KIRJALLINEN KYSYMYS 40/2005 vp Eriävät tulkinnat työttömien opiskelusta Eduskunnan puhemiehelle Viime aikoina on paljon keskusteltu työttömien työnhakijoiden kannustamisesta työnhakuun, opiskeluun tai työharjoitteluun. Kuitenkin käytännössä erityisesti opiskeluun kannustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla oleva työtön työnhakija ei voi eräiden työvoimatoimistojen tulkinnan mukaan opiskella sellaisia jaksoja, jotka työnhakija voisi joskus lukea hyväkseen pyrkiessään saattamaan jossain vaiheessa loppuun kesken jääneet opintonsa. Tällöin esim. opiskelu avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa katsotaan täysipäiväiseksi opiskeluksi, eikä työtön työnhakija voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Toisaalta kuitenkin tiettyjen työvoimatoimistojen tulkinnan mukaan työtön työnhakija voi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa aineita, joita hän ei voi lukea hyväkseen tavoitellessaan tutkinnon suorittamista. Edellä mainittu tiettyjen työvoimatoimistojen kanta tuntuu maalaisjärjen vastaiselta. Työtön voi siis opiskella sellaisia aineita, joista hänellä ei välttämättä ole ammatillista hyötyä, mutta toisaalta hän ei voisi opiskella sellaisia jaksoja, joita hän voisi hyödyntää myöhemmin työelämässään. Eri työvoimatoimistojen kannanotot vaihtelevat myös paikkakunnittain. Siksi näyttääkin siltä, että lakia tai asetusta pitäisi täsmentää niin, että kaikkia työttömiä opiskelijoita kohdeltaisiin työttömyysturvan osalta samalla tavalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työttömien työnhakijoiden kannustamiseksi oman alansa opiskeluun esim. avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa niin, että he voivat säilyttää työttömyysturvansa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yhdenmukaistaakseen maan kaikissa työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden kohtelun heidän mahdollisen opiskelunsa aikana? Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2005 Mikko Elo /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 40/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työttömien työnhakijoiden kannustamiseksi oman alansa opiskeluun esim. avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa niin, että he voivat säilyttää työttömyysturvansa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yhdenmukaistaakseen maan kaikissa työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden kohtelun heidän mahdollisen opiskelunsa aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvaa ei ole tarkoitettu päätoimisen opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamiseen, vaan tätä varten on opintotukijärjestelmä. Kuitenkin eräissä tilanteissa on haluttu tehdä mahdolliseksi päätoiminen opiskelu työttömyysturvan tasoisen etuuden turvin. Työttömällä työnhakijalla voi olla oikeus koulutuspäivärahaan, josta säädetään työttömyysturvalain (1290/2002) 10 luvussa. Koulutuspäivärahalla on mahdollista suorittaa muun muassa ennen työttömyyttä keskeytyneitä, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Työministeriön tavoitteena on lisätä koulutuspäivärahan tunnettavuutta työvoimatoimistojen virkailijoiden keskuudessa, jotta koulutuspäivärahamahdollisuus tulisi paremmin huomioitua asiakaspalvelutilanteissa. Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena voidaan hankkia myös yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja, joiden ajalta opiskelijalle maksetaan koulutustukea tai työmarkkinatukea. Edellytyksenä on muun muassa, että alemman korkeakoulututkinnon loppuun saattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään vuoden päätoimisia opintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon osalta vastaava aika on kaksi vuotta. Opiskelijan oikeudesta työttömyysetuuteen säädetään työttömyysturvalain 2 luvun 6 :ssä. Sen mukaan päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on aina päätoimista opiskelua tutkintotavoitteisuutensa takia. Muut ammatilliset opinnot arvioidaan ensin laajuutensa perusteella. Tällöin ei ole merkitystä esimerkiksi sillä, ovatko opinnot ilta- vai päiväopiskelua. Jos opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti, tai jollei opintojen laajuutta ole määritelty opintoviikkoina, opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, opintoja pidetään aina päätoimisina. Jos opinnot eivät ole päätoimisia edellä mainituilla perusteilla, voidaan ne silti katsoa päätoimisiksi kokonaisharkinnalla, jos opintojen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus. Avoimessa yliopistossa ja avoimessa korkeakoulussa 2
Ministerin vastaus KK 40/2005 vp Mikko Elo /sd tapahtuvan opiskelun päätoimisuus arvioidaan yleensä kokonaisharkinnalla. Työttömyysturvalain 2 luvun 7 :n 3 momentin mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana. Eräissä tapauksissa opiskelijat ovat keskeyttäneet yliopisto-opintonsa tässä tarkoitetulla tavalla, mutta jatkaneet samoja opintoja saman oppilaitoksen yhteydessä toimivassa avoimessa yliopistossa. Tällöin on saatettu katsoa, ettei opintoja todellisuudessa olekaan keskeytetty, ja tällaisessa tilanteessa opintoja avoimessa yliopistossa on pidetty päätoimisina. Toimivalta työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen opiskelijan oikeudesta työttömyysetuuteen on paikallisella työvoimatoimikunnalla. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan kustakin opiskelijasta erikseen. Koska harkinnassa otetaan huomioon opiskelijaa henkilökohtaisesti koskevia seikkoja, saatetaan tästä syystä katsoa samojen opintojen suorittaminen toisen opiskelijan kohdalla sivutoimiseksi ja toisen kohdalla päätoimiseksi. Työttömyysetuuden maksaja antaa asiassa päätöksen, josta voidaan valittaa työttömyysturvalautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Työnhakijoiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi työttömyysturvalaissa on säädetty TE-keskuksissa toimivien työttömyysturva-asiamiesten tehtäväksi valvoa toimialueillaan lausuntokäytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Työttömyysturva-asiamiehillä on itsenäinen oikeus hakea valittamalla muutosta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevassa asiassa. Työministeriö on antanut työvoimatoimistoille ohjeen Opiskelu ja työttömyysturva (O/23/2003 TM). Työministeriö järjestää valtakunnallista koulutusta työvoimatoimistojen ja TE-keskusten työttömyysturva-asioita hoitaville virkamiehille. Koulutuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tulkintakäytäntöjä eri puolilla maata. Työministeriö tulee kuluvan kevään aikana selvittämään tarpeen päivittää työministeriön opiskelua ja työttömyysturvaa koskevaa ohjetta sekä selvittämään mahdollista lainsäädännön kehittämistarvetta. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2005 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 40/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Elo /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att sporra arbetslösa arbetssökande till studier inom den egna branschen t.ex. vid öppen yrkeshögskola eller universitet så, att de kan bibehålla sitt utkomstskydd och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förenhetliga behandlingen av arbetslösa arbetssökande under deras eventuella studier på landets alla arbetskraftsbyråer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utkomstskyddet för arbetslösa är inte avsett för att trygga utkomsten under studier på heltid, utan för detta ändamål finns ett system med studiestöd. I vissa situationer har man dock velat möjliggöra studier på heltid med hjälp av förmåner som till sin nivå motsvarar utkomstskyddet. En arbetslös arbetssökande kan ha rätt till utbildningsdagpenning om vilken det föreskrivs i 10 kap. i lagen on utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002). Med stöd av utbildningsdagpenning har man möjlighet att idka bland annat sådana studier som avbrutits innan personen blev arbetslös och som leder till lägre eller högre högskoleexamen. Arbetsministeriet har som mål att göra utbildningsdagpenningen mera känd bland arbetskraftsbyråernas tjänstemän för att möjligheten till utbildningsdagpenning bättre skall beaktas vid kundbetjäningssituationer. Som arbetskraftspolitisk vuxenutbildning kan skaffas även studier som leder till högskole- eller yrkeshögskoleexamen, under vilka studeranden får utbildningsstöd eller arbetsmarknadsstöd. En förutsättning här är bland annat att man kan räkna med att det kommer att kräva högst ett års studier på heltid för att slutföra en lägre högskoleexamen. I fråga om en högre högskoleexamen är motsvarande tid två år. Om studerandens rätt till arbetslöshetsförmåner föreskrivs i 2 kap. 6 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Enligt den har en studerande på heltid inte rätt till arbetslöshetsförmåner. Studier där målsättningen är att avlägga lägre eller högre högskoleexamen betraktas alltid som heltidsstudier. Andra yrkesinriktade studier bedöms först på basis av sin omfattning. I detta sammanhang har det ingen betydelse, om studierna bedrivs i form av kvälls- eller dagstudier. När studiernas omfattning enligt studieplanen är minst tre studieveckor per studiemånad i genomsnitt eller, om studiernas omfattning inte har dimensionerats i studieveckor, omfattningen enligt undervisningsprogrammet är i genomsnitt minst 25 veckor, betraktas studier som heltidsstudier. När studierna enligt ovan nämnda grunder inte betraktas som heltidsstudier, kan de dock på basis av en helhetsprövning betraktas som heltidsstudier, om den arbetsinsats som studierna kräver är så stor att den utgör ett hinder för att ta emot heltidsarbete på de villkor som tillämpas på arbetsmarknaden. Vid prövningen beaktas bland annat omfattningen av studierna enligt läroplanen, studiernas bindande natur, den tid personen tidigare varit i arbete och den utbildning han eller hon tidigare förvärvat. Huruvida studier som bedrivs vid en öppen universitet eller öppen högskola bör be- 4
Ministerns svar KK 40/2005 vp Mikko Elo /sd traktas som heltidsstudier baserar sig i allmänhet på en helhetsprövning. Enligt 2 kap. 7 3 mon. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas en högskolestuderande som avbrutit sina studier för minst ett år inte som studerande på heltid under tiden för avbrottet. I vissa fall har studerande avbrutit sina studier på här avsett sätt, men fortsatt samma studier vid öppen universitet som verkar i samband med samma läroinrättning. Då kan man ha ansett att studierna i själva verket inte har avbrutits, och i sådana fall har studierna vid öppen universitet betraktats som heltidsstudier. Behörigheten att ge arbetskraftspolitiskt utlåtande om en studerandes rätt till arbetslöshetsförmåner hör till den lokala arbetskraftskommissionen. Arbetskraftspolitiskt utlåtande ges skilt för varje studerande. Eftersom man vid prövningen beaktar omständigheter som gäller studerandens personliga förhållanden, kan bedrivandet av samma studier av denna anledning för någon studerandes del betraktas som deltidsstudier och för någon annans del som heltidsstudier. Betalaren av arbetslöshetsförmån fattar i ärendet sitt beslut, som kan överklagas hos arbetslöshetsnämnden, och dess beslut kan överklagas vidare hos försäkringsdomstolen. För att säkerställa likabehandling av arbetssökande föreskrivs det i lagen om utkomstskydd för arbetslösa att utkomstskyddsombud som verkar på TE-centralerna har till uppgift att inom sina verksamhetsområden övervaka utlåtandepraxisens lagenlighet och enhetlighet. Utkomstskyddsombuden har oberoende rätt att söka ändring genom besvär i ärenden som gäller de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för erhållande av arbetslöshetsförmåner. Arbetsministeriet har gett arbetskraftsbyråerna anvisningar om studier och utkomstskydd för arbetslösa "Opiskelu ja työttömyysturva" (O/23/2003 TM). Arbetsministeriet ordnar riksomfattande utbildning för tjänstemän som sköter utkomstskyddsärenden på arbetskraftsbyråerna och TE-centralerna. Utbildningen syftar till att förenhetliga tolkningspraxisen i landets olika delar. Arbetsministeriet kommer att under innevarande vår utreda behovet att uppdatera arbetsministeriets anvisningar om studier och utkomstskydd för arbetslösa samt också utreda eventuellt behov att utveckla lagstiftningen. Helsingfors den 16 mars 2005 Arbetsminister Tarja Filatov 5