Asianajajapäivä 2017 Kalastajatorppa, Helsinki Taina Laajasalo Psykologi, PsT, oikeuspsykologian dosentti HUS & HY
1. Lapsi ja ero - mitä sopimuksen laatijoiden tulisi tietää aihepiirin psykologisesta tutkimuksesta? 2. Vieraannuttaminen katsaus tämänhetkiseen tietoon 3. Oikeuspsykologinen tieto hyödyntämätön voimavara?
2-3 vuoden kuluessa suurin osa eron kokeneista lapsista ei eroa muista lapsista psykososiaalisen hyvin voinnin suhteen Pitkäkestoinen eron jälkeinen konflikti, erityisesti jos lapset riidassa mukana, lisää riskiä mm. lapsen mielialaongelmiin, sosiaalisiin ongelmiin, käytösongelmiin, impulsiivisuuteen ja kouluvaikeuksiin. Pitkäkestoisesti riitelevät useammin ne vanhemmat, joilla on persoonallisuushäiriöitä tai muita psyykkisiä pulmia, ja joilla jo ennen eroa on ollut puutteita kyvyssä sensitiiviseen vanhemmuuteen (Ehrenberg ym., 1996) Kelly, J., 2012: Risk and Protective Factors Associated with Child and Adolescent Adjustment Following Separation and Divorce: Social Science Application. Teoksessa: Parenting Plan Evaluations Applied Research for the Family Court
Nielsen, L. (2013). Shared residential custody: A recent research review. American Journal of Family Law, 27, 61 72, 123 137 Ks. Myös Turunen, J. (2015). Shared Physical Custody and Children s Experience of Stress
Vaikea vanhempien välinen konflikti on vuoroasumisen vasta-aihe, toisaalta ristiriidaton suhde vanhempien välillä ei ole onnistumisen edellytys(mm. Nielsen, 2013) Täsmällistä alaikärajaa vuoroasumiselle tai suositusta 0-2/3 vuotiaiden asumisjärjestelyille ei mahdollista antaa, tutkijat ja asiantuntijat asiasta jossain määrin erimielisiä (esim. Tornello ym. 2013 vs. Sokol, 2014; Pruett ym., 2014; Fabricius & Woon Suh, 2016 ) Laadullisessa suomalaistutkimuksessa vuorovaikutuksen sujuvuus tai sujumattomuus yhteydessä a) asumisen fyysisiin olosuhteisiin, b) lapsen läheisiin ihmissuhteisiin c) lapsen huomioimiseen toimijana sekä d) lapsen käsityksiin ja mielikuviin kodista ja perheestä (Linnavuori, 2007) Fabricius, W., Woon Suh, G. (2016). Should Infants and Toddlers Have Frequent Overnight Parenting Time With Fathers? The Policy Debate and New Data. Psychology Public Policy and Law Linnavuori, H. (2007). Lasten kokemuksia vuoroasumisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Tornello, S., Emery, R., Rowen, J., Potter, D., Ocker, B., & Xu, Y. (2013). Overnight custody arrangements, attachment and adjustment among very young children. Journal of Marriage and Family, 75(4): 871 885 Sokol, K. (2014, June). Short term consequences of overnight parenting time for infants: Re-analyses of the Tornello study. Paper presented at the Association TL of - Family 2017 and Conciliatory Courts Conference, Toronto, ON, Canada. Pruett, M. K., McIntosh, J. E. and Kelly, J. B. (2014), Parental Separation and Overnight Care of Young Children, Part I: Consensus Through Theoretical and Empirical Integration. Family Court Review, 52: 240 255.
Huolto- ja tapaamissopimuksen laadintaan liittyy monia (arvo)kysymyksiä, joihin tiede tai tutkimus ei tarjoa vastauksia Lapsen edun nimissä voidaan perustella ja oikeuttaa hyvin monenlaisia ratkaisuja (Koulu, 2014) Custody decision making and custody evaluations have an impossible task in attempting to determine children s future best interests in cases where parents cannot agree. Neither the wisest judge nor the most insightful evaluator has good answers to impossible questions. (Emery & O Donohue, 2005) Emery, R., Otto, R., O Donohue, W. (2005)A Critical Assessment of Child Custody Evaluations Limited Science and a Flawed System. Psychological Science in The Public Interest. Koulu, S. (2014) Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset. Oikeuden perusteet ja sopivat perheet. Väitöskirja.
My dear friend Zangger, My fine boy has been alienated from me for a few years already by my wife, who has a vengeful disposition, but also is so sly that outsiders and particularly men are always deceived by her. "The boy's soul is being systematically poisoned to make sure that he doesn't trust me. - Albert Einstein, 1915
Ei yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää tai standardoitua mittaria Vieraannuttamisessa joku, yleensä lapsen vanhempi, pyrkii manipuloimaan ja vahingoittamaan lapsen ja vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman vuorovaikutussuhdetta Prosessi, jossa lapsen toinen vanhempi käyttäytyy suhteessa lapseen siten, että lapsen ja vieraannutettavan vanhemman vuorovaikutussuhde vaikeutuu ja joissakin tapauksissa vanhemman yhteys lapseen lakkaa olemasta (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo, Tuuri, 2013)
Tyypillisimpiä esimerkkejä toimintatavoista: Toistuva mustamaalaaminen, mitätöiminen ja syytökset Yhteydenpidon rajoittaminen ja kontrollointi Lapsen pakottaminen valitsemaan vanhempien välillä Aiheettomien pelkojen herättäminen lapsessa Kohdevanhemman mustamaalaaminen sukulaisille, ystäville ja viranomaisille lapsen läsnä ollessa Kohdevanhempaa koskevien positiivisten muistojen tuhoaminen (jopa ns. valemuistojen istuttaminen) Kohdevanhemman sukulaisten, ystävien ja uuden perheen mustamaalaaminen, solvaaminen ja lapsen kontaktien rajoittaminen niihin Kohdevanhemman syyttäminen omista ja perheen ongelmista lasten kuullen (mm. Häkkänen-Nyholm, Laajasalo, Tuuri, 2013)
USA:ssa viranomaiset arvioivat, että vieraannuttamista esiintyy 10 30 %:ssa huoltajuusriidoista (Baker, 2007), tarkkaa tietoa esiintyvyydestä ei ole Voi esiintyä kaiken tyyppisissä perheissä, myös samanaikaisesti molempien vanhempien taholta, ja eri asteisena lievästä vakavaan Dynamiikka perheissä monimutkainen ja ulotteinen (mm. lapsen ja vanhempien persoonallisuudet, eroon liittyvät tekijät) Viitteitä siitä, että vieraannuttamistyyppinen käytös heikentää lapsen psyykkistä hyvinvointia laaja-alaisesti (mm. Baker & Ben- Ami, 2011; Johnston ym., 2005; Suomessa Aleneff, 2015)
Ongelmana laadukkaiden pitkittäistutkimusten puute, mittaamiseen tarkoitettujen validien menetelmien puute ja pienet aineistot ilman kontrolliryhmää (Saini, 2012) Vieraannuttaminen Vieraantuminen (alienation) (estrangement) - Esimerkiksi lapsen ehdottomalle haluttomuudelle tavata vanhempaansa on lukuisia vaihtoehtoisia selityksiä, joista vieraannuttaminen on vain yksi Tutkimus aiheesta Suomessa vielä vähäistä (Hannuniemi, 2015; Häkkänen-Nyholm, Laajasalo & Tuuri, 2013; 3 pro gradu työtä), kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistuja kotimaisia tutkimuksia ei ole
Vanhemmat tietoisia vierannuttamisilmiöstä Vieraannuttaminen nostetaan toisinaan esiin vanhempien taholta esimerkiksi kaltoinkohteluepäilyä selittävänä tekijänä, toisinaan myös perusteetta ja lyömäaseena Eroriidan yhteydessä nostettu kaltoinkohteluepäily harvoin seurausta pelkästään vieraannuttamisprosessista tai lapsen manipulaatiosta, epäilyn taustalla yleensä monia syitä (esim. lapsen puheiden/oireilun/käytöksen väärintulkinta)(hus Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön aineisto, n = 287 tapausta)
Olosuhdeselvitykset ovat sisällöltään erittäin heterogeenisiä --- Olosuhdeselvityksien johtopäätöksissä turvauduttiin yleisiin perusteluihin lapsen edusta, perustelematta tarkemmin, mihin käsitykset pohjautuvat (Kääriäinen, 2015) Lapsen mielipiteen kuuleminen ja kirjaaminen sopimuksissa hajanaista (Koulu, 2014) (Oikeus)psykologisen tiedon hyödyntäminen lapsen kuulemiseen, päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä?
Tärkeimmät työkalut, joita käytetään lasten oikeuspsykologisissa tutkimuksissa rikostutkinnan yhteydessä ovat (NICHD)- haastattelurunko ja hypoteesiajattelu Molemmat olisivat hyödynnettävissä myös esim. olosuhdeselvitysten yhteydessä (Saywitz ym. 2010, Pickar, 2013) Kansalliset ohjeistukset? Pickar, P & Kaufman, R. (2013). The Child Custody Evaluation Report: Toward an intergrated model of practice. Journal of Child Custody, 10, 17-53. Saywitz, K.J., TL Camparo, - 2017 L.B., Romanoff, A. Interviewing children in custody cases: Implications of research and policy for practice. Behavioral sciences & the law, 2010; 28, 542-62.
KIITOS! taina.laajasalo@helsinki.fi