EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2013 SWD(2013) 252 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin osallistumisesta aktiivista tietotekniikka-avusteista asumista koskevaan, useiden jäsenvaltioiden yhteiseen tutkimus- ja kehitysohjelmaan {COM(2013) 500 final} {SWD(2013) 251 final} FI FI
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin osallistumisesta aktiivista tietotekniikka-avusteista asumista koskevaan, useiden jäsenvaltioiden yhteiseen tutkimus- ja kehitysohjelmaan FI 2 FI
1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Väestön ikääntyminen aiheuttaa yhteiskunnassa ja taloudessa välittömiä ja merkittäviä muutoksia, joihin EU ei ole vielä varautunut riittävän hyvin. Jäsenvaltioiden voimakkaasti nousevien ikääntymiseen liittyvien kustannusten lisäksi tilannetta pahentavat käyttämättä jätetyt tai liian vähän hyödynnetyt mahdollisuudet kasvavilla tieto- ja viestintäteknologian markkinoilla, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä varten. TVT-markkinoihin liittyy kolme ongelmaa. Ensimmäinen niistä on innovatiivisten TVTtuotteiden ja -palvelujen huono saatavuus, mikä johtuu EU:n markkinoiden hajanaisuudesta. Toiseksi EU:n tason tutkimus, kehitys ja innovointi on hajanaista ja pk-yritysten osallistuminen hankalaa. Kolmas ongelma johtuu innovaatioiden rajallisesta hyväksymisestä, mikä liittyy puutteelliseen todisteiden keräämiseen ja jakamiseen. Jotta näihin ongelmiin voitaisiin puuttua, vuonna 2008 perustettiin tietotekniikka-avusteista asumista koskeva yhteinen ohjelma (yhteinen AAL-ohjelma). Siinä on mukana 20 jäsenvaltioita ja kolme seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitunutta maata. Yhteinen AAL-ohjelma rahoitetaan seitsemännestä puiteohjelmasta. Sen tarkoituksena oli luoda EU:n tasolla soveltavan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin kriittinen massa (markkinoilletuontiaika 2 3 vuotta) TVT-pohjaisille aktiivisena ja terveenä ikääntymisen tuotteille, palveluille ja järjestelmille. AAL-ratkaisuilla voidaan auttaa ikääntyvää väestöä mukauttamaan elämäntapansa, terveydenhoitonsa ja työpaikkansa ikääntymiseen niin, että he voivat osallistua talouselämään ja yhteiskunnalliseen elämään vielä vuosia ja asumaan pitempään kotona. Kussakin AAL-hankkeessa on mukana vähintään kolme maata, yksi pk-yritys, yksi tutkimuselin ja yksi ikääntyvää väestöä edustava järjestö. Hankkeita sovelletaan kansallisella tasolla, mikä helpottaa merkittävästi paikallisten järjestöjen ja pk-yritysten osallistumista. Voimassa olevan yhteisen AAL-ohjelman rahoittavat osallistujamaat, EU ja osallistuvat järjestöt (rahoitusosuudet ovat noin 25, 25 ja 50 prosenttia). Nykyisen ohjelman (2008 2013) julkinen kokonaistalousarvio on vähintään 300 miljoonaa euroa, josta enintään 150 miljoonaa euroa tulee seitsemännestä puiteohjelmasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 185 artiklan mukaisesti. Väliarvioinnissa (2010) pääteltiin, että yhteinen AAL-ohjelma saavutti onnistuneesti tavoitteensa. Helmikuussa 2012 yhteisen AAL-ohjelman yleiskokous totesi, että ohjelman jatkaminen on strategisesti tärkeää muun muassa siksi, että se edistää merkittävästi aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. 2. TOISSIJAISUUSANALYYSI Yhteisen AAL-ohjelman jatkaminen edellyttäisi uuden Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksen valmistelua SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti, jotta jatkuvuus seitsemännen puiteohjelman / kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituksen välillä voidaan varmistaa. Jatko-ohjelma (toinen yhteinen AAL-ohjelma) olisi suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä jäsenvaltiot olisivat itse vastuussa strategisesta työohjelmasta ja kaikesta toimintaan liittyvästä. Komissio ainoastaan tarjoaa kannustimet koordinaation parantamiseen ja varmistaa synergian alan muun rahoitustoimintansa kanssa. Tämän aloitteen talousarviovaikutukset ja sen saama EU:n tuki ovat osa Horisontti 2020 -ehdotusta ja sen talousarviota. Ne riippuvat Horisontti 2020 -päätöksen tuloksesta ja FI 3 FI
osallistujamaiden rahoitussitoumuksista. EU:n tason lisäarvo on ilmeinen, kun otetaan huomioon ongelmat: markkinoiden ja tutkimushankkeiden hajanaisuus, puuttuva keskittyminen EU:n laajuiseen käyttöönottoon ja puuttuva yhteinen eurooppalainen näkemys aktiivisena ja terveenä ikääntymistä edistävien TVT-tuotteiden markkinoilla. 3. TAVOITTEET Yhteisen AAL-ohjelman jatkamisen yleisinä tavoitteina on parantaa EU:n kilpailukykyä TVT-pohjaisten aktiivisena ja terveenä ikääntymisen tuotteiden ja palvelujen alalla, edistää tervettä julkista taloutta ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, edistää tutkimukseen ja kehitykseen suunnattavien varojen lisäämistä kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä ja kohdentaa unionin tulevat rahoitusohjelmat paremmin ensisijaisiin Eurooppa 2020 -tavoitteisiin keskittymällä yhteiskunnallisiin haasteisiin ja erityisesti kansanterveyteen ja väestön ikääntymiseen. Erityistavoitteina on parantaa ikääntyvän väestön ja heidän hoitajiensa elämänlaatua, parantaa hoitojärjestelmien kestävyyttä lisäämällä TVT-pohjaisten aktiivisena ja terveenä ikääntymisen tuotteiden ja palvelujen saatavuutta, luoda Euroopan laajuisen tutkimuksen ja innovoinnin kriittinen massa TVT-pohjaisten tuotteiden ja palvelujen alalla erityisesti ottamalla mukaan pk-yritykset ja palvelujen käyttäjät sekä säilyttää yksityiset investoinnit ja parantaa teollisuuden kasvumahdollisuuksia tarjoamalla puitteet eurooppalaisille lähestymistavoille ja ratkaisuille, jotka soveltuvat erilaisiin kansallisiin ja alueellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja ovat sääntelykehyksen mukaisia. 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Seuraavia vaihtoehtoja on tarkasteltu ja arvioitu yksityiskohtaisesti: vaihtoehto 1 ensimmäisen yhteisen AAL-ohjelman kanssa identtinen toinen yhteinen AAL-ohjelma vaihtoehto 2 ei toista yhteistä AAL-ohjelmaa vaihtoehto 3 toinen yhteinen AAL-ohjelma ensimmäisen AAL-ohjelman vahvistettuna ja parannettuna versiona. Näin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota käyttäjien osallistumiseen ja soveltavan tutkimuksen tulosten tuomiseen lähemmäs markkinoita. Yhteisen ohjelman soveltamisala mukautettaisiin aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden soveltamisalaan, jolloin yhteinen AAL-ohjelma muutettaisiin aktiivista tietotekniikka-avusteista asumista koskevaksi yhteiseksi ohjelmaksi. Seuraavia vaihtoehtoja harkittiin, mutta ne tulivat hylätyiksi: ei EU:n rahoitussitoumuksia TVT-alalla ja ikääntymisen alalla ei EU:n rahoitussitoumuksia pelkästään kevyt koordinointi toinen yhteinen AAL-ohjelma yhdistettynä yhteisen ohjelmasuunnittelun mukaiseen aloitteeseen Lisää vuosia, parempaa elämää toinen yhteinen AAL-ohjelma yhdistettynä 185 artiklan nojalla perustetun Eurostarsohjelman jatko-ohjelmaan. Ensimmäiset kaksi vaihtoehtoa rajoittaisivat merkittävästi EU:n kehittyviä AAL-markkinoita. FI 4 FI
Toiset kaksi vaihtoehtoa eivät luonteensa ja soveltamisalansa puolesta ole vaihtoehto soveltavan tutkimuksen ohjelmalle. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutuksia arvioitiin useasta näkökulmasta. Kustannuksia ja hyötyjä vertailtiin erilaisten skenaarioiden pohjalta. Vaihtoehto 2 tarkoittaisi, että aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevalta TVT-alan innovoinnilta puuttuisi EU:n tason koordinointi ja jäsenvaltioiden tuki. Tässä vaihtoehdossa yhteisön vuotuisen 23 miljoonan euron investoinnin jälkeen kokonaisinvestoinnit nousisivat 33 miljoonaan euroon. Vaihtoehdoissa 1 ja 3 yhteisön saman investoinnin vipuvaikutus olisi huomattavasti suurempi eli 91 miljoonaa euroa. Hankkeen osallistujakirjo on sopivin vaihtoehdossa 3, sillä siinä käyttäjien tai heitä edustavien järjestöjen osallistuminen aiotaan yli kolminkertaistaa, ja tämä olisikin väliarvioiden ja kuulemisten perusteella tarpeen. Vaihtoehdossa 1 hankkeen tulosten markkinoilletuonti kestäisi kahdesta kolmeen vuotta, vaihtoehdossa 2 sitäkin pidempään. Vaihtoehdossa 3 se kävisi nopeimmin, mikä johtuu osittain myös aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevasta eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta. Toisen yhteisen AAL-ohjelman tärkeimmät taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset toteutuisivat parhaiten vaihtoehdossa 3. Jäsenvaltioiden hallitukset hyötyisivät kustannustehokkaista TVT-ratkaisuista, jotka edistävät julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa luodaan erikoistunut tutkijayhteisö ja ratkaisumalli. Loppukäyttäjät osallistuisivat hankkeeseen enemmän, minkä ansiosta tuotevalikoima laajenisi. Kansanterveyden ja turvallisuuden synergia olisi paras mahdollinen aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ansiosta. Näin ollen osallistuvien jäsenvaltioiden määrää voitaisiin lisätä ja lisärahoitus olisi käytettävissä laajemmalla soveltamisalalla kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdoissa 1 ja 3 potilaat ja hoitajat joutuisivat etäseurantaratkaisujen ansiosta matkustamaan vähemmän. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kun tarkastellaan kustannusten ja höytyjen vertailua, hankkeen osallistujakirjoa, hankkeiden tulosten markkinoilletulon nopeutta, vaikutusta aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen ja vaikutusta tavoitteisiin, vaihtoehto 3 on vaihtoehdoista sopivin. Se jatkaisi voimassa olevassa yhteisessä AAL-ohjelmassa saatujen hyvien tulosten tuottamista ja parantaisi niitä noudattamalla vuoden 2010 väliarvioinnin ja kuulemisten suosituksia sekä mukauttamalla soveltamisalansa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen. 7. SEURANTA JA ARVIOINTI Vuonna 2017 tehdään väliarviointi, jossa arvioidaan täytäntöönpanoprosessin laatua ja tehokkuutta. Toisen yhteisen AAL-ohjelman seurannasta vastaisi jatkuvasti AALyhteenliittymä ja vuosittain Euroopan komissio. Seurannan tulokset ilmoitettaisiin komissiolle ja yhteisen AAL-ohjelman yleiskokoukselle. Käytettäviä indikaattoreita ovat muun muassa seuraavat: toisen yhteisen AAL-ohjelman hankkeiden osallistuminen aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttamiseen uusia tuotteita, järjestelmiä ja palveluja markkinoille tuovien hankkeiden prosenttiosuus FI 5 FI
osallistuvien jäsenvaltioiden määrä, toisen yhteisen AAL-ohjelman ja vuotuisen AAL-foorumin osallistujamäärä niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka pystyvät rahoittamaan kaiken tyyppisiä osallistujia, esimerkiksi loppukäyttäjiä ja palveluntarjoajia edustavia järjestöjä näyttö kustannussäästöistä, jotka saadaan käytettäessä tieto- ja viestintäteknologiaa aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen. FI 6 FI