OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS-TILINPÄÄTÖS 2009

OP-Pohjola-ryhmä I Toimintakertomus ja tilinpäätös 2009

SISÄLTÖ OP-POHJOLA-RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Vuosi 2009 tiivistetysti 2 OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 3 Toimintaympäristö 4 OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase 5 Vakavaraisuus 9 Vakavaraisuuden hallinta ja riskiasema 12 OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset 18 Omistajajäsenet ja asiakkaat 18 Henkilöstö ja palkitseminen 19 OPK:n hallinto 19 Investoinnit ja palvelukehittäminen 20 Vuoden 2010 näkymät 20 Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin 20 Osuuspankkien yhteenliittymän ja OP-Pohjola-ryhmän juridinen rakenne 30 Keskeiset tuloslaskelma- ja tase-erät sekä taloudelliset tunnusluvut 2005 2009 35 OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS-TILINPÄÄTÖS 2009 OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelma 39 OP-Pohjola-ryhmän tase 40 OP-Pohjola-ryhmän rahavirtalaskelma 41 Laskelma OP-Pohjola-ryhmän omien pääomien muutoksista 43 OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen liitetiedot 44 Liitetietojen sisällysluettelo 44 OP-Pohjola-ryhmän IFRS-tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 47 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan periaatteet 68 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 88 Varoja koskevat liitetiedot 98 Velkoja ja omaa pääomaa koskevat liitetiedot 116 Muut tasetta koskevat liitetiedot 128 Vastuusitoumuksia ja johdannaisia koskevat liitetiedot 133 Muut liitetiedot 142 Riskienhallinnan liitetiedot 154 Tilinpäätöslausuma 186 Tilintarkastuskertomus 187 OSAVUOSIKATSAUKSET 2010 OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola Pankki Oyj julkaisevat kumpikin vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta: tammi maaliskuulta 5.5.2010, tammi kesäkuulta 4.8.2010 ja tammi syyskuulta 3.11.2010. Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa op.fi- ja pohjola.fi-verkkopalveluissa. Paperikopioita voi tilata puhelimitse numerosta 010 252 7167 tai sähköpostitse osoitteesta viestinta@op.fi. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. 1

OP-POHJOLA-RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2009 VUOSI 2009 TIIVISTETYSTI Tulos ennen veroja parani 25 % 464 miljoonaan euroon. Tulos käyvin arvoin (1 140 miljoonaa euroa) oli kaikkien aikojen paras. Tuotot yhteensä kasvoivat voimakkaasti eli 13 %. Kulujen kasvu taittui alle 1 %:iin. Järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta säilyi edellisen vuoden matalalla 0,4 %:n tasolla. Luottotappiot lisääntyivät odotetusti ja olivat 179 miljoonaa euroa. Ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi yritysluotoissa (1,9 %-yksikköä) ja sijoitusrahastoissa (0,9 %-yksikköä). Vuoden 2009 aikana osuuspankit nousivat henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten suurimmaksi myyntikanavaksi. Riskinkantokyky on erittäin vahva. Vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli 12,6 %. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän pääomapuskuri kasvoi 2,1 miljardiin euroon. Ryhmän vuoden 2010 tuloksen arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin vuonna 2009. Suurimmat epävarmuudet liittyvät luottotappioiden, korkotason ja sijoitusympäristön kehitykseen. 2

OP-POHJOLA-RYHMÄN AVAINLUKUJA 1 12/2009 1 12/2008 Muutos* Tulos ennen veroja, milj. e 464 372 24,6 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 471 532-11,6 Vahinkovakuutus 102 55 86,7 Henkivakuutus -159-162 -1,9 Asiakkaille myönnetyt bonukset, milj. e 142 132 7,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) 53 54-1 Henkilöstö keskimäärin 12 632 12 615 0,1 31.12.2009 31.12.2008 Muutos* Tase, mrd. e 80,4 75,7 6,2 Vakavaraisuus, %** 12,6 12,6 0,0 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,6 12,6 0,0 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,58 1,40 0,17 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0,0 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,7 32,0 0,7 Talletuskannasta 33,2 33,8-0,6 Sijoitusrahastojen pääomista 23,4 22,5 0,9 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 20,0 19,4 0,6 1 12/2009 1 12/2008 Muutos* Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 25,0 29,3-4,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. 3

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailmantalous ajautui vuonna 2009 syvimpään talouskriisiin vuosikymmeniin. Finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 lopulla syöksi maailman eri talousalueet ennen näkemättömän yhtäaikaiseen pudotukseen. Kriisi levisi ympäri maailman rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen ja kansainvälisen kaupan välityksellä. Viranomaistoimet edesauttoivat luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalous osoitti vakautumisen merkkejä jo vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, ja vuoden jälkipuoliskolla tuotanto kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun teollisuusmaissa. Maailmantalouden kriisin syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 aikana. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2010 keskeiset haasteet liittyvät elvytystoimien hallittuun purkamiseen. Maailmantalouden näkymiä varjostaa epävarmuus yksityisen sektorin kyvystä ottaa vetovastuu tilanteessa, jossa julkisten toimien talouskasvua tukevat vaikutukset väistämättä vaimenevat. Vuosi 2009 oli Suomessa kokonaistuotannon kasvun suhteen yksi kaikkien aikojen huonoimmista. Suomen vienti jäi vuonna 2009 noin neljänneksen edellisvuotista pienemmäksi. Suomen talouden pudotus tasaantui muiden teollisuusmaiden tavoin vuoden 2009 toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2010 odotetaan olevan Suomessa elpymisen aikaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Vientimarkkinoiden piristyminen alkaa vähitellen nostaa vientiä, ja työttömyysuhan väheneminen työmarkkinoiden vakautuessa luo edellytyksiä kulutuskysynnän voimistumiselle. Yritysten investointien nousukäänne siirtynee seuraavan vuoden puolelle. Rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän kehitys ja asuntomarkkinoiden piristyminen ennakoivat asuntorakentaminen elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Euribor-korot laskivat vuoden 2009 kuluessa ennätysmatalalle tasolle Euroopan keskuspankin ohjauskoron mukana. Euribor-korkojen laskuun vaikutti myös rahamarkkinoiden luottamuksen palautuminen, joka supisti riskilisät finanssikriisiä edeltäneille tasoille. EKP:n ohjauskoron nostojen odotetaan ajoittuvan vuoden 2010 lopulle. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan kääntyvän hitaaseen nousuun jo vuoden 2010 alkupuolella. Vuonna 2009 toimialan luottokanta kasvoi hieman, kun asuntoluottojen kysyntä säilyi heikentyneestä talousympäristöstä huolimatta vireänä. Talouden elpymisen ja korkotason maltillisen nousun odotetaan ylläpitävän luottokannan hienoista kasvua myös vuonna 2010. Talouskriisi heijastui vuonna 2009 voimakkaasti yritysrahoitukseen, eikä tilanteen merkittävää paranemista ole vielä nähtävissä. Osakeindeksit nousivat vuonna 2009 ympäri maailman voimakkaasti maaliskuun alun pohjatasoiltaan. Rahastopääomat kasvoivat edellisvuoden romahduksen jälkeen voimakkaasti nettomerkintöjen kasvun sekä rahastojen arvonnousun myötä. Pääomamarkkinoiden elpyminen kasvatti myös vakuutussäästöjä. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kääntyi vuonna 2009 kolmen heikon vuoden jälkeen kasvuun erityisesti kapitalisaatiosopimuksista saadun maksutulon nousun ansiosta. Talletuskannan kasvu lähes pysähtyi vuonna 2009 edellisvuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Erityisesti määräaikaistalletuksista siirtyi varoja muihin säästämiskohteisiin. Vahinkovakuuttamisen maksutulon kasvu hidastui vuonna 2009 muutaman %-yksikön edellisvuodesta. Maksutulon kasvu hidastui erityisesti yritysvakuuttamisessa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Taantuma alensi myös vahinkovakuutuksen korvausmenoa. 4

OP-POHJOLA-RYHMÄN TULOS JA TASE Tammi joulukuu Tulos ennen veroja ylitti muiden tuottojen vahvan kasvun ansiosta edellisen vuoden tason selvästi, ja oli 464 miljoonaa euroa (372)*. Koko vuonna kirjattiin tulosta heikentäviä arvonalentumisia ja käyvän arvon muutoksia yhteensä 417 miljoonaa euroa (278). Sijoitusmarkkinoiden elpymisen seurauksena tulos käyvin arvoin ennen veroja oli historiallisen hyvä 1 140 miljoonaa euroa (-365). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui korkokatteen laskun ja luottotappioiden kasvun seurauksena edellisvuodesta, mutta oli suhdannetilanteeseen nähden kuitenkin hyvällä tasolla. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä, mikä yhdessä sijoitustuottojen kasvun kanssa paransi segmentin kokonaistulosta edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 87,7 %:iin (91,5). Henkivakuutuksen tulos käyvin arvoin ennen veroja oli hyvä eli 194 miljoonaa euroa (-565). Tulosta ennen veroja pienensivät käyvän arvon rahastosta tehdyt tulosvaikutteiset sijoitusten arvonalentumiskirjaukset. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 13 % 2 051 miljoonaan euroon (1 823). Korkokate oli 1 070 miljoonaa euroa (1 189), eli 10 % alempi kuin vuotta aiemmin. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Ne olivat 981 miljoonaa euroa (634), eli 55 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Pankkitoiminnan sijoitusten ja kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 202 miljoonaa euroa erityisesti johdannaiskaupankäynnin tuottojen kasvettua. Vertailuvuoden kaupankäynnin nettotuottoihin sisältyi 74 miljoonaa euroa likviditeettireserviin kuuluvista arvopapereista tulosvaikutteisesti kirjattua käyvän arvon laskua. Palkkiotuotot, 496 miljoonaa euroa (433), olivat erityisesti antolainauspalkkioiden kasvun seurauksena edellisvuotta suuremmat. Rahastopalkkiot supistuivat vuotta aiemmasta. Kulut olivat 1 248 miljoonaa euroa (1 238) eli 0,8 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvu johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 4,0 % kasvuun vaikuttivat lähinnä palkkojen vuoden 2008 sopimuskorotukset. Muut hallintokulut sekä liiketoiminnan muut kulut supistuivat yhteensä 15 miljoonaa euroa huolimatta talletussuojarahaston kannatusmaksun 9 miljoonan euron noususta. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 7,7 % ja olivat 142 miljoonaa euroa (132). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 179 miljoonaan euroon (58). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 212 miljoonaa euroa eli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa luottotappioista kirjattiin yritysvastuista. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 32 miljoonaa euroa (23). Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen varsin matalalla tasolla eli 0,32 % luotto- ja takauskannasta (0,11 %). * Suluissa on vertailuluku vuodelta 2008. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi joulukuun 2008 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan (31.12.2008) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta. 5

Tulos ennen veroja, milj. Liiketoimintasegmenttien tulos ennen veroja, milj. 1 000 800 800 600 600 400 400 200 200 Pankki- ja sijoituspalvelut Vahinkovakuutus 0 0 05 06 07 08 09 Henkivakuutus -200 05 06 07 08 09 Tuloslaskelman pääerät, milj. Korkokate ja muut tuotot, milj. Korkokate, netto Palkkiotuotot, netto Muut tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut kulut 1 400 1 200 1 000 800 600 Kulut yhteensä 400 Palautukset omistajajäsenille Tulos ennen veroja 2009 2008 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Korkokate Muut tuotot 200 0 05 06 07 08 09 Kulut yhteensä, milj. Vakuutustoiminnan maksutulon kehitys, milj. 1 200 1 200 900 1 000 800 600 600 400 Muut kulut ICT-kulut Henkilöstökulut 300 0 05 06 07 08 09 Henkivakuutuksen maksutulo Vahinkovakuutuksen maksutulo 200 0 06 07 08 09 6

Saamisten arvonalentumiset, milj. Luotot ja talletukset, mrd. 200 60 150 50 40 100 30 20 50 0 05 06 07 08 09 10 Luotot (pl. valtion varoista välitetyt) Talletukset 0 05 06 07 08 09 Järjestämättömät saamiset, milj. Omat varat, mrd. 300 6 250 5 200 4 150 3 100 2 Nollakorkoiset saamiset Järjestämättömät saamiset 50 0 05 06 07 08 09 Omat varat Omien varojen vaatimus 1 0 05 06 07 08 09 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omat varat, mrd. Henkivakuutustoiminnan vakuutussäästöt ja sijoitusrahastojen pääoma, mrd. 6 15 5 12 4 9 3 Vähimmäismäärän ylitys Vähimmäismäärä 2 1 0 05 06 07 08 09 Sijoitusrahastojen pääoma Perustekorkoiset henkivakuutussäästöt Sijoitussidonnaiset henkivakuutussäästöt 6 3 0 05 06 07 08 09 7

Tulosanalyysi Milj. e 1 12/2009 1 12/2008 Muutos, milj. e Muutos, % Tulos ennen veroja 464 372 92 24,6 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto 677-737 1 413 Tulos käyvin arvoin ennen veroja 1 140-365 1 505 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7* Tuotot Korkokate 1 070 1 189-119 -10,0 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 396 345 51 14,8 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot -120-139 19-14,0 Palkkiotuotot, netto 496 433 63 14,5 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot 103-99 202 Liiketoiminnan muut tuotot 104 93 11 11,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 1 1 1 77,5 Muut tuotot yhteensä 981 634 347 54,7 Tuotot yhteensä 2 051 1 823 228 12,5 Kulut Henkilöstökulut 622 598 24 4,0 Muut hallintokulut 310 328-18 -5,4 Liiketoiminnan muut kulut 316 312 3 1,0 Kulut yhteensä 1 248 1 238 10 0,8 Arvonalentumiset saamisista 179 58 121 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset 142 132 10 7,7 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot 18 22-4 -19,1 Palautukset yhteensä 160 154 6 3,9 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli joulukuun lopussa 80,4 miljardia euroa (75,7). Vuoden lopussa saamiset asiakkailta olivat 53,0 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,6 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat 9,8 % 19,9 miljardiin euroon (18,2). Pohjola Pankki Oyj teki vuoden aikana kansainvälisille markkinoille kolmen ja viiden vuoden pituiset 750 miljoonan euron emissiot touko- ja elokuussa. Lisäksi OP-Asuntoluottopankki Oyj laski marraskuussa liikkeelle viiden vuoden mittaisen 1,25 miljardin euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Oma pääoma kasvoi 18,6 % 6,2 miljardiin euroon (5,2). Tilikauden tuloksen ja sijoitusomaisuuden arvonnousun lisäksi omaa pääomaa kasvatti 171 miljoonalla eurolla OPK:n tytäryhtiön Pohjola Pankki Oyj:n järjestämä 308 miljoonan euron merkintäoikeusanti. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -54 miljoonaa euroa (-556). Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä henki- ja vahinkovakuutustoiminnan sijoituksista. Negatiivinen käyvän arvon rahasto purkautuu omaisuuden arvonnousujen ja tulosvaikutteisten arvonalentumiskirjausten kautta. Käyvän arvon rahastosta kirjataan tulosvaikutteisesti ne arvonmuutokset, jotka johdon harkinnan mukaan täyttävät edellytykset arvonalennuksille. Vuonna 2009 näitä tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia on kirjattu yhteensä 276 miljoonaa euroa (51). 8

Osuuspankkien omistajajäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat joulukuun lopussa 750 miljoonaa euroa (695). Osuuspankkien osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja kirjattiin vuonna 2009 yhteensä 18 miljoonaa euroa (22). Pohjola Pankki Oyj:n hallitus esittää, että yhtiö maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,34 euroa A-sarjan osakkeelle ja 0,31 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostuisi yhteensä 107 miljoonaa euroa (45). Tuloslaskelman pääerät vuosineljänneksittäin 2009 2009 2008 Muutos Milj. e I II III IV % Korkokate 287 282 256 245 1 070 1 189-10,0 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 69 120 113 94 396 345 14,8 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot -21-8 -60-31 -120-139 -14,0 Palkkiotuotot, netto 130 121 120 125 496 433 14,5 Muut tuotot 46 53 54 56 208-5 Tuotot yhteensä 510 569 483 490 2 051 1 823 12,5 Henkilöstökulut 163 163 142 154 622 598 4,0 Muut hallintokulut 80 76 67 87 310 328-5,4 Liiketoiminnan muut kulut 76 81 71 88 316 312 1,0 Kulut yhteensä 319 321 280 328 1 248 1 238 0,8 Saamisten arvonalentumiset 29 46 52 52 179 58 Palautukset omistajajäsenille 38 44 39 39 160 154 3,9 Tulos ennen veroja 124 157 112 70 464 372 24,6 VAKAVARAISUUS OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään termiä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 30.9.2008 lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käyttö lisää pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjolaryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien osalta tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna 2010. 9

Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuussäännöksiä ollaan tiukentamassa. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen laatua sekä vähentämään pääomavaateen syklisyyttä. Vuoden 2012 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä täysin arvioimaan. OP-Pohjola-ryhmän vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin vahvan suojan huomattavienkin säädösmuutosten varalle. Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat joulukuun lopussa 12,6 %, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 %. Omat varat ja vakavaraisuus Milj. e 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, milj. e Muutos, % Omat varat Ensisijaiset omat varat 5 227 4 884 343 7,0 Toissijaiset omat varat - - Omat varat yhteensä 5 227 4 884 343 7,0 Riskipainotetut erät yhteensä 41 480 38 746 2 734 7,1 Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski 3 005 2 832 174 6,1 Markkinariski 36 47-11 -23,1 Operatiivinen riski 277 221 56 25,3 Yhteensä 3 318 3 100 219 7,1 Vakavaraisuussuhde, % 12,6 12,6 0,0* Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,6 12,6 0,0* * %-yksikköä Ensisijaiset omat varat olivat joulukuun lopussa 5 227 miljoonaa euroa (4 884). Vuoden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Vuoden aikana OP- Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat kasvoivat 7,0 %. Omia varoja pienensivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt vakuutusyhtiösijoitukset, toisaalta Pohjola Pankki Oyj:n osakeanti toisella vuosineljänneksellä lisäsi ryhmän omia varoja 171 miljoonalla eurolla. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli joulukuun lopussa 3,2 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta. Toissijaiset omat varat olivat vuoden 2009 lopussa erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Pohjola sai toisen vuosineljänneksen aikana Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja 150 miljoonan euron määrällä. Luvan perusteella lainoja lunastettiin takaisiin 7 miljoonalla eurolla. Jäljelle jääneet lainat luettiin vuoden lopussa toissijaisiin omiin varoihin. Vuoden lopussa omiin varoihin sisältyi 14 miljoonan euron positiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat joulukuun lopussa 2 341 miljoonaa euroa (2 159). Odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten alijäämänä omista varoista on vähennetty 162 miljoonaa euroa. Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. 10

Omien varojen vaade oli joulukuun lopussa 3 318 miljoonaa euroa (3 100). Vuoden aikana omien varojen vaade kasvoi 7,1 %. Merkittävin kasvuun vaikuttanut tekijä oli luotto- ja takauskannan pääomavaateen kasvu. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä muodostuu luottolaitosten konsolidoidusta omien varojen vaateesta ja vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista toimintapääomien vähimmäisvaatimuksista. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät joulukuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän 2 121 miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Joulukuun 2009 lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 527 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus: Milj. e 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, milj. e Muutos, % OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat 6 187 5 215 972 18,6 Toimialakohtaiset erät 1 843 1 873-30 -1,6 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet -1 084-1 106 22-2,0 Tasoitusmäärä -527-481 -46 9,6 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin -627-619 -8 1,3 Ryhmittymän omat varat yhteensä 5 792 4 882 910 18,6 Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade 3 300 3 115 185 5,9 Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade 371 361 10 2,8 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä 3 671 3 476 195 5,6 Ryhmittymän vakavaraisuus 2 121 1 406 715 50,9 Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,58 1,40 0,17* * Suhdeluvun muutos 11

VAKAVARAISUUDEN HALLINTA JA RISKIASEMA Vakavaraisuuden hallinnan keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä organisointi pääpiirteissään Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on turvata finanssiryhmän riskinkantokyky ja varmistaa siten toiminnan jatkuvuus. OP-Pohjola-ryhmässä vakavaraisuuden hallinta käsittää luotettavan hallinnon sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Vakavaraisuuden hallinnassa hyödynnetään taloudellista pääomaa, pääoman riittävyyttä varmistavaa stressitestausta sekä strategian yhteydessä laadittavia pääomasuunnitelmia ja omien varojen ennakoivaa varautumissuunnitelmaa. Vakavaraisuuden hallinta on integroitu osaksi liiketoiminnan ohjausta ja johtamista, ja toteutetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. OP-Pohjola-ryhmän strategia sisältää merkittävimmät riskienhallinnalliset linjaukset sekä ryhmän riskinkantokyvyn ja riskinottohalun tavoitteet. Finanssiryhmän suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin menestysmittarina strategiassa on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan laskettu vakavaraisuus. Tavoitteena on, että lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ovat 1,5-kertaiset suhteessa laissa määriteltyyn vähimmäismäärään. OPK vastaa ryhmätasoa koskevasta vakavaraisuuden hallinnasta sekä ryhmän riskienhallintajärjestelmän riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta. OPK antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo yhteisöjen toimintaa. Finanssiryhmään kuuluvat yhteisöt vastaavat omasta vakavaraisuuden hallinnastaan toimintansa laajuuden ja luonteen mukaisesti. OP-Pohjola-ryhmän riskirajajärjestelmällä on merkittävä asema ryhmän riskienhallinnassa. OPK:n hallintoneuvosto määrittää ryhmän riskinkantokyvylle sekä eri riskilajeille riskirajat, jotka rajoittavat ryhmän riskinottoa. Näiden riskirajojen pohjalta OPK:n johtokunta on asettanut osuuspankeille ja Helsingin OP Pankki Oyj:lle sekä OPK:n yhteisöille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Valvontarajojen perusteella edellä mainitut yhteisöt määrittävät toiminnalleen valvontarajoja tiukemmat riskirajat. OPK:n jäsenosuuspankkeihin kohdistuva ohjaus ja valvonta perustuvat merkittäviltä osin valvontarajajärjestelmään. OP-Pohjola-ryhmän riskiasema Riskinkantokyky OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky säilyi vahvana ja riskiasema vakaana, vaikka suhdannetilanne oli vuonna 2009 heikko. Käyvin arvoin vahvan tuloksen sekä Pohjolan osakeannin ansiosta ryhmän riskinkantokyky vahvistui edellisestä vuodesta. OP-Pohjola-ryhmän luottoriskiasema on vakaa. Taantuma heikensi luottosalkun laatua ja kasvatti luottoriskejä, mutta järjestämättömien ja muiden ongelmasaamisten osuus luotto- ja takauskannasta on edelleen varsin alhainen. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne säilyi hyvänä. Alhainen korkotaso realisoi ryhmän korkotulosriskiä ja heikensi korkokatetta. Sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys kasvatti sijoitustoiminnan tuottoja. OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyvylle asetettiin uudessa ryhmästrategiassa kaksi riskirajamittaria. Ensimmäinen mittareista on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Ryhmän riskiraja tälle vakavaraisuussuhteelle on 1,2. Lain edellyttämä vähimmäistaso on 1. Vuoden lopussa omien varojen suhde vähimmäismäärään oli 1,58. Edellisen vuoden lopussa se oli 1,40. Vuoden lopussa ryhmän omat varat olivat 1 386 miljoonaa euroa (710) suuremmat kuin ryhmän sisäinen riskiraja olisi edellyttänyt ja 2 121 miljoonaa euroa (1 406) suuremmat kuin lakisääteinen raja. 12

Toinen strategiassa asetettu riskinkantokyvyn riskirajamittari on omien varojen ja taloudellisen pääoman suhde, jolle riskirajaksi asetettiin 1,1. Vuoden lopussa omien varojen suhde taloudelliseen pääomaan oli 1,60 (1,44). Ryhmän sisäisen riskirajan ylittävä omien varojen puskuri oli 1 823 miljoonaan euroa (1 096). Vahva riskinkantokyky toimii puskurina ennakoimattomia tappioita vastaan ja luo edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle. OP-Pohjola-ryhmässä arvioidaan pääomien riittävyyttä säännöllisesti. Pääomahallintaa ohjaa ryhmän riskirajajärjestelmä. Pääomasuunnittelun keskeisin riskimittari on riskinkantokykyä mittaava rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Riskien kattamiseksi tarvittavien pääomien määrää arvioidaan OP-Pohjola-ryhmän sisäisellä taloudellisen pääoman mallilla. OP-Pohjola-ryhmässä laaditaan osana normaalia liiketoiminnan suunnittelua ja ohjausta erilaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä. Stressitesteillä arvioidaan muun muassa ryhmän tuloksen ja vakavaraisuuden kehitystä muutama vuosi eteenpäin mahdollisen, mutta poikkeuksellisen syvän laman olosuhteissa. Stressitestien tulosten mukaan OP-Pohjola-ryhmän tappionsietokyky on riittävä ja vakavaraisuus täyttäisi lähivuosina vakavankin taantuman oloissa nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Luottoriskit OP-Pohjola-ryhmän luottoriskiasema on vakaa, vaikka taantuma onkin heikentänyt luottosalkun laatua ja kasvattanut luottoriskejä. Saamisten arvonalentumisten sekä järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten osuudet luotto- ja takauskannasta olivat heikosta suhdannetilanteesta huolimatta varsin alhaiset. OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta oli kertomusvuoden lopussa 55,6 miljardia euroa (53,9), eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Luotto- ja takauskannan 1,6 miljardin euron kasvusta suurin osa tuli kotitaloussektorilta. Vuoden 2009 aikana kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat 6 % 25,7 miljardiin euroon, ja niiden osuus oli vuoden lopussa 46 % (45) ryhmän yhteenlasketusta luotto- ja takauskannasta. Kokonaisuudessaan kotitalouksien osuus luotto- ja takauskannasta oli 64 % (63) sekä yritysten ja asuntoyhteisöjen osuus 34 % (34). OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta on hajautunutta. Vuoden 2009 lopussa suurin yksittäisestä vastapuolesta muodostuva asiakasriski oli 5,9 % (7,1) ryhmän omista varoista. Riskiraja yksittäiselle suurelle asiakasriskille on 15 %. Suurin toimiala oli asuntojen vuokraus ja hallinta, jonka osuus yritysvastuista oli 16,0 %. Ryhmän riskirajajärjestelmässä toimialariskin laskennassa huomioidaan pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan saamisten ja sitoumusten lisäksi henki- ja vahinkovakuutustoiminnan suorat sijoitukset. Vuoden lopussa suurin toimiala oli asuntojen vuokraus ja hallinta, jonka osuus kaikista yrityssektorin saamisista ja sitoumuksista sekä suorista sijoituksista oli 15,6 % (15,5). Riskiraja suurimmalle toimialalle on 18 %. Ryhmän yritysluottojen luokittelujärjestelmän piiriin kuuluvat lähes kaikki yhtiömuotoiset asiakkaat. Luokittelun tarkoituksena on ryhmitellä asiakkaat riskin mukaisesti. Asiakkaiden luottoluokittelumallit arvioidaan aina tarvittaessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Vuoden 2009 lopussa 97 % yritysvastuista oli luokiteltu. Vastuista 49 % (51) kuuluu 12 pääluokkaan jaetussa luottosalkussa viiteen parhaimpaan luottoluokkaan (ns. investointitaso). Heikoimpiin luottoluokkiin (luokat 9-12) kuuluvien vastuiden osuus oli 6 % (5). Myös henkilöasiakkaat ryhmitellään riskin mukaan luottoluokkiin. Henkilöasiakkaiden vastuista oli vuoden lopussa luokiteltu 92 %. Kuudesta pääluokasta kahteen heikoimpaan luokkaan kuului 4 % (4) vastuista. Näissä heikoimmissa luottoluokissa useilla asiakkailla on rästejä tai vakavia maksuvaikeuksia. 13

Vuoden 2009 lopussa OP-Pohjola-ryhmällä oli järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia yhteensä 223 miljoonaa euroa, eli 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli kertomusvuoden lopussa 0,4 %, eli saman verran kuin vuonna 2008. Riskiraja tälle tunnusluvulle on 2,0 %. Arvonalentumiset saamisista olivat suhdannetilanteeseen nähden melko alhaisella tasolla. Niitä kirjattiin vuonna 2009 bruttomääräisesti 212 miljoonaa euroa, mikä oli 0,38 % luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän riskirajat 12/2008 12/2009 Riskiraja Riskinkantokyky Vakavaraisuussuhde (RAVA) 1,40 1,58 1,20 Luottoriskit (%) Omat varat / taloudellinen pääoma 1,44 1,60 1,10 Suurin yksittäinen asiakasriski/omat varat 7,1 5,9 15,0 Suurten asiakasriskien yhteismäärä/omat varat 0,0 0,0 100,0 Toimialariski / saamiset ja sitoumukset 15,5 15,6 18,0 Järjestämättömät saamiset / luotto- ja takauskanta 0,38 0,40 2,00 Likviditeettiriskit (%) Rahoituspositio (kum) / pankkitoiminnan tase 12 kk -10,0-4,8-13 3 v -11,4-7,7-15 5 v -4,4-2,9-8 Likviditeettireservi / reservivaade 154 151 100 Markkinariskit (%) Pankkitoiminnan korkoriski / taloudellinen pääoma 1,3 0,3 20 Vakuutustoiminnan sijoitusriski / taloudellinen pääoma 21,1 26,8 35 Vaihtoehtoiset sijoitukset / taloudellinen pääoma 50,7 39,7 80 Vahinkovakuutustekninen riski / taloudellinen pääoma 8,1 7,3 15 Kiinteistöriski / taloudellinen pääoma 6,4 5,5 10 14

Luotto- ja takauskanta sektoreittain Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. e Milj. e 31.12.2009 31.12.2008 Muutos-% 31.12.2009 % luotto- ja takauskannasta Koti- ja ulkomaiset yritykset ja asuntoyhteisöt 19 010 18 744 1,4 92 0,5 Asuntojen vuokraus ja hallinta ml. asuntoyhteisöt 3 411 3 168 7,7 1 0,0 Kauppa 2 050 2 082-1,5 7 0,4 Muiden kiinteistöjen hallinta 1 947 1 610 20,9 5 0,2 Rakentaminen 1 544 1 717-10,1 10 0,6 Palvelut 1 472 1 501-1,9 12 0,8 Kuljetus ja varastointi 1 223 1 091 12,1 7 0,6 Kone ja laiteteollisuus (ml. huolto) 1 009 1 278-21,0 18 1,7 Omien kiinteistöjen kauppa 876 981-10,7 1 0,1 Metsäteollisuus 824 854-3,5 5 0,7 Metalliteollisuus 654 660-1,0 3 0,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 632 443 42,5 1 0,2 Maatalous, metsätalous, kalatalous 581 524 10,9 7 1,2 Energia 562 469 19,8 0 0,0 Elintarviketeollisuus 562 512 9,8 1 0,2 Kemian teollisuus 523 577-9,3 1 0,1 Muu teollisuus 515 551-6,6 4 0,7 Muut yritykset 625 726-13,9 9 1,5 Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 992 887 11,9 2 0,2 Kotitaloudet 35 719 33 870 5,5 175 0,5 Oikaisuerät -162 430-45 28,1 Yhteensä 55 559 53 930 3,0 223 0,4 Markkinariskit OP-Pohjola-ryhmän markkinariskiasema säilyi hyvänä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani, kun luottamus lisääntyi vähitellen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso heikensi rahoituskatetta, mutta sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat suotuisan markkinakehityksen myötä. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne on hyvä. Talletusten osuus varainhankinnasta oli noin kaksi kolmannesta. Osuus säilyi vuoden aikana lähes ennallaan, vaikka sijoittamistilien suosio hiipui korkotason laskun myötä. OP-Pohjola-ryhmän rahoitusasemaa vahvistivat vuoden aikana Pohjola Pankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:n liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireserviä, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireserviin luettavia rahoitusvaroja oli vuoden 2009 lopussa 13,9 miljardia euroa (13,1). Likviditeettireservi ja OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategiaan sisältyvän varautumissuunnitelman mukaiset keinot riittävät turvaamaan ryhmän maksuvalmiuden vähintään 24 kuukaudeksi. 15

OP-Pohjola-ryhmän likviditeettiriskin riskirajamittareina käytetään sekä rakenteellista rahoitusriskiä ohjaavaa kumulatiivisen rahoitusposition suhdetta pankkiliiketoiminnan taseeseen että likviditeettireservin suhdetta likviditeettireservivaateeseen. Rakenteellisen rahoitusriskin mittari kertoo kuinka suuri osuus ryhmän taseen nettokassavirroista saa enintään erääntyä alle vuoden, kolmen vuoden ja viiden vuoden aikana. Vuoden lopussa ryhmän taseen erääntyvät nettokassavirrat olivat kaikissa rajoitettavissa ajanjaksoissa selvästi riskirajojen sallimia enimmäismääriä pienemmät. Likviditeettireservin mittari kertoo reservin kyvyn kattaa kahden kuukauden aikana erääntyvä tukkuvarainhankinta ja lievän stressitilanteen mukainen talletuskannan pienentyminen. Ryhmän riskirajan mukaan likviditeettireservin tulee olla vähintään likviditeettireservivaateen suuruinen. Myös tämä mittari oli vuoden lopussa riskirajojen puitteissa, sillä reservi ylitti riskirajan mukaisen vähimmäisvaateen 51 prosentilla. Matala korkotaso ja hidastuva luottokasvu heikensivät OP-Pohjola-ryhmän korkokatetta. Korkokatteen laskuun vaikuttivat luottojen ja talletusten välisen korkoeron kapeneminen sekä tukkuvarainhankinnan kustannusten nousu. Markkinariskiä muodostuu vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa hinta-, korko- ja valuuttakurssiriskistä. Markkinariskien arvioinnissa keskeisimpiä ovat sijoituksiin liittyvät markkinariskit ja vastuuvelkaan sisältyvät markkinariskit, joista tärkein on korkoriski. Vahinkovakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli vuoden lopussa 2,9 miljardia euroa (2,4) ja henkivakuutustoiminnan 4,1 miljardia euroa (3,9). Vakuutustoiminnan sijoitusvarallisuuden jakaumasta ja tuotosta sekä vastuuvelasta on kerrottu tarkemmin tämän toimintakertomuksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. Riskirajajärjestelmässä pankkitoiminnan korkoriskiä, vakuutustoiminnan sijoitusriskiä ja kiinteistöriskiä mitataan riskilajin taloudellisen pääoman suhteella kaikkien riskilajien taloudelliseen pääomaan (ennen hajautushyötyjä). Vuoden lopussa kaikkien edellä mainittujen riskilajien osuus OP-Pohjola-ryhmän taloudellisen pääoman vaateesta oli selvästi kyseiselle riskilajille asetettua riskirajaa alhaisempi. Edellä mainittujen markkinariskin riskirajamittareiden lisäksi OP-Pohjola-ryhmän riskirajajärjestelmässä rajoitetaan myös vaihtoehtoisten sijoitusten määrää. Tämä riskirajamittari kertoo vaihtoehtoisten ja strukturoitujen sijoitusten markkina-arvon suhteen ryhmän taloudelliseen pääomaan. Vuoden lopussa kyseisten sijoitusten markkina-arvo oli noin puolet mittarille asetetusta enimmäismäärästä. OP-Pohjola-ryhmän eläkeyhteisöjen (OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö) sijoitustoimintaan liittyy markkinariskejä. Eläkeyhteisöjä ei yhdistellä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä aiheutuneet taloudelliset tappiot olivat vähäiset. Vakuutustekniset riskit Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma kasvoi 827 miljoonaan euroon (608) ja vastuunkantokyky vahvistui 88 prosenttiin (66). Vahinkojen lukumäärä ja suuruus vaihtelevat vuosittain. Vakuutusliikkeen vuosittaisesta tuloksen vaihtelusta suurvahinkojen korvausmeno selittää merkittävän osuuden. Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutus on hoidettu keskitetysti. Riskikohtaisten jälleenvakuutusten omalla vastuulla oleva osuus on enintään 5 miljoonaa euroa ja katastrofijälleenvakuutuksen 5 miljoonaa euroa. Kumulaatiosuojaa antavan katastrofijälleenvakuutuksen kapasiteetti on 80 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vastuuvelasta suuri osa on eläkevastuita, joiden määrään vaikuttaa arvioitu kuolevuus, inflaatio sekä käytetty diskonttauskorko. Keskimääräisen eliniän pidentyminen yhdellä vuodella lisää vastuuvelan määrää noin 30 miljoonalla eurolla (29). Diskonttokoron lasku 0,1 prosenttiyksiköllä lisää vastuuvelan määrää noin 16 miljoonalla eurolla (15). 16

Riskirajajärjestelmässä vahinkovakuutusteknistä riskiä mitataan riskilajin taloudellisen pääoman suhteella kaikkien riskilajien taloudelliseen pääomaan (ennen hajautushyötyjä). Vuoden lopussa vahinkovakuutusteknisten riskien taloudellisen pääoman osuus kaikkien riskilajien taloudellisesta pääomasta oli noin puolet sille asetetusta enimmäismäärästä. Henkivakuutustoiminnan toimintapääoma oli vuoden lopussa 551 miljoonaa euroa (236), mikä oli 2,8-kertainen suhteessa toimintapääoman vähimmäismäärään. Henkivakuutustoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät sijoitustoimintaan. Sijoitustoiminnalle on vahvistettu erilliset riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Sijoitustoiminnalle vahvistetaan vuosittain sijoitussuunnitelma, jossa määritellään sijoitustoiminnan taloudelliset tavoitteet sekä asetetaan sijoitustoiminnalle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia. Vakuutustoiminnan riskiasemasta on kerrottu myös tämän toimintakertomuksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Ratings (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa2 Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että Pohjolalle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjolalle annettaviin luottoluokituksiin Standard & Poor s vahvisti Pohjolan luottoluokituksen ja piti vakaat luottokelpoisuusnäkymät ennallaan tammikuussa 2010. Moody's alensi syyskuussa Pohjolan pitkien luottojen luokituksen tasolle Aa2 ja vahvisti lyhyiden luottojen luokituksen edelleen tasolle Prime-1-. Luottoluokitusten näkymät Moody's säilytti negatiivisina. Fitch Ratings vahvisti heinäkuussa 2009 Pohjolan luottoluokituksen, mutta muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitusnäkymän negatiiviseksi. Peruste sekä Moody'sin että Fitchin muutoksiin oli Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset Pohjolalle ja OP-Pohjola-ryhmälle, joiden liiketoiminta on keskittynyt Suomeen. Uusi liiketoimintastrategia OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Uudessa strategiassa vahinkovakuutusliiketoiminta integroituu ensi kertaa strategiatasolla osaksi laajaa finanssiryhmäkokonaisuutta. OP-Pohjola-ryhmän olemassaolon oikeutus lähtee omistajajäsenten ja asiakkaiden edusta. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Ryhmän menestystekijät kiteytyvät viiteen kilpailuetuun: kokonaisvaltainen finanssipalvelu, parhaat keskittämisedut, toiminta lähellä asiakasta, osuustoimintaperusta sekä suomalaisuus. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Uudessa strategiassa linjataan myös aiempaa selkeämmin OP-Pohjola-ryhmän tahtotila yritysasiakasliiketoiminnassa. Ryhmän tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa toimisi vähintään yksi riittävän palvelukyvyn omaava osuuspankki, jolla on kykyä kehittää maakunnan elinvoimaisuutta ja tarjota palvelut vaativiinkin henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeisiin. 17

Ryhmän hyvä vakavaraisuus antaa vahvan pohjan liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Ryhmän suhtautuminen riskinottoon on edelleen maltillinen. Finanssiryhmä tavoittelee vähintään pääkilpailijoiden tasoista toiminnan tehokkuutta. Strategian yhteydessä täsmennettiin myös OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitetasot on määritelty turvamaan finanssiryhmän pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Niitä ei ole mukautettu vallitsevaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Ryhmätasolla tavoitteet asetettiin riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja tehokkuudelle. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin tavoitteena on, että vakavaraisuussuhde rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevan lain mukaan laskettuna (RAVA-vakavaraisuus) on 1,5. Kannattavuuden osalta tavoitteena on riskiperusteiselle taloudelliselle pääomalle laskettu 17 %:n tuotto. Koko finanssiryhmätasolla tehokkuutta mitataan tuottojen ja kulujen kasvuerolla. Tavoitteena on, että tuotot kasvavat kuluja nopeammin. OP-Pohjola-ryhmän 2009 menestysmittarit: 2008 2009 Tavoite RAVA-vakavaraisuus 1,40 1,58 1,5 Taloudellisen pääoman tuotto, % (12 kk liukuva) 10,0 % 12,7 % 17 % Tuottojen ja kulujen kasvuero, %-yks. (12 kk liukuva) -28,8 %-yks. 11,7 %-yks. > 0 %-yks. OP-POHJOLA-RYHMÄN RAKENTEESSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 220 osuuspankkia (227), OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin 30.4.2009. Kärsämäen Osuuspankki sulautui Haapaveden Osuuspankkiin 31.12.2009. Kiukaisten ja Hinnerjoen osuuspankit ovat tehneet päätöksen sulautua Euran Osuuspankkiin. Fuusion suunniteltu toteutumispäivä on 30.6.2010. OPK tarjosi joulukuussa 2008 jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi 2.2.2009 ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Finance Oy sulautui emoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:hin 30.9.2009. OMISTAJAJÄSENET JA ASIAKKAAT Osuuspankeilla oli joulukuun lopussa 1 266 000 omistajajäsentä eli 36 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli joulukuun lopussa yhteensä 1 098 000 OP-bonusasiakasta. Pankkipalvelujen käytön keskittämisestä OP-bonusasiakkaille kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 142 miljoonaa euroa eli 7,7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi joulukuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 67 miljoonaa euroa (56) ja Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin 58 miljoonaa euroa (17). Vuoden aikana bonuksia on käytetty yli 914 000 vakuutuslaskuun. Näistä 24,9 % maksettiin kokonaisuudessaan bonuksilla. 18

OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli joulukuun lopussa 4 134 000. Henkilöasiakkaiden määrä oli 3 721 000 ja yritysasiakkaiden määrä 413 000. Lisäksi OP-Pohjolaryhmällä on Baltiassa yhteensä noin 200 000 vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden joulukuusta 74 000:lla 1 067 000:een. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli joulukuun lopussa 425 000. Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuodessa 35 400:lla. Yli puolet etuasiakastalouksista on keskittänyt pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Säännöllisesti tehtävän kyselytutkimuksen mukaan pääasiallisena pankkinaan OP-Pohjolaryhmään kuuluvaa pankkia käyttävien yksityishenkilöiden osuus ylitti syksyllä 2009 ensimmäisen kerran 40 %:n rajan. Ero seuraavaksi suurimpaan pankkiryhmään kasvoi jo 9 %-yksikköön. HENKILÖSTÖ JA PALKITSEMINEN OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli joulukuun lopussa 12 504 henkilöä eli 248 vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjolaryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä. OPK:N HALLINTO OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä sekä ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin 27.3.2009. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi 2009 2012 toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi 2009 valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Johtokunnan jäsenten toimisuhdetta koskevat tiedot OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajan, OPK:n toimitusjohtajan ja muiden OPK:n johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää OPK:n hallintoneuvosto. Kunkin johtokunnan jäsenen sekä varajäsenen toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt. Pääjohtajalle maksettiin vuonna 2009 palkkaa ja palkkioita 830 910 euroa sekä luontaisetuja 32 764 euroa eli yhteensä 863 674 euroa. Muiden johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten palkat ja palkkiot olivat 2 560 829 euroa ja luontaisedut 120 809 euroa eli yhteensä 2 681 638 euroa. Pääjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Muiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Sekä yllämainittujen henkilöiden että työnantajan noudattama irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta. Erokorvauksena irtisanomisajan palkan lisäksi heille maksetaan 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. 19