Opetuksen arvioinnin tukiaineisto



Samankaltaiset tiedostot
Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit: ammatillisen opetuksen arvioinnin kohteet

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Luonnonjärjestelmien ja luonnonvara-alan tuotannolle keskeisten ekosysteemien toiminta (*)

Kestävä kehitys autoalalla

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Kestävän kehityksen oppimispolut ammatillisissa tutkinnoissa

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

1. Oman ammattialan järjestelmät ja prosessit ja niiden kestävän kehityksen näkökohdat

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Ravintola-alan ympäristöasiat

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Kestävän kehityksen strategia

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Elintarvikealan perustutkinto

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaalialan AMK -verkosto

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Transkriptio:

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä sosiaali- ja terveysalan opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen arviointinäkökulmien sisältöä kriteerien 15-21 osalta. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkkilista ei ole kaikenkattava. Aineisto sisältää esimerkkejä sosiaali- ja terveysalan eri tutkinnoista, joten listaa tulee käyttää soveltaen sitä arvioinnin kohteena olevaan tutkintoon. Myös arvioitaessa opetuksen toteutuksen kriteerien täyttymistä lähtökohtana on, että esimerkkilistan aiheita käsitellään tutkinnossa ja tutkinnon osissa niiden sisältöihin soveltuvalla tavalla. Ennen kriteerikohtaisiin esimerkkeihin siirtymistä kannattaa tutustua seuraavasta yhteenvedosta arvioinnin kohteena olevan tutkinnon tärkeimpiin kestävän kehityksen näkökohtiin. Kauneus- ja hiusalan sekä liikunta-alan perustutkinnoista on laadittu oma tukianeisto. YHTEENVETO ALAN TUTKINTOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKOHDISTA n perustutkinnot (pois lukien kauneusala, hiusala ja liikunta-ala) sekä niiden tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia (Lähde: Kestävää ammatillista koulutusta, OPH 2010): Tutkinto Sosiaali- ja terveysala Tutkintokohtaiset näkökohdat Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät n palvelujärjestelmät ja toimijat sekä niiden tehtävät hyvinvoinnin edistämisessä Asiakkaan/potilaan/ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen Asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen erilaisissa elämäntilanteissa Ennaltaehkäisevä hoito ja asiakkaan/potilaan omatoimisen terveyden ylläpidon tukeminen Alan kiinteistöjen LVI-järjestelmä ja energiansäästömahdollisuudet Energiatehokas koneiden ja laitteiden käyttö Alan kuljetusten järjestäminen energiatehokkaasti Ympäristöystävälliset ja eettisesti vastuulliset hankinnat Materiaalitehokkuus hoitotyössä, aineiden säästävä käyttö, kertakäyttötuotteiden ja ruokahävikin minimointi Alan jätteiden lajittelu ja kierrätys, erityisjätteiden ja ongelmajätteiden käsittely Elintarvikehygienia ja hygieeniset toimintatavat Aseptinen työskentely Työturvallisuus (mm. kemikaalien käsittely, melu, sähkö- ja paloturvallisuus, koneiden ja laitteiden käyttö, ergonomia, tartuntavaaralta suojautuminen, väkivaltaiset asiakkaat ym.) Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin ja toimintatapoihin omassa toimintaympäristössään Monikulttuurisuuden huomioon ottaminen hoitotyössä Kestävän kehityksen hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla toimivan yrityksen liiketoiminnassa Hammastekniikka Tuotteiden laatu ja turvallisuus potilaille Fyysisten terveysvaarojen ja -haittojen torjuminen Hygienia, suojainten käyttö ja infektioiden torjuminen Hammastekniikassa käytettävien aineiden ja materiaalien ominaisuudet, niiden käyttöturvallisuus ja hävittäminen Hammaslaboratorion koneiden ja laitteiden energiatehokas käyttö, kunnossapito ja huolto Materiaalien tehokas käyttö ja jätteen synnyn ehkäisy Alan jätteiden lajittelu ja kierrätys, erityis- ja ongelmajätteet Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Lääkeala Lääkkeiden elinkaari ja sen ympäristö- ja eettiset näkökohdat Lääkkeiden laatu ja turvallisuus Asiakkaiden opastaminen lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä Ympäristöystävällisten työmateriaalien ja tuotteiden suosiminen hankinnoissa Jätteen synnyn ehkäisy (esim. pakkausjätteen ja paperinkulutuksen vähentäminen, kestokäyttöiset somistusmateriaalit, lääkehävikin minimointi) Toimisto-, apteekki- tai tuotantoympäristön jätteiden lajittelu ja kierrätys Lääkkeiden varastoinnin vaatimukset Aseptinen työskentely ja työhygienia Ongelmajätteiden keräys ja käsittely (lääkejäte, kemikaalijäte) Kansanterveyden edistäminen (esim. teemakampanjat) Lääkealan logistiikka ja sen optimointi Energiansäästö tietotekniikan ja laitteiden käytössä Lääketeollisuuden tuotantoprosessien energiatehokkuus ja energiansäästö Työvälineiden ja laitteiden huolto ja kunnossapito Vaitiolovelvollisuus, tietosuoja ja kuluttajansuoja Eri kulttuuritausta ja erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaaminen ja heidän tarpeidensa huomioon ottaminen Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Esimerkkejä opetuksen kriteerikohtaisista sisällöistä sosiaali- ja terveysalan, hammastekniikan ja lääkealan tutkinnoissa KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työprosessin hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa toimintaympäristöä ja järjestelmiä sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ja siihen liittyviä ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiä näkökohtia. Hän osaa tunnistaa omassa työympäristössään ja työprosessissaan kestävän kehityksen näkökohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää työympäristöään ja työprosessin toteutusta kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Opiskelija hahmottaa oman työprosessinsa materiaalivirtojen, energiankulutuksen ja turvallisuusasioiden kokonaisuuden ja osaa hallita niitä omassa työssään. Hän tuntee ympäristö-, laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työprosessin ohjaajina ja osaa toimia niiden mukaan työtehtävissään. Ammattialan toimintaympäristö, prosessit ja järjestelmät Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettiset näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen työn suunnittelussa Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät, sosiaali- ja terveysalan työn vaikutusmahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen elinkaaren eri vaiheissa n palvelujärjestelmät ja toimijat sekä niiden tehtävät hyvinvoinnin edistämisessä Alan logistiikka ja kuljetusjärjestelmän ympäristönäkökohdat Yhteiskunnan jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmien toiminta Alan palveluiden elinkaaren vastuullisuus- ja ympäristö- sekä energia- ja materiaalitehokkuusnäkökohdat - alalla käytössä olevien aineiden ja -materiaalien raaka-aineet, niiden terveellisyys ja alkuperä sekä tuotannon ympäristö- ja eettinen vastuullisuus - raaka-aineiden ja tuotteiden jalostusketju, varastointi ja kuljetukset - tuotteiden pakkaaminen - materiaalien ja aineiden käyttö ja jätteen synty palvelujen tuottamisessa - veden ja energian kulutus työprosessissa (koneet ja laitteet) ja kiinteistöissä - haitallisten kemikaalien käyttö (terveys- ja ympäristövaikutukset) - materiaalien kierrätys ja jätehuollon järjestäminen

Työprosessin materiaalivirtojen hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys) Kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen omassa työprosessissa ja työympäristössä sekä kestävän kehityksen mukaisen palvelutoiminnan suunnittelu kokonaisuutena (esim. hoiva-, ja hoito-, huolenpito ja kuntoutuspalvelut, kasvatus, asiakaspalvelu) Keinoja: - työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen kokonaisuutena työn suunnittelussa - kestävän kehityksen ohjelman tai vast. suunnitelman laatiminen työpaikalle (ympäristöasiat, sosiaaliset, terveydelliset sekä kulttuuriset ja esteettiset näkökohdat) - Epäkohtiin puuttuminen, korjaavat toimenpiteet ja työprosessin/työympäristön kestävän kehityksen asioiden kehittäminen Työprosessin ja työympäristön keke-näkökohtia (katso myös alakohtaiset näkökohdat tukimateriaalin alussa): - eettiset ja ympäristövastuulliset hankinnat - materiaalien kulutus - jätteiden lajittelu - sähkön, lämmön ja veden kulutus - kemikaalien käyttö ja päästöriskit (maa, ilma, viemäri) - liikkuminen - ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset - turvallisuus ja työsuojelu - tilojen siisteys ja puhtaus - elintarvikehygienia - kulttuuriset, uskonnolliset ym. näkökohdat palveluiden tuottamisessa - asiakkaiden/potilaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen Jätteen synnyn ehkäisy sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä, vaikutusmahdollisuudet työprosessin suunnittelussa Hankinnat ja tilaukset: - sopivat määrät lääkkeitä/tarvikkeita varastossa (hävikin ehkäisy) - kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden käytön minimointi turvallisuus- ja hygieniavaatimukset huomioon ottaen: esim. kankaiset vuodevaatteet ja kestokäyttöiset vuodesuojukset, kestovaipat, desinfioitava hygieniapatja, kestokäyttöiset suojakäsineet, täyttöpullot kertakäyttöpullojen tilalle - vastuu pakkauksista tarjouspyynnöissä tavarantoimittajalle - pakkausjätteen vähentäminen, esim. vähäjätteiset/palautettavat pakkaukset, oikeat pakkauskoot - kangasrullien hankinta käsipyyhkeiksi - kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus) - koneiden, laitteiden ja välineiden huollon järjestäminen - ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta - tavaroiden yhteiskäyttö, lainaus, vuokraus tai liisaus ostamisen sijaan Aineiden ja tarvikkeiden käytön suunnittelu: - aineiden mitoitus ja säästävä käyttö (lääkkeet, hoitoaineet, pesu- ja puhdistusaineet, ym.) - kertakäyttöisten steriilien tuotteiden uudelleen käyttö kohteissa, joissa ei vaadita steriiliyttä - ruokahävikin minimointi (sopivat annoskoot ruuanjakelussa) Toimistotyön suunnittelu: - mahdollisuus esim. sähköisiin muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen - turhan tulostuksen ja kopioinnin minimointi - kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta - etäkokousjärjestelyt

- jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla - kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto - saippuan ja shampoon annostelijat käytössä Kierrätysjärjestelmä: - tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä sosiaali- ja terveysalalla: Fiksu tuottaa vähemmän jätettä (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) www.hsy.fi/fiksu/sivut/default.aspx - alakohtaisia esimerkkejä kohdassa ammattia oppimassa ja töissä Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä toimistoissa: www.hsy.fi/fiksu/toissa/toimistot/sivut/default.aspx Kemikaalien ym. aineiden käytön vähentäminen työprosessin suunnittelussa n työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus - jätteen lajittelu: kertakäyttötuotteet (vaipat, suojukset, lakanat, terveyssiteet, käsineet, pyyhkeet, käsipyyhkeet ym.), lehdet ja mainokset, konttoripaperi, lasi, muovit, metallit, pakkausjäte, biojäte, nestekartonki, pakkauspaperi, pahvi, kartonki - energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet - sähkö- ja elektroniikkajätteen keräys ja kierrätysjärjestelmä - kierrätyspullojen, koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus - lajittelun organisointi eri pisteissä: hoitotilat, operaatiohuoneet, toimistotilat, potilashuoneet, taukotilat, ruokalat ja kahvilat, jätehuoneet Työpaikalla syntyvät erityis- ja ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen - tartuntavaarallinen jäte, biologinen jäte, lääkejätteet, kemikaaliset jätteet, viiltävä jäte, pistävä jäte, paristot, akut, elohopeaa sisältävät loisteputket sekä lämpö- ja kuumemittarit, amalgaamijäte, puhdistusaineet, vanhat kylmälaitteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, röntgenkehitteet, -kiinnitteet ja filmit, öljyt, voiteluaineet, ym. kemikaalit - varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi Työprosessin energiatehokkuuden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (koneet, laitteet, järjestelmät, kuljetukset) n työorganisaatioiden LVI-järjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet - uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö - hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput - tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt - sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus - energiansäästölamppujen käyttö - vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut Alan työorganisaation koneiden ja laitteiden energiankulutus ja energiansäästömahdollisuudet työtehtävissä - Hankinnat: energiatehokkuus laitahankintojen kriteerinä - Varastointi: kylmälaitteiden energiatehokas sijoittaminen, varastoitavien tuotteiden oikea sijoittelu kylmätilaan, huurteenpoisto, lämminvaraston tilan tehokas hyödyntäminen ja oikea varastointilämpötila - Tietojärjestelmien hallinta: tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Työprosessiin liittyvien kuljetusten ja liikkumisen järjestäminen ympäristöä säästävällä tavalla - työorganisaation sisäisen logistiikan toteutus energiaa ja kustannuksia säästävällä tavalla (esim. lääkkeiden, välineiden, vaatteiden, tarvikkeiden, aterioiden ja potilaiden kuljetusten toteuttaminen), työntekijän vaikutusmahdollisuudet logistiikan toimivuuteen - ulkoisen logistiikan toteutus energiaa ja kustannuksia säästävällä tavalla (esim. potilaskuljetukset, tavarantoimitukset, diagnostiset palvelut, virkamatkat)

Työprosessin turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa n työorganisaatioiden turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus - henkilöturvallisuus, henkilökunta, potilaat, omaiset: esim. sähköiskut, vaaratilanteet koneiden ja laitteiden käytössä, kaatuminen, liukastuminen, putoaminen, paloturvallisuus, vaaralliset aineet, sisäilma, melu, kaasut, säteily, tartuntavaara, väkivaltainen käyttäytyminen - ympäristöturvallisuus, vaarallisten aineiden päästöjen ehkäisy: esim. tulipalo, päästöt maahan tai viemäriin - tietoturvallisuus: potilastiedot - elintarvikkeiden käsittelyyn ja jakeluun liittyvän omavalvonnan toteutus Turvahälytysjärjestelmät, valvontajärjestelmät ja vaaratilanteen havaitsemisvälineet sekä niiden kytkeytyminen työprosessiin Työorganisaatioiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sisällön tunteminen Työterveyshuollon toteutus työpaikalla Omaan työprosessiin ja työympäristöön liittyvät turvallisuus- ja terveys- ja hyvinvointinäkökohdat sekä oman työn suunnittelu kokonaisuutena näkökohdat huomioon ottaen - työpisteiden ja työtehtävien ergonomia - sisäilman laatu - kemiallisten terveysvaarojen ehkäisy (altistuminen, syövytys, palo- ja räjähdysvaara) - kemikaalien käsittely, merkinnät ja suojautuminen - fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisy (esim. tärinä, melu, lämpöolot, valaistus, säteily) - elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat - henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - aseptinen työskentely ja tartuntavaaralta suojautuminen - tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa - pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa - poistumistiet ja niiden merkinnät - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät - työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä - oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen - oman henkilöturvallisuuden varmistaminen erilaissa toiminnoissa, väkivaltatilanteisiin varautuminen - asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen ja vaaratilanteiden ehkäisy (esim. tulipalo, väkivaltatilanteet, sairaustapaukset, omaisuusrikokset) - tietoturva-asioiden hallinta Asiakkaan/potilaan toimintaympäristön turvallisuus- ja terveysriskit ja niihin puuttuminen Ohjaustilanteisiin ja -palveluihin liittyvien turvallisuusriskien kokonaisuus, riskien tunnistaminen ja turvallisuusasioiden hallinta, ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen erilaisissa ympäristöissä Turvallisuusriskeistä, vaaratilanteista ja onnettomuuksista raportointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimusten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Työpaikan kestävän kehityksen ohjelman tai ympäristö-, laatu- ja työterveys ja turvallisuusjärjestelmän vaatimukset Järjestelmien ohjausvaikutus työprosessiin

Alakohtaiset kestävän kehityksen näkökulmat työprosessin suunnittelussa: - Kestävän kehityksen huomioon ottaminen asiakkaan ja potilaan ohjauksessa - Kestävä kehitys liiketoiminnassa Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin ja toimintatapoihin omassa toimintaympäristössään - ekologisesti kestävät ja eettiset, terveelliset ja turvalliset hankinnat - energian ja veden säästö - jätteiden lajittelu ja kierrätys - vähäpäästöisten ja taloudellisten kulkutapojen valinta, ym. Terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden ja ryhmien ohjaustyöhön Tasa-arvo sekä syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisy ohjaustyössä Asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisuutena elämän eri osa-alueilla - perustarpeista huolehtiminen ja yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen - iän ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen - fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus - ennaltaehkäisevä terveystyö - asiakkaan/potilaan rohkaiseminen omaehtoiseen kuntoutumisen ja kasvun edistämiseen - ympäristön viihtyisyys, virikkeellisyys, hygienia ja siisteys, ym. Ohjattavan yksilön ja ryhmän tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä Monikulttuurisuuden huomioon ottaminen ohjaustyössä ja toiminnan suunnittelu monikulttuurisessa työympäristössä Kestävän kehityksen hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla toimivan yrityksen liiketoiminnassa Ympäristö- ja kestävän kehityksen argumenttien käyttö markkinoinnissa KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta): Opiskelija tuntee ja osaa selvittää omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, aineiden, välineiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtia. Hän tietää, millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa näkökohtiin hankintojen kautta ja tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja. Opiskelija osaa vertailla erilaisia alalla käytettäviä työmateriaaleja, välineitä ja aineita kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita ympäristö-, turvallisuus- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoja erilaisissa työtilanteissa. Hän osaa vertailla erilaisia työtapoja kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita kestäviä työtapoja (mm. materiaalien säästävä käyttö, koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä turvalliset ja terveelliset työtavat). Työvälineiden ja materiaalien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (ympäristö, terveys, turvallisuus, eettisyys) n välineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiin ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta Alalla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut - kopiopaperi, painotuotteet, wc-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, shampoo, käsipyyherullat, mikrokuituliinat, pesu-, puhdistus- ja hoitoaineet, toimistokoneet ja -tarvikkeet, vuodevaatteet ja pyyhkeet, pesulapalvelut, puutarhatyökoneet, voiteluöljyt, rakennuslevyt, reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi Alan koneiden, laitteiden ja välineiden turvallisuusmerkinnät Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus, energialuokat ja -merkinnät - Energiamerkki (EU): kodinkoneet, lamput, ilmastointilaitteet, ajoneuvot - Energy Star: toimistolaitteiden energiankulutus - TCO-merkki: näyttöjen ja tietokoneiden ergonomia, energiansäästö, elektromagneettinen säteily ja ympäristöystävällisyys Mahdollisuudet edistää vastuullisia hankintoja omassa työssä ja valita ympäristömerkittyjä tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavia tuotteita eri työtilanteissa Erilaisista materiaaleista valmistettujen alan tarvikkeiden ympäristökuormituksen vertailu ja kuormitukseltaan haitattomamman vaihtoehdon valinta eri työtilanteissa

Hoitotyön kesto- ja kertakäyttöisten tuotteiden tunteminen ja niiden käyttö oikeissa tilanteissa Kertakäyttöisten tuotteiden käytön minimointi ja kertakäyttöisten steriilien tuotteiden uudelleen käyttö kohteissa, joissa ei vaadita steriiliyttä Tuotteiden pakkaaminen, pakkausmateriaalien valinta ja materiaalien kierrätys Tuotteiden yhteiskäyttö, vuokraus, lainaus ja palvelun osto tuotteen hankinnan vaihtoehtona lla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristöja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta eri työtilanteissa - pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, lääkeaineet, laboratoriokemikaalit, kaasut, jäähdytysaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, liuottimet, ym. Ympäristöystävällisten siivousvälineiden ja -materiaalien valinta - kemikaalien ja veden käyttöä vähentävät puhdistusvälineet, kestävät, monikäyttöiset ja laadukkaat materiaalit ja tuotteet, ym. Käyttötarkoitukseen sopivan puhdistusvälineen/aineen valinta ja oikea annostus Työmenetelmien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. veden, energian ja materiaalin säästö, kemikaalien käyttö, turvallisuus ja terveellisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Tarveharkinta ajoneuvon käytössä ja liikkumistavan/välineen valinta Erilaisten omaan työhön liittyvien työmenetelmien merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta - konttoripaperin kulutuksen ja turhan kopioinnin välttäminen - turhan pakkaamisen välttäminen - tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi - valojen sammuttaminen, kun niitä ei tarvita - tarpeettoman vedenkulutuksen vähentäminen (esim. pesu, siivous) - kylmälaitteiden, sopivan valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen säädöt Koneiden ja laitteiden huollon merkitys niiden käyttöiälle, energiankulutukselle, turvallisuudelle ja päästöille Kemikaalien käyttöä vähentävät työmenetelmät Puhdistuskemikaalien turvallinen säilytys ja suojautuminen aineita käytettäessä Erityistilojen puhtaanapitoon liittyvät vaatimukset ja työmenetelmät Elintarvikkeiden käsittely ja säilytys, omavalvontakäytännöt Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta ja suojavarusteiden käyttö työtehtävissä - ergonomisten työtapojen ja -asentojen käyttö - oman työn kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - turvallinen koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö (käyttöohjeiden noudattaminen, suojavarusteet) - turvallisten työtapojen ja suojavarusteiden käyttö vaarallisten aineiden käsittelyssä - työskentelytavat tartuntavaarallisten potilaiden kanssa - aseptisen työskentelyn menetelmät - työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa - turvalliset toimintatavat väkivaltaisen tai päihtyneen potilaan käsittelyssä Toimintatavat kulttuuritaustaltaan ja katsomukseltaan erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja kulttuuritaustan huomioon ottamisessa ohjaustyössä Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kohtaaminen ja huolenpitotyö Työssäoppimispaikan työmenetelmien arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta

KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman alan yritysten/organisaatioiden toimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa hankkia ja hyödyntää tietoa omassa työssään. Vastuullinen toiminta alan organisaatioissa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Yritysten toimenpiteet kestävän kehityksen ratkaisujen löytämisessä - esim. yritysten ympäristönsuojelutoimet, päästökauppa, ekotehokkaiden tuotteiden suunnittelu, tuotteista palvelukonsepteihin siirtyminen, vastuullinen tuotanto ja alihankkijoihin vaikuttaminen Julkishallinnon vastuullisuus (ks. esim. kansallinen keke-stratgia, Kohti kestäviä valintoja), esimerkkejä: Ekologinen vastuu: luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun ohjaus (lainsäädäntö, taloudellinen ja hallinnollinen ohjaus), kansalaisten ja organisaatioiden kestävien valintojen tukeminen, kestävää kehitystä edistävä innovaatiopolitiikka Sosiaalinen vastuu: julkisten palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri puolella Suomea, ekologisen yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen edistäminen, kansalaisten hyvän elinympäristön varmistaminen, maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, toimivan ja ekotehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen, ihmisen elinkaaren kattavan sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja taloudellisesti kestävän sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmien turvaaminen, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottaminen työelämän kehittämisessä, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka, Suomen kulttuurisen monimuotoisuuden turvaaminen ja kulttuurisen näkökulman huomioon ottaminen päätöksenteossa, maahanmuuttajien integraation parantaminen, Suomen toiminta oikeudenmukaisen globalisaatiokehityksen edistäjänä, kehitysapu Taloudellinen vastuu: Kansantalouden kilpailukyvyn turvaaminen, julkisen talouden vakaus, tietoyhteiskunnan kehittäminen, Suomen vahvuuksien tukeminen ja hyödyntäminen kansainvälisessä kilpailussa (esim. koulutus, teknologia, ympäristönsuojelu, hyvä hallinto, hyvinvointipalvelut), työllisyyden edistäminen, innovaatiotoiminnan edellytysten tukeminen, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä suosivan toimintaympäristön varmistaminen, Suomen toiminta kansainvälisten taloussopimusten valmistelussa Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä n toiminnan vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet - Terveydenhuollon eettiset periaatteet (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE) Alan organisaatioiden sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa - jätehuoltopalveluiden tuottajat ja neuvontaorganisaatiot - energiayhtiö - tarvikkeiden, laitteiden, materiaalien ja palveluiden toimittajat

- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Motiva - järjestöt - tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, ym. Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät n kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat - Terveydenhuollon eettiset periaatteet (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE) - Lähihoitajan eettiset ohjeet (SUPER) - Terveydenhuollon ympäristökysymykset (Suomen lääkäriliitto) n kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö ja -määräykset - ympäristönsuojelu - kuluttajansuojelu - terveydensuojelu - haja-asutusalueiden jätevesihuolto - työturvallisuus - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - jätelainsäädäntö - elintarvikelainsäädäntö - kemikaalilainsäädäntö - potilasturvallisuus ja salassapito Energiatehokkuussopimukset (Motiva) n kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia - hyvinvointiteknologia - geeniteknologia - logistiikka - materiaali- ja energiatehokkuus - jätehuolto - energiantuotantoratkaisut (biopolttoaineet, maalämpö, aurinkoenergia) - energiaa säästävä teknologia - tietotekniset ratkaisut - ekotehokas puurakentaminen - kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Työsuojelu ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla, oman työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Tuotteiden ympäristövaikutusten ja alkuperän tuntemus, ympäristö-, energia-, päästöluokka- ja vastuullisen tuotannon merkinnät Ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus- ja laatujärjestelmien käyttö sosiaali- ja terveysalalla (mm. Green Office, ISO 14 001, ISO 9001, OHSAS 18001, Joutsenmerkki) KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa muutosta historiallisena jatkumona. Hän osaa hankkia tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja arvioida niiden vaikutuksia alan kestävän kehityksen asioihin (esim. ympäristöongelmat ja -muutokset, yhteiskunnalliset muutokset, ympäristöä säästävä teknologia ja työmenetelmät). Hän omaa valmiuksia tulevaisuusajatteluun sekä oman työnsä ja ammattialansa kehittämiseen. Ammattialan kulttuuriperinne, historia ja muutokset n historia ja kehitys Kestävään kehityksen ja hyvinvoinnin lisäämiseen historiassa vaikuttaneet innovaatiot Perinteiset alan työmenetelmät ja välineet ja niiden kehitys

Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Kestävää kehitystä edistävän teknologian ja työmenetelmien kehittymisen vaikutus ammattialaan Ilmastonmuutoksen vaikutus sosiaali- ja terveysalaan - luonnonkatastrofit (tulvat, myrskyt, ym.) - lämpöaallot - vaikutukset ravinnontuotantoon (kasvukausi ja kasvu, sadanta, lämpötila, kasvitaudit, viljelyala, viljely- ja metsänhoitotoimenpiteet, tuotannon kannattavuus, ym.) - sairauksien leviäminen uusille alueille ilmaston muuttuessa - energiatehokkuuden vaatimusten vaikutus julkishallintoon ja yritystoimintaan Muiden ympäristöongelmien vaikutukset sosiaali- ja terveysalaan - esim. ilmansaasteet, veden saastuminen, ympäristömyrkkyjen kertyminen, otsonikato, pohjaveden häviäminen, ym. Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset sosiaali- ja terveysalalla - kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön kehittyminen - terveydenhuollon ja sairaanhoidon uudelleenjärjestely Ympäristön, yhteiskunnallisten tekijöiden ja elinolojen vaikutukset ihmisen hyvinvointiin Globalisaation vaikutus (esim. sairauksien leviäminen) Kansanterveydelliset ongelmat ja elintapasairaudet Hyvinvointiteknologian kehitys tulevaisuudessa Geeniteknologian kehittyminen Diagnostiikan kehittyminen Uudet hoitomuodot ja -menetelmät Siirtyminen laitoshoidosta yhä enemmän avopalveluihin Painotus ennaltaehkäisevään terveystyöhön Rakennusten energiatehokkuuden kehityksen vaikutukset Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen työssä ja uusien palveluiden kehittämisessä, etätyöskentely ja -kokoustekniikka KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen tärkeyden ihmiskunnan tulevaisuudelle. Hän tuntee oman ammattialansa ja työelämän organisaatioiden roolia ratkaisujen löytämisessä. Opiskelija tuntee kansalaisten ja kuluttajien roolin ratkaisujen löytämisessä ja osaa arvioida omia elämäntapavalintojaan sekä tunnistaa vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän kehityksen edistämiseen työssä ja muussa elämässä. Hän omaa valmiuksia henkilökohtaisten kestävän kehityksen arvojen, merkitysten ja ammattietiikan rakentamiseen. Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset - ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, monimuotoisuuden kaventuminen, rehevöityminen, luonnonvarojen riittävyys, eroosio, aavikoituminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotantoolosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. Tieto kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Talouskasvun sekä ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välisen ristiriidan käsittely ja ratkaisujen pohtiminen Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta

Vaikuttamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Yksilön vaikutusmahdollisuudet - kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta, järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu, keskeisten vaikutusmittareiden tunteminen (ekologinen selkäreppu, CO 2-päästöt, ym.) n toimijan vaikutusmahdollisuudet - materiaalien, energian ja veden kulutuksen vähentäminen työtehtävissä - kierrätys ja jätehuolto - asiakkaiden/potilaiden ohjaus kestäviin toimintatapoihin - asiakkaiden/potilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen - työturvallisuuden ja -terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistäminen omassa työyhteisössä, ym. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Työyhteisön sosiaalisen kestävyyden merkitys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja sen vaikutukset työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun Oman ja muiden toiminnan arvioiminen esim. oppilaitoksessa, ammatillisten taitojen harjoittelussa ja työssäoppimisessa sekä puuttuminen epäkohtiin n eettiset periaatteet ja kestävän kehityksen kysymysten eettinen tarkastelu - Terveydenhuollon eettiset periaatteet (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE) Globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen pohtiminen Luonnon kunnioittaminen Markkinoinnin etiikka Ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä Hyvän elämän ja onnellisuuden perusteiden pohtiminen Opiskelijoiden näkemysten ja arvojen selkeyttäminen keskustelun ja reflektoinnin kautta, toisten arvojen ja näkemysten ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija muodostaa omakohtaisia merkityksiä kestävän kehityksen asioille erilaisissa ympäristöissä (luonto, yhteiskunta, kulttuuriympäristöt) tapahtuvien toiminnallisten ja elämyksellisten kokemusten kautta. Hän omaksuu turvallisia, terveellisiä ja ympäristövastuullisia toimintatapoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja toimimalla oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille - esim. retket, luontopolut, toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät, opetus luonnonympäristöissä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin

Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset kulttuuriympäristöistä Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta - esim. mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä - esim. oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arviointi ja arvottaminen Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ensiaputaitojen harjoittelu Elintarvikehygienian vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea - esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys, energian ja veden säästäminen, ym. Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa - esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym. KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija omaa valmiuksia ja motivoituu osallistumaan ja vaikuttamaan kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämiseen omassa oppilaitoksessa, työelämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen omassa oppilaitoksessa Opiskelijoiden osallistuminen työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai hankkeisiin Osallistuminen oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun Osallistuminen tai työympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen asioiden ohjeistuksen suunnitteluun, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen Osallistuminen muiden opiskelijoiden tai opettajien perehdyttämiseen kestävän kehityksen asioissa Osallistuminen opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Opiskelijoiden mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä ryhmissä (esim. kestävän kehityksen työryhmä, suunnitteluryhmät, projektiryhmät) Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa Opiskelijoiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin