Pintavesien toimenpideohjelmat. Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä

Transkriptio

1 Pintavesien toimenpideohjelmat Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä

2 Kuormituksen vähentämistarpeet enintään nykytaso niissä vesissä, missä tila hyvä tai erinomainen, eikä tila ole vaarassa heiketä tiukempi/tarkempi suhtautuminen kuormitusta vähentäviin toimiin alueilla, minne keskittynyt vesistöjä kuormittavaa toimintaa > Kemijoen alaosa, Simojoen vesistö, Ounasjoen alaosa, Tornionjoki yksittäiset vesimuodostumat, jotka hyvää huonommassa tilassa kuormituksen takia rannikkoalue?

3 Tarpeet vaikuttaa hydrologis morfologisiin tekijöihin Uittoperatut joet täydennyskunnostukset Pienet virtavedet pääasiassa metsätalouden muuttamat vedet Säännöstellyt vesistöt Tulvasuojelu

4 Vesiensuojelutoimenpiteitä ja niiden kustannuksia tarkasteltu sektoreittain: Yhdyskunnat Haja asutus Teollisuus ja yritystoiminta Maatalous Metsätalous Vesien säännöstely, rakentaminen ja tulvasuojelu Vesistöjen kunnostus

5 Asutus Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet haja asutus asetuksen velvoitteet Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tehostaminen, jos perustuu olemassa olevaan päätökseen, viemäriverkon saneeraus ja laajentaminen Mahdolliset lisätoimenpiteet Haja asutusalueiden kiinteistöjen neuvonta Uudet viemäröitävät alueet

6 Teollisuus ja yritystoiminta Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Pistekuormittajien vesiensuojelutoimenpiteiden tarve arvioidaan lupamenettelyn yhteydessä Sijainninohjaus Mahdolliset lisätoimenpiteet esim. turvetuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäyttö

7 Maatalous Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Nitraattidirektiivi EU asetus hyvän hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista Lannoitevalmistelakiin perustuvat vaatimukset Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteet, lisätoimenpiteet ja erityistukisopimukset Ympäristönsuojelulaki (navetat) Mahdolliset lisätoimenpiteet vesiensuojelutoimien tehostaminen intensiivisimmillä maatalousalueilla erityisesti rantaan sijoittuvilla kaltevilla peltoalueilla

8 Metsätalous Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Metsälain mukaiset toimet Sertifiointi Vesiensuojeluohjeiden mukaiset toimet Mahdolliset lisätoimenpiteet nykytoimien tehostaminen alueilla, missä vesien tila hyvää huonompi, eroosioherkät alueet, alueet minne keskittynyt kuormittavaa toimintaa Vesiensuojelukoulutus, vesiensuojelutoimien laadun parantaminen, tiedon kulku,

9 Nykykäytännön mukaisten toimien vaikutus ravinnekuormitukseen (VSS 2015) Sektori Fosfori, vähennys % Typpi, vähennys % Yhdyskunnat 5 0 Haja asutus Massa ja paperiteollisuus 5 0 Turvetuotanto 10 5 Kalankasvatus 15 0 Maatalous 5 5 Metsätalous 0 15

10

11 Vesien säännöstely ja rakentaminen Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Isohaaran kalatie hanke Kemijärven säännöstelyn kehittäminen Lokka Porttipahta säännöstelyn kehittäminen Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Mahdolliset lisätoimenpiteet Tengeliöjoen säännöstelyn kehittäminen Lapin säännösteltyjen järvien kehittäminen esiselvityksen suositusten edistäminen

12 Vesistökunnostukset Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Täydennyskunnostukset Kemijärven, Simojärven ja Vikajoen alueilla sekä Naamijoella Järvikunnostushankkeita 0 2 / vuosi Mahdolliset lisätoimenpiteet Pienten virtavesien kunnostustarpeen inventoinnit Täydennyskunnostusten tarpeen inventoinnit ja kunnostukset (35 ha) Järvikunnostukset

13 Toimenpiteiden kustannukset (1) Nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kustannukset , Lisätoimenpiteiden kustannukset , Haja ja loma asutus VHA 5 62 milj VHA 6 15 milj VHA milj Yhdyskuntien jätevedet VHA milj 5.6 milj VHA milj 18.3 milj VHA milj YHTEENSÄ 121,3 milj. 24,8 milj

14 Toimenpiteiden kustannukset (2) Nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kustannukset , Lisätoimenpiteiden kustannukset , Teollisuus VHA 5 47 milj VHA 6 48 milj. VHA 7 Maatalous VHA milj VHA milj VHA Metsätalous VHA milj VHA milj VHA 7

15 Toimenpiteiden kustannukset (3) Vesistörakenteet, säännöstely ja kunnostukset VHA milj 2.7 milj VHA milj 1.9 milj VHA milj 0.1 milj Tulvasuojelu VHA milj VHA 6 5 milj VHA 7

16 Lapin pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus

17 Lapin luokitellut vedet Luokitteluun sisällytetyistä suuremmista virtavesistä voitiin luokitella 59%, suuremmista järvistä 81% Eliöstöön perustuva ekologinen luokitus pystyttiin tekemään 31%:lle jokivesistä ja 27%:lle järvistä. Pienemmistä joista ja järvistä luokiteltu vain edustavimpia tai ongelmaisimpia kohteita (alle 5% kokonaismäärästä). Pienistä vesistä hyvin vähän biologista ja kemiallista tietoa luokittelun perustaksi

18 Lapin pintavesien luokittelu Valtaosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, ongelmakohteet Lapin etelä ja keskiosissa. Merkittävimmät paineet metsätalouden sekä maatalouden ja haja asutuksen hajakuormitus, turvetuotanto, sekä aiempien perkausten, ojitusten ym. pysyvät vaikutukset. Hyvää huonompaan tilaan luokittuville vesialueille arvioidaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Ensimmäisellä hoitojaksolla keskeinen toimenpide usealla tyydyttäväksi luokitellulla alueella on lisätiedon keruu.

19

20 Lisätoimia vaativat vedet: VHA 5

21 Akkunusjoki Metsätalouden ja haja asutuksen kuormittama, vedenlaatu kuitenkin kokonaisuutena hyvä, ongelmana ojitusten ja eroosion aiheuttama kiintoainekuorma. Mittavien vesistöjärjestelyjen takia virtausolosuhteet ovat muuttuneet: alaosan virtaus heikentynyt > uoma liettynyt, mataloitunut ja kasvittunut valuma alueen eroosion takia. Kunnostuksia jo toteutettu alajuoksulla ja Saarajoen alueella (LAP ja Metsäkeskus) Toimenpiteet: Sompuojan ja Pahtaojan valuma aluekunnostus Jatkokunnostussuunnitelman laadinta koko valumaalueelle

22 Kaisajoki, Ternujoki Metsätalouden ja turvetuotannon kuormitus, eritoten ojitusten ja maanmuokkauksen aiheuttama uomien liettyminen. Kaisajoella fosforikuormituksen vähentämistarve, Ternujoen vedenlaatu kohtuullinen. Kummankin joen kalasto ilmaisee tyydyttävää tilaa, lisääntymisalueet kärsineet silttaantumisesta. Eri kuormituslähteiden merkitystä ja valuma alueen ja jokiuomien kunnostustarvetta ei ole arvioitu. Toimenpiteet Kaisa ja Ternujoelle: Vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelmien laatiminen

23 Kaakamojoki Moniongelmainen alue. Metsä ja maatalouden hajakuormittama, pistekuormitusta turvetuotannosta. Ravinnepitoisuudet korkeat, fosforikuormituksen suhteen vähennystarvetta. Vähän tietoa: Ympäristön tilan arviointiin tarvittava eliöstötieto puuttuu. Eri kuormituslähteiden merkitystä ei ole arvioitu riittävän tarkasti. Valuma alueen ja jokiuomien kuntoa ja kunnostustarvetta ei ole arvioitu. Toimenpiteet: Vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laadinta Lisätiedon keruu!!

24 Käsmäjoki, Vuotosjoki Merkittävin kuormitus metsätaloustoimien aiheuttamaa. Alajuoksuilla myös haja asutus ja maatalous, Käsmäjoella lisäksi kalankasvatus. Voimakkaasti uittoperattuja. Jokiuomat liettyneet, mataloituneet ja kasvittuneet aiemmista ojituksista tulleen kiintoainekuorman takia, eritoten Vuotosjoen alaosalla. Kalasto luultavasti muuttunut. Lisätiedon tarve; Toimenpiteet Käsmä ja Vuotosjoelle: Vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen

25 Pienet joet Pienet joet ovat kärsineet varsinkin metsätalouden maankäytön aiheuttamasta liettymisestä sekä aiempien uomaperkausten vaikutuksista. Monet kalastoltaan ja eliöstöltään arvokkaat joet ja purot ovat muuttuneet voimakkaasti. Kemijoen valuma alueella pienten virtavesien tilaa on arvioitu 700 uomakilometriä, pääosin Itä Lapin alueella, muilta osin tarvitaan inventointeja valuma alue ja uomakunnostusten perustaksi. Toimenpiteet: Pienten virtavesien inventointi, kunnostustarveanalyysin ja vesiensuojelusuunnitelman laatiminen

26 Kustannukset Joki Lisätoimenpiteet Arvio kustannuksista ( ) Akkunusjoki Kaisajoki Ternujoki Käsmäjoki Vuotosjoki Kaakamojoki Pienet joet YHTEENSÄ Sompuojan ja Pahtaojan valuma aluekunnostusten toteutus Valuma aluekunnostussuunnitelman laatiminen Lisätiedon keruu ekologisen tilan arviointiin Kaisajoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Ternujoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Ekologisen ja hyd. morfol. tilan ja kunnostustarpeen arviointi Vuotosjoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Kaakamojoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Kunnostustarveanalyysin ja suunnitelman laatiminen

27 Voimakkaasti muutetut vedet Joet: Kemijoen Ala ja Keskiosa, Kitinen, Raudanjoen alaosa (Luiro vaatii lisäselvitystä). Järvet: Kemijärvi, Ylä ja Ala Suolijärvi, Olkkajärvi, Vanttausjärvi, Saukkojärvi, Iso Kaarni, Iso Kaihua, Näskäjärvi, Isojärvi, Paattinkijärvi ja Pikku Kaarni. Keinotekoiset: Lokka ja Porttipahta Hyvää saavutettavissa olevaa tilaa eivät saavuta: Kemijoen alaosa Lokan tekoallas Toimenpiteet: Edistetään kalateiden rakentamista Kemijoen alaosaan. Lokan ja Porttipahdan säännöstelyn kehittämishanke (sisältää Luiron tilan ja kunnostustarpeen selvityksen)

28 Kelujärvi Matalajärvi ja Vaalajärvi Järviin kohdistuva nykyinen ravinnekuormitus on vähäistä (maatalous ja haja asutus). Suurin ongelma aiemmasta kuormituksesta ja järvien mataluudesta aiheutuva sisäinen kuormitus. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvien tila on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Kelujärvi kärsii säännöllisestä happikadosta, Vaalajärvellä toistuvia leväkukintoja ja haitallisen runsasta vesikasvillisuutta. Kelujärvelle haettu lupaa järven pinnan nostolle. Mahdollisia lisätoimenpiteitä vedenkorkeuden noston lisäksi ovat syvänteen hapetus, vesikasvien niitto ja hoitokalastus.

29 Pienet, matalat humusjärvet Järviin kohdistuva nykyinen kuormitus on vähäistä, mutta järvien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa aiemmin voimakkaammasta hajakuormituksesta johtuva sisäinen kuormitus ja/tai mataluus. Keskeisiä ongelmia happikato, sinileväkukinnat, umpeenkasvu, kalaston muutokset. Tällaisia järviä ovat esim. Sierijärvi, Pisajärvi ja Vuoskunjärvi (Rovaniemi) sekä Syväjärvi (Kittilä). Hoitokeinoina tapauskohtaisesti syvänteen hapetus, vedenpinnan nosto, vesikasvillisuuden niittoa, hoitokalastus. Virkistyskäyttöä ja veden vaihtuvuutta voidaan parantaa veneväylien ja uimarantojen ruoppauksilla.

30 Arvio järvikunnostusten kustannuksista Kokonaiskustannus n Euroa Toimenpide Vedenpinnan nosto, kpl kohteita Suunnitelmat kpl Hapetus, kpl kohteita Ravintoketjukunnostus, kpl kohteita Lisätoimenpiteet 2015 mennessä Investointikustannus 1000 /patoharjametri /kpl; /kpl/vuosi 1. sis. käyttökustannuksiin 2. noin sis. käyttökustannuksiin Ruoppaus, kpl kohteita 5 20 /m 3 ktr Käyttökustannus /ha /ha kustannustietojen lähteet Lasko 2005 Arvio perustuu Lapin ympäristökeskuksen 2000 luvulla suunniteltujen järvikunnostushankkeiden suunnittelukustannuksiin. Lappalainen & Lakso 2005 Jeppesen & Sammalkorpi 2002, Sammalkorpi & Horppila 2005 Viinikkala ym. 2005

31 Lisätoimia vaativat vedet: VHA 6

32 Liakanjoki Maatalouden ja haja asutuksen kuormittama, vedenlaatu kuitenkin kokonaisuutena hyvä, paikallisesti ongelmia. Suurin ongelma mittavien vesistöjärjestelyjen takia muuttuneet virtausolosuhteet: varsinkin sivu uomat kesäisin vähävetisiä ja veden vaihtuvuus huono. Kevättulvat aiheuttavat eroosiota. Toimenpiteet: Vesistökunnostussuunnitelman toteutus (Kallio ja Keroputaan vesitilanteen parantaminen, rantasuojaukset Vesiensuojelusuunnitelman laadinta

33 Martimojoki Metsätalouden kuormitus, eritoten ojitusten ja maanmuokkauksen aiheuttama uoman liettyminen. Turvetuotantoalueiden kuormitus. Vedenlaatutulosten perusteella kuormitus valuma alueelta jatkuu. Merkittävimmän sivujoen, Luomajoen valuma aluetta kunnostettiin 2003 ylivaluntakynnyksiä ja pintavalutuskenttiä rakentamalla. Muun valuma alueen ja jokiuomien kunnostustarvetta ei ole arvioitu. Toimenpiteet: Vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen

34 Naamijoki (ylä ja alaosa) Merkittävin kuormittaja metsätalous, varsinkin ojitusten ja muokkausten kiintoainekuorma. Alajuoksulla maatalouden kuormitusta. Pääuoman kunnostus alkaa Jokikunnostuksen vaikutukset ovat pysyviä vain, mikäli valuma alueelta tuleva kiintoainekuorma saadaan kuriin. Toimenpiteet: Yläosan valuma alue ja uomakunnostustarpeen arviointi. Alaosan lisäkunnostustarpeen arviointi Alaosan vesiensuojelusuunnitelman laatiminen (maatalouden kuormituksen arviointi)

35 Palojoki (Ylitornio), Alainenjoki Palojokeen kohdistuu lähinnä metsätaloustoimien aiheuttamaa kuormitusta. Tietoja päivitettävä. Alainenjoki laskee rehevänä lintujärvenä suojellusta Meltosjärvestä. Maa ja metsätalouden sekä hajaasutuksen kuormitusta. Mahdollinen kuormituksen vähentäminen ja kunnostus ei saa vaarantaa Meltosjärven linnuston tilaa. Toimenpiteet: Palojoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Alainenjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen

36 Pienet joet Pienet joet ovat kärsineet varsinkin metsätalouden maankäytön aiheuttamasta liettymisestä sekä aiempien uomaperkausten vaikutuksista. Monet kalastoltaan ja eliöstöltään arvokkaat joet ja purot ovat muuttuneet voimakkaasti. Tornionjoen Suomen puoleisella valuma alueella pienten virtavesien tilaa on arvioitu vain Äkäsjoen alueella, muilta osin tarvitaan inventointeja valumaalue ja uomakunnostusten perustaksi. Toimenpiteet: Pienten virtavesien inventointi, kunnostustarveanalyysin ja vesiensuojelusuunnitelman laatiminen

37 Joki Kustannukset Lisätoimenpiteet Arvio kustannuksista ( ) Liakanjoki Martimojoki Naamijoki, ylä Naamijoki, ala Palojoki, Ylitornio Alainenjoki Pienet joet YHTEENSÄ Liakanjoen kunnostuksen toteuttaminen Liakanjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Martimojoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Naamijoen yläosan kunnostustarpeen inventointi Naamijoen valuma alueen lisäkunnostustarpeen arviointi Naamijoen alaosan vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Palojoen vesiensuojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen Alaisenjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Kunnostustarveanalyysin ja suunnitelman laatiminen

38 Tengeliönjoen alaosa Portimojärven alapuolinen jokiosuus voimakkaasti muutettu voimalaitospadolla ja uomajärjestelyillä. Kalojen vaellus estynyt. Vaatii esiselvityksiä, jotta erilaisten tilan parantamistöiden toteutettavuus ja kustannustehokkuus voidaan arvioida. Mahdollisia kunnostustoimia: Vanhan uoman elinympäristökunnostus ja virtaaman nosto, kalatien tai ohitusuoman rakentaminen. Toimenpiteet: Tengeliönjoen kehittämisselvitys, kustannusarvio n Euroa.

39 Pasmajärvi, Kolari Järveen kohdistuva nykyinen ravinnekuormitus on vähäistä, ja pääosa kuormituksesta tulee maataloudesta ja haja asutuksesta Ravinnepitoisuuksien perusteella tila hyvä, mutta syvänteessä heikko happitilanne kevättalvisin ja lähinnä kalaston perusteella tila tyydyttävä Kunnostussuunnitelma valmistuu vuonna 2008: vedenpinnan nosto, veneväylän ruoppaus, vesikasvien niittoa (virkistyskäyttöedellytysten parantaminen) Mahdollisia lisätoimenpiteitä ravintoketjukunnostus ja hapetus

40 Aalisjärvi, Kolari Järveen kohdistuva nykyinen ravinnekuormitus on hyvin vähäistä, ja pääosa kuormituksesta tulee maa ja metsätaloudesta Järven kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ja rehevyystaso ovat korkeita ja järvessä on havaittu sinileväkukintoja Järven tilaan vaikuttaa mataluudesta sekä aiemmasta kuormituksesta johtuva tuulen ja aallokon aiheuttama pohjasedimentin ravinteiden sekoittuminen tuottavaan kerrokseen (= resuspensio) Ei ole suunniteltu kunnostustoimenpiteitä, mahdollisia lisätoimenpiteitä ovat esim. vedenpinnan nosto

41 Pienet, matalat humusjärvet Tällaisia järviä ovat esim. Ratasjärvi (Pello), Lampsijärvi (Pello) ja Kurtakkojärvi (Kolari) sekä muutamat lintujärvet (Iso ja Vähä Meltosjärvi, Pysäjärvi (Ylitornio)) Kurtakkojärven kunnostussuunnitelma on saanut luvan vuonna 2007: vedenpinnan nosto, virtausjärjestelyjä sekä vesikasvillisuuden niittoa Ratas ja Lampsijärville on tehty esiselvityksiä kunnostusvaihtoehdoista (vedenpinnan nosto, ravintoketjukunnostus) Meltosjärvien kunnostuksen vaihe I on toteutettu vuonna 2001, vaihe II on saanut luvan tammikuussa 2008: vedenpinnan nosto, ruoppauksia

42 Arvio lisätoimenpiteiden kokonaiskustannuksista vedenpinnan nostoa + 1 hapetin Arvio järvikunnostusten lisätoimenpiteiden määristä ja kustannuksista Tornionjoen vesienhoitoalueella. Toimenpide Vedenpinnan nosto, kpl kohteita Suunnitelmat kpl Hapetus, kpl kohteita Lisätoimenpiteet 2015 mennessä Investointikustannus 1000 /patoharjametri /kpl; /kpl/vuosi 1. sis. Käyttökustannuksiin 2. noin Käyttökustannus /ha

43 Lapin joki ja järvikohtaisten lisätoimenpiteiden kokonaiskustannukset Ehdotetut kunnostukset ja suunnitelmat: Lisäksi alueellisena tavoitteena virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia: Lohiloisen torjuminen (VHA 7): YHTEENSÄ:

44 Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Eira Luokkanen ja Annukka Puro Tahvanainen, Sara Elfvendahl Rovaniemi

45 Luokittelu Tornionjoen edustan rannikkovedet matalia rantaviiva rikkonaista jokivesien vaikutus voimakasta. Suomen puolella luokittelu perustuu pääasiassa mitattuihin a klorofyllipitoisuuksiin pohjaeläintuloksiin tietoihin haitallisista aineista. Ruotsin puolella alustava luokittelu mallitarkastelun (ravinnemalli) perusteella tarkistettu asiantuntija arviona mittaustulosten perusteella. Luokkarajojen määrittämiseksi ollut käytettävissä vähän aineistoa, ja luokittelujärjestelmä on osin testausvaiheessa.

46 Ulomman ja sisemmän tyypin raja Vesienhoitoalueen raja Havaintopaikan ekologinen tila erinomainen hyvä tyydyttävä

47 Luokittelukartta Klassificeringskarta Erinomainen Hyvvä Tyydyttävä Välttävä Huono Hög status God status Måttlig status Otillfredsställande status Dålig status Copyright Lantmäteriet 2008 GSD Översiktskartan ärende 106/ BD

48 Mallitarkastelu Perustilanne (2000) LAP Tulokset suuntaa antavia Mallin tietoja tulee tarkentaa Valtakunnallinen skenaario II

49 Ravinnekuormituslähteet Useiden lähteiden yhteisvaikutus Jokien mukanaan tuoma kuormitus merkittävä: suuri osa hajakuormitusta Hajakuormitus myös suoraan rannikolta paikallisesti merkittävä Yksittäiset pistekuormittajat rannikolla: Sellu ja paperitehtaat: fosforin puhdistustehokkuus nykyään hyvä, mutta volyymit suuria Kromi terästehtaat suuri typen kuormittaja Taajamien jätevedenpuhdistamot

50 Yhteenveto rannikkovesien tilasta Sisemmät rannikkovedet ekologinen tila on tyydyttävä kemiallinen tila hyvä: haitallisten aineiden osalta ei ole havaittu raja arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Haitallisten aineiden osalta alue on kuitenkin riskialuetta (kromi, TBT). Tärkeimmät ympäristöongelmat sisemmillä rannikkovesillä ovat ravinnekuormitus ja haitalliset aineet. Ulommat rannikkovedet Sekä ekologinen että kemiallinen tila on hyvä.

51 Ehdotetut toimenpiteet Sisempien rannikkovesien tilan parantaminen edellyttää alueelle tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä, Vähentämistason arviointi edellyttää mallitarkastelussa käytettävien tietojen tarkentamista. Luokittelujärjestelmän kehittäminen ja luokkarajojen tarkentaminen tarpeellista Alueen olosuhteet paremmin huomioon Kemiallisen tilan tarkempi arviointi edellyttää joidenkin haitallisten aineiden pitoisuuksien kartoitusta alueella