Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen (toim.) Laatua järjestöjen koulutukseen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Finlands social och hälsa rf SOSTE Finnish Society for Social and Health Helsinki 2012
Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Suunnitteluvaihe... 4 2.1 Valmistelu... 4 2.2 Koulutuksen markkinointi... 6 2.3 Oppimistavoitteet... 7 2.4 Sisällöt... 8 2.5 Koulutustilanteen suunnittelu... 9 3. Toteutusvaihe... 10 4. Arviointivaihe... 11 JÄRJESTÖLÄHTÖISEN KOULUTUKSEN LAATUKRITEERIT -TYÖRYHMÄN JÄSENET Marita Karvinen, VTT, koulutussuunnittelija, Seta ry Eeva-Liisa Koskinen, KM, koulutussuunnittelija, Näkövammaisten keskusliitto ry Teija Launis, THM, koulutussuunnittelija, Iholiitto ry Vesa Salmi, FM, erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA Tuula Sundman, VM, päällikkö, kohtaava työ, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Auli Tynkkynen, VTM, koulutussuunnittelija, Invalidiliitto ry Anne Salovaara-Kero, koulutusvastaava, Irti huumeista ry Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, kehittämisyksikkö Päivi Vilkki, VT, erityisasiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pia Hytönen, koulutussuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Sanna Kaijanen, Sosionomi (ylempi AMK), arviointipäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sirpa Sulku, KM, koulutuspäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kati Virtanen, DI, hankekehittäjä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
1. Johdanto Järjestölähtöisen koulutuksen laatukriteerit -työ sai alkunsa Terveyden edistämisen keskuksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteisen Järvi-toiminnan arviointiverkoston aloitteesta 10.9.2010. Mukaan työryhmään kutsuttiin sekä JÄRVIarviointiverkoston että STKL:n koordinoiman järjestöjen koulutusverkoston jäseniä. Työtä jatkettiin vuoden 2012 alussa toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. SOSTE on suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö, jonka toimialaan kuuluu myös järjestö lähtöisen koulutuksen kehittäminen ja laadun varmistaminen. Työryhmässä todettiin, että järjestöt kaipaavat tukea koulutusten järjestämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi niin pienet yhdistykset kuin isommatkin liitot tarvitsevat tukea järjestämiensä koulutusten laadun varmistamiseen. Työryhmän tavoitteena oli työstää helppokäyttöinen opas keskeisimmistä järjestön koulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Yhteisesti sovittiin, että opas palvelee erityisesti niitä järjestöjä, jotka eivät päätoimenaan järjestä koulutuksia. Työryhmän työskentely perustui osallistujien sitoutumiseen vuorovaikutukselliseen ja yhteiskehittämiseen tähtäävään työhön. Opas rakentuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on suunnitteluvaihe, jossa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä, markkinointia, oppimistavoitteita, sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Systemaattisen suunnittelun merkitys koulutuksen laadukkaassa toteutuksessa on suuri, sillä sen avulla varmistetaan, että koulutus vastaa organisaation ja kohderyhmän tarpeisiin ja kiinnittyy organisaation muuhun toimintaan. Toteutusvaiheessa pääpaino on koulutustilanteen toteutuksessa ja oppimisen tuessa ja ohjauksessa. Onnistunut koulutus on hallittu kokonaisuus, joka perustuu vuorovaikutteisuuteen ja käytännön järjestelyjen sujuvuuteen. Arviointivaiheessa keskitytään koulutuksen ja opetuksen arviointiin, niiden suunnitteluun sekä laadun jatkuvaan varmistamiseen. Arvioinnin avulla voidaan perustella toimintaa, kiinnittää se osaksi jotakin isompaa toimintaa, perustella sen lopettaminen sekä antaa tietoa rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, kuten myös asiakkaille. Kuten koulutuksen suunnittelu ja toteutus, niin myös arviointi tehostuu, mikäli sen suunnittelussa on kuultu myös asiakkaita ja keskeisiä kohderyhmiä. Koulutusten säännöllinen arviointi luo pohjaa laadukkaalle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Koko työryhmän puolesta toivomme, että opas antaa järjestöille lisää eväitä koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä elokuussa 2012 Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen 3
2. Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä kuten markkinointia, oppimistavoitteita, koulutuksen sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Valmistelussa keskeistä on koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen, koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely, yhteistyötahojen valinta, koulutuksen resursointi sekä riskien tunnistaminen. Markkinoinnissa kiinnitetään huomiota sen kohdistamiseen, oikea-aikaisuuteen ja monikanavaisuuteen sekä markkinointimateriaaliin. Koulutuksen oppimistavoitteet tulee määritellä ja kytkeä organisaation perustyöhön. Koulutuksen sisällöissä otetaan huomioon järjestön perustehtävä, koulutuksen tavoitteet ja osallistujien tarpeet. Opetustilanne ja käytettävät menetelmät valitaan niin, että ne tukevat oppimista. 2.1 Valmistelu Koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen Koulutuksen valmistelussa otetaan huomioon keskeisten osapuolten tarpeet, järjestön omat kokemukset sekä yhteiskunnallinen tilanne 1. Koulutuksen valmistelussa on otettu huomioon lainsäädännön muutokset uudet tutkimustulokset yhteiskunnallinen keskustelu muutokset ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa asiaa koskevat kyselyt ja kartoitukset sidosryhmille kertyvät signaalit ja huomiot, myös hiljaiset signaalit Esim. vuosittaiset koulutusterveyskyselyt. Koulutusryhmä tunnistaa oman koulutustarpeensa 2. Koulutuksen valmistelussa on hyödynnetty toteutetuista koulutuksista saatua palautetta ja järjestön oman toiminnan ohessa kertyviä havaintoja (esim. neuvonta, puhelinauttaminen) 3. Koulutuksen valmistelussa on kuultu eri tahojen näkökulmia jäsenkenttä koulutuksiin aikaisemmin osallistuneet viranomaiset oppilaitokset opettajat asiakkaat ammattihenkilöt koulutusta alaisilleen tilaavat esimiehet/johto 4. Eri lähteistä syntyviä havaintoja on yhdistetty 5. Valittuun kohderyhmään on vaikutettu esim. vetoamalla ammatillisuuteen herättämällä kysymyksiä kohderyhmän piirissä tarjoamalla uutta osuutta/moduulia/puheenvuoroa johonkin olemassa olevaan kokonaisuuteen, johon kohderyhmä melko varmasti osallistuu käynnistämällä yhteiskunnallista keskustelua tarjoamalla osallistujille mahdollisuutta vaikuttaa tulevien koulutusten aiheisiin ja työskentelytapoihin ennakkomarkkinoimalla laajentamalla ennakkomarkkinointia myös sellaisiin tahoihin, jotka eivät tule ensimmäiseksi mieleen perustelemalla asian tärkeyttä konkreettisesti tarjoamalla mahdollisuutta tavata ja vaihtaa kokemuksia muiden saman alan toimijoiden kanssa, joilta on mahdollista saada vertaistukea aktivoimalla omaa jäsenistöä korostamalla muutosta viestimällä jonkin arvovaltaisen tahon kanssa löytämällä uusi näkökulma tuttuun asiaan laatimalla valmiiksi suunniteltu koulutus, malli tai tarjous ja lähettämällä se esimerkiksi viranomaisille vaikuttamalla oppilaitoksiin ja opetussuunnitelmiin Kohderyhmän osallistumista koulutuksen suunnitteluun kannattaa hyödyntää. Uusien avausten kohdalla on hyvä luottaa järjestön asiantuntijoiden käytännön tuntumaan. Sitä voi tarkastaa ja syventää kysymällä aiheen tarpeellisuudesta esimerkiksi jäseniltä. Kun markkinoit ammattilaiselle, korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä ja/tai oman työn kehittämiseen liittyviä hyötyjä. Kun markkinoit vapaaehtoiselle, korosta mahdolliselle avun tarvitsijalle koituvia hyötyjä. Painota myös vapaaehtoisen itsensä saamaa hyötyä. On hyvä muistaa, että viranomaisvalmistelu vaatii paljon etukäteisvalmistelua ja resursseja. Organisaation johdolta tulee saada lupa kouluttamiselle. Kalenterit tulee tarkistaa. 4
Koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely Varmistetaan, että 1. Järjestön koulutustoiminnan tavoite on määritelty koulutus tukee järjestön strategian 2. Yksittäisten koulutusten tavoitteet on määritelty toteutumista ja on yhteydessä järjestön perustehtävään ja 3. Tavoitteet on johdettu toiminnan päämääristä ja/tai järjestön strategiasta palvelee kohderyhmää 4. Oma työyhteisö on sitoutunut tukemaan koulutuksen järjestämistä 5. Sopivia kouluttajia on saatavilla Työyhteisössä olisi hyvä käydä keskustelua, mihin koulutuksella pyritään ja miksi se järjestetään auttaa tavoitteiden määrittelyssä. Jos tavoite ei kuulu järjestön perustehtävään, tulee koulutuksen toteuttamista pohtia tarkkaan ja löytää sen toteuttamisen tueksi perustelut. 6. Koulutus järjestetään itse yhteistyössä jonkun järjestön/muun tahon kanssa osittain ulkoistettuna osana jonkin tahon jo olemassa olevaa koulutusta (esim. puheenvuoron muodossa) 7. Mikäli tämän koulutuksen sisällöt eivät kuulu järjestön perustehtävään, viestitään tarpeista eteenpäin ja vaikutetaan johonkin toiseen tahoon, joka voisi järjestää koulutuksen 8. Mikäli koulutukselle ei ole enää tarvetta, koulutuksesta luovutaan Yhteistyötahojen valinta Mahdolliset 1. Kumppanit ovat sitoutuneet yhteistyöhön yhteistyötahot valitaan siten, 2. Yhteistyössä on mukana aktiivisia, sitoutuneita henkilöitä että ne tukevat koulutuksen 3. Yhteisiä teemoja ja toiminnan päämääriä sekä tavoitteita toteuttamista on olemassa Resursointi Koulutuksen toteuttamiseen varataan riittävästi resursseja Taloutta koskevista käytännön kysymyksistä sovitaan etukäteen 4. Yhteistyötahoja on kartoitettu 1. Omien ja ulkopuolisten puheenvuorojen/koulutusten laskuttamisessa on käytetty apuna valmiita hinnastoja, raameja ja suosituksia 2. Luennoitsijoiden kanssa on tehty selkeä sopimus laskutuksesta (esim. sen mukaan, tuleeko luennoitsija jonkun yhdistyksen/liiton kautta vai yrityksen nimissä) 3. Hinnoittelussa on otettu huomioon tilaisuuden luonne, kohderyhmä ja esiintyjän/esiintyjien osaaminen ja laatu sekä kohderyhmä 4. Toimivaltuudet ja vastuut on sovittu 5. On riittävästi työaikaa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Riskien tunnistaminen Koulutuksen 1. Peruutusehdot ovat selkeät toteuttamiseen liittyvät riskit 2. On varasuunnitelma tiedostetaan ja niihin varaudutaan 3. Aikataulujen päällekkäisyydet on minimoitu 4. Force majeure -esteet on otettu huomioon Esim. käytännön järjestelyjen ulkoistaminen, kuten majoitusvaraukset, ilmoittautuminen ja tietotekniikka. Tämä on tärkeää erityisesti uusien koulutussisältöjen yhteydessä. Yhteistyötahojen kanssa voi hyödyntää vertailukehittämisen ja vertaisarvioinnin menetelmiä. Hyödynnä verkostoja. Tarvittaessa voi tehdä vaihtokauppaa yksi tarjoaa tilat, toinen kouluttajan jne. Tee tarvittaessa aiesopimus. Yhteistyötä voi tehdä myös oppilaitosten kanssa. Tällöin on otettava kantaa koulutuksen mahdolliseen hintaan. Yritysyhteistyössä on tehtävä tarkat kirjalliset sopimukset, mm. materiaalin käyttöoikeudesta. Kokeile oravannahkakauppaa jos mahdollista; kouluttajan organisaatio voi hyötyä tilaajan organisaation osaamisesta. Kohderyhmä määrittelee koulutuksen/luennon hintaa; huom. vapaaehtoiset vs. ammattilaiset. Maksullinen koulutus sitouttaa paremmin. Yhteistyökumppaneiden kanssa on sovittu vastuista, talousarviosta ja velvoitteista. Selvitä muiden vastaavien koulutusten ajankohdat / samalle kohderyhmälle osoitettujen tilaisuuksien ajankohdat. Varaudu mahdollisiin kouluttajan poisjäänteihin. Mieti varahenkilöitä jo etukäteen. Esteiden ilmaantuessa on muistettava hoitaa peruutukset. 5
2.2 Koulutuksen markkinointi Kohdistaminen Markkinointi osuu oikeaan kohderyhmään 1. Kohderyhmät on valittu tarkoituksenmukaisesti Oikea-aikaisuus Ajoitus on kohderyhmälle ja koulutuksen järjestäjälle sopiva 2. On tehty päätös siitä, pyritäänkö kokoamaan mahdollisimman suuri yleisö vai vain tietyt avainhenkilöt 1. Markkinointi on vaiheistettu seuraavasti: Ennakkomarkkinointi voidaan tehdä jo ennen kuin ohjelma valmis Kohderyhmän huolellinen valinta säästää resursseja. Kannattaa hankkia myös agentteja, jotka viestivät asiasta eteenpäin omissa verkostoissa. Esim. merkitseminen vuosikalenteriin, puffi/ennakkomainos. Valtakunnallisten tapahtumien ennakkomarkkinointi on aloitettava jopa vuotta aiemmin. Tieto tulee kohderyhmälle tarpeeksi ajoissa Monikanavaisuus Markkinointiin käytetään erilaisia kohderyhmät tavoittavia keinoja Materiaali Mahdollisimman moni kohderyhmään kuuluvista kiinnostuu koulutuksesta / ilmoittautuu koulutukseen Kohderyhmä saa koulutukseen liittyvät tarpeelliset tiedot Valmiin koulutuksen ohjelman lähettäminen (päivämäärä, paikka, ohjelma) Muistutus resurssien mukaan Jälkimarkkinointi Toteutetaan tilaisuuden aikana ja sen jälkeen Markkinointi huomioidaan myös kerättävissä palautteissa 1. Markkinointikanavat on valittu tarkoituksenmukaisesti (käytettävissä olevien resurssien mukaan) Markkinointikirje Sähköinen media Sähköinen kohdemarkkinointi, sähköpostilistat Uutiskirjeet, verkostotiedotteet Nettimarkkinointi, www-sivut, sosiaalinen media Hankkeiden ja järjestötalojen verkkosivut Sosiaaliportti yms. Perinteinen media Ammattilehdet: ennakkomarkkinointijutut, artikkelit Järjestölehdet Maakuntalehdet Minne mennä -palstat Puhelinmarkkinointi Muuta Messut, koulutukset yms. tapahtumat Rekisterien käyttö ja kokoaminen Järjestöjen omat jäsenrekisterit Jutut radiossa / TV:ssä, artikkelit lehdissä ja muussa mediassa Henkilökohtaiset kontaktit, verkostot Puskaradio 1. Markkinointimateriaalista selviävät: Koulutuksen tavoite ja mahdolliset osatavoitteet Osallistujalle koituva hyöty Järjestäjä Rahoittaja Kohderyhmä Aika ja paikka Ilmoittautuminen: päivämäärät ja hinnat Peruutusehdot Vähintään koulutuksen teemat tai alustava ohjelma Lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot 2. Markkinointimateriaali herättää kiinnostusta kohderyhmässä Pienemmät tapahtumat: syksyn tapahtumien ennakkomarkkinointi on aloitettava viimeistään loppukeväästä, kevään tapahtumien viimeistään loka marraskuussa. Jälkimarkkinoinnilla haetaan julkisuutta, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tilaisuuden sisällölle. Voidaan esim. kysyä, luovuttaako osallistuja yhteystietonsa tulevan koulutusmarkkinoinnin käyttöön kysyä, mistä osallistuja on saanut tiedon koulutuksesta antaa mahdollisuus kertoa uusista koulutustarpeista ja -toiveista. Ammattilaisille ja vapaaehtoisille voi olla syytä markkinoida eri tavoin. Hyödynnä käytettävissä olevia valmiita rekistereitä, esim. jäsenrekisterit, osoiterekisterit, kuntien ja järjestöjen rekisterit. Sosiaalisesta markkinoinnista: Sosiaalisen markkinoinnin abc-opas http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4c9c76f0-2a20-4be6-b42b- 6f81925b75a7 http://thensmc.com/ Koulutuksesta kannattaa tehdä markkinointisuunnitelma, josta selviää mitä, kenelle, miten ja milloin markkinoidaan. Viimeisen peruutuspäivän päivämäärä kellonaikoineen on hyvä mainita peruutusehdoissa. Esimerkki peruutusehdoista: Ilmoittautumiset ovat sitovia. Peruutukset tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua / pp.kk.vvvv klo 16 mennessä. Tämän jälkeen ilman pätevää syytä peruutetusta osallistumisesta peritään puolet kurssimaksusta. Koko osallistumismaksu peritään, mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan. Kiinnostuksen herättäjänä voi harkita erityistä henkilöä, organisaatiota, paikkaa tai sisällöllistä vetonaulaa. 6
2.3 Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet määritellään ja kytketään perustyöhön 1. Koulutuksen tarve on tiedossa Tarve voi perustua lainsäädännön muutoksiin uusiin tutkimustuloksiin yhteiskunnalliseen keskusteluun muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa Tarve voi tulla esille esim. jäsenkyselyssä yksittäisenä yhteydenottona toteutetuista koulutuksista saadussa palautteessa viranomaisten, oppilaitosten, opettajien tai yksittäisten henkilöiden kuulemisessa järjestön omassa toiminnassa kertyneissä havainnoissa, kuten neuvonnassa ja puhelinpäivystyksissä hiljaisissa signaaleissa käytännön tuntumana. Esimerkkejä tarpeesta: henkilöstö tai viranomainen ei ymmärrä asiakkaan tai vapaaehtoisen tilannetta henkilöstö tai viranomainen ei tiedä, mitkä tiedot ja taidot ovat tärkeitä omaa työtehtävää tai asiakasta ajatellen. Koulutuksen päämäärä on määritelty. Se liittyy järjestön perustehtävään ja toimintasuunnitelmaan. 2. Koulutuksen tavoitteet on määritelty Koulutuksen tavoitteet ovat konkreettisia johdetaan päämäärästä ovat mitattavia ja todennettavia Esimerkkejä päämäärästä: henkilöstön tai viranomaisen tulee saada oikeaa tietoa asiakkaan tai vapaaehtoisen tilanteesta henkilöstöä tai viranomaista opastetaan koulutuksella siitä, mitä pitää ottaa huomioon omassa työtehtävässä tai tilanteen oikeassa huomioon ottamisessa potilaan/ kuntoutujan/asiakkaan kohdalla. Tavoitteita voivat olla: tiedon lisääntyminen osaamisen lisääntyminen toiminta- ja työkäytäntöjen kehittyminen yhteistyön tiivistyminen vertaistuen saaminen kokemusten ja käytäntöjen jakaminen työn helpottuminen. Apuna voidaan käyttää Suunta-työkalua: http://www.jarjestoarviointi.fi/tukea_arviointiin/ www.jarjestoarviointi.fi 7
2.4 Sisällöt Koulutuksen sisältö Koulutuksen sisällöissä otetaan huomioon järjestön perustehtävä, koulutuksen tavoitteet ja osallistujien tarpeet 1. Sisällön perustana on joku/jotkut seuraavista: järjestön oma strategia perustehtävä arvopohja asiantuntijuus Perustuu esim. asiantuntijoiden näkemyksiin koulutettavasta ilmiöstä. 2. Sisältöjen suunnittelu perustuu koulutuksen tavoitteisiin. tavoitteita luodaan myös yhdessä osallistujien ja tilaajien kanssa sisältö sovitetaan osallistujien tarpeisiin koulutusohjelmassa ja -materiaaleissa hyödynnetään erilaisia koulutusmetodeita ja oppimisympäristöjä aikaisemmista koulutustilaisuuksista saatuja kokemuksia hyödynnetään suunnittelussa 3. Koulutuksen sisältö ja menetelmät kytketään osallistujien omaan työhön/tehtävään ja sen kehittämiseen 4. Koulutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon ja/tai kokemustietoon. 5. Koulutuksen sisältö on sovellettavissa käytäntöön. 6. Osallistujien erilaisuus huomioidaan 7. Sisällön ja rakenteen laatua arvioidaan jatkuvasti koko prosessin ajan koulutuksella on vastuuhenkilö, jolle on nimetty varahenkilö koulutuksen suunnittelijoilla ja toteuttajilla (kouluttajilla) on sisällöllistä ja pedagogista tietoa ja taitoa koulutuksen suunnittelijat ja toteuttajat (kouluttajat) tuntevat osallistujien toimintaympäristön koulutuksen toteuttajat ovat sitoutuneet koulutukseen, sen kehittämiseen ja jatkuvaan arviointiin Osallistujille voidaan tehdä esim. ennakkokysely toiveista ja tarpeista. Esim. ammattihenkilöt, kokemuskouluttajat ja -asiantuntijat, vertaiset, vapaaehtoistyöntekijät, luottamushenkilöt. Esim. erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen; kokemuskouluttajien hyödyntäminen, opintokäynnit yms. Vrt. kokemuksia samanlaisten kohderyhmien kouluttamisesta. Esim. järjestötyökoulutus, ammattihenkilöstön koulutus, vertaistukikoulutus. Voidaan hyödyntää kumpaakin, ei ole välttämättä vielä tutkittua tietoa. Keskeistä on aiheen rajaaminen ja sen tarpeellisuuden, hyödyllisyyden ja ajankohtaisuuden määrittely, sekä aihepiiristä tarjolla olevan muun koulutuksen huomioon ottaminen. Esim. kulttuurierot, ikä, sukupuoli jne. Vastuuhenkilö voi huolehtia esim. työnjaosta, aikataulusta, palautteen keräämisestä jne. Esim. koulutuksen toteuttajat ymmärtävät, millaiseen koulutuskokonaisuuteen heidän vastuullaan oleva osa liittyy (vastuuhenkilön tehtävä on varmistaa riittävä etukäteistieto). Rajaa aihe ja pohdi sen tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta. 8
2.5 Koulutustilanteen suunnittelu Koulutustilanteen suunnittelu Koulutustilanne ja menetelmät suunnitellaan niin, että ne tukevat oppimista 1. Käytettävissä resursseissa on kiinnitetty huomiota: aikaan tilaan kouluttajiin käytettäviin materiaaleihin taloudellisiin resursseihin Käytettävä aika vaikuttaa menetelmien valintaan. On huomioitava tilan soveltuvuus ko. tapahtumaan, tilassa käytettävissä olevat välineet, sosiaalinen ja fyysinen esteettömyys. On huomioitava kouluttajien asiantuntevuus ja pätevyys (ammatillinen tieto/kokemustieto), pedagogiset taidot sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi puheenvuoron sisältö tulee varmistaa. Materiaaleista on varmistettava luotettavuus, ajantasaisuus, esteettömyys, saavutettavuus, selkeys. Taloudellisten resurssien tulee olla riittävät. 2. Menetelmien valinnassa on kiinnitetty huomiota kohderyhmään opetuksen sisältöön 3. Tuetaan osallistujien oppimisprosessia Tarvittaessa käytetään ennakko- ja välitehtäviä kokemuksellisia menetelmiä toiminnallisia menetelmiä vierailu- ja tutustumiskäyntejä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit Kohderyhmästä on tiedostettava ryhmän koko, mitä menetelmiä se mahdollistaa, esim. onko järkevää käyttää workshopeja osallistujien ikä osallistujien ennakkotiedot ja kokemus, esim. kannattaako opetus aloittaa perusasioista. Erilaisten oppimistyylien huomioiminen: visuaalisuuden, auditiivisuuden ja kinesteettisyyden käyttämistä esityksissä. Ennakko- ja välitehtävät käsitellään ja puretaan koulutuksessa ja huolehditaan, että ne eivät kuormita osallistujia liikaa. Lähdekirjallisuuden saatavuus varmistetaan. Toiminnallisilla ja kokemuksellisilla menetelmillä on kytkös aiheeseen niiden käyttö on perusteltua niiden vetäjä on harjaantunut menetelmään niiden soveltuvuus kohderyhmälle on tarkastettu varataan aikaa purulle. Vierailu- ja tutustumiskäyntien saavutettavuus on varmistettu. Tällä tarkoitetaan sopivia kustannuksia, sopivaa matkan pituutta ja ajankäytön riittävyyttä. Esimerkkejä: selkeä powerpoint-esitys tukee oppimista visuaalisesti pariharjoituksena ajatusten paperille kirjaaminen tukee oppimista kinesteettisesti selkeä äänenkäyttö tukee oppimista auditiivisesti. 4. Muut tarpeelliset seikat on otettu huomioon varasuunnitelma on mietitty epäasiallisiin kysymyksiin ja tilanteisiin reagoiminen on mietitty etukäteen tilaajien, osallistujien ja vierailevien luennoitsijoiden erityistarpeet on huomioitu Esimerkkejä: luennoitsijoille on varahenkilöt sairastapauksien varalta epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ruoka-aineallergiat ja apuvälineiden tarve ja käyttö on huomioitu. 9
3. Toteutusvaihe Koulutuksen toteutusvaiheessa olennaista on, että koulutus mahdollistaa ja tukee oppimista, osallistujat oppivat koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja sekä tutustuvat ja perehtyvät koulutuksen aiheisiin. Koulutustilanteen toteutus Koulutus mahdollistaa ja tukee oppimista 1. Koulutuksen kulku, luonne ja rakenne on todettu Esim. seminaari, luento tai workshop voi sisältää kouluttajan alustuksia ja luentoja sekä yksilö- ja ryhmätöitä. Osallistujat oppivat tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja Osallistujat tutustuvat ja perehtyvät koulutuksen aiheeseen 2. Koulutuksen kulku toteutuu suunnitellusti ja myös yllättäviin tilanteisiin on varauduttu Luennoitsija ja päivän vetäjä esittelevät itsensä Koulutukselle asetetut tavoitteet, ohjelma ja käytännön perusasiat käydään läpi koulutuksen alussa Koulutuksen vetäjä juoksuttaa tilaisuuden hallitusti ja aikataulussa Osallistujien esittely sujuu tapahtuman luonteen mukaisesti ja sille on varattu sopivasti aikaa Koulutuksen päätteeksi tehdään hallittu yhteenveto suhteessa tavoitteisiin Perjantaisin ei kannata järjestää koko päivän koulutusta. Loppuhuipennuksen avulla osallistujia voi houkutella jäämään paikalle koulutuksen loppuun asti. Tilaisuudelle valitaan tarvittaessa puheenjohtaja. Arvioi, tuottaako osallistujien esittely lisäarvoa koulutukseen. Muista ohjeistaa esittely. Esittely sopii hyvin pienempiin tilaisuuksiin, max 20 osanottajaa. Yhteenveto syntyy tilaisuuden aikana. Järjestäjän edustajan läsnäolo lisää vuorovaikutusta järjestäjien ja osallistujien kesken ja edesauttaa järjestönäkökulman esilläpitoa. 3. Koulutuksen järjestäjien taholta on läsnä/saatavilla vastuuhenkilö koko koulutuksen ajan Koulutuksen vastuuhenkilö seuraa tilannetta ja varmistaa tarkoituksenmukaisen toteutuksen Vastuuhenkilö voi puuttua tilanteeseen ja pitää aikalisän, mikäli tilanne sitä vaatii (esim. jos koulutuksen tavoitteet ja osallistujien osaaminen eivät kohtaa). 4. Osallistujien aktiivisuutta pidetään yllä Osallistujat ovat tietoisia tilaisuuden tavoitteista Mahdolliset ennakkotehtävät puretaan Vuorovaikutteisuuteen kiinnitetään huomiota Ennakkotehtävät käsitellään yhteisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esim. caset, työpajat, vierailu- ja tutustumiskäynnit ym. eri toimialoilla (esim. kunta, yritys). Osallistavia menetelmiä tarpeen mukaan, esim. pariporinat, pienryhmätyöskentely. 5. Varmistetaan, että käytännön järjestelyt tukevat oppimista ja koulutuksen onnistumista Osallistujien vastaanotosta, ilmoittautumisesta ja opastamisesta huolehditaan Tarjoiluista huolehditaan Tekniikan toimivuus on varmistettu Sovitaan alussa, missä kohtaa esitystä voi esittää kysymyksiä ja varataan niille riittävästi aikaa Fyysiset puitteet tukevat oppimista Koulutusta häiritseviin tekijöihin puututaan Tauotus, puheenvuorojen jako, selkeät diat (mm. riittävän iso fontti), erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen. Materiaalin jakaminen osallistujille etukäteen (mahdollistaa omien muistiinpanojen tekemisen) tai esityksen jälkeen. Kts. liite: käytännön järjestelyjen muistilista. Riittävän pitkät tauot, jotka mahdollistavat verkostoitumisen. Tilan ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Puheenvuorojen kestoa rajoitetaan tarpeen mukaan. 10
4. Arviointivaihe Koulutuksen arviointivaiheessa kiinnitetään huomiota arvioinnin suunnittelemiseen ja sen toteuttamiseen, koulutuksen tavoitteiden ja itse oppimisen arviointiin. Koulutuksen jatkuvassa laadun arvioinnissa toiminta, sen kehittäminen ja arviointi kytketään toisiinsa. Koulutuksen arviointi Arviointi suunnitellaan etukäteen 1. Arvioinnin suunnittelu on kytketty osaksi koulutuksen suunnittelua koulutuksen vastuuhenkilöt osallistuvat suunnitteluun hyödynnetään jo toteutettuja koulutuksia ja niistä tehtyjä suunnitelmia ja arviointeja Hyödynnä suunnittelussa www.jarjestoarviointi.fi-sivuilta löytyvää Suunta-työkalua tai arviointisuunnitelmarunkoa. Mieti, ketkä kaikki ovat olennaisia henkilöitä koulutuksen arvioinnin kannalta, esim. toteuttajat, tilaajat. Arviointi toteutetaan suunnitellusti 2. Arvioinnin tavoitteet on määritelty 3. Suunnittelussa on vastattu seuraaviin kysymyksiin: Mitä, miksi ja miten arvioidaan? Miten ja keneltä arviointia varten kerättävä aineisto hankitaan? Kenen näkökulmasta arviointia tehdään? Miten arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään? 4. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä Menetelmät on valittu niin, että arviointi palvelee koulutuksen tavoitteita Menetelmät on valittu niin, että ne sopivat koulutuksen luonteeseen Menetelmät on valittu niin, että niiden avulla saadaan arvioinnin kannalta olennaista tietoa (menetelmät relevantteja) Osallistujien panos arviointiin on suhteutettu koulutuksen kestoon ja luonteeseen Avointa ja negatiivista palautetta tulee vastaanottaa ja käsitellä sekä hyödyntää arvioinnissa 5. Arviointi on kytketty jokaiseen koulutusprosessin vaiheeseen 6. Arviointiin osallistuu koulutuksen kannalta olennaisia henkilöitä Osallistujien mielipidettä koulutuksesta on kysytty Kouluttajat ovat osallistuneet arvioinnin tekemiseen Saadut arviointiaineistot analysoidaan suhteessa tavoitteisiin Arvioinnin tulos on raportoitu 7. Arvioinnin tulosta hyödynnetään kehittämistyössä Osaamisen arviointi Koulutuksen tavoitteet 1. Koulutukselle on asetettu tavoitteet arvioidaan tavoitteet asetetaan ennen arvioinnin toteuttamista tavoitteet ovat konkreettisia tavoitteet voidaan koulutuksen avulla saavuttaa tavoitteet ovat mitattavia Oppimisen arviointi 2. Koulutuksen vastuuhenkilöt ovat määritelleet koulutukselle yleiset oppimistavoitteet Opiskelija on itsearvioinut oman osaamisensa kehittymistä Koulutuksen lopussa käydään vähintään osaamisen lisääntymistä käsittelevä arviointikeskustelu osallistujien kanssa Tutustu moninäkökulmaiseen arviointiiin (www.innokyla/rea.fi) asiakas/osallistuja järjestäjä/kehittäjä/organisaatio kouluttaja moninäkökulmaisuus lisää arvioinnin luotettavuutta Erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä: palautekyselyt heti ja myöhemmin (esim. webropol, kts. liite 2. SOSTEn tilaisuuksien palautekysely) havainnointi koulutuksen aikana haastattelut purku koulutuksen jälkeen koulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa palautekeskustelu koulutuksen lopussa osallistujien kanssa Heti koulutuksen jälkeen saatavalla palautteella on mahdollisuus saada tietoa osallistujien välittömästä kokemuksesta ja myöhemmin kysyttävällä palautteella saada tietoa mm. siitä, ovatko osallistujat toteuttaneet koulutuksessa oppimiaan asioita. Markkinoinnin onnistuminen, vuorovaikutus koulutuksen tilaajan ja toteuttajan kanssa jne. Erilaisia raportoinnin muotoja: pp-esitys, kirjallinen raportti, kuva, kaavio. Koulutuksen tavoitteet ja opiskelijoiden omat oppimistavoitteet olisivat hyvä olla vertailukelpoisia ja yhteneväisiä. Tavoitteiden määrittelyyn kannattaa panostaa ja pohtia tarkasti koulutuksen vaikuttamismahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamisessa, esim. tavoitteena asenteisiin vaikuttaminen tai kriittisen ajattelun herättäminen. Opiskelijoiden olisi hyvä määritellä itse omat oppimistavoitteensa. Tämän varmistamiseksi kouluttaja voi tukea osallistujaa pohtimaan omia oppimistavoitteitaan koulutuksen aikana. Jos halutaan perusteltua tietoa osaamisen lisääntymisestä tai oppimisesta, tulee tehdä sekä alku- että loppuarviointi ja perustella, johtuiko lisääntyminen juuri koulutuksesta vai mahdollisesti jostain muusta tekijästä (syy-seuraus-suhde). On olennaista, että arvioinnissa huomioidaan myös mitä opitulla asialla aiotaan tehdä tai miten se kytketään osaksi toimintaa tai miten sitä aiotaan levittää/juurruttaa, huom. koulutuksen vaikutukset tai vaikuttavuus. 11
Laadun jatkuva varmistaminen Toiminta, sen 1. Arviointi on kehittäminen ja systemaattista arviointi kytketään läpinäkyvää toisiinsa jatkuvaa 2. Arviointia hyödynnetään koulutustoiminnan jatkuvassa kehittämisessä koko toiminnan kehittämisessä henkilöstön kehittämisessä 3. Arviointiin varataan riittävästi resursseja aika raha henkilöstö arviointia toteuttaa ja suunnittelee ja/tai konsultoi arviointiin perehtynyt henkilö Arviointi voi kertoa, miten koulutus vastaa järjestön strategiaan ja perustehtävään. Yksittäisen koulutuspalautteen perusteella ei välttämättä kannata muuttaa koko järjestön koulutustoimintaa. Jos koulutusten arvioinnissa systemaattisesti ja jatkuvasti nousee sama asia esille, viimeistään tällöin se tulee huomioida koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnilla voidaan saada uutta tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan toteuttamiseksi tai olemassa olevan toiminnan jatkamiseksi, muuttamiseksi tai lopettamiseksi. 4. Uusia koulutuksellisia ja arvioinnin menetelmiä kokeillaan ja niiden käyttämistä arvioidaan Arvioinnilla voidaan saada tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan kehittämiseksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kotkankatu 9, 00520 Helsinki Hämeentie 15, 00500 Helsinki www.soste.fi