungin lisäksi mukana keskustan yrittäjät ja kiinteistön omistajat (kolmikanta) sekä tapahtumajärjestäjät. Kustannusarvio: ~ 2 3 Milj. vuosi Tulorahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus 2020 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 14
RANTA TAMPELLA TAMPELLA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahankkeen projekti käsittää alueen maanpäälliset osat (ei VT12 Rantaväylän tunnelia) Asemakaava valmistui 2011. Valitusprosessissa. Rantaväylän tunneli on suunnitelman mukaisen toteutuksen edellytys suunnittelu alkanut 2009 rakentaminen alkaa 2015 Kustannusarvio: 48,0 Milj. Rahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus Asukasmäärä: 3500 2018 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 15
INFRAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 16
Ratapihankatu Hanke koostuu uudesta ratapihan itäpuolella kulkevasta Ratapihankadusta välillä Itsenäisyydenkatu Naistenlahden eritasoliittymä sekä Rongankadun jatkeeksi tulevasta kevyenliikenteen ratapihan alikäytävästä. Kevyenliikenteen alikäytävän toteuttaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja se valmistuu 2012. Alueen asemakaavatyö on käynnissä ja asemakaava mahdollistanee merkittävää uutta rakentamista ratapihan itäpuolelle. Tampereen henkilöratapihan yleissuunnitelma, jossa on määritelty ratapihan vaatima tila, valmistui vuonna 2010 Hankekokonaisuuden toteutuminen edellyttää sopimista säilytettävistä rakennuksista ja alueen maanomistajien tahtotilan selventämistä. katusuunnittelu 2012 2013 rakentaminen kevyenliikenteen alikäytävä 2010 2012, katu 2013 2016 Kustannusarvio: 12 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 17
Paasikiventien joukkoliikennekaista Hanke koostuu Paasikiventielle välillä Lielahdenkatu Sepänkatu rakennettavista joukkoliikennekaistoista ja Sepänkadulle rakennettavista joukkoliikenne kaistoista. Hanke on Tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteistyö hanke, jonka kustannukset on kaavailtu jaettaviksi 50/50 periaatteella. Tie ja katusuunnitelmat valmistuivat 2009. Hanketta ei ole vielä hyväksytty Tiehallinnon hankelistalle. Rantaväylän tunnelin suunnitelmissa on esitetty Vaitinaron ja Santalahden välille kolmansia kaistoja runsaan kilometrin matkalla. Lisäksi Paasikivenkadun osuudella Santalahti Sepänkatu ei tarvita erillistä joukkoliikennekaistaa (n. 0,8 km) suunnittelu valmis (2009) rakentaminen 2015 2017 Kustannusarvio: 12 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 18
TAYS:n alue ja Teiskontien liittymä Sairaala alue ja siihen liittyvien opetus, tutkimus ja tuotantotilojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavakokonaisuutta ollaan laatimassa. Alueen katuverkon laajentamisen kustannusarvio on 3,5 M ja Teiskontien liittymän kehittämisen osalta 6,2 M. Teiskontien liittymän parantamisen osalta hanke on Tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteistyö hanke, jonka kustannukset on kaavailtu jaettaviksi 50/50 periaatteella. Teiskontien liittymän osalta tie ja katusuunnitelmat valmistuivat vuonna 2009. Hanketta ei ole vielä hyväksytty Tiehallinnon hankelistalle. Teiskontien liittymän kehittämiseen sisältyy Teiskontien suuntaisten joukkoliikennekaistojen toteuttaminen välillä Kalevan eritasoliittymä Lääkärinkatu suunnittelu valmis (2009) rakentaminen 2013 2016 Kustannusarvio: 9,7 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 19
Rantaväyl ylän n tunneli Rantaväylän tunneli on merkittävin moottoriajoneuvoliikenteen kehittämishanke kaupungin keskustassa. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa Ranta Tampellan alueen uuden maankäytön toteuttamisen. Lisäksi tunnelin avulla on mahdollista parantaa keskustan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen YVA selvitys ja yleissuunnitelma valmistuivat vuonna 2010 Hankkeen tie ja katusuunnittelutyö sekä tunnelin mahdollistavan asemakaavan laadinta on käynnissä. Suunnittelun osalta hankkeen kustannukset jaetaan 50/50 periaatteella Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kesken. Rakentamisen osalta hanke mainitaan valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa nykyisellä hallituskaudella käynnistettävänä hankkeena. Rakennussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu (Allianssimallin valmistelu) käynnistyy vuonna 2012 ja rakentaminen on todennäköisesti mahdollista aloittaa vuonna 2013. Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin välillä käydyissä neuvotteluissa valtio on sitoutunut maksamaan hankkeen 185 miljoonan euron kustannusarviosta 33 %. suunnittelu 2009 2011 rakentaminen 2013 2017 Kustannusarvio: 185 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 20
Keskustan kallioparkkeihin liittyvät t kadut ja torit Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy on toteuttamassa Hämeenkadun alle lähes 1000 autopaikan pysäköintiluolaa Hämpin parkkia. Pysäköintiluolan toteuttaminen edellyttää Pakkahuoneenaukion rakentamista sillä toinen luolan ajoaukoista toteutetaan aukiolta. Myös Pellavatehtaankadun pohjoispäähän tuleva toinen Hämpin parkin ajoaukko edellyttää Pellavatehtaankadun muutostöitä Kyttälänkadun ja Rongankadun välillä Hämpin parkin toteuttaminen antaa mahdollisuuden kehittää sen lähiympäristön katuverkkoa sekä pysäköintiluolan porrasnousujen lähiympäristöä. Tammerkosken länsipuolella sijaitsevan Kunkun parkin yleissuunnittelu alkaa vuoden 2012 alussa. Kunkun parkin toteuttaminen tulee vaatimaan katumuutoksia, jotka täsmentyvät suunnittelun edetessä. suunnittelu 2009 2010 (Hämpin parkki), 2012 (Kunkun parkki) rakentaminen 2012 2013 (Hämpin parkkiin liittyvät työt) Kustannusarvio: 8 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 21
Keskustan katu ja kevyenliikenteen verkon kehittäminen Tarve keskustan katuverkon ja kevyenliikenteen verkon parantamisesta tuodaan esiin mm. keskustan liikenneosayleiskaavassa ja keskustan kevyenliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Vuonna 2010 valmistui Kyttälän katujen yleissuunnitelma Vuonna 2011 käynnistyneeseen Keskustaprojektiin liittyen tullaan suunnittelemaan myös keskustan liikenneverkon kehittämistä kokonaisuutena sekä laaditaan vuosien 2011 12 aikana keskustan liikenneverkon kokonaisvaltainen kehittämisvisio ja liikenneverkkosuunnitelma, jossa tarkennetaan liikenneosayleiskaavan ratkaisuja Keskustan liikenneverkon muutokset edellyttävät laajaa ja vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Kokonaisuus tulee jakaa pieniin osakokonaisuuksiin joita toteutetaan vuosittain ja näin pidemmän ajan kuluessa pystytään luomaan laatutasoltaan yhtenäistä ja korkealuokkaista keskustan liikenneverkkoa. Investointiohjelmassa vuosittaisen panostuksen suuruudeksi on arvioitu 2 M, mutta investointi tarve saattaa vaihdella vuosittain huomattavastikin. Hämeenkadun saneerauksen alustaviksi kustannuksiksi on arvioitu 10 M suunnittelu 2009 2026 rakentaminen 2011 2026 Kustannusarvio: 40 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 22
Tampereen seudun joukkoliikennehankkeet Seudun rakenne ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa (TASE2025) on linjattu Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämishankkeet ja niiden ajoitus. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaiheen alustavan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2011 ja suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman laadinnalla 2012 2013. Hankepäätös on mahdollista tehdä vuonna 2013. Modernin kaupunkiraitiotien alustavassa yleissuunnitelmassa on esitetty raitiotieverkon laajentamismahdollisuuksina Hervanta Vuores Hatanpää Keskusta, Pirkkalan suunta, Epilä Tesoma sekä Teiskontie Koilliskeskus ja Sammonvaltatie Lammirahka. Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma valmistuu 2012. Lähijunaliikenteen kehittäminen esitetään toteutettavaksi vaiheittain lähtien liikkeelle seutulipusta ja nykyisen tarjonnan vähäisestä lisäämisestä. Junaliikenteen tarjonnan lisääminen tunnin välein tapahtuvaksi edellyttää henkilöratapihan kehittämistä. Uusia seisakkeita on suunniteltu Tampereelle 5 kpl. Linja autoliikenteen runkoreitit rakennetaan laatukäytäviksi. Laatukäytävätoimenpiteiden kustannukset 20 milj.eur ( ei sisällä Teiskontien ja Paasikiventien joukkoliikennekaistoja). Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaihe suunnittelu 2010 2017 rakentaminen 2015 2018 Kustannusarvio: 180 M Modernin kaupunkiraitiotien laajentaminen suunnittelu 2014 2018 rakentaminen 2019 Kustannusarvio: 160 M Lähijunaliikenteen asemainfra Kustannusarvio 10 M Linja autoliikenteen laatukäytävät Kustannusarvio 20 M (ei sisällä Teiskontien ja Paasikiventien bussikaistoja) (kustannusarvioissa on arvioitu vain Tampereen kaupungille kohdistuvien toimenpiteiden osuus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 23
KANSI JA KESKUSAREENA Kaupungin ydinkeskustaan luodaan ratapiha alueen kattamisella uusi kaupunginosa. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka yhdistää rajan jakamat neljä kaupunginosaa, luo alueelle loistavat joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteydet ja lisää keskustan vetovoimaa. Alueelle on suunniteltu yhteensä yli 100.000 krsm 2 toimisto ja liiketilaa, asuntoja sekä yksityinen uusi yli 10.000 katsojapaikan monitoimiareena. Kyseessä on pääosin yksityinen hanke, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Alueen kehittäjänä toimii NCC yhtiöt. Koko hankkeen investointiarvo on arvioitu olevan n. 400.000 milj. euroa, josta kaupungin osuus on n. 5%. Hankkeesta teetetyn taloudellisten vaikutusten arvion mukaan hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Tampereen ja Pirkanmaan talouden kehitykseen. Kaupunki osallistuu hankkeeseen omistukseensa tulevan areenan tontin kannen rakentamiseen 22.7 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteuttaa alueeseen liittyvät katuverkoston ja yleisten alueiden muutokset, joiden arvioitu kustannus on n. 11 milj. euroa Alueen suunnitelman on tehnyt maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind. Rata alueen omistaa valtio ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Hankkeen edellyttämistä rata alueista tehtiin valtion kanssa kiinteistökaupan esisopimus 4/2011. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen 19.5.2010 hankkeeseen osallistumisesta. Kaupunki hankkii uudesta areenasta vastaavat palvelut kuin tällä hetkellä Hakametsän 1. hallista, joka muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kiintesitökaupan esisopimuksen sekä asemakaavan 13.6.2011. Molemmista päätöksistä on valitettu. Hallintooikeuden päätöksiä valituksiin odotetaan keväällä 2012. Tavoitteena on, että asemakaava on lainvoimainen 2012 huhtikuussa. Keskusareene ja ensimmäiset toimisto ja asuinrakennukset voisivat olla valmiina 2014 2015 jos rakentamaan päästään 2013. suunnittelu 2010 2015 rakentaminen 2012 2019 Kustannusarvio: 400 M kaupungin osuus 22,7 M infrainvestoinnit 11 M Työpaikkoja: n. 1500 Asuntoja: n. 180 Studio Daniel Libeskind for NCC 2018 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 24