Valon toiminta- ja taloussuunnitelma 2013

Valon toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Sisällys 1. Valon toiminnan käynnistäminen... 3 2. Arvostus ja resurssit... 3 3. Menestyvä urheilu... 5 4. Liikunnallinen elämäntapa... 6 5. Yhdistävät palvelut... 9 6. Viestintä... 11 7. Yritysyhteistyö ja varainhankinta... 11 8. Yhtiöt ja hallinnointi... 11 Liite Valo ry:n talousarvioesitys 2013

1. Valon toiminnan käynnistäminen 1.1. Jatkuvien toimintojen laadukas toteuttaminen ja niiden arviointi Vuosi 2013 on Valon ensimmäinen toimintavuosi. Nuoren Suomen, Kunnon ja SLU:n toiminnot, vastuut sekä henkilökunta siirtyvät Valoon vuoden alussa. Valo pitää kiinni kaikista vanhojen järjestöjen tekemistä sitoumuksista. Vuonna 2013 tullaan toteuttamaan niitä toimenpiteitä, joiden jatkamisesta vanhat järjestöt ovat sopineet kolmansien osapuolien kanssa. Kaikki toiminnot tullaan arvioimaan vuoden 2013 aikana ja tekemään päätökset niiden jatkamisesta, muokkaamisesta tai lopettamisesta yhdessä kumppaneiden kanssa. Organisaatiomuutoksen edellyttämä yhteistoimintamenettely työntekijöiden kanssa toteutetaan vuoden alussa. Järjestön organisoitumisesta päätetään yhteistoimintamenettelyn jälkeen helmimaaliskuussa. Uusien toimintatapojen luomiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. 1.2. Strategian toteuttamisen käynnistäminen Tässä toimintasuunnitelmassa vuosille 2013 kuvatut toimenpiteet toteuttavat Valon hallituksen vahvistamaa strategiaa ja sen valintoja. Strategiassa valinnat ja niitä vastaavat toimenpiteet tulostavoitteineen ja mittareineen on kuvattu yleisellä tasolla. Strategia koskee vuosia 2013 2015. Toimintavuoden tuloksia arvioidaan määriteltyjen tulostavoitteiden ja mittareiden pohjalta ja ne kuvataan vuosikertomuksessa 2013. Tämä arviointi vaikuttaa vuoden 2014 toiminnan suunnitteluun. Strategian valintojen toteutuksen täsmentäminen tehdään vuoden 2013 alusta alkaen yhdessä kumppaneiden kanssa. Tämän prosessin pohjalta valintojen tarkennetuista sisällöistä päätetään Valon kevätkokouksessa 2013. Jokaisessa valinnassa pyritään myös löytämään osa-alue, missä voidaan yhdessä kumppaneiden kanssa saavuttaa nopeasti konkreettisia tuloksia. 2. Arvostus ja resurssit Asenne ja arvostus liikuntaa ja urheilua kohtaan on ratkaisevaa sekä yksilöiden että organisaatioiden ja instituutioiden päätöksenteossa ja niiden panostuksessa liikuntaan ja urheiluun. Arvostuksen saaminen ja resurssien turvaaminen edellyttävät liikunnalta ja urheilulta vahvaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista sekä aktiivista vastuunottoa eettisissä kysymyksissä. Vaikuttaminen kohdistuu laajasti fyysisen aktiivisuuden edellytysten ja olosuhteiden turvaamiseen ja kehittämiseen ihmisen koko elämänkulussa. Vision toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja liikunnan ja urheilun olosuhteisiin ja toteuttamiseen. Laeilla ja säädöksillä on suuri merkitys liikunnan ja urheilun edistämisessä. 2.1. Vaikuttaminen kuntiin Luomme yhdessä kumppaneiden kanssa toimintamallin vaikuttamisessa kuntiin sekä yhteistyön tekemisessä kuntien ja liikuntajärjestöjen kesken hyödyntäen kansainväliset verkostot ja hankkeet. On syntynyt jaettu ja innostava toimintamalli vaikuttamisessa kuntiin. Toimintamallin synty (kyllä/ei) ja toimintamallin sisällön arviointi. Yhdessä kumppaneiden kanssa kohtaamme vähintään 15 isoimman kaupungin päättäjät. Vähintään 15 kunnassa on toteutettu kohtaamiset keskeisten kuntapäättäjien kanssa. Kohdattujen kuntapäättäjien suhtautuminen liikuntaan ja urheiluun muuttuu positiivisemmaksi. Kohtaamisen toteutuminen (määrä). Kuntapäättäjien asenne liikuntaan ja urheiluun.

Kokoamme perustiedot kuntien panostamisesta liikuntaan ja urheiluun hyödyntäen olemassa olevaa aineistoa. Autamme kuntia lähiliikuntapaikkasuunnitelmien laadinnassa. Arvioimme olosuhdetyön olemassa olevat toimintatavat ja päätämme olosuhdetyön tekemisen tavoista. Liikuntajärjestöjen käytössä on perustiedot kuntien panostuksesta liikuntaan ja urheiluun. Kymmenen kuntaa käynnistää kokonaisvaltaisen lähiliikuntapaikkojen kehittämisen. Aineiston synty (kyllä/ei), sisältö ja laajuus. Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen aloittaneiden kuntien 2.2. Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen Tunnistamme, seuraamme ja vaikutamme liikuntapolitiikan kannalta keskeisiin kansallisiin ja EU:n lainsäädäntö- ja budjettiasioihin sekä liikuntapolitiikkaan vaikuttaviin hankkeisiin. Kaikkiin liikuntaan ja urheiluun vaikuttaviin lainsäädäntö- ja budjettiasioihin on pystytty vaikuttamaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Valon näkemysten ja kantojen näkyminen päätöksissä. Osallistumme liikunnan ja kansalaistoiminnan kannalta keskeisten kansallisten ja kansainvälisten elinten työskentelyyn. Vaikuttamme aktiivisesti päätöksentekijöihin ja viranomaisiin. Osallistumme aktiivisesti eurooppalaisen urheiluliikkeen yhteisen näkemyksen ja kannanottojen muodostamiseen (Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO, Euroopan olympiakomitea EOC). Valtion liikuntaan kohdentamat resurssit vuodelle 2014 ovat suuremmat kuin vuonna 2013. Valon näkemykset ja kannanotot näkyvät sekä Suomen että eurooppalaisten kattojärjestöjen EU:ta ja Euroopan neuvostoa koskevissa näkemyksissä ja kannanotoissa. Vuoden 2014 resurssien kehitys. Valon näkemysten näkyminen kannanotoissa. 2.3. Aktiivinen vastuunotto liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä Yhdessä kumppaneiden kanssa luomme toimintatavan eettisten kysymysten käsittelemiseen, koko yhteisön osaamisen vahvistamiseen ja kannanottojen tekemiseen. Vähintään 2/3 jäsenjärjestöistä osallistuu aktiivisesti eettisten kysymysten käsittelyyn. Käsittelyyn aktiivisesti osallistuvien jäsenjärjestöjen Otamme aktiivisesti kantaa tärkeimpiin eettisiin kysymyksiin yhdessä kumppaneiden kanssa. Edistämme antidopingtyötä aikuisten kuntoliikunnassa yhdessä kuntokeskusten ja eri viranomaistahojen kanssa. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Valo koetaan aktiivisena ja rakentavana keskustelijana eettisissä kysymyksissä. 200 Puhtaan liikunnan puolesta - sitoumusta Kumppaneiden palaute. Sitoumusten

3. Menestyvä urheilu Urheiluseurat ovat organisoidun liikunnan selkäranka. Ne ovat merkittävien haasteiden edessä ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten ja eri toimijatahojen odotusten kasvun seurauksena. Hyvällä johtamisella, laadukkaalla toiminnalla sekä seurojen kumppanien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja jakamisella jokainen osapuoli saa enemmän aikaan. Ilman näitä seuratoiminta on vaarassa näivettyä, polarisoitua ja toiminnan pohja rapautua. Laadukkaasti toteutettu lasten urheilu mahdollistaa sekä huippu-urheilijan uran että koko elämänkulun kestävän liikunnallisen elämäntavan. Suomalainen huippu-urheilu kehittyy ja menestyy, jos lasten urheilullinen elämäntapa vahvistuu nykyisestä. 3.1. Urheiluseurojen toiminnan arvostuksen nostaminen Nostamme esille yhdessä kumppaneiden kanssa seuratoiminnan tarinoita ja palkitsemme hyviä esimerkkejä. Vähintään 2/3 jäsenjärjestöistä osallistuu palkitsemiseen ja hyvien tarinoiden esille nostamiseen. Osallistuvien jäsenjärjestöjen Teemme yhdessä kumppaneiden kanssa syksyllä 2013 kampanjan, joka kannustaa seuratoiminnan aloittamiseen eri lajeissa. Toteutamme yhdessä Olympiakomitean, MTV3:n ja lajiliittojen kanssa seuratoimintaa ja lasten urheilua esille nostavan TV-kampanjan. Kampanjan viesti tavoittaa 50% Suomessa asuvista. TV-kampanja tavoittaa 500 000 katsojaa. Kampanjan tavoittaneiden TV-kampanjan tavoittaneiden 3.2. Urheiluseurojen toiminnan tukeminen / Siirrymme yhdessä urheiluseurojen kanssa 2020 luvulle Luomme yhteiset tavoitteet, toimintatavat ja selkeämmän työnjaon seuratoimintaa tukevien tahojen kesken. Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta (esim. Urheillen terveyttä, Sinettiseurat). On syntynyt innostava ja tehokas toimintatapa seurojen toiminnan tukemiseen. Toimintatavan syntyminen (kyllä/ei) ja osallistujien palaute sen toimivuudesta. Tuemme jäsenjärjestöjä niiden seuraprosesseissa. Osallistumme yhdessä kumppaneiden kanssa seurojen taloudelliseen tukemiseen (mm. seuratuet). 10 jäsenjärjestöä saa tukea seuraprosessiensa toteuttamiseen. On syntynyt seuroja kehittämään innostava tapaa jakaa seuratukea. Tukea saavien jäsenjärjestöjen Innostavan jakotavan syntyminen (kyllä/ei) ja osallistujien palaute sen innostavuudesta.

3.3. Lasten urheilu Luomme yhteisen linjan lasten urheilun pääsisällöistä yhdessä huippu-urheiluyksikön, lajiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Luomme yhteisen lasten urheilun kehittämisen ja toteuttamisen mallin. Yhdessä kumppaneiden kanssa valmistelemme eri lajien yhteistä junioriurheilupassia sekä tuemme ja mallinnamme seurojen ja lajien välistä yhteistyötä. Innostamme ja ohjaamme hyväksi urheilijaksi kasvua jatkamalla Kasva Urheilijaksi palautejärjestelmän kehitystyötä ja kentälle vientiä. Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Lasten urheiluun on syntynyt yhteinen linja ja lasten urheilun kehittäminen yhdessä on aloitettu. On syntynyt jaettu näkemys lasten urheilun kehittämistarpeista. On käynnistetty ensimmäiset tarpeisiin vastaavat yhteiset toimenpiteet. Junioriurheilupassin valmisteluun on osallistunut vähintään 2/3 jäsenjärjestöistä. On syntynyt valmius ottaa passi käyttöön vuonna 2014. Kasva urheilijaksi palautejärjestelmää käyttää 30 000 nuorta, yli 50 lajia ja yli 50 muuta tahoa. Yhteiseen linjaan ja yhteiseen kehittämiseen sitoutuneiden lajiliittojen ja kumppaneiden Kehittämistarpeita koskevien näkemysten yhtenäisyys. Yhteisten toimenpiteiden määrä ja laatu. Junioriurheilupassin valmisteluun osallistuneiden Kasva urheilijaksi palautejärjestelmää käyttävien 4. Liikunnallinen elämäntapa Väestön fyysisesti aktiivisen, liikunnallisen ja urheilullisen elämäntavan laajuus ja syvyys on ratkaisevaa kaikkien liikuntatoimijoiden kannalta matalan kynnyksen harrastetoiminnasta terävimpään huippu-urheiluun. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa synnytetään varhaislapsuudessa ja lapsuudessa (ml. liikkumattomuuden tunnistaminen), sitä vahvistetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, se säilytetään aikuisuudessa. Näiden vaiheiden suhteen keskeiset toimijatahot ovat päiväkodit, koulut sekä työyhteisöt. 4.1. Kaksi tuntia liikettä päiväkotipäiviin Olemme vaikuttamassa siihen, että Suomeen syntyy varhaiskasvatuksen hyvinvointi- ja liikkumisohjelma eri toimijoiden yhteistyöllä. Varhaiskasvatukseen syntyy hyvinvointi ja liikuntaohjelma. Ohjelman sisältöjä pilotoidaan päiväkodeissa. Edistämme päiväkotien liikuntamyönteistä toimintakulttuuria tukemalla näissä työyhteisötasoisia kehittämisprosesseja. Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Vaikutamme varhaiskasvatuslain valmisteluun. Kehittämiseen osallistuvien päiväkotien toimintakulttuuri muuttuu liikuntamyönteisemmäksi. Ohjelman synty (kyllä/ei) ja arvio ohjelman sisällöstä. Pilotointien määrä ja vaikutukset. Päiväkotien toimintakulttuurin liikuntamyönteisyys. Toteutamme innostavia ja lasten liikettä lisääviä kampanjoita Pihaseikkailu-tapahtuma ja Keväthippakampanja Varppaat vauhtiin kampanja Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Lain sisältöesitykset tukevat hyvinvoinnin ja liikunnan edistämistä. Kampanjoihin osallistuu n. 370 000 lasta ja n. 27 000 varhaiskasvattajaa. Lasten fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja varhaiskasvattajien ja vanhempien innostus lisääntyy. Lakiesityksen sisältö. Kampanjoihin osallistuvien lasten ja varhaiskasvattajien Fyysisen aktiivisuuden mää-

rä. Osallistujien innostuneisuus. 4.2. Tunti liikettä koulupäiviin Yhdessä alueverkoston ja muiden kumppaneiden kanssa kanssa tuemme Koulujen liikunnallistamista osana Liikkuva koulu ohjelmaa: Liikuntajärjestöjen koulutoimenpiteiden yhteismarkkinointi ja yhteisten toimenpiteiden suunnittelu Kunta- ja koulukohtainen kehittämistyö hankekunnissa ja alueellinen verkostotyö Osallistuminen Liikkuvan koulun kriteerien synnyttämiseen Välituntiliikunnan edistäminen vertaisohjaajia kouluttamalla Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan re-start Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Oppilaiden liikkuminen hankekouluissa lisääntyy. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri hankekouluissa vahvistuu. Vuoropuhelu ja hyvien käytäntöjen jakaminen lisääntyy. Oppilaiden liikkumisen määrä ja laatu. Hankekoulujen toimintakulttuurin liikuntamyönteisyys. Vuoropuhelun ja hyvien käytäntöjen jakamisen määrä ja laatu. Vaikutamme opetussuunnitelman perusteisiin yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Toteutamme innostavia ja koululaisten liikettä lisääviä operaatioita ja tapahtumia yhdessä kumppanien kanssa Liikuntaseikkailu-kampanja alakouluissa Taisto-kampanja yläkouluissa Osana tätä työtä arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. OPS:n perusteet tukevat hyvinvoinnin ja liikunnan edistämistä kouluissa. Lasten fyysinen aktiivisuus lisääntyy. 150 000 alakoululaista liikkuu suositusten mukaisesti. Kampanjaan osallistuu 65 000 yläkoululaista. Liikuntajärjestöjen yhteistyö tiivistyy. OPS-perusteiden sisältö. Lasten fyysisen aktiivisuuden määrä ja laatu. Suositusten mukaan liikkuvien alakoululaisten Kampanjaan osallistuvien yläkoululaisten Liikuntajärjestöjen yhteistyön laatu.

4.3. Työyhteisöt tukevat liikunnallista elämäntapaa Käynnistetään yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena luoda suositus henkilöstöliikunnasta. On luotu säännöllinen yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyön synty (kyllä/ei) ja säännöllisyys. Yhdessä kumppaneiden (työterveyshuolto ja liikuntapalvelutuottajat) kanssa vahvistamme yritysten osaamista järjestää henkilöstöliikuntaa. Levitämme hyviä käytäntöjä työyhteisöihin koulutusten, seminaarien ja sertifiointien avulla. Kehitämme käytäntöjä erityisesti PK yrityksille. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Kehitämme ja tuemme kuntokeskuksia henkilöstöliikunnan tärkeimpänä palvelutuottajaryhmänä. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Toimimme aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä ja yhteisöissä. Toteutamme innostavia ja liikettä lisääviä kampanjoita: Askelet kampanja Ui kesäksi kuntoon Yritysmaratonviesti Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. 200 yrityksen HR johto on saanut osaamista järjestämistämme koulutuksista ja seminaareista. 100 yrityksessä on otettu käyttöön hyviin käytäntöihin perustuva henkilöstöliikunnan palveluketju. Auktorisoitujen kuntokeskusten määrä kasvaa 130 Käytössä on viimeinen kansainvälinen tieto alan kehityksestä. 6000 kävelijää 40 000 uimaria 130 uimahallissa 1000 juoksijaa / 100 yritysjoukkuetta Koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneiden Henkilöstöliikunnan palveluketjun käyttön ottaneiden yritysten Auktorisoitujen kuntokeskusten Kampanjoihin osallistuneiden määrä ja innostus.

4.4. Liikunnallista elämäntapaa vahvistava koulutus Lisäämme varhaiskasvattajien osaamista tarjoamalla täydennyskoulutuksia yhdessä alueverkoston kanssa. 1000 varhaiskasvattajaa osallistunut koulutuksiin. Lisäämme opettajien osaamista järjestämällä täydennyskoulutusta yhdessä alueverkoston kanssa. Toteutamme alueiden kanssa elämäntapamuutosvalmiudet antavaa Liikuttaja koulutusta EU:n EQF standardisointijärjestelmän mukaisesti. Kohderyhmänä ovat seurat, työyhteisöt ja hankkeet. Toteutamme urheiluopistojen kanssa ammattiosaamista täydentävää koulutusta EU:n EQF standardisointijärjestelmän mukaisesti. Koulutuksen sisältönä on elämäntapamuutosprosessien hallinta ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen. 1000 opettajaa osallistuu koulutuksiin. 800 koulutettua 800 koulutettua Koulutuksiin osallistuneiden Koulutuksiin osallistuneiden Koulutuksiin osallistuneiden Koulutuksiin osallistuneiden Toimimme aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä ja yhteisöissä. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa koulutuksen olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta Käytössä on viimeinen kansainvälinen tieto alan kehityksestä. 5. Yhdistävät palvelut Yhteiset palvelut ovat laajan liikuntajärjestöjen yhteisön merkittävä yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Palvelujen koordinoimisella ja tarvittaessa keskittämisellä ehkäistään päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta. Oman toiminnan tuottojen tulee kasvaa merkittävästi suhteessa valtionavustukseen. Valon oman toiminnan kannalta on tärkeää, että sisäiset järjestön sisäiset palvelut toimivat erinomaisesti. 5.1. Palveluiden uudistaminen Suunnittelemme tulevaisuudessa tarjottavat palvelut ja niiden toteuttamisen tavan yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. On syntynyt näkemys tulevaisuudessa tarjottavista tukipalveluista ja niiden toteuttamisen tavoista. Hankimme tarvittavat palveluntarjoajat valittujen palvelujen toteuttamiseen. Yhteisen näkemyksen synty (kyllä/ei) ja siihen sitoutuneiden

5.2. Talopalvelut: posti, puhelinkeskus, tietoliikenne, Sporttikauppa Toteutetaan entistä paremmin jäsenjärjestöjen toimintaa tukevat palvelut. Palveluiden käyttäjien määrä kasvaa. Jäsenjärjestöt ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Palvelujen käyttäjien määrä ja tyytyväisyys. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja selvitämme eri mahdollisuudet toteuttaa palvelut tulevaisuudessa. On löydetty paras mahdollinen tapa toteuttaa talopalveluita. Näkemyksen synty palvelujen toteuttamisesta tulevaisuudessa. 5.3. Sporttirekisteri ja sporttisaitti Ylläpidämme, markkinoimme ja kehitämme sporttirekisteriä ja sporttisaittia yhteistyössä asiakkaiden ja palveluntuottajan kanssa. Palveluiden käyttäjien määrä kasvaa. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. Palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Sporttirekisteriä käyttävien jäsenjärjestöjen ja rekisterissä olevien henkilöiden Sporttisaittia käyttävien seurojen ja liittojen Käyttäjien arvio palveluiden laadusta. 5.4. Pienten lajiliittojen lajipalvelutoimisto Tarjotaan pienille lajiliitoille heidän tarvitsemiaan Palveluja käyttävät pienet lajiliitot ovat keskeisiä tukipalveluita. tyytyväisiä saamaansa palveluun. Suunnitellaan uusi toimintatapa palvelujen tarjoamiseen pienille lajiliitoille yhteistyössä näiden lajiliittojen kanssa. Syntyy olemassa olevaa parempi ratkaisumalli pienten lajiliittojen kannalta tärkeiden palvelujen toteuttamiseen. Palveluja käyttävien lajiliittojen määrä ja käyttäjien tyytyväisyys. Uuden toimintamallin käynnistyminen ja sen käyttäjien määrä viimeistään 2014 alusta alkaen.

6. Viestintä Valon viestintästrategia valmistellaan kevään 2013 aikana. Viestinnän tavoitteena on ennen kaikkea tukea ja jalkauttaa järjestön strategiaa ja valintojen toteutusta. Tavoitteena on vahvistaa viestinnän kautta Valon tunnettavuutta, merkittävyyttä sekä brändiä. Luomme yhdessä kumppaneiden kanssa järjestön On syntynyt innostava ja kumppanuuteen Viestintästrategian viestintästrategian. pohjautuva viestintästrategia. synty (kyllä/ei). Luomme viestinnälliset toimintatavat strategian valintojen edistämiseen. Luomme uuden brändihierarkian. Toteutamme aktiivista strategiassa kuvattujen valintojen toteuttamista tukevaa viestintää. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. On syntynyt viestinnälliset toimintatavat valintojen edistämiseen. Uusi brändihierarkia on valmis ja käytössä. Valitut teemat ovat esillä viestintästrategiassa määritellyillä tavoilla. Toimintatapojen synty (kyllä/ei) Brändihierarkian valmistuminen ja käyttöönotto. 7. Yritysyhteistyö ja varainhankinta Toteutamme yritysyhteistyökumppaneiden kanssa Yritysyhteistyösopimuksissa määritellyt sovitut strategian toteutumista tukevat toimenpiteet. tavoitteet toteutuvat. Toteutamme Lumilyhty tavara-arpajaiset. Uudistamme yritysyhteistyön ja muun varainhankinnan toimintamallit. Arvioimme yhdessä kumppaneiden kanssa olemassa olevat toimintamallit ja päätämme niiden jatkosta. 1 milj. euroa urheiluseuroille ja 200 000 Valolle. On syntynyt uusi toimintamalli ja sen osaalueita on käytössä. Vuoden 2014 yritysyhteistyön ja varainhankinnan tuotot ovat vuoden 2013 tuottoja suuremmat. Vuoden 2014 yritysyhteistyön ja varainhankinnan tuottojen Uuden toimintamallin syntyminen. 8. Yhtiöt ja hallinnointi Valo ry:n hallinnoimat toiminnot ja sen omistamat yhtiöt: Valo vastaa Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSOn puheenjohtajuuden hallinnoinnista. ENGSOn puheenjohtaja on Birgitta Kervinen. Valo saa asian hoitamiseen erityisavustusta okm:stä. Valo vastaa Kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n puheenjohtajuuden ja sihteeristön hallinnoinnista sekä verkoston IWG-maailmankonferenssin valmistelusta vuodelle 2014. Valo saa asian hoitamiseen erityisavustusta okm:stä. Valo vastaa Veikkauksen edunsaajien EU-vaikuttamishankkeen hallinnoinnista. Hankkeen projektipäällikkönä Brysselissä toimii Petri Lahesmaa. Valo saa asian hoitamiseen erityisavustusta okm:stä. Valo hoitaa Urheilun oikeusturvalautakunnan hallinnon. Oikeusturvalautakunta on urheilujärjestöistä riippumaton muutoksenhakuelin.

Valo hoitaa Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallinnon. Säätiö on SLU:n vuonna 2001 perustama itsenäinen ja kaikille urheilijoille avoin säätiö. Tukisäätiö hallinnoi valmennus- ja urheilijarahastoa, joka on yksi suomalaisista rahastoista. Valo on Suomen Urheilugaalan oikeudenhaltija yhdessä Veikkaus Oy:n, Infront Finland Oy:n ja Yleisradion kanssa. Valo hoitaa gaalan pääsihteeriyttä. Hankkeen omistaa Suomen Urheilugaala ry, joka on luovuttanut oikeudet gaalan järjestämiseen oikeudenhaltijoille. Kunnon, Nuoren Suomen ja SLU:n omistamat osakeyhtiöt siirtyvät Valoon vuoden 2014 aikana, kun vanhat järjestöt lakkauttavat toimintansa. SLU-Palvelut Oy on SLU:n täysin omistama yhtiö. Yhtiö vastaa SLU-talon kokoustilojen vuokraamisesta sekä toimistotarvikemyynnistä. SLU Mediapalvelu toimii osana SLU Palvelut Oy:tä. Mediapalvelu organisoi ja koordinoi lajiliittojen ja seurojen TV- ja videotuotantoja. Osakeyhtiön palveluksessa on yksi henkilö Mediapalveluissa ja laskennallisesti x henkilöä muissa palveluissa. Yhtiön liikevaihto on n. 800 000 ja tulosodotus 0. Kunto ja virkistys Oy on Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n omistama osakeyhtiö. Yhtiön liikeideana on tuoda henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin uusin tieto ja paras osaaminen yritysten käyttöön ja osaksi yritysten työhyvinvoinnin edistämistä ja henkilöstöpalveluja. Yhtiön työyhteisöille kohdennettujen palvelujen tavoitteena on lisätä yritysten henkilöstönliikuntaa siten, että yritysjohto voi seurata toimintansa vaikutuksia ja arvioida liikuntainvestoinnin kannattavuutta. Yhtiön palveluksessa on 6 henkeä ja liikevaihto 2 miljoonaa euroa. Nuori Suomi palvelut Oy on Nuoren Suomen täysin omistama yhtiö. Yhtiön toimialana on toimintamallien, konseptien ja formaattien kehittäminen ja myyminen sekä muu liiketoiminta. Yhtiön kautta tarjotaan kunnille liikunnan olosuhteisiin liittyviä palveluja ja myynnissä on lasten liikuntaan liittyviä myyntituotteita. Osakeyhtiössä ei ole palkattuja työntekijöitä. Nuori Suomi palvelut oy:n suurin yksittäinen operaatio liittyy Liikuntaseikkailun kansainvälistämisprojektiin. Omistamme Muuvit Healt and Learning oy:sta 49,5 % yhtiön osakkeista. Yhtiön liikevaihto on vuonna 2013 n. 50 000 euroa ja tulosodotus 0. Painopalveluita tarjoaa SLU:n osaomistama (30 %) Sporttipaino Oy.

VALO RY:N TALOUSARVIOESITYS 2013 41240 TA 2103 Järjestön Hankkeet VALO toiminta VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osaanottomaksut 561000 434000 127000 Muut tuotot 1471000 1471000 0 Tuotot 2032000 1905000 127000 Kulut 0 Henkilöstökulut -4670900-3317400 -1353500 Poistot -72500-72500 0 Vuokrat -963500-853000 -110500 Ostopalvelut -1849300-1025300 -824000 Matkakulut -537600-300100 -237500 Materiaalikulut -774000-341000 -433000 Muut toimintakulut -1211500-751000 -460500 Keskinäiset avust. -120000 0-120000 Kulut -10199300-6660300 -3539000 Tuotto/kulujäämä -8167300-4755300 -3412000 VARAINHANKINTA Tuotot 922000 922000 Kulut -317200-317200 Varainhankinta yhteensä 604800 604800 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 2500 2500 kulut yhteensä 2500 2500 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -7560000-4148000 -3412000 YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus 4290000 4290000 erityisavustukset 3270000 3270000 yhteensä 7560000 4290000 3270000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 142000-142000