SELVITYS KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN YLEISÖ...5 2.1 Yleisön demografiset tiedot... 5 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot... 8 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...12 2.4 Kangasniemen Musiikkiviikkojen taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...15 3 YRITYSKYSELY... 17 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan...17 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan...18 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa...18 3.4 Hyödyt ja haitat...19 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta... 20 4 KANGASNIEMEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY...22 4.1 Vastaajien demografiset tiedot... 22 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan... 22 5 YHTEENVETO...28 LIITTEET

1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvan ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista (ks. liite 1) itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Kangasniemen Musiikkiviikot oli yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista tapahtumista. Seuraavassa esitellään Musiikkiviikkojen yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

2 KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN YLEISÖ Kangasniemen Musiikkiviikot järjestettiin 25. kerran kesällä 2007 (13.7. - 23.7.2007). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin 18.7-23.7. Aineisto kerättiin paperilomakkeilla Kangasniemi-salin aulassa ennen esitysten alkua ja väliajoilla. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin vastauksia 114 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijöistä 65 % oli naisia ja 35 % miehiä (n=114). Iältään puolet kävijöistä oli 56-70 -vuotiaita ja kävijöiden keski-ikä oli 59 vuotta (kuva 1). Vain noin 16 % kävijöistä oli 40-vuotiaita tai sitä nuorempia. Valtaosa kävijöistä eli joko parisuhteessa ilman lapsia (56 %) tai yksin (25 %) (kuva 2). Suurin osa kävijöistä oli korkeasti koulutettuja (noin 56 %) (kuva 3) ja asemaltaan toimihenkilöitä tai eläkeläisiä (kuva 4). 50 40 Prosenttia 30 20 50,0% 10 22,3% 11,6% 11,6% 0 4,5% 25 v. tai vähemmän 26-40 v. 41-55 v. 56-70 v. Kuva 1. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät iän mukaan. Yli 70 v. 5

Kuva 2. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät perhetyypin mukaan. 50 40 Prosenttia 30 20 47,4% 10 0 7,9% Peruskoulu tai keskikoulu 3,5% Ammattikoulu tai vastaava 14,9% Opisto 5,3% Ylioppilastutkinto 7,0% Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto 8,8% Ammattikorkeakoulu Akateeminen loppututkinto 5,3% Muu Kuva 3. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät koulutuksen mukaan. 6

40 30 Prosenttia 20 32,7% 29,1% 10 0 10,0% 6,4% 5,5% 2,7% 8,2% 5,5% Muu Opiskelija Työtön Eläkeläinen Yrittäjä Muu työntekijä Toimihenkilö Johtavassa asem Kuva 4. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät aseman mukaan. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät tulivat tapahtumaan pääasiassa muualta kuin Kangasniemeltä; ulkopaikkakuntalaisia kävijöistä oli 82,5 %. Kävijöistä vain 17,5 % oli paikkakuntalaisia. Suurin osa ulkopaikkakuntalaiskävijöistä oli kotoisin Keski-Suomen (24 %) tai Uudenmaan maakunnasta (51 %). Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Musiikkiviikkojen kävijöistä tuli 51 %, viikonloppuvyöhykkeeltä (101 400 km) 48 % ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 1 %. Kangasniemen Musiikkiviikkojen ulkopaikkakuntalaiset kävijät lähtöalueittain on esitetty kuvassa 5. 60 50 40 Prosenttia 30 57,0% 20 34,4% 10 6,5% 1,1% 1,1% 0 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kuva 5. Kangasniemen Musiikkiviikkojen ulkopaikkakuntalaiset kävijät lähtöalueittain (n=93). 7

Suurella osalla Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijöistä oli vahva kulttuurin harrastamisen tausta. Useimmat tapahtuman kävijöistä harrastivat itse jotakin taiteenlajia (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) joko säännöllisesti, ammattimaisesti tai opintojen vuoksi (45 %). Kävijöistä 23 % harrasti jotakin taiteenlajia silloin tällöin, 12 % on harrastanut aiemmin ja 20 % ei ole koskaan harrastanut itse mitään taiteenlajia. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijät olivatkin niin sanottuja kulttuurin heavy usereita. Yli 80 % kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 6). 40 30 Prosenttia 20 34,8% 26,8% 10 17,0% 19,6% 0 1,8% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa 10-19 kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijöistä 94,7 % oli tapahtumassa vapaaajallaan yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 3,5 % kävijöistä. Vain 1,8 % vastaajista oli tapahtumassa työtä tekemässä tai talkoolaisena. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa ystäviltä ja tuttavilta, esitteistä, paikallislehden mainoksesta, lehtiartikkeleista sekä internetistä (kuva 7). Tarjottujen vaihtoehtojen lisäksi useat vastaajat olivat saaneet tietoa muista kuin mainituista lähteistä muun muassa aiemman osallistumisen tai harrastuksen kautta. Kävijöistä 78 % oli käynyt tapahtumassa ennen ja ainoastaan 22 % kävijöistä oli ensikertalaisia. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-9 kertaa (kuva 8). Suurin osa tapahtumaan osallistuneista oli tehnyt osallistumispäätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (27 %) tai ainakin useita kuukausia ennen tapahtumaa (26 %) (kuva 9). 8

Ystäviltä/tuttavilta Esitteestä Paikallislehden mainoksesta Lehtiartikkelista Internetistä Muusta lähteestä Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Puskaradiosta Radio-/televisiomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Prosenttia Kuva 7. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 40 30 Prosenttia 20 34,3% 10 24,3% 21,4% 20,0% 0 1-4 5-9 10-19 20 kertaa tai useammin Kuva 8. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. 9

30 20 Percent 26,13% 27,03% 10 18,02% 11,71% 10,81% 6,31% 0 Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 9. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijöistä tuli tapahtumaan puolisonsa seurassa tai yksin (kuva 10). Valtaosa oli joko maksanut lippunsa itse tai sitten joku perheenjäsenistä oli maksanut liput (87 %). Kävijöistä viidelle prosentille (5 %) lipun oli lahjoittanut joko perheenjäsen tai ystävä, yhdelle prosentille (1 %) yhteistyöyritys ja kuudelle prosentille (6 %) lipun oli kustantanut jokin muu taho. Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä (51 %) tai 2-3 päivänä (40 %) (keskimäärin yhtenä päivänä) ja yhteen (51 %) tai 2-3 tilaisuuteen (40 %) (keskimäärin yhteen tilaisuuteen). Puoliso Yksin Ystävät Perhe Muu seura Ryhmä Työkaverit/yhdistys 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Prosenttia Kuva 10. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

Merkittävimmät syyt osallistua Musiikkiviikoille olivat tapahtuman ohjelma ja sisältö, aiemmat hyvät kokemukset tapahtumasta, yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, halu rentoutua sekä halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa (kuva 11). Suurin osa kävijöistä oli joko erittäin tyytyväinen (35 %) tai tyytyväinen (58 %) tapahtumaan kokonaisuudessaan. Ainoastaan 1 % kävijöistä oli hiukan pettynyt Musiikkiviikkoihin. Lähes 60 % kävijöistä aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 3 % kävijöistä oli varma, ettei osallistu tapahtumaan kesällä 2008. Tapahtuma on näin ollen onnistunut saavuttamaan melko vakiintuneen kävijäkunnan. Tapahtuman ohjelma/sisältö Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Halu rentoutua Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Tietty esiintyjä Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Tapahtuman ilmapiiri Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Halu kannattaa tapahtumaa Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 11. Kangasniemen Musiikkiviikoille osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa 11

2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 114 kävijästä 94 (82,5 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Heistä vain 12 % oli joskus asunut Kangasniemellä tai heillä oli juuret paikkakunnalla. Sen sijaan 33 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä omisti kesämökin tai kakkosasunnon Kangasniemellä tai he olivat kunnan kesäasukkaita. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiskävijät saapuivat paikalle henkilöautolla (98 %). Vain muutama (2 %) saapui Kangasniemelle reittiliikenteen linja-autolla. Kävijät tulivat pääasiassa alle 100 kilometrin (51 %) tai 101 400 kilometrin (48 %) säteeltä Kangasniemestä. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Keski-Suomen (24 %) tai Uudenmaan maakunnasta (51 %). Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 80 kilometrin (med.) päästä Kangasniemestä. Lähes puolelle (48 %) ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Kangasniemi oli matkan pääkohde/ määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Lähes yhtä usealle (45 %) Kangasniemi oli päiväkäyntikohde. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (87 %) tapahtumakävijät olivat tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla oli 1 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 3,5 % sekä muusta syystä 8,2 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Suurimmalle osalle (72,5 %) tapahtumalla oli paljon merkitystä matkustajien saapumiselle Kangasniemelle (kuva 13). Vain 10 %:iin ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä tapahtuma ei vaikuttanut lainkaan matkustuspäätöksen tekemiseen. Näin ollen voidaan sanoa, että tapahtuma on merkittävä vetovoimatekijä Kangasniemelle. 50 40 Prosenttia 30 20 48,2% 44,6% 10 7,2% 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) päiväkäyntikohde Kuva 12. Kangasniemi on ulkopaikkakuntalaisille osa kiertomatkaa 12

60 50 40 Prosenttia 30 60,0% 20 10 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 12,5% Paljon merkitystä 5,0% Jonkin verran merkitystä Kuva 13. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle matkustamiselle. 12,5% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä 10,0% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Ulkopaikkakuntalaisten yöpymisestä on vaikea Kangasniemen Musiikkiviikkojen yhteydessä sanoa mitään yleistettävää, sillä moni jätti vastaamatta aihetta koskeviin kysymyksiin. 94:sta ulkopaikkakuntalaisesta vastaajasta 82 (87 %) vastasi majoittumista koskevaan kysymykseen (12 jätti vastaamatta). Näistä 82 vastaajasta 52 % ilmoitti, että ei yövy laisinkaan paikkakunnalla (kuva 14). Suurin osa yöpyvistä matkailijoista majoittui omalla loma-asunnollaan tai sukulaisten ja tuttavien luona. Maksullisessa majoituksessa yöpyi hyvin pieni osa ulkopaikkakuntalaisista vieraista. Suuri osa tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä tulee päiväkäyntietäisyydeltä (asunto tai loma-asunto lähikunnassa) tapahtumaan, mikä on varmasti yksi syy siihen, että vain harvat yöpyvät paikkakunnalla. Myös keskimääräisistä yövytyistä öistä on mahdotonta sanoa mitään yleistettävää, sillä 94 ulkopaikkakuntalaisesta vastaajasta ainoastaan 30 vastasi tähän kysymykseen ja heistäkin 11 vastaajaa oli ilmeisesti kunnan kesäasukkaita sillä heillä viipymä paikkakunnalla oli 16 yötä tai enemmän. Varsinaisista tapahtumamatkailijoista kysymykseen vastasi näin ollen vain 19 henkilöä. Heidän keskimääräinen viipymänsä Kangasniemellä oli 2 yötä. 13

60 50 40 Prosenttia 30 52,4% 20 28,0% 10 0 En vietä yötä paikkakunnalla 3,7% Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 4,9% Lomakylässä tai vuokramökissä Omalla lomaasunnolla Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Kangasniemellä (n=77). 11,0% Sukulaisten tai tuttavien luona Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Kangasniemellä pääasiassa tapahtumassa. Reilu kolmannes ulkopaikkakuntalaisista tapasi paikkakunnalla tapahtumakäynnin lisäksi sukulaisiaan tai ystäviään ja noin kuudesosa kävi ostoksilla (kuva 15). Muita aktiviteetteja harrastivat vain hyvin harvat ulkopaikkakuntalaiset vieraat. Vaikka ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viipyivät keskimäärin vain vähän aikaa Kangasniemellä ja harrastivat vain vähän mitään muuta paikkakunnalla kuin kävivät tapahtumassa, niin tapahtuma ja Kangasniemi jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan; 92 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Kangasniemestä. 14

Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Osallistua järjestetyille retkille 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Prosenttia Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Kangasniemellä. 2.4 Kangasniemen Musiikkiviikkojen taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Kangasniemen Musiikkiviikkojen ideana on ollut tarjota tekemistä kunnan kesäasukkaille ja tällaisena tapahtuma profiloituu osittain myös yleisötutkimuksen tulosten valossa. Tapahtuman kävijöistä 82,5 % oli ulkopaikkakuntalaisia ja heistä kunnan kesäasukkaita oli 28 %. Kunnan kesäasukkaiden lisäksi tapahtuma houkuttelee Kangasniemelle paljon päiväkävijöitä lähiseudulta. He voivat olla lähikuntien asukkaita tai kesäasukkaita. Kaikista tapahtumaan saapuneista matkailijoista päiväkävijöitä oli noin 52 %. Tämä on ymmärrettävää, sillä Kangasniemellä pienenä paikkakuntana ei välttämättä ole tarjota matkailijoita houkuttelevaa majoitusta tai muuta tekemistä tapahtuman oheen. Kesämökkiläisten ja päiväkävijöiden suuri määrä vaikuttaa hiukan alentavasti tapahtuman tuomiin matkailutuloihin. Päiväkävijät kuluttavat yleensä vähemmän rahaa paikkakunnalla kuin paikkakunnalla yöpyvät matkailijat ja harvoille kesäasukkaille tapahtumalla itsellään on suuri merkitys paikkakunnalle saapumiselle. Kangasniemen Musiikkiviikkojen taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on kuitenkin huomioitu myös niiden ulkopaikkakuntalaisten kuluttamat rahamäärät, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman johdosta, sillä muuten laskentaan käytetyt ryhmäkoot olisivat olleet aivan liian pieniä. Tämänkin jälkeen ryhmien koot jäivät hyvin pieniksi, joten Kangasniemen Musiikkiviikkojen aiheuttamaan matkailutuloon täytyy suhtautua varauksella ja ymmärtää, että luvut eivät ole yleistettävissä vaan ennen kaikkea suuntaa antavia. Taloudellisten vaikutusten arviointia varten matkailijat jaettiin kolmeen ryhmään: päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Kaikista tapahtuman kävijöistä päiväkävijöitä oli 43,2 %, maksullisessa majoituksessa yöpyviä 7 % ja ilmaismajoituksessa yöpyviä 32,2 % (kangasniemeläisiä 17,5 %). Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin 1,5 yötä ja ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat 2,5 yötä (taulukko 1). (Keskiarvoa laskettaessa ei ole huomioitu henkilöitä, jotka yöpyvät paikkakunnalla yli 14 yötä.) 15

Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Kangasniemellä. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 1,5 Ilmaismajoitus 2,5 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Kangasniemellä vuorokaudessa käyttävät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Selvästi vähemmän rahaa vuorokaudessa käyttävät päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättävät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Kangasniemellä keskimäärin 115 vuorokaudessa ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 1,5 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 172,50. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät (n=43) 50,5 50,5 Maksullinen majoitus (n=7) 115,0 172,5 Ilmaismajoitus (n=32) 31,9 94,8 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Kangasniemen Musiikkiviikoilla kävi tapahtumajärjestäjän arvion mukaan tapahtuman aikana 2000 kävijää. Käytännössä kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole 2000 erillistä kävijää. Lisäksi tapahtumalla on kävijöitä, jotka käyvät ainoastaan ilmaistilaisuuksissa sekä kävijöitä, jotka pääsevät ilmaislipulla tai ilman lippua katsomaan esityksiä (esim. talkoolaiset). Näistä syistä kävijämäärän ja matkailutulon arvioinnin pohjana on käytetty myytyjen lippujen määrää, joka oli kesällä 2007 1700 kappaletta. Päiväkävijöitä oli Kangasniemellä 43,2 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin 734 lippua. Päiväkävijät osallistuivat keskimäärin yhteen tilaisuuteen, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Kangasniemellä 734. Jokainen päiväkävijä jätti Kangasniemelle keskimäärin 50,50, mikä tekee yhteensä 37 087. Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (7 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 2 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 172,50 Kangasniemelle = 10 264 ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (32,2 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 2 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 94,80 Kangasniemelle = 25 933 ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Kangasniemen Musiikkiviikkojen aikana 73 284. Tämä summa on karkea arvio ja täytyy muistaa, että luku on ainoastaan suuntaa antava vastaajien puutteellisten vastausten vuoksi. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Täytyy myös muistaa, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Heidän poisjättämisensä olisi luultavasti hiukan laskenut lopullista tulosta. Arvioista on nähtävissä, että Kangasniemen Musiikkiviikon merkitys Kangasniemen elinkeinoelämälle on vähäinen. Tapahtumalla voi kuitenkin olla muitakin kuin taloudellisia vaikutuksia paikkakunnan elämään. Se voi esimerkiksi vilkastuttaa paikkakunnan elämää. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä Kangasniemen Musiikkiviikkojen taloudellisista sekä sosiokulttuurisista vaikutuksista. 16

3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Kangasniemen Musiikkiviikoilla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Kangasniemen kunnan yrityshakemistoa sekä Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet). Tutkimuksesta tiedotettiin myös Kangasniemen yrittäjät ry:tä, jota pyydettiin kertomaan jäsenilleen kyselystä. Tiedote tutkimuksesta sekä linkki kyselyyn julkaistiin myös Kangasniemen yrittäjien internetsivuilla. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 70 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 23 yritystä. Vastausprosentti oli noin 33. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuus toimialoittain näkyy taulukossa 3. Taulukko 3. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=23). lukumäärä % Vähittäiskauppa 5 21,7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 11 47,8 Liikenne ja liikenneasemat 2 8,7 Muu 5 21,7 Tämänkokoisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan kaikkien kangasniemeläisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain kyseisen joukon näkemyksiä. Myöskään toimialakohtaisia vertailuja ei ole mielekästä tehdä näin pienestä vastausmäärästä, vaan vastauksia tarkastellaan kaikki yritykset huomioiden. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Kangasniemen Musiikkiviikoilla oli kyselyn mukaan vain hyvin vähän taloudellista vaikutusta yrityksille. Kaikista yrityksistä viisi (21,7 %) vastasi, että Musiikkiviikot vaikuttivat positiivisesti yrityksen liiketoimintaan (taulukko 4). Suurimmalle osalle tapahtumalla ei ollut lainkaan vaikutusta. Toimialoittain tarkasteltuna tapahtumalla oli positiivinen vaikutus ainoastaan vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Taulukko 4. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Positiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa 2 3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 8 Liikenne 0 2 Muu 0 5 17

Vastaajien mukaan tapahtumalla ei ollut myöskään vaikutusta yritysten liikevaihtoon. Ainoastaan neljä yritystä (17,4 %) ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen. Liikevaihto kasvoi yhdessä vähittäiskaupan sekä kolmessa majoitus- ja ravitsemistoimialan yrityksissä. Tapahtumalla ei ollut mainittavaa vaikutusta asiakkaiden määrään yrityksissä. Vastaajien mukaan asiakkaiden määrät tapahtuman aikana pysyivät enimmäkseen samana. Paikallisten asiakkaiden määrä tapahtuman aikana lisääntyi vain yhdessä yrityksessä, ulkopaikkakuntalaisten määrä kuudessa ja ulkomaalaisten asiakkaiden määrä kahdessa vastanneista yrityksistä. 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Kangasniemeläisissä yrityksissä ei tehty juurikaan erityisiä toimenpiteitä tapahtumaa varten. Vain kaksi yritystä kertoi valmistautuneensa ennalta mm. lisäämällä henkilökuntaa, kehittämällä/lanseeraamalla uusia tuotteita tai palveluita sekä lisäämällä tarjouksia. Tapahtumalla ei ollut myöskään paljoa vaikutusta yritysten markkinointiin. Viisi yritystä kertoi tehneensä erityisiä toimenpiteitä markkinointinsa eteen (taulukko 5). Esimerkiksi kolme lanseerasi tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia Kangasniemen Musiikkiviikkojen vuoksi. Näistä viidestä yrityksestä neljä oli tapahtuman yhteistyökumppaneita. Taulukko 5. Vaikutukset markkinointiin. yritysten määrä Markkinointia/mainontaa lisättiin 1 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 3 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 1 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana Jotain muuta 1 Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma yritykselle toi (taulukko 6). Yhteensä seitsemän yritystä koki jotain vaikutuksia, esimerkiksi näistä viisi sai tapahtuman ansiosta lisää näkyvyyttä. Kaikista seitsemästä yrityksestä kolme oli tapahtuman yhteistyökumppaneita eli muutkin kuin yhteistyöyritykset kokivat tapahtuman vaikuttavan jollain lailla yrityksen toimintaan. Taulukko 6. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 5 Imagoarvoa 4 Yhteistyökumppaneita 2 Jotain muuta arvoa 1 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä seitsemän (30,4 %) ilmoitti tekevänsä yhteistyötä Kangasniemen Musiikkiviikkojen kanssa. Yhteistyömuodot vaihtelivat eri yritysten välillä (taulukko 7). Yleisin yhteistyömuoto oli rahallinen sponsorointi. Kaikki yhteistyökumppanit piti tärkeänä syynä yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla (taulukko 8). 18

Taulukko 7. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Rahallinen sponsorointi 3 Tuote- tai muunlaiset lahjoitukset 1 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 2 Palvelujen vaihto 1 Jokin muu 1 Taulukko 8. Syyt yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 1 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 3 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen tapahtuman 7 avulla Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 2 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 3 Henkilökohtainen syy 5 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita (16 yritystä), kysyttiin, onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, kiinnostaisiko yhteistyö tapahtuman kanssa jatkossa. Näistä yrityksistä neljää (25 %) oli pyydetty yhteistyökumppaniksi. Samasta otoksesta kolme yritystä vastasi olevansa mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä jatkossa. Yritysten keskinäistä yhteistyötä ei ole jokseenkaan harrastettu. Kaikista yrityksistä kuusi (28,6 %) ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden Kangasniemen yritysten kanssa tapahtuman aikana. Jonkin verran yritysten voimavaroja siis yhdistettiin. Joistain vastauksista tulee kuitenkin ilmi, että yhteistyö ei johdu pelkästään tapahtumasta, vaan yhteistyötä harjoitetaan muutenkin. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja yritykset kokivat tapahtumasta aiheutuneen (taulukko 9). Vastaajat mainitsivat tapahtuman hyödyiksi erityisesti sen, että tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä ja paikkakunnan näkyvyys lisääntyy. Taulukko 9. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% vastanneista yrityksistä) % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 87,0 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 34,8 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 8,7 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 73,9 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 4,3 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 8,7 Muuta hyötyä 4,3 Yrittäjät eivät kokeneet tapahtumasta juurikaan haittoja; ainoastaan yksi yritys koki tehneensä tapahtuman vuoksi turhia investointeja. Tapahtuma ei vaikuttanut negatiivisesti asiakasmääriin, ei 19

aiheuttanut liikenneongelmia tai muunlaisia häiriöitä, eikä yrityksille aiheutunut tapahtuman johdosta taloudellisia tappioita tai ylimääräisiä kustannuksia. 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Kangasniemen Musiikkiviikkojen paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys on yrittäjien mielestä melko vähäinen (kuva 16). Tapahtumalla koetaan olevan jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle sekä paikkakunnan vetovoimaan. Sen sijaan uusien yritysten syntymiseen tai työllisyyteen tapahtumalla ei yrittäjien mielestä ole juurikaan vaikutusta. Tapahtuman ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen nähdään myös yhtenä osa-alueena, jota tulisi kehittää. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kunnan kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kunnan elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 Täysin eri mieltä 4 Kuva 16. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Yrittäjät kokevat tapahtuman merkityksen olevan hieman enemmän imagoon ja ilmapiiriin kohdistuvan kuin paikalliseen elinkeinoelämään (kuva 17). Tilanne on melko samanlainen kuin monen muunkin itäsuomalaisen (pienen) tapahtuman kohdalla. Vastaajien mukaan tapahtuma on jonkin verran parantanut paikkakunnan imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtumalla ei kuitenkaan ole sellaista vetovoimaa, että se houkuttelisi kuntaan uusia asukkaita, yrityksiä, tai matkailijoita tapahtuma-ajan ulkopuolella. Yrittäjät ovat myös melko samaa mieltä siitä, että tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kunnan kehittämiselle. 20

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kuntaan Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kuntaan Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kunnan kehittämiselle Kuva 17. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 21

4 KANGASNIEMEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin kangasniemeläisten mielipiteitä Musiikkiviikoista. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn Kangasniemen kunnan verkkosivuilla sekä Kangasniemen kunnallislehdessä. Lisäksi paikallisille jaettiin tutkimuksesta kertovia flyereita, joissa oli lomakkeen internet-osoite. Kyselyyn saatiin lopulta vain 11 vastausta, joten paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Kangasniemen asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Kangasniemen paikallisväestökyselyyn vastanneista kaikki olivat naisia. Vastaajista viisi edusti ikäryhmää 36-50 -vuotiaat. Kolme vastaajaa kuului ikäryhmään 51-65 -vuotiaat. Ikäryhmään yli 65 -vuotiaat kuului niin ikään kolme kyselyyn vastannutta. Näin ollen kyselyn otos edustaa selkeästi vanhempaa paikallisväestön osaa nuorempien ikäryhmien edustajien puuttuessa kokonaan. Vastaajista seitsemän asui Kangasniemen seudulla. Kaksi vastaajaa oli asunut alueella viiden viimeisen vuoden aikana ja samoin kaksi vastaajaa omisti seudulla loma-asunnon. Vastaajien perhesuhteet jakautuivat niin, että lapsiperheissä eläviä oli neljä vastaajaa. Yksin asuvia oli kolme henkilöä. Kaksi ilmoitti asuvansa parisuhteessa, jolla on aikuisia lapsia. Yksinhuoltajia ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä oli kumpiakin yksi henkilö vastaajista. Koulutustaustan mukaan luokiteltuna korkeimmaksi koulutuksekseen ylioppilastutkinnon, tai akateemisen tutkinnon ilmoitti kumpaakin neljä vastaajaa. Opisto-, ammattikoulu- tai peruskoulutasoisen koulutuksen saaneita oli kutakin yksi kyselyyn vastannutta. Työtilannetta kysyttäessä kuusi vastaajaa kertoi työskentelevänsä työntekijätasolla ja vastaajista kolme oli eläkeläisiä. Yksi henkilö työskenteli ylempänä toimihenkilönä ja samoin yksi oli työttömänä. 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kysyttäessä Kangasniemen Musiikkiviikkojen tunnettuutta, kaikki vastaajat kertoivat olleensa tietoisia tapahtumasta. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut tapahtumasta ja puolet vastaajista oli osallistunut tapahtumaan kyseisenä vuonna. Yhdestätoista vastaajasta kaikkiaan yhdeksän oli osallistunut tapahtumiin aiempina vuosina. Niistä vastaajista, jotka eivät osallistuneet tapahtumaan, kaksi ilmoitti, ettei tapahtuma kiinnostanut heitä. Yksi vastaaja ilmoitti ajan puutteen olevan syynä osallistumattomuuteen ja samoin yhden vastaajan mielestä pääsylippujen hinta oli liian korkea. Aiemmin tapahtumaan osallistuneiden keskimääräinen osallistumiskertojen määrä oli seitsemän. Enimmillään yksi henkilö on osallistunut tapahtumaan 15 kertaa ja vähimmilläänkin kolme kertaa. Valtaosa, eli yhdeksän vastaajaa ilmoitti olevansa kiinnostunut tapahtuman edustamasta taidelajista. Yksi vastaaja kertoi harrastavansa kyseistä taidelajia silloin tällöin ja yksi työnsä puolesta. Aikaisemmin taidelajia oli harrastanut kaksi vastaajaa. Kolmen vastaajan työ liittyi Kangasniemen Musiikkiviikkoihin. Viiden vastaajan mielestä tapahtumalla on tilausta jatkossakin ja se on järjestämisen arvoinen. Kolmen mielestä tapahtumaa ei tarvitsisi jatkossa järjestää lainkaan ja samoin kolme vastaajaa ei osannut ilmaista mielipidettään. Kysyttäessä Kangasniemen tulevaisuuden tapahtumista, toivelistalle enemmistöön asettuivat teatteritapahtumat. Tanssiin ja klassiseen musiikkiin keskittyvät sekä lapsille suunnatut tapahtumat olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla. Kuvataide- ja populaarimusiikkitapahtumat eivät saavuttaneet tässä otoksessa kannatusta niin paljon kuin edeltävät. Muita tapahtumia toivottiin 22

niin ikään jonkin verran. Näiden joukossa oli toiveita muun muassa eläimiin liittyviä tapahtumia kohtaan. Tulevaisuuden tapahtumatoiveiden prosenttiosuudet ovat kuvassa 18. Kirjallisuus 58,3 Populaarimusiikki 41,7 Klassinen musiikki 66,7 Kuvataide 41,7 Teatteri 83,3 Tanssi 66,7 Liikunta 58,3 Lasten tapahtuma 66,7 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 58,3 Muu 8,3 0 20 40 60 80 100 Prosenttia Kuva 18. Minkä tyyppisiä tapahtumia kangasniemeläiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö vastasi kyselyssä väittämiin koskien Kangasniemen Musiikkiviikkojen vaikutuksia alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 19). Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtuman aikana alueelle ylimääräistä tuloa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Vastaajat olivat myös jossain määrin samaa mieltä siitä, että tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä ja että sillä on suurta merkitystä matkailuelinkeinolle. Vastaajat arvelivat, että tapahtumalla on myös jonkin verran vaikutuksia kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoiman laajentumiseen, mutta tapahtuman ei kuitenkaan katsota nostavan paikallisten yritysten palvelujen tasoa. Paikallisväestökyselyyn vastausten mukaan kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtuman ansiosta. Tapahtumalla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Sen sijaan majoituksen hintoihin tapahtumalla katsotaan olevan nostava vaikutus. Vastaajien mielestä tapahtumien saama tukiraha kunnalta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. 23

Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 19. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Musiikkiviikkojen merkitystä Kangasniemen kunnalle (kuva 20). Vastanneiden mielipiteistä käy ilmi, että tapahtuma on parantanut kunnan imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Paikalliset pitävät myös tapahtumaa jossain määrin julkisuusarvoltaan Kangasniemen kunnalle vuoden kohokohtana. Elämä paikkakunnalla on vilkkaampaa tapahtuman aikana ja tapahtuman positiivista imagoa on vastaajien mielestä hyödynnetty hyvin kunnan markkinoinnissa. Tapahtuman katsotaan lisäävän paikallisten oppimismahdollisuuksia ja tapahtumassa on hyvin esillä paikallinen kulttuurinen ja taiteellinen osaaminen. Kuntalaisten kannalta Musiikkiviikot ovat kiinnostava tapahtuma vain pienelle kulttuurisesti tai taiteellisesti aktiiviselle väestönosalle, mutta tapahtuman katsotaan lisänneen alan harrastamista paikkakunnalla. 24

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kuntaan Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kuntalaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille paikkakunnalla Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) Tapahtuma on lisännyt (tapahtuman) alan harrastamista paikkakunnalla Tapahtuma lisää mielenkiintoani tapahtuman kulttuurialaa kohtaan Tapahtumalla on merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtuman aiheuttaman häiriön vuoksi poistun tapahtuman läheisyydestä tapahtuma-aikana Tapahtuma häiritsee paikkakunnan rauhaa ja hiljaisuutta 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 20. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtumien sosiaalisista vaikutuksista (kuva 21), vastaajat ovat melko samaa mieltä siitä, että tapahtuma vahvistaa paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tapahtumalla on myös jonkin verran paikallisyhteisöllistä merkitystä ja se on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille. Tapahtuma mahdollistaa paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin nostamista ja lisää paikallisten vieraanvaraisuutta. Tapahtuman järjestäjät ottavat hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumaa suunnitellessaan. Tapahtuman ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä paikallisyhteisön sisällä eikä 25

paikallisten ja matkailijoiden välillä. Tapahtumapaikka on kuntalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä. Tapahtuman katsotaan myös korostavan hyviä arvoja ja moraalia sekä lisäävän kyseisen taidelajin harrastamista Suomessa. Tapahtuma on vahvistanut kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on vahvistanut kuntalaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma on lisännyt erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtuma on huomioinut toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtuman pääpaikka (kunnantalo) on paikkakuntalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä Tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia Tapahtuma edistää tapahtuman taidealan harrastamista Suomessa Tapahtuma aiheuttaa ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden välille 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 21. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. Ympäristövaikutuksia kysyttäessä, vastaajien mielestä tapahtuman ansiosta ympäristön siisteydestä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti ja alueita kunnostetaan tapahtuman vuoksi ahkerammin. Tapahtuma ei aiheuta meluhaittoja tai ylimääräistä roskaamista. Tapahtuman ei myöskään katsota millään tavalla heikentävän luonnon tai elinympäristön laatua (kuva 22). 26

Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ainoastaan tapahtuman aikana Alueita (puistoja, teitä ym.) kunnostetaan tapahtuman vuoksi Tapahtuma aiheuttaa meluhaittoja Tapahtuma lisää roskaantumista paikkakunnalla Tapahtuma huonontaa luonnon- /elinympäristön laatua 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 22. Tapahtuman ympäristövaikutukset 27

5 YHTEENVETO Kangasniemen Musiikkiviikkojen keskimääräinen kävijä on 56-70 -vuotias, korkeasti koulutettu nainen, joka elää joko parisuhteessa ilman lapsia tai yksin. Kulttuurin harrastaminen liittyy hyvin vahvasti hänen taustaansa ja hän kuuluu ns. kulttuurin heavy usereihin eli on käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen vuoden aikana. Tapahtuman kävijöistä huomattavan suuri osa (noin 80 %) tulee muualta kuin Kangasniemeltä, pääasiassa Keski-Suomen tai Uudenmaan maakunnasta. Noin kolmanneksella ulkopaikkakuntalaisista on kesämökki tai kakkosasunto Kangasniemellä tai he ovat kunnan kesäasukkaita. Tapahtumalla on myös hyvin vakiintunut kävijäkunta: vain noin viidesosa on tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Suurin osa osallistuneista on tehnyt osallistumispäätöksen jo edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan tai useita kuukausia aiemmin. Merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan on ohjelma ja sisältö sekä aiemmat hyvät kokemukset. Vakiintunut kävijäkunta on tapahtuman selviämisen kannalta hyvä asia varsinkin, jos yleisö on vielä pääasiassa keski-ikäistä. Kangasniemen Musiikkiviikkojen kävijöiden keski-ikä on kuitenkin jo 59 vuotta, joten joidenkin vuosien päästä voidaan törmätä ongelmaan, jossa yleisön liian pieni vaihtuvuus vähentää tapahtuman kävijämääriä luonnollisen poistuman kautta. Tästä syystä tapahtuman tulisi pyrkiä houkuttelemaan myös uusia kävijöitä esimerkiksi ohjelmistoaan laajentamalla. Kangasniemen Musiikkiviikkojen taloudelliset vaikutukset kunnalle eivät ole kovin suuret, sillä vain noin puolet ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä yöpyy paikkakunnalla ja puolet on päiväkävijöitä. Päiväkävijät jättävät paikkakunnalle yleensä vähemmän rahaa. Lisäksi suurin osa yöpyjistäkin yöpyi omalla loma-asunnolla tai sukulaisten tai tuttavien luona, ja vain harva maksullisessa majoituksessa. Tällä on luonnollisesti vaikutusta siihen, kuinka paljon paikkakunnalle jää rahaa ja kuinka paljon paikallinen elinkeinoelämä tapahtumasta hyötyy. Kesämökkiläisten ja päiväkävijöiden suuri määrä vaikuttaakin alentavasti tapahtuman taloudellisiin vaikutuksiin. Myöskään paikalliset yrittäjät eivät kokeneet tapahtumasta suuria vaikutuksia, ainoastaan muutama vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimialan yritys koki tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti liiketoimintaan. Yrittäjien mukaan tapahtuma ei näkynyt niin paljoa kunnassa, että sitä varten olisi tarvinnut esimerkiksi tehdä jonkinlaisia erityisiä toimenpiteitä. Vähäisistä taloudellisista vaikutuksista huolimatta Kangasniemen Musiikkiviikot on merkittävä vetovoimatekijä kunnalle, sillä suurin osa saapui paikkakunnalle juuri tapahtuman vuoksi. Kangasniemellä ei kuitenkaan välttämättä ole tarjota Musiikkiviikkojen lisäksi tarpeeksi aktiviteetteja, jotka houkuttelisivat tapahtumavieraita jäämään paikkakunnalle pidemmäksi aikaa. Tapahtuman menestystä ei voida mitata vain taloudellisilla mittareilla, vaan puntariin on nostettava myös muita tekijöitä tapahtuman vaikuttavuutta tarkasteltaessa. Kangasniemen Musiikkiviikkojen merkitys kohdistuukin enemmän imagotekijöihin. Paikallisten yrittäjien, päättäjien ja paikallisväestön mielestä tapahtumalla on jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle, paikkakunnan vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Erityisesti tapahtuma tuo kunnalle tunnettuutta ja imagoarvoa, sillä korkeatasoisen tapahtuman vuoksi Kangasniemi tunnetaan kulttuurikuntana. Tapahtumaa tulisi kuitenkin päättäjien ja yrittäjien mielestä kehittää sisällöllisesti ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Yhteistyön edistämisellä Musiikkiviikkojen hyöty saataisiin kohdistumaan entistä laajemmin koko kunnalle, myös elinkeinoelämään. 28

Musiikkiviikkoja ei myöskään palautteen perusteella koeta kovinkaan paljoa kuntalaisten omaksi jutuksi. Tapahtuma olisi tuotava lähemmäksi paikallisia asukkaita. Erään vastauksen mukaan paikalliset vierastavat tapahtuman korkeaa taiteellista tasoa. Tapahtuma sai kritiikkiä myös siitä, että tällä hetkellä se ei juurikaan näy kunnan katukuvassa. Tapahtumatarjontaa voisikin laajentaa myös hieman populäärimpään suuntaan tai järjestää oheistapahtumia sen ympärille yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisaalta juhlien tasoa pidetään kuitenkin korkeana, eikä sen taiteellisesta tasosta haluta tinkiä. 29

LIITE 1. ESS VAIKUTTAA -HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TAPAHTUMAT Etelä-Savo: Ballet Mikkeli Joroisten Musiikkipäivät Kangasniemen Musiikkiviikot Old Timer s Basketball Tournament (Savonlinna) Panimoklubi, Panimoravintola Huvila (Savonlinna) Sylvi Symposiumi (Pieksämäki) Pohjois-Savo: ANTI Contemporary Art Festival (Kuopio) Kirjakantti (Kuopio) Vekara-Varkaus Pohjois-Karjala: Ilosaarirock (Joensuu) Lieksan Vaskiviikko Kainuu: Kajaanin Runoviikko 30

LIITE 2. YLEISÖPALAUTE, KANGASNIMEN MUSIIKKIVIIKOT 2007 (lomakkeen kohta: muuta kommentoitavaa) Positiivinen palaute Erinomainen tapahtuma vuodesta toiseen. Kangasniemi on kaunis kunta. Olin Mikkelissä ja luin sattumalta Länsi-Savosta laulukilpailun finaalista. Vaikka tiesimme, että tilaisuus on loppuunmyyty, päätimme kokeilla onneamme ja ajoimme Kangasniemelle. Kangasniemi on hyvä kakkoskotikunta! (Ollut jo 40 vuotta) Seuraan netistäkin tapahtumia vuosittain, oma tyttöni osallistunut kilpailuun, menestynytkin. Hyvää jatkoa! Jälleen kerran upea tapahtuma. loistavaa, että paikalliset toimijat ovat jaksaneet uurastaa jo 25 v mahdollistaen Musiikkiviikkojen jatkumisen. Toivotaan myös, että Mikko Franck jatkaisi taiteellisena johtajana mahdollisimman pitkään. Jälleen ensi vuonna tänne!! Tämä on yksi kesän kohokohtia. Haluan nähdä kaunista luontoa yhdistettynä hienoon taiteeseen. Tuntuu olevan joka kesä helle laulukilpailujen aikana! Kritiikki ja kehittämisehdotukset Voisi olla jazzia (uudempaa suomalaista). Kunnantalo on kuin Helsingin oopperatalo, mutta piha pitää maalata (2H). Musiikkiviikot näkyvät Kangasniemen katukuvassa yllättävän vähän. Voisiko asialle tehdä jotakin. Salissa on vähän liian pimeää; ohjelmaa ei näe oikein lukea. Palkinnot voisivat olla suurempia. Jokin käsitöitä ym. koskeva ulkonäyttely samaan aikaan voisi olla mukava & luonnon esittely. Yhteiskuljetusta Pieksämäen konsertteihin. Kevyt musiikki pois ohjelmistosta. heillä on omat festarinsa. kevyt musiikki alentaa Musiikkiviikkojen arvoa. Tilalle jotain klassista. En ole koskaan käynyt kevyen musiikin tilaisuuksissa, enkä aio käydä. 31