Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Samankaltaiset tiedostot
Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Sopimus 1 (5)

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Sateenvarjo III

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN RAKENNETTUIHIN JOKIIN. Kalaekologian luennot Oulun yliopisto, Biologian laitos Aki Mäki-Petäys RKTL

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Kauppatorin veneluiska

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Kuulemistilaisuus Pello

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

TOIMIVATKO KALATIET?

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Jokitalkkari hanke

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Transkriptio:

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum

Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Kokemukset ja odotukset lohikalojen ylisiirroista Montan ylisiirtolaite 2

Vesivoima Oulujoen vesistössä Yhteensä 17 vesivoimalaitosta Säännöstelyaste 60 % Säätövoiman tuotanto! Fortumilla on vesistössä 11 laitosta Oulujoessa ja Hyrynsalmen reitillä. Niiden yhteisteho on 560 MW. 3

Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Hankkeiden priorisointi Hyödyllisimmät kalatiehankkeet ovat siellä, missä patoja on vähän ja lisääntymisalueita paljon Oulujoella tilanne on päinvastainen, mutta vaelluskalahankkeella on suuri sosiaalinen merkitys ja yhteistyö alueella on aktiivista Ylisiirrolla tavoitellaan useamman padon ohittamista ja vähien lisääntymisalueiden saavuttamista kalateitä tehokkaammin 4

Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Rahoitus ja yhteistyö Oulujoella on toimiva yhteistyömalli, jossa toimijoiden välistä luottamusta on rakennettu pitkään Fortum, jokivarren kunnat ja ELY toteuttavat 2016 kiinniotto- ja ylisiirtolaitteen Monttaan, käyttöön 2017 Ylisiirtotoiminnassa mukana ovat kaikki keskeiset sidosryhmät Suurin osa rahoituksesta tulee Fortumilta, yhteishankkeen rahoittamiseen osallistuvat myös kunnat ja valtio 5

Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Velvoitehoidon kehittäminen Velvoitehoitoa kehitetään Oulujoella luontaisen elinkierron tukemiseksi Vaelluspoikasten istutuksia tarvitaan edelleen. 2016 valmistuva kalanviljelylaitoksen uudistus Montassa mahdollistaa istukkaiden laadunkehityksen Istukkaiden vapauttaminen jokiveteen on tulevaisuudessa helpompaa, mikä auttaa kalakannan leimautumista Oulujokeen Rasvaeväleikkaus aloitettiin Montassa meritaimenistukkaista 2014, tänä talvena myös lohi- ja järvitaimenistukkaat rasvaeväleikattu 6

Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Tutkimus ja seuranta Montan kiinniottolaite toimii valtakunnallisena pilottikohteena tiedon ja osaamisen kartuttamisessa muiden jokien vaelluskalahankkeiden kehittämiseen Seurantaan pitää panostaa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa 7

Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke Tukitoimet Oulujoella tarvitaan tukitoimia Pienpoikasten istutuksia tarvitaan edelleen. Lohenpoikasten tuki-istutuksia sivujokiin tehdään vuosittain Alasvaelluksen onnistumista Utosjoesta selvitettiin 2015, työ jatkuu Virtavesien lisääntymis- ja poikastuotantoalueet Oulujoessa ja sen sivujoissa kunnostettu systemaattisesti viimeisen 20 vuoden aikana Ylisiirtoja tehty koeluonteisesti 2014 ja 2015 Tukitoimet rahoitetaan yhdessä. tyypillisesti Fortum 30-45%, kunnat 10-30% ja valtio 25-50% 8

8,5 ha Elinympäristökunnostukset Toteutetut Suunnitellut Istutukset 200 000 lohismolttia/vuosi 50 000 taimensmolttia/vuosi 0-3 ha Potentiaalisia poikaselinympäristöjä 60-65 ha sivujoissa Merikosken kalatie Montan kiinniottolaite (rakenteilla) 35 ha Ylisiirtokalojen vapautus 5 ha v.2014: Utosjoki 33 kalaa, Kutujoki 16 kalaa v.2015: Utosjoki 23 kalaa, Kutujoki 16 kalaa 3 ha Tuki-istutukset 50 000 lohen/taimenen 1+ poikasta Muhos-, Utos- ja Kutujokeen/vuosi 8,5 ha

Kiinniotto ja ylisiirto Klarälvenilla 11 10 9 3-8 2 1 Vapautus Kiinniotto Kuljetus

Kiinniotetut lohet ja taimenet 1857-2007 (Dejefors/Forshaga) Lukumäärä 9 000 8 000 7 000 6 000 Tuki-istutukset aloitettiin 1962 11 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 År 1856 År 1861 År 1866 År 1871 År 1876 År 1881 År 1886 År 1891 År 1896 År 1901 År 1906 År 1911 År 1916 År 1921 År 1926 År 1931 År 1936 År 1941 Ensimmäinen voimalaitos 1907 Ylisiirto aloitettiin 1933 Tautivaara (BKD) - ei ylisiirtoa 1992, 1993 År 1946 År 1951 År 1956 År 1961 År 1966 År 1971 År 1976 År 1981 År 1986 År 1991 År 1996 År 2001 År 2006

% kaloista Ylisiirrettyjen kalojen pysyminen kutualueella Anna Hagelin 100 80 Ero: villi ja viljelty lohi (Chi-2 P = 0.0001) 60 40 20 50% viljellyistä palasi Wild Villi Farmed Viljelty 0 Direct Suoraan up Harhailun Erratic Harhailun Erratic jälkeen ylös fallback jälkeen ylös alas Suoraan Direct alas fallback Kuteneet Ei-kuteneet

Lohien lukumäärä Kiinniotto ja ylisiirto verrattuna kalateihin Tappiot nousuvaelluksella 13 Vaellusesteiden lukumäärä

Ylisiirtolaite ja Oulujoen vaelluskalahanke Oulujoen vaelluskalahankkeen tavoitteeksi on aikanaan määritelty Oulujoen lohijokiarvon osittainen palauttaminen Ylisiirtolaite sopii vaiheittaisen etenemisen periaatteisiin Siirto yläpuoliseen vesistöön - Luonnontuotannon käynnistäminen sivujoissa - Virkistyskalastus patoaltailla Luonnonmätitäydennys kalanviljelylaitokselle - Viljelypoikasten laadunkehitystyö Montassa Tutkimuskäyttö pilottikohde - Kokemuksista hyötyä muualle 14

15

16

Rakennushanke Työmaa käynnistetty, rakennustyöt kestävät lokakuulle, laiteasennukset elokuussa Kustannusarvio runsaat 2 milj. euroa Haastavat rakennusolosuhteet syvässä alakanavassa, jyrkän törmän juuressa Työmaan ympärille rakennetaan työpato ja suojaavat tukirakenteet Käyttöönotto kesällä 2017, toimintavalmiina 2017 kalannousuun Pääurakoitsijana Kreate Oy Kone- ja laitetoimituksesta vastaa OMP-Konepaja Oy Tukimuurit ylä- ja alavirtaan ohjaavat alakanavan virtausta kahdelle suuaukolle 2 x 20 kw läpivirtauspumppua ja 1 x 75 kw potkuripumppu impulssivirtauksen tekoon Altaissa mobiilinostotekniikka Säätöautomatiikka ohjaa luukkuja ja pumppuja halutut virtaukset ja putouskorkeudet Erillinen rakennus (sähköistys- ja automaatio, varastotilat) 17

Ylisiirtolaitteen ohjausryhmä POP ELY Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Montan Lohi Oy Oulujokivarren kalastusalue LUKE Fortum Muita asiantuntijoita tarpeen mukaan Laitteen käyttäjä Montan Lohi Oy Käyttötavoista päättäminen Kalojen siirtojen tarkoitus ja siirtokohteet sivujoet patoaltaat kalanviljelylaitos määrät eri kohteisiin Laitteen toiminnan ja säätöjen ohjeistaminen Laitteeseen pumpattava vesi määrä, ajoitus ja jaksotus Houkutusvirtaaman pulssituksen käyttö Suuaukot käyttö yhdessä ja erikseen kynnyskorkeuden säätö Kalojen lajittelu ja käsittely 18

Kiitos! marja.savolainen@fortum.com 19