Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus 1
Lapin luokitellut virtavedet Luokitteluun sisällytettiin nyt myös pieniä jokia. Kaikki luokiteltiin, mutta suurin osa luokitteluista tehtiin maankäyttöön perustuvina asiantuntijaarvioina tai vedenlaadun perusteella Eliöstöön perustuva ekologinen luokitus pystyttiin tekemään 16-30%:lle jokivesistä vesienhoitoalueesta riippuen Pienet jokityypit muodostivat n. 40 % luokiteltujen virtavesien kokonaismäärästä. Pienistä vesistä hyvin vähän biologista ja fysikaaliskemiallista tietoa luokittelun perustaksi 2
Lapin pintavesien luokittelu Valtaosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, ongelmakohteet Lapin etelä- ja keskiosissa. Merkittävimmät paineet metsätalouden sekä maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus, turvetuotanto, sekä aiempien perkausten, ojitusten ym. pysyvät vaikutukset. Hyvää huonompaan tilaan luokittuville vesialueille arvioidaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Keskeinen toimenpide usealla tyydyttäväksi luokitellulla alueella on valuma-alueen inventointi. 3
4
Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 5 5
Akkunusjoki (Keminmaa) Metsätalouden ja haja-asutuksen kuormittama, ongelmana ojitusten ja eroosion aiheuttama kiintoainekuorma, alaosalla myös korkea fosforikuorma (35 % vähennystarve) Mittavien vesistöjärjestelyjen takia virtausolosuhteet ovat muuttuneet: uoma liettynyt, mataloitunut ja kasvittunut valuma-alueen eroosion takia. Kunnostuksia jo toteutettu alajuoksulla ja Saarajoen alueella (LAP ja Metsäkeskus) Täydentävät toimenpiteet: Kuormituslähteiden ja ruoppaustarpeen inventointi Sompuojalle ja Pahtaojalle laadittujen valumaaluekunnostussuunnitelmien toteutus Kunnostussuunnitelman laadinta koko valuma-alueelle 6
Kaisajoki (Tervola) Metsätalouden ja turvetuotannon kuormitus, eritoten ojitusten ja maanmuokkauksen aiheuttama uoman liettyminen. Fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi arvioitu 25 % Kalaston rakenteessa nähtävissä muutoksia, lisääntymisalueet kärsineet silttaantumisesta. Eri kuormituslähteiden merkitystä ja valuma-alueen ja jokiuomien kunnostustarvetta ei ole vielä arvioitu. Täydentävät toimenpiteet Kaisajoelle: Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen 7
Kaakamojoki ja Saarajoki (Keminmaa) Moniongelmainen alue. Metsä- ja maatalouden hajakuormittama, valuma-alueella jätevedenpuhdistamo ja turvetuotantoa. Ravinnepitoisuudet korkeat, ravinnekuormituksen suhteen vähennystarvetta Kaakamojoki: P: 30 %, N: 10 %. Saarajoki: P: 34 %, N: 14 % Eri kuormituslähteiden merkitystä ei ole arvioitu riittävän tarkasti. Kuormituspisteitä ja jokiuomien kuntoa ja kunnostustarvetta ei ole vielä arvioitu. Toimenpiteet Kaakamojoelle ja Saarajoelle: Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laadinta 8
Mairijoki (Pelkosenniemi) Metsätalouden ja maatalouden hajakuormitus, alajuoksua kuormittaa suljettu kaatopaikka, jonka jälkihoito valmistuu tänä vuonna. Fosforin vähennystarve peräti 47 %, perustuu hajanaiseen tausta-aineistoon. Havainnoissa koholla myös rautapitoisuudet ja bakteerimäärät. Keskeinen toimenpide on havaintoaineiston keruu ja nykytilanteen tarkempi selvitys ja tarpeen vaatiessa: Kuormituslähteiden inventointi Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen 9
Sierijoki (Rovaniemi) Lyhyt jokiosuus rehevöitymisestä kärsivän Sierijärven alapuolella Ravinnekuorman vähennystarve pieni; fosforin osalta 2 %, typen osalta 9 %. Kuormituksen päälähde todennäköisesti Sierijärvi Keskeinen täydentävä toimenpide on Sierijärven kunnostus (valuma-alueineen) Suoraan Sierijokeen kohdistuvana toimenpiteenä: Seurantatiedon keruu eritoten biologisten tekijöiden osalta 10
Pienet joet Pienet joet ovat kärsineet varsinkin metsätalouden maankäytön aiheuttamasta liettymisestä sekä aiempien uomaperkausten vaikutuksista. Monet kalastoltaan ja eliöstöltään arvokkaat joet ja purot ovat muuttuneet voimakkaasti. Kemijoen valuma-alueella pienten virtavesien tilaa arvioitiin vuosituhannen vaihteessa 700 Itä-Lapin alueella, muilta osin tarvitaan inventointeja. Toimenpiteet: Pienten virtavesien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen 11
KeVoMu-joet Joet: Kemijoen Ala- ja Keskiosa, Kitinen, Raudanjoen alaosa, Luiro, Jumiskonjoki, Kaihuanjoki, Vanttausjoki, Köykenönjoki Keinotekoiset: Jumiskon voimalaitoksen alapuoli, Vuotson kanava Hyvää saavutettavissa olevaa tilaa eivät saavuta: Kemijoen alaosa Jumiskonjoki Täydentävät toimenpiteet: Kemijoen alaosan kalateiden suunnittelu ja toteutus. Kemijoen sivuvesien säännöstelyn kehittäminen (Jumisko, Kaihua, Juotas) 12
Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 6 13
Martimojoki ja Luomajoki (Ylitornio, Tornio) Martimojoella keskeisenä ongelmana metsätalouden kuormitus, ja sen aiheuttama uoman liettyminen. Latvaosilla myös turvetuotantoalueiden kuormitus. Luomajokeen vaikuttaa metsätalouden ohella merkittävästi myös maatalous. Valuma-aluetta kunnostettiin 2003. Ravinnekuorman vähennystarvetta ei ole, mutta TRIWAhankkeen joki-inventointien ja vedenlaatuaineiston perusteella kiintoainekuormitus valuma-alueelta jatkuu. Toimenpiteet: Vesiensuojelu- ja Kunnostussuunnitelman laatiminen 14
Venejoki (Kolari) Naamijoen merkittävin latvajoki, pääasiallinen kuormittaja metsätalous, varsinkin ojitusten ja maanmuokkausten kiintoainekuorma. Ravinnekuorma vähäisempi. Pääuomaa kunnostettiin 2008-2009. TRIWA-hankkeen inventoinnit osoittivat ojikkojen edelleen purkavan kiintoainetta Naamijoen latva-alueilla. Venejoen kunnostetuilla koskilla havaittavissa uutta sedimentaatiota. TRIWAssa Ylä-Naamijoelle laadittiin kunnostussuunnitelma Täydentävät toimenpiteet: Naamijoen yläosan valuma-alue- ja uomakunnossuunnitelman toteutus 15
Alainenjoki (Ylitornio) Alainenjoki laskee rehevänä lintujärvenä suojellusta Meltosjärvestä. Maa- ja metsätalouden sekä hajaasutuksen kuormitusta. Fosforikuorman vähennystarve 17 %. Merkittävä osa ravinnekuormasta tulee nähtäväti Meltosjärvestä. Mahdollinen kuormituksen vähentäminen ja kunnostus ei saa vaarantaa Meltosjärven linnuston tilaa. Täydentävät toimenpiteet: Kuormituslähteiden inventointi ja kunnostusmahdollisuuksien arviointi 16
Särkijoki (Muonio) Yläpuolisessa Särkilompolossa sijaitsevan RKTL:n kalanviljelylaitoksen kuormittama. Myös maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitusta. Fosforipitoisuudet nousivat jyrkästi 2007-2011. Vedenlaatu tippui Hyvästä Tyydyttävään. Fosforin vähennystarve 44 %. Kalanviljelylaitoksen toiminta loppui 2013. Fosforipitoisuudet näyttävät laskeneen 2012-2013. Täydentävä toimenpide: Tehostettu seuranta (lisätään kansalliseen seurantaan) 17
Alainen Ratasjoki (Pello) Vesimuodostuma koostuu Ratasjoesta ja Vuomajoesta Voimakas maatalouden kuormitus. Fosforin vähennystarve 49 %. Lisäksi fekaalisten ja koliformisten bakteerien määrät korkeita Kuormituslähteet ja purkupisteet inventoitiin TRIWA IIIhankkeessa Täydentävä toimenpide: Valuma-alueen ja uoman kunnostussuunnitelman laatiminen 18
Pienet joet Tornionjoen valuma-alueen keski- ja eteläosien pienten virtavesien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi toteutettiin 2011-2013 TRIWA III-hankkeessa. Hankkeen tuloksena raportoidaan hanke-alueen kunnostusten kustannusarvio sekä tärkeimmät kunnostuskohteet. Pohjois-osien jokivesien kunto tulisi inventoida, tosin paineet etelä- ja keskiosia pienemmät Toimenpiteet: Pohjois-osan virtavesien inventointi Pienten virtavesien vesiensuojelusuunnitelman ja kunnostusohjelman laatiminen 19
Tengeliönjoen alaosa (Ylitornio) Portimojärven alapuolinen jokiosuus voimakkaasti muutettu voimalaitospadolla ja uomajärjestelyillä. Kalojen vaellus estynyt. Alueelle tehtiin säännöstelyn kehittämisselvitys 2012-2014. Suositeltuja kunnostustoimia: Vanhan uoman kunnostus, Portimokosken alapuolen virtaaman säätö pohjapadolla, kalatien tai ohitusuoman rakentaminen. Toimenpiteet: Säännöstelyn kehittämisselvityksen suositusten mukaisten toimien suunnitelmien laadinta 20
Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 7 21
Akujoki (Inari) Kuormittajana Ivalon ja Saariselän jätevedet käsittelevä Mellanaavan jätevedenpuhdistamo Ravinnevähennystarve (P: 72 %, N: 83 %) Ongelman aiheuttaa Akujoen pieni koko ja veden heikko vaihtuvuus, puhdistamo sinällään toiminut hyvin. Muut mahdolliset purkupaikat ongelmallisia Vesimäärää ja vaihtuvuutta pyrittiin parantamaan rakentamalla virtaamaa säätäviä pohjapatoja joen yläosaan. Työ valmistui 2012 Täydentävät toimenpiteet: Kunnostuksen vaikutusten seuranta, tarvittaessa tilan parantamismahdollisuuksien jatkoarviointi 22