NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS HANKESUUNNITELMA 17.2.2015 Päivitetty 26.3.2015/SN Rev. A 17.3.2015 Hankekuvaus / SN,SS,EH 1
TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT 1. HANKEKUVAUS 1.1. Nurmijärven perhetukipalvelut, lähtötilanne 1.2. Talousarvio 1.3. Tarveselitys VIITESUUNNITELMA 2. YLEISTÄ 2.1. Sijaintivaihtoehdot 2.2. Laatuvaatimukset 2.3. Perhetukityötilat 2.4. Perheosasto 2.5. Lasten ja nuorten osastot 2.6. Yhteistilat 2.7. Henkilökunnan tilat 3. VE1 ALHONNITTU 3.1. Tontti 3.2. Kaava 3.3. Rakennus 3.4. Muutos- ja korjaustyö 3.5. Materiaalit 3.6. Ulko-alueet 3.7. VE1 Laajuus ja tilaohjelma 3.8. Soveltuvuus perhetukikeskuksen paikaksi 4. VE2 TOREENINMÄKI 4.1. Tontti 4.2. Kaava 4.3. Rakennus 4.4. Materiaalit 4.5. Ulko-alueet 4.6. VE2 Laajuus ja tilaohjelma 4.7. Soveltuvuus perhetukikeskuksen paikaksi MUUT SELVITYKSET 5. KUSTANNUSARVIO 6. AIKATAULU 7. JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1 Tarveselitys Liite 2 Toimintasuunnitelma Liite 3a-c VE 1 asemapiirrokset 1/2000 ja 1/500, pohjakaavio 1/250 Liite 4a-c VE 2 asemapiirrokset 1/2000 ja 1/500, pohjakaavio 1/250 Liite 5 Nurmijärven lastensuojelun kustannushyötyanalyysit (2013) Liite 6 Nurmijärven yhteistoimintamalli 2
3
TIIVISTELMÄ Tämän hankeselvityksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet perustaa Nurmijärven kunnan perhepalveluihin perhetukikeskus. Perhetukikeskus on monipuolinen lasten, nuorten ja perheiden auttamiskeskus, jossa tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lasten, nuorten ja perheiden ympärivuorokautinen hoito ja kuntoutus muodostavat oikea-aikaisen ja asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden perheiden erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Nurmijärven perhetukikeskus koostuu lasten ja nuorten vastaanotto- ja arviointiosastosta sekä perheosastosta. Perhetukikeskuksessa on avoperhekuntoutuksen ja kotiin tehtävän tehostetun perhetyön tilat sekä terapia- ja neuvottelutiloja toiminnan tarpeisiin. Hankesuunnitelmaa tehdessä on tullut ilmeiseksi, että sote -uudistus ei ole millään tavalla uhka tälle hankkeelle. On Nurmijärven etu, että perhetukikeskus sijaitsee keskeisellä paikalla kuntaa. Perhetukikeskuksen palvelut ovat myös tulevan sosiaalihuoltolain hengen mukaisia, koska lakimuutokset ohjaavat kuntia kehittämään lastensuojelupalveluita siten, että perheitä autetaan yhdessä. Avopalveluiden lisäämisen ohella tulee kehittää perhekuntoutusta, koska ensisijaisesti lapsi tulee sijoittaa yhdessä vanhemman kanssa kun kotiin annettava tuki ei ole riittävää. Perhekuntoutuksessa lapsen ja perheen tuen tarpeita havainnoidaan ja arvioidaan sekä tehdään jatkosuunnitelma kotiin. Koko perheen intensiivinen laitosjakso on ponnahduslauta kuntoutukselle kun autettavat asiat nousevat arjessa nopeasti esiin. Näin lisätään avopalveluiden toimintamahdollisuuksia perheiden kotona ja kyetään vähentämään pidempiaikaisen sijaishuollon tarvetta. Laaditun hankesuunnitelman tavoitteena on määrittää perhetukikeskuksen sijainti, vaihtoehtoina VE1: Alhonnittu ja VE2: Toreeninmäki perhetukikeskuksen laajuus hankkeen aikataulu kustannukset kannattavuus / vaikuttavuus pidemmällä tähtäimellä Luonnosten perusteella on laadittu huonetilaohjelma. 4
LÄHTÖKOHDAT 1. HANKEKUVAUS 1.1. Nurmijärven lastensuojelupalvelut, lähtötilanne Nurmijärven kunta omisti Hyvinkään kaupungin ja Vihdin kunnan kanssa Nikinharjun kuntayhtymän, joka tuotti jäsenkunnilleen lasten ja nuorten vastaanottopalveluja sekä erilaisia perhekuntoutuspalveluja. Nikinharjun kuntayhtymän lakkauttamisen (vuonna 2012) jälkeen Nurmijärven kunta on ostanut lasten- ja nuorten vastaanottopalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta sekä naapurikuntien vastaanottoyksiköistä. Ympärivuorokautiset perhekuntoutuspalvelut on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Nurmijärven kunnan omat lastensuojelupalvelut ovat tällä hetkellä: lastensuojelun sosiaalityö ja erityissosiaaliohjaus lastensuojelun perheohjaus lastensuojelun erityistyöntekijöiden avoperhekuntoutus Nurmijärven kunta tilasi KPMG yritykseltä raportin Poikkihallinnollisten prosessin tarkastelu- LASTENSUOJELU, jonka toteutti Juha Sutelainen ja se valmistui 2.12.2013 (liite 1.). Sutelainen toteaa että: lastensuojelussa ratkaisevat kustannuserot syntyvät siitä, pystytäänkö lastensuojelun asiakkuuksia vähentämään ylipäätään, ja pystytäänkö pitkäaikaisia sijoituksia kodin ulkopuolelle välttämään. Panostamalla ehkäisevään lastensuojeluun voidaan vähentää pitkäaikaisten sijoitusten tarvetta. perhetukikeskus omana toimintana takaa parhaat mahdollisuudet: hoitaa perheitä erilaisissa akuuteissa ja ei-akuuteissa tilanteissa arvioida palvelu- ja hoitotarvetta rauhassa, välttäen näin tarpeettomat pitkäaikaiset sijoitukset huolehtia siitä, että perheet voivat mahdollisuuksien mukaan jatkaa omassa ympäristössään avopalveluiden tukemana. perhetukikeskuksen uudisrakennus tulisi rakentaa lähelle muita kunnan palveluja. Keskeinen sijainti helpottaa muiden avopalvelujen käyttöä perhekohtaisen tarpeen mukaan ja edes auttaa käytännön yhteistyötä eri palvelualueiden kanssa. Tällä hetkellä perhetukikeskuksen toiminta on lastensuojelun avopalvelua. Yksikkö tuottaa arviontipalveluita ja avoperhekuntoutusta. Perhetukikeskuksessa työskentelee yhteensä 5 työntekijää mukaan lukien yksikön johtaja. Perhetukikeskuksen toimintakulut vuonna 2014 olivat noin 290 000 euroa. Tiliryhmittäinen kulurakenne selviää alla olevasta taulukosta (Taulukko 1). Taulukko 1. perhetukikeskuksen kulurakenne tiliryhmittäin (TP 2014). tiliryhmä %-osuus/ TP2014 palkat ja palkkiot 190 515 66,10 % henkilösivukulut 56 320 19,54 % muiden palvelujen ostot 20 060 6,96 % ostot tilikauden aikana 1 664 0,58 % vuokrat 19 417 6,74 % muut toimintakulut 272 0,09 % toimintakulut 288 247 toimintakate 288 147 100 % 5
Yksikön palkkakustannukset vuoden 2014 osalta koostuivat neljän (4) lastensuojelun erityistyöntekijän ja perhetukikeskuksen johtajan palkkakuluista. Henkilöstökulujen (palkka- ja palkkio- sekä henkilösivukulut) osuus yksikön kokonaisbudjetista oli noin 85 %. Lasten sijaishuollon kustannukset kunnassa vuosina 2013 ja 2014 Nurmijärven kunnan perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa perhehoidon palvelut seudullisessa perhehoidon erityisyksikössä Pihlajassa. Ammatillinen perhekotihoito sekä lastenhuollon laitoshoito ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Ammatilliset perhekodit tarjoavat vaihtoehdon lapsien pidempiaikaisissa sijoitustarpeissa, silloin kun perhehoito ei ole mahdollinen. Lasten ja nuorten lyhytaikaisempi vastaanotto ja arviointityö hankitaan laitoshoidon palveluista. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset (kate) oli vuonna 2014 n. 4,3 miljoonaa euroa. Laitoshoidossa keskimääräinen vuorokausihinta on n. 300 euroa (ks. taulukko 2.). Tämä tarkoittaa sitä, että laitoshoidon lapsikohtainen kustannus on kunnalle keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Taulukko 2. Nurmijärven kunnan lasten sijaishuollon kustannusvertailu TP2013- TP2014. toiminta TP2013 ( ) ka. 2013 TP2014 ( ) ka. 2014 Perhehoito (kate) -649 615-916 413 sijoitettujen lasten lkm (perhehoito+lyhytaikaine n perhehoito) 20+11 1660 /kk + 66 /vrk 28+15 6 2040 /kk + 67 /vrk läheisverkostosijoitukset 8 930 /kk 7 957 /kk sijoitusvuorokaudet 12 693 13 117 toimintatuotot 18 378 22 141 toimintakulut -667 994-938 554 asiakaspalvelujen ostot (perhehoitoyksikkö Pihlaja) -526 554-822 869 Ammatilliset perhekodit (kate) kuulunut lastenhuollon laitoshoitoon 2013-1 004 150 sijoitettujen lasten lkm 28 200 /vrk 21 202 /vrk sijoitusvuorokaudet 7736 5 422 toimintatuotot - 43 841 toimintakulut - -1 047 991 asiakaspalvelujen ostot - -1 047 931 Lastenhuollon laitoshoito (kate) -3 761 512-2 253 514 sijoitettujen lasten lkm 47 300 /vrk 38 296 /vrk sijoitusvuorokaudet 9457 8 405 sijoitus yhdessä vanhemman kanssa - 5 311 /vrk sijoitusvuorokaudet 254 toimintatuotot (mm. hoitopvämaksut kunnilta 255 372 180 340 ja vanhemmilta) toimintakulut -4 016 884-2 433 854 asiakaspalvelujen ostot -3 986 834-2 413 683 TOIMINTATUOTOT YHT. 246 322 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 4 420 399 KATE YHTEENSÄ 4 174 077
Tulevien lakimuutosten vaikutus lastensuojeluun Sosiaalihuoltolain (1301/2014) säätämisen yhteydessä muutetaan lastensuojelulakia. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2015 ja 1.1.2016. Lastensuojelulain 1.4.2015 muutoksessa edellytetään, että lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle on järjestettävä tarvittaessa avohuollon tukitoimena perhekuntoutusta. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle tulee harkita, onko lapsen edun mukaista sijoittaa hänet yhdessä hänen vanhempansa kanssa avohuollon tukitoimena. Näin pyritään lapsen kasvuolojen kehittämiseen ja vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukemiseen. Lastensuojelulain muutoksessa 1.1.2016 tulee voimaan kiireellinen avohuollon tukitoimi kiireellisen sijoituksen vaihtoehtona. Uusien sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain hengen sekä valtuuston hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti lasta ei saa irrottaa omasta kasvu- ja kehitysympäristöstään vaan tuki tulee järjestää perheelle yhteisesti. Tähän suuntaan ohjaa myös Nurmijärven vuonna 2014 vuoden lastensuojelutekona valtakunnallisesti (kuntaliitto, lastensuojelun keskusliiton sekä STM) palkitsema Nurmijärven malli. Mallia (liite2) on kehitetty vuodesta 2003 alkaen ja se sitoo sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä sivistyslautakunnan alaisen lasten suojelun toiminnan kokonaisuudeksi ehkäisevästä työstä korjaaviin prosesseihin. Myös ympäristökunnissa on pyritty ennakoimaan lakimuutosten tuomia haasteita. Osassa kunnista on jo käynnistetty ympärivuorokautinen yksikkö ja osissa kunnista ollaan suunnnitteluvaiheessa. Taulukkoon 3. on koottu esimerkinomaisesti eri kuntien mahdollisuudet ja suunnitelmat tarjota perhetukikeskus-, laitosperhekuntoutus- tai avoperhekuntoutuspalveluita. Kunnat/kaupungit eivät ole myyneet omia perhekuntoutuspalvelujaan muille kunnille. Taulukko 3. Esimerkki eri kuntien nykytilanteesta ja suunnitelmista tarjota ympärivuorokautista perhekuntoutusta. KUNTA Hyvinkään kaupunki Tällä hetkellä toiminnassa perhetukikeskus tai perhekuntoutus päivätoimintana - perhekuntoutusta päivätoimintana Suunnitelmat ympärivuorokautisesta perhekuntoutuksesta - ei suunnitelmia rakentaa omaa ympärivuorokautista yksikköä - halu yhteistyön syventämiseen Nurmijärven kunnan kanssa perhekuntoutuksen osalta. Järvenpään kaupunki - perhekuntoutusta päivätoimintana - vuonna 2015 tarkoitus tehdä 1 perhekuntoutuspaikka perhetukikeskus Auerkulman yhteyteen ja myöhemmin todennäköisesti toiminnan laajentaminen Tuusulan kunta - perhekuntoutus (ympärivuorokautinen, 1 perheelle) Tuusulan perhetukikeskuksen yhteydessä ( käyttöaste n. 90 %) 7 - suunnitelmissa avoperhekuntoutuksen laajentaminen tulevaisuudessa Keravan kaupunki - ei omaa yksikköä - ostavat kaikki palvelut Lohjan kaupunki - 2015 valmistumassa perhetukikeskus, johon tulee myös ympärivuorokautinen perhekuntoutus Vantaa Helsinki Espoo ISOT KAUPUNGIT: Kuuselan perhetukikeskus (myös ympärivuorokautinen) Oulunkylän perhetukikeskus (ympärivuorokautinen) + muut Tuomarilan perhetukikeskus (ympärivuorokautinen) Poijupuiston lastensuojelupalvelut -Tuomarilan perhetukikeskukseen lisätään 4 perhepaikkaa
1.2 Talousarvio Perhetukikeskuksen toimintamuodot ja henkilöstömäärä Perhetukikeskuksen toiminta koostuu tehostetusta perhetyöstä, avoperhekuntoutuksesta, perheosaston ympärivuorokautisesta perhekuntoutuksesta, lasten ja nuorten lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta vastaanotto- ja arviointityöstä sekä arviointipalveluista. Tehostettu perhetyö on intensiivistä tukea perheen kotiin. Työskentely on voimavara- ja perhekeskeistä, jonka kesto ja intensiteetti räätälöidään perheen tarpeen mukaan. Työskentelyn tavoitteena on ehkäistä lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle. Avoperhekuntoutus on kuntouttavaa työskentelyä koko perheen kanssa ja se sisältää terapeuttisia elementtejä. Terapeuttinen työskentely keskittyy lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen perheterapian, kriisi- ja traumaterapian tai valokuvaterapeuttisten menetelmien avulla. Perheen kuntouttavaan työskentelyyn voi sisältyä myös vuorovaikutushoitoa, esimerkiksi Theraplay tai DDP. Perheosastolla on kaksi perhepaikkaa. Toinen perhepaikka voi vastaanottaa koko perheen akuutissa kriisissä vaihtoehtona lapsen sijoitukselle. Toinen perhepaikka on tarkoitettu suunnitelmallisille koko perheen arviointi- ja kuntoutusjaksoille, kun kotiin tehtävä perhetyö tai tehostettu perhetyö ei ole riittävää tai kun perheen tilanne vaatii kokonaisvaltaista ja monialaista arviointia. Lasten ja nuorten vastaanotto- ja arviointiosastolle lapsi tai nuori voidaan sijoittaa joko suunnitelmallisesti tai kriisitilanteessa. Lapsen ja hänen perheensä tilanne arvioidaan monialaisesti ja tehdään jatkosuunnitelma kotiin. Mikäli lapsi ei voi palata kotiin hänelle etsitään sopiva jatkosijoituspaikka. Arviointipalveluita käytetään kaikissa perhetukikeskuksen palveluissa tarpeen mukaisesti. Lisäksi arviointipalveluita käytetään perheen jälleenyhdistämistä arvioitaessa, lapsen lyhytaikaisen perhesijoituksen aikana ja lapsen asuessa kotona. Arviointimenetelmät ovat strukturoituja, tutkittuja ja osa videoituja. Perhetukikeskuksen työntekijöiden työpanosta voidaan liikutella toimintojen välillä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla siten, että lasten, nuorten ja perheiden auttaminen muodostuu saumattomaksi palveluketjuksi avo- ja laitostyön kokonaisuudessa. Nykyinen henkilöstömäärä kasvaa 11 työntekijällä. (ks. taulukko 4 alla.) Taulukko 4. Perhetukikeskuksen toimintamuodot ja henkilöstö. toimintamuoto Lasten ja nuorten v a s t a a n o t t o - j a arviointiosasto perheosasto -kriisipaikka -kuntoutuspaikka avoperhekuntoutus ja arviointipalvelut ympärivuorokautinen/ avopalvelu 8 ympärivuorokautisen osaston hoitopaikat henkilöstön lkm (jo olemassa olevat vakanssit) ympärivuorokautinen 7 lasta tai nuorta 8 ohjaajaa 0,5 vastaava ohjaaja ympärivuorokautinen lastensuojelun avopalvelu 2 perhettä kerrallaan -8-10 perhettä/vuosi -4-6 perhettä/vuosi 2 lastensuojelun perheohjaajaa 0,5 vastaava ohjaaja 25-30 perhettä/vuosi 4 lastensuojelun erityistyöntekijää tehostettu perhetyö lastensuojelun 30-50 perhettä/vuosi 4 lastensuojelun
avopalvelu yksikön toiminnasta vastaa Arvio perhetukikeskuksen käyttökustannuksista perheohjaajaa 1 perhetukikeskuksen johtaja Taulukosta 5. selviää perhetukikeskuksen käyttökustannusarvio tiliryhmittäin. Taulukko 5. Arvio perhetukikeskuksen käyttökustannuksista/vuosi. perhetukikeskus henkilökunnan lkm ammattinimike ja kk-palkka (sis. kokemuslisät ) vuosipalkkakustannukset vuosiloma- ja sairaslomasijainen (1 keikkatyöntekijä) palkat (käytetty 1/2015 lukuja) vuorotyölisä n. 20 % /v (8 ohj.+vast.ohj.+ 2 perheohjaajaa) palkat ja palkkiot yht. + 0,4 % korotus (2016) 8+1+2+4+4+1 johtaja (yhteensä 19+johtaja) ohjaaja ja lastensuojelun perheohjaaja (2 800 /kk), vastaava ohjaaja ja erityistyöntekijä (3 100 /kk), johtaja (3 500 /kk) ohjaaja (8 tt): 280 000 /v vast.ohjaaja (1): 38 750 /v erit.työntekijä (4):156 000 /v lastensuojelun perheohjaaja (6):210 000 /v johtaja (1):43 750 /v 727 500 /v (uuden henkilöstön kust. vaikutus:280 000+ 39 000+70 000= 388 750 /v) +35 000 =762 500 ohjaaja (8): 56 000 /v vast.ohjaaja (1): 7 750 /v perheohj. (2): 14 000 /v 78 000 =841 000 (vuonna 2015) + 3 400 palkkakor.2016) = 844 000 (vuonna 2016) henkilösivukulut (2015: 22,7485 %) + 192 000 (vuonna 2016) kokonaishenkilöstökustannukset/2016 =1 036 000 toimintakustannukset (mm. ruoka, vaatteet, matkat, virkistystoiminta, koulutus) vuokrakuluarvio/vuosi (rakennuspaikka vaikuttaa kuluihin) siivouskustannukset/vuosi vyörytykset (5 %) /vuosi kokonaiskustannukset/vuosi (arvio, pyöristys tuhansiin) (sis. vyörytykset 5 %) +170 000 VE1 (Alhonniittu): - Alhonniittun nykyinen rakennus (359,5 m2): 77 000 /v - uudisrakennus (722m2):182 000 /v =259 000 VE2 (Toreeninmäki): - uudisrakennus (937m2): 236 000 VE1: 32 000 VE2: 27 000 VE1: 74 500 VE2: 73 000 VE1 = 1 572 000 /vuosi* VE2 = 1 542 000 /vuosi* *= indeksikorotus huomioitava arvioitaessa tulevien vuosien kustannuksia Hyvinkään kaupungin kanssa on keskusteltu (17.3.2015) yhteistyön syventämisestä ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen osalta. Jos perhetukikeskuksen perheosastolla on vapaana paikkoja, tullaan vapaita paikkoja tarjoamaan ensi kädessä Hyvinkään kaupungille. Jos paikkoja pystytään tarjoamaan Hyvinkäälle, 9
perustuu laskutus siihen, että yksikön vuorokausihintaan lisätään tarvittavien (toteutuneiden) avopalvelujen hinta. Lähtökohtana on kuitenkin, että pystytään auttamaan ensisijaisesti kunnan omia lapsia, nuoria ja perheitä. Käyttöasteen vaikutus hoitovuorokausihintoihin Taulukosta 6 selviää perhetukikeskuksen käyttöasteen vaikutus hoitovuorokausien määrään vuodessa ja vuorokausihintoihin. Lapsen ja nuoren vuorokausihinta on lapsi/nuorikohtainen hinta. Perhekohtainen hinta on keskimääräinen hinta per perhe: perheosastolle mahtuu samanaikaisesti kaksi perhettä, joissa voi olla 1-4 vanhemman lisäksi maksimissaan 6 lasta. Uuden perhetukikeskuksen kokonaiskäyttökustannukset jakautuvat eri toimintojen kesken seuraavasti: lasten ja nuorten osasto: n. 50 % (VE1: 808 000, VE2: 768 000 ) lastensuojelun avopalvelut: n. 30 % (VE1: 430 000, VE2: 460 000 ) perheosasto: n. 20 % (VE1: 327 000, VE2: 305 000 ). Taulukko 6. Perhetukikeskuksen käyttöasteen vaikutus toteutuneisiin hoitovuorokausiin ja vuorokausihintoihin (arvio). käyttökustannukset (arvio) 1 565 000 euroa/vuosi Vaihtoehto 1: Alhonniittu käyttöaste maks. lkm 100 % 90 % 80 % vrk:n lkm/käyttöaste > 365 vrk 328,5 vrk 292 vrk perheosasto 2 perhettä 730 vrk 657 vrk 584 vrk /vrk/perhe 448 498 560 lasten ja nuorten osasto 7 lasta/nuorta 2 555 vrk 2 300 vrk 2 044 vrk /vrk 316 351 395 käyttökustannukset (arvio) 1 533 000 euroa/vuosi Vaihtoehto 2: Toreeninmäki käyttöaste maks. lkm 100 % 90 % 80 % vrk:n lkm/käyttöaste > 365 vrk 328,5 vrk 292 vrk perheosasto 2 perhettä 730 vrk 657 vrk 584 vrk /vrk/perhe 418 464 522 lasten ja nuorten osasto 7 2 555 vrk 2 300 vrk 2 044 vrk lasta/nuorta /vrk 301 334 376 Käyttöaste vaikuttaa toteutuneisiin hoitovuorokausiin. Todennäköisesti yksikössä ei päästä käyttöasteen osalta 100 prosenttiin, koska osastolle tulevien asukkaiden tuloa ei voida ennustaa etukäteen. Toisaalta voi olla tilanteita, että lapsi/nuori majoittuu alkuun ns. ylipaikalle ennen huoneen vapautumista. Arvio vuorokausihinnoista on laskettu käyttöastekohtaisesti ja ne ovat arviohintoja. Ero vaihtoehtojen 1 ja 2 välisillä vuorokausihinnoissa johtuu siitä, että Toreeninmäen kokonaisneliömäärä on pienempi kuin Alhonniitussa, joka vaikuttaa myös siivouskustannuksiin niitä vähentävästi. Yhteisvaikutus n.30 000 euroa (ks. taulukko 5.). Henkilöstö- ja toimintakustannukset pysyvät samana molemmissa vaihtoehdoissa.. 10
Arvio uuden perhetukikeskuksen vaikutuksesta kunnan lasten sijaishuollon kustannuksiin Nurmijärven lastensuojelussa vuonna 2014 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 96 lasta ja nuorta, joista uusia, vuonna 2014 alkaneita sijoituksia oli 35 lasta ja nuorta. Perhekuntoutuksessa yhdessä vanhemman kanssa oli sijoitettuna 5 lasta suunnitelmallisella kuntoutusjaksolla. Nurmijärvellä ei ole tähän mennessä kokemusta koko perheen sijoittamisesta kriisitilanteessa sopivan paikan puuttuessa vaan kriisitilanteissa lapsi on sijoitettu yksin kodin ulkopuolelle. Tällä hetkellä kaikki lasten uudet laitossijoitukset menevät yksityisten palveluntuottajien ylläpitämiin yksiköihin ympäri Etelä-Suomen. Tuusulan perhetukikeskus, Järvenpään perhetukikeskus Auerkulma ja Hyvinkään vastaanottoyksikkö Kotirinne (yli 12-vuotiaille) ottavat sosiaalipäivystyksen kautta kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevan Nurmijärveläisen lapsen, mutta heillä ei ole myydä arviointityötä ulkokuntiin vaan tarjoavat vain hoitopaikan lapselle. Mikäli ko. laitoksissa on täyttä, joudutaan Nurmijärveläinen lapsi siirtämään toiseen yksikköön heti seuraavana arkipäivänä, joka on kriisitilanteessa raskasta sekä lapselle että vanhemmille. Vuoden 2014 aikana alkaneet lasten ja nuorten uudet sijoitukset olisi voitu laittaa perhetukikeskukseen joko yhdessä vanhemman kanssa tai yksin. Perhetukikeskuksessa lapsen ja perheen tilanne olisi arvioitu sekä suunniteltu kuntoutus, joka laitosjakson jälkeen tehtäisiin lasten koteihin. Koska lapset ovat nyt pääsääntöisesti sijoitettu muihin kuntiin, niin sijoitusajat pitenevät kun lapsen hoito- ja koulupaikat joudutaan muuttamaan sijaintikuntaan. On myös mahdollista, että lapsia ohjautuu liian kalliisiin yksiköihin kun riittävää arviointia lapsen ja perheen tilanteesta ei ole kyetty tekemään vaan paikka on hankittu sieltä, mistä se on saatu. Lasten sijoittaminen pidemmän matkan päähän vie myös sosiaalityöntekijöiltä paljon aikaa, joka voitaisiin ennemmin käyttää lapseen ja perheen auttamiseen silloin kun lapsi asuu omassa kodissaan. Perhekuntoutuspalvelua tarjoavat esim. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Pienryhmäkoti Havumäki ja Folkhälsan Syd Ab. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö veloittaa 202 euroa/vrk/hlö, Pienryhmäkoti Havumäki (Tuusula) 300 euroa/vrk/hlö ja Folkhälsan Syd Ab (Meltola) 392,50 euroa/vrk/hlö. Huomioitavaa on että vuorokausihinta on henkilöperusteinen, ei perhekohtainen. Perhetukikeskuksessa tehtävällä arviointi- ja kuntoutustyöllä lisätään avopalveluiden toimintamahdollisuuksia vaativan lastensuojelun perheissä ja kyetään vähentämään pidempiaikaisen sijaishuollon tarvetta. Perhetukikeskuksen tehostettu perhetyö ja avoperhekuntoutus suunnataan perheille, jotka tarvitsevat intensiivistä ja erityistä tukea perheensä tilanteeseen. Työskentely suunnitellaan perheiden tarpeiden mukaan. Perhetukikeskuksen vastaanotto- ja arviointiosastolle ja perheosastolle otetaan lapset ja perheet, joita ei voida riittävästi auttaa kotiin. Monipuolisella arviointi- ja kuntoutusosaamisella lapsen ja perheen tilanne kartoitetaan ja tehdään jatkosuunnitelma kotiin laitosjakson jälkeen. Mikäli lapsi ei voi palata omaan kotiin, etsitään hänelle pidempiaikainen sijaishuoltopaikka, ensisijaisesti perhehoito tai ammatillinen perhekoti. Näin kyetään siirtymään keveämpiin ja edullisempiin sijaishuollon muotoihin sekä vähentämään raskaampien ja kalliimpien laitoshoitopaikkojen käyttöä. Taulukon 7. avulla on pyritty havainnollistamaan toiminnan painopisteen muuttumisen vaikutusta laitoshoidosta kevyempiin ja edullisempiin sijaishuollon muotoihin. Laskelmissa tämä näkyy siten, että perhehoidon ja ammatillisten perhekotien sijoitusvuorokausimäärien ennustetaan lisääntyvän ja kalliimpien laitoshoitovuorokausien lukumäärän vähenevän merkittävästi. 11
Taulukko 7. Arvio perhetukikeskuksen tuottamien palvelujen vaikutuksesta Nurmijärven kunnan lastensuojelun sijaishuollon kustannuksiin. asiakaslkm/lapset ja nuoret (kk/v) perheiden lkm (kk/v) ympärivuo-rokau tinen perhetukikeskus 7 kerrallaan (30-35 lasta/v.) 2 kerrallaan (8-10 perhettä/v.) perhehoito ammatilliset perhekodit lastenhuollon laitoshoito TP2014-916 400-1 004 200-2 253 500 sijoitusvuorokaudet/2014 > perhetukikeskuksen aloitettua perhetukikeskuksen vaikutus sijoitusvuorokausiin ka. /asiakas (vrk/kk) perhetukikeskuksen vaikutus muiden yksiköiden toimintakuluihin (asiakaspalvelujen ostoihin) 13 129 > 13 329 5 422 > 5 502 8 405 > n. 6 000 +200 vrk =6,7kk (+1,5 %) 2 040 /kk (68 /vrk) n.+ 14 000 (asiakaspalv. ostoista +1,7 %) +80 vrk (+1,5 %) 200 /vrk n. +16 000 (+ 1,6 %) -2 400 vrk (-28,6 %) 300 /vrk n. -730 000 (as.palvelujen ostoista -32,4 %) Lapsen ja kunnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että vastaanotto- ja arviointiyksikkö ovat kunnan omissa käsissä. Näin siksi, että yksityisen palvelun tarjoaman tuottama lapsen jatkohoito saatetaan järjestää yksityisen palveluntarjoajan tarpeiden perusteella. Tällöin lapsen etu jää taka-alalle. 1.3 Tarveselitys Tarveselitys on hankesuunnitelman liitteenä. 12
VIITESUUNNITELMA 2. YLEISTÄ 2.1. Sijaintivaihtoehdot Viitesuunnitelma käsittää kaksi sijaintivaihtoehtoa. VE1 Alhonniittu / Alhoniituntie 8: Peruskorjataan oleva rakennus, jota käytetään perhetyön tarvitsemana toimisto-, neuvottelu-, ja terapiatilana. Lisäksi rakennetaan uudisrakennus, johon sijoittuvat perhe-, lasten ja nuorten tarvittavat asumistilat. Rakennusten väliin rakennetaan yhdyskäytävä. VE2 Toreeninmäki / Rajamäentie 9 A-C: Olevien hoitorakennusten läheisyyteen rakennetaan uudisrakennus, johon sijoittuvat perhe-, lasten ja nuorten asumistilat sekä perhetyöhön tarvittavat tilat. Alla olevaan taulukossa (taulukko 8.) on verrattu sijaintivaihtoehtojen vahvuuksia (+) ja heikkouksia (-) rahoituksen, sijainnin, synergiaedun, kulkuyhteyksien, turvallisuuden, huoltovarmuuden ja rakennuksen muuntautumiskyvyn näkökulmasta. Taulukko 8. Sijaintivaihtoehtojen vertailu. ASIA ALHONNIITTU + - TOREENINMÄKI + - Investointirahoitus uudisrakennus ei sido kunnan investointivaroja nykyisen rakennuksen korjaus- ja ylläpitomenot + - ei sido kunnan investointivaroja + Sijainti keskeiset yhteistyökumppanit lähellä (2-3 km) toiminnan sopivuus alueelle (teollisuusalue) + - keskeiset yhteistyökumppanit välittömässä läheisyydessä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden keskittymä + + Synergiaetu ei ole - on tilojen ja kunnan muiden toimintojen suhteen Julkiset kulkuyhteydet huonohkot - huonohkot palveluita kävelyetäisyydellä + + - Turvallisuutta lisäävät palvelut (vartiointiliike) kauempana - lähellä kunnan muita turvallisuuspalveluita tarvitsevia yksiköitä + Huoltovarmuus kauempana - lähellä kunnan muita yksiköitä + Rakennuksen muuntautumiskyky nykyisen rakennuksen muuntautumiskyky on heikompi kuin uudisrakennuksen - hyvät. voidaan huomioida yksikköä suunniteltaessa, alueella rakennusoikeutta runsaasti + 13
14
2.2. Laatuvaatimukset Uudisrakennus tulee olemaan majoitusrakennus, jossa paikkaluku on <50. Rakennus sprinklataan. Rakennukseen ei rakenneta väestönsuojaa (pinta-ala <1200 kem2). Rakennukseen tulee hälytys- / hoitajakutsujärjestelmä. Väliseinien ja väliovien tulee olla äänieristettyjä. Materiaalivalinnoissa tulee huomioida kodinomaisuus ja voimakas ilkivallan kestävyys. Tilojen tulee olla esteettömiä. 2.3. Perhetukityötilat Perhetuki-yksikössä on terapiatiloja ja neuvotteluhuoneita perheiden tapaamisia varten. Tilat ovat myös perhe-, lasten ja nuorten osaston käytettävissä. 2.4. Perheosasto Perheiden vastaanotto-osastolla on hoitopaikat kahdelle perheelle. Vanhempien makuuhuoneet sisältävät kylpyhuoneen, minikeittiön sekä oleskelutilan jossa aikuisten makuupaikat. Lasten makuuhuoneissa on kaksi väliovea, joiden kautta huoneet ovat yhdistettävissä eri tavoin aikuisten makuuhuoneisiin. Perheillä on yhteinen oleskelutila, jossa ruokailu, tv:n katselu yms. 2.5. Lasten ja nuorten osastot Lasten (0-12 vuotta) vastaanotto-osastolla on neljä huonetta. Tytöillä ja pojilla on omat kylpyhuoneet. Lapsilla on yhteinen oleskelu- ja ruokailutila. Nuorten (13-18 vuotta) vastaanotto-osastolla on vastaava tilajärjestely; neljä huonetta, tytöillä ja pojilla omat kylpyhuoneet. Nuorilla on yhteinen oleskelu- ja ruokailutila. 2.6. Yhteistilat Lapsilla ja nuorilla on omien tilojen lisäksi yhteinen harrastetila; toimintana esim. pöytäpingis, pelit, lukeminen, musiikin kuuntelu. Keittiö on kodinomainen keittiö (ei erillistä keittiöhenkilökuntaa). Pääruoat haetaan kärryllä keittiöstä, tehdäänkö aamu- ja iltapalat osastoilla itse. Pyykinhuolto- ja siivoustilat ovat asukkaiden ja henkilökunnan käytössä. 2.7. Henkilökunnan tilat Perhetukityö-yksikössä on toimistotilat 8 työntekijälle. Majoitusosastolla on toimistotilat 4 työntekijälle, työntekijöitä on yhteensä 9. Henkilökunnalla on taukotila ja sosiaalitilat. Majoitusosastolla tärkeimpänä kriteerinä työhuoneiden sijoittelun suhteen on valvottavuus. Työhuoneista pitää vaivattomasti pystyä valvomaan asuin- ja yhteistiloja sekä lasten pihaa, yöllä on vain yksi henkilö töissä. 15
3. VE 1 ALHONNIITTU 3.1. Tontti Tontti sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylässä Alhonniitun alueella. Se sijoittuu Alhonniituntien ja Mutaanmäentien väliseen kulmaan, ajoyhteys on Alhonniituntieltä. Tontilla sijaitsee rakennus vuodelta 1986, joka alun perin suunniteltiin hiihtostadionin huoltorakennukseksi. Vuonna 2003 rakennus muutettiin päiväkodiksi piha- ja pysäköintialueineen. Aluetta käyttävät tällä hetkellä pysäköintipaikkana myös lähivirkistysalueen käyttäjät. Muu osa rakennusaluetta on peltoa tai niittyä. Alue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. Osoite: Alhoniituntie 8, 01900 Nurmijärvi 3.2. Kaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen alueen rajalla. Nurmijärven oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1989) alue on merkitty urheilu- ja virkistuspalvelujen alueeksi, VU. Alueen nykyinen asemakaavamerkintä (asemakaava hyväksytty 13.5.2014) on VU, urheilu- ja virkistyspalvelualue. Vireillä olevan asemakaavamuutoksen myötä (kaavatunnus 2-236, diaarinro xx/10.02.03/2014) alueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi, Y. 3.3. Rakennus Uudisrakennus sijoittuu olevan rakennuksen länsipuolelle, peltomaalle. Rakentaminen edellyttää pohjan vahvistamista. Uudisrakennus on yksikerroksinen noudatten olevan rakennuksen mittakaavaa. Se koostuu kahdesta risteävästä L-siivestä, siipien tilat ovat helposti valvottavissa henkilökunnan työtiloista rakennuksen keskiosassa. Siivet on suunnattu olevan rakennuksen mukaan niin, että majoitusosastolle muodostuu oma sisääntulopiha ja yhdyskäytävän taakse huoltopiha. Uudisrakennus toteutetaan elementtirakennuksena. Päädyistä on näkymät peltomaisemaan. Rinnakkain on tutkittu myös vaihtoehtoa, jossa rakennus on täysin ristinmuotoinen. Muoto kuitenkin aiheuttaisi, että yhdyskäytävän pituutta pitäisi kasvattaa, jolloin rakennus suurenee >1200 kem2 kokoiseksi. Sisääntulopihasta tulisi kovin ahdas ja epäedullisen muotoinen, sisäänkäyntiovi olisi ulkopuoliselle vaikea löytää. 3.4. Muutos- ja korjaustyö Olevan rakennuksen muutostyön tavoitteena on selkiyttää kulkureittejä ja tilajakoa tulevaa toimintaa varten. Olevia rakenteita korjataan tarvittaessa. Tilajako Pääosin hyödynnetään olevia seiniä. Osa seinistä puretaan. Uudet seinät liittyvät enimmäkseen neuvottelutiloihin ja toimistoihin -> toteutusvaiheessa on mahdollisuus valita mm. ääneneristävyys- ja läpinäkyvyysominaisuudet Sisäänkäyntien tuulikaapit ja aulat rakennetaan samankokoisiksi (puretaan ylimääräisiä seiniä, puretaan wc-tila toisesta tuulikaapista) Porrasnousu korvataan rampilla. 16
Väliovet Olevat väliovet ovat liian kapeita esteettömyysvaatimuksiin nähden (7M-9M-kokoisia) ja ne uusitaan. Työ- ja toimistotiloihin tarvitaan yleensä toinen ovi (pako-ovi). Aputilat Sosiaalitilat ovat nykyisissä paikoissa. Vaatehuoltotila muutetaan siivoustilaksi. Sisääntulojen wc-tilat suurennetaan esteettömiksi. Tarpeettomat wc- ja aputilat varustuksineen puretaan. Keittiövarusteet puretaan. Tekniset tilat Sähköpääkeskus ja lämmönjakohuone ovat nykyisissä paikoissa. Julkisivu Julkisivumateriaalina on keltainen tiili, ikkunajako pysyy pääosin nykyisenä Pohjoispuolen tilojen ikkunat (2kpl) suurennetaan, ulko-ovi (1kpl) korvataan ikkunalla Idänpuoleinen tuulikaapin ovet uusitaan (leveämmät ovet) Vesikatto katoksineen Vesikatto on konesaumattu muovipinnoitettu teräspelti. Sisääntulokatoksen säleikkörakenteet puretaan, rakennetaan tilalle majoitusosaston tarvittava ulkovarasto. 3.5. Materiaalit Uudisrakennus toteutetaan puurakenteisena, esim. tilaelementeillä. Julkisivumateriaalina on maalattu puupaneeli. Vesikatto on saumattu teräspeltikatto. Iv-konehuone sijoittuu peltikaton alapuolelle. 3.6. Ulko-alueet Perheosastoon liittyy katettu terassi (osa rakennusrunkoa). Piha-alueella on olevia leikkialueiden aitauksia. Ne on purettava, jotta saapuminen ja saattoliikenne perhetukityörakennuksen ja uudisrakennukseen mahdollistuvat. Lasten ja nuorten osaston yhteyteen sekä perhetukityörakennuksen eteen rakennetaan uudet aidatut leikkipihat. Leikkipihojen lisäksi alueen niittymaisema tarjoaa mahdollisuudet leikkiin ja ulkoiluun. Sorapäällysteisellä piha-alueella on jo pysäköintipaikkoja. Autopaikkoja tarvitaan 20 kpl. Olevaa puustoa täydennetään uusilla istutuksilla Mutaanmäentien varrelle uudisrakennuksen kohdalla. Jotta näkymät lähistön teollisuusrakennuksiin peittyisivät, istutetaan puukujanne saapumistien varrelle. Lisäksi istutetaan uutta puustoa alueen eteläosaan. 3.7. 17
VE 1 Laajuus ja tilaohjelma Bruttoala 1239 brm2 uudisrak. 818 brm2 + oleva rak. 421 brm2 Kerrosala 1194 kem2 uudisrak. 790 kem2 + oleva rak. 404 kem2 Huoneala 1079.0 hum2 uudisrak. 719.5 hum2 + oleva rak. 359.5 hum2 (=tilaohjelmaan kuuluvat tilat, käytävät + tekniset tilat) Tilaohjelma (hum2) Perhetukityö Terapia (sis.wc) 1 oleva rak. 29.5 m2 Terapia 1 oleva rak. 30.0 m2 Neuvottelu 1 oleva rak. 9.5 m2 Neuvottelu 1 oleva rak. 18.5 m2 Neuvottelu 1 oleva rak 28.5 m2 Monikäyttötila 1 oleva rak 13.5 m2 Monikäyttötila 1 oleva rak 15.5 m2 Aulatilat 2 oleva rak 45.0 m2 Wc-tilat 2 oleva rak 11.5 m2 Varastot 3 oleva rak 12.0 m2 Siivoustila 1 oleva rak 7.0 m2 220.5 m2 Perheosasto Vanhempien MH (sis.minik,kph) 2 à 22.0 m2 44.0 m2 Lasten MH 3 à 12.5 m2 37.5 m2 Ruokailu + oleskelu 1 35.0 m2 116.5 m2 Nuorten osasto Makuuhuoneet 4 à 12.0 m2 48.0 m2 Kylpyhuoneet 2 à 4.5 m2 9.0 m2 Ruokailu 1 15.5 m2 Oleskelutila 1 27.0 m2 99.5 m2 Lasten osasto Makuuhuoneet 4 à 12.0 m2 48.0 m2 Kylpyhuoneet 2 à 4.5 m2 9.0 m2 Ruokailu 1 15.5 m2 18
Oleskelutila 1 27.0 m2 99.5 m2 Asukkaiden yhteistilat Keittiö + ruokailu 1 44.5 m2 Aula 1 27.5 m2 Harrastetilat 4 56.5 m2 Kodinhoitotila 1 10.0 m2 Siivous/kodinhoito 1 8.5 m2 Vaatevarasto 1 10.0 m2 Välinevarasto 2 10.0 m2 167.0 m2 Henkilökunnan tilat Tsto / perhetukityö (4 henk) 1 oleva rak. 21.5 m2 Tsto / perhetukityö (4 henk) 1 oleva rak. 24.5 m2 Tsto / perheet (1 henk) 1 12.0 m2 Tsto / lapset+nuoret (2 henk) 1 16.5 m2 Tsto / vastaava ohj. (1 henk) 1 14.0 m2 Tsto / johtaja (1 henk) 1 16.5 m2 Sosiaalitilat (7+13 henk) 2 oleva rak. 17.5 m2 Sosiaalitila / wc (9 henk) 1 15.0 m2 Taukotila 1 oleva rak. 11.5 m2 Taukotila + wc 1 12.0 m2 161.0 m2 Tilaohjelma yhteensä yht. 864.0 m2 Käytävät (hum2) Käytävät / perhetukityö 3 oleva rak. 38.0 m2 Käytävä / perheet 1 18.0 m2 Käytävä / nuoret 1 6.5 m2 Käytävä / lapset 1 6.5 m2 Käytävät / aulaan liittyvät 4 37.5 m2 Käytävä / yhteistilat 1 7.5 m2 Tuulikaapit 2 oleva rak. 13.0 m2 19
Tuulikaappi 1 5.0 m2 Yhdyskäytävä 1 19.5 m2 Käytävät yhteensä 151.5 m2 Tekniset tilat (hum2) Sähkötilat 2 oleva rak. 6.5 m2 Lämmönjakohuone 1 oleva rak. 6.5 m2 Sähköpääkeskus 1 9.5 m2 Lämmönjakohuone 1 10.0 m2 IV-konehuone (vesikaton alap.) 1 30.0 m2 Tekniset tilat yhteensä 63.5 m2 Kylmät tilat (ei laskettu mukaan huonealaan) Katettu terassi 1 24.5 m2 Ulkovarasto 1 15.5 m2 Kylmät tilat yhteensä yht. 40.0 m2 3.8. Soveltuvuus perhetukikeskuksen paikaksi + Investointirahoitus: uudisrakennus ei sido kunnan investointivaroja + Sijainti: keskeiset yhteistyökumppanit lähellä (2-3km), viheralueen läheisyys, piha ja asuintilat avautuvat otollisiin ilmansuuntiin, tasainen tontti soveltuu elementtirakentamiseen + Laajentumismahdollisuus: olevassa rakennuksessa on ylimääräisiä käyttö- ja sosiaalitiloja tämänpäiväiseen tarpeeseen nähden - Investointirahoitus: olevan rakennuksen korjaus- ja ylläpitomenot - Sijainti: teollisuusalueen läheisyys - Synergiaetu: ei ole - Julkiset kulkuyhteydet: huonohkot - Turvallisuutta lisäävät palvelut: vartiointiliikkeet kauempana - Huoltovarmuus: kauempana - Laajentumismahdollisuus: uudisrakennusta ei tässä sijainnissa voida laajentaa, ilman että pitää rakentaa myös väestönsuoja - Muuntautumismahdollisuus: olevan rakennuksen muuntautumiskyky on heikompi kuin uudisrakennuksen 20
4. VE 2 TOREENINMÄKI 4.1. Tontti Toreeninmäki (2203-1) sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylässä, ajoyhteys on Rajamäentieltä. Alueen olevat rakennukset ovat Omppulinna (jossa sijaitsee nykyinen perhetyön toimipiste), terveyskeskus, vanhusten pitkäaikaisosasto Pitkos ja kaksi päiväkotirakennusta. Lisäksi tontilla on pallokenttiä ja paikoitusalueita. Alue muodostaa vehreän kummun maisemassa. Keskiosa nurmikkoineen on puistomainen. Länsiosassa on metsärinne, jossa kasvaa pääosin mäntyjä. Alue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. Osoite: Rajamäentie 9 A-C, 01900 Nurmijärvi 4.2. Kaava Alueen nykyinen asemakaavamerkintä on YS, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. 4.3. Rakennus Rakennus on sijoitettu optimaalisesti tontin muotojen mukaan. Rakennus sijoittuu pitkäaikaishoitorakennuksen länsipuolelle; osittain pysäköintialueelle, osittain pysäköintialueen pohjoispuolelle jossa on niittyä ja puustoa. Rakennus on yksikerroksinen, mahdollistaen luontevat sisäyhteydet osastojen välillä ja helpon saapumisen ulkoa eri osastoihin. Rakennus koostuu viidestä eri siivestä, toimintojen mukaan. Siipien tilat, lasten piha ja sisäänkäynti ovat helposti valvottavissa henkilökunnan työtiloista rakennuksen keskiosassa. Siivet on suunnattu maastomuotojen mukaan niin, että rakennus sijoittuu mahdollisimman tasaiselle alueelle. Majoitustilojen ja perhetukityösiiven päädyistä on näkymät metsään. Rakennus toteutetaan elementtirakennuksena. Rakennuksen vaatima ala on melko iso, tontin jäljellä olevan tasaiseen osuuteen nähden. Sijainnin ja muodon suhteen on tutkittu myös näitä vaihtoehtoja: a. Sijainti pysäköintialueen eteläosassa, lähempänä Omppulinnaa (vain majoitusosastot) aluerakentamisen suhteen tehottomampi (->menetetään puolet pysäköintialueesta, rakennus ulottuu siitä huolimatta suurelta osin myös rinteeseen) toiminnallisesti huonompi (-> ulkoyhteys Omppulinnaan, etäisyys edelleen >n.120m) b. Kaksikerroksinen tai osittain kaksikerroksinen rakennus kustannusten suhteen tehoton (->tarvitaan portaat, hissi) toiminnallisesti heikompi (->huonommat näköyhteydet ja valvottavuus) huonompi saapuminen alakerran tiloihin, jos esim. osa tiloista sijaitsevat alempana rinteessä c. Täysin ristinmuotoinen rakennus rakennus laajenee pidemmälle pysäköintialueelle (->menetetään lisää pysäköintipaikkoja) rakennus laajenee pidemmälle metsään eivätkä siivet asemoidu rinteen mukaan (-> enemmän rinnerakentamista) toiminallisesti tehottomampi (->käytävien pituudet kasvavat) toiminnallisesti huonompi (->viides osasto jää neljännen osaston taakse, esim. perhetukityöhön tarvittavat tilat sijoittuvat yhteiskeittiön taakse) 21
a.4. Materiaalit Uudisrakennus toteutetaan puurakenteisena, esim. tilaelementeillä. Julkisivumateriaalina on maalattu puupaneeli. Vesikatto on saumattu teräspeltikatto. Iv-konehuone sijoittuu peltikaton alapuolelle. a.5. Ulko-alueet Perheosastoon liittyy katettu terassi (osa rakennusrunkoa). Lasten ja nuorten osaston yhteyteen rakennetaan aidattu leikkipiha. Oleva metsärinne tarjoaa lisäksi mahdollisuudet leikkiin ja ulkoiluun. Asfalttipäällysteisen pysäköintialueen paikkamäärä vähenee uudisrakennuksen myötä. Perhetukikeskuksen käyttöön tarvitaan 20 kpl autopaikkoja. Pihan ja pysäköintialueen eri osa-alueita jäsennetään puu- ja pensasistutuksin. VE 2 Laajuus ja tilaohjelma Bruttoala Kerrosala Huoneala 1078 brm2 1029 kem2 927.0 hum2 (=tilaohjelmaan kuuluvat tilat, käytävät + tekniset tilat) Tilaohjelma (hum2) Perhetukityö Terapia 1 23.0 m2 Terapia 1 11.0 m2 Neuvottelu 1 11.0 m2 Neuvottelu 1 11.0 m2 Neuvottelu 1 20.0 m2 Wc 1 5.0 m2 81.0 hum2 Perheosasto Vanhempien MH (sis.minik,kph) 2 à 22.0 m2 44.0 m2 Lasten MH 3 à 12.5 m2 37.5 m2 Ruokailu + oleskelu 1 35.0 m2 116.5 hum2 Nuorten osasto Makuuhuoneet 4 à 12.0 m2 48.0 m2 Kylpyhuoneet 2 à 4.5 m2 9.0 m2 22
Ruokailu 1 15.5 m2 Oleskelutila 1 27.0 m2 99.5 hum2 Lasten osasto Makuuhuoneet 4 à 12.0 m2 48.0 m2 Kylpyhuoneet 2 à 4.5 m2 9.0 m2 Ruokailu 1 15.5 m2 Oleskelutila 1 27.0 m2 99.5 hum2 Asukkaiden yhteistilat Keittiö + ruokailu 1 44.5 m2 Harrastetilat 4 68.5 m2 Kodinhoitotila 1 11.0 m2 Siivoustila 1 11.0 m2 Vaatevarasto 2 10.5 m2 Välinevarasto 2 9.5 m2 155.0 hum2 Henkilökunnan tilat Tsto / perhetukityö (4 henk) 1 23.0 m2 Tsto / perhetukityö (2 henk) 1 16.0 m2 Tsto / perhetukityö (2 henk) 1 16.0 m2 Tsto / perheet (1 henk) 1 12.0 m2 Tsto / lapset+nuoret (2 henk) 1 16.0 m2 Tsto / vastaava ohj. (1 henk) 1 12.0 m2 Tsto / johtaja (1 henk) 1 16.5 m2 Sosiaalitilat / wc (8 henk) 1 13.0 m2 Sosiaalitila / wc (9 henk) 1 15.0 m2 Taukotila + wc 1 17.0 m2 156.5 hum2 Tilaohjelma yhteensä yht. 708.0 hum2 Käytävät (hum2) Käytävät / perhetukityö 1 26.0 m2 Käytävä / perheet 1 18.0 m2 Käytävä / nuoret 1 6.5 m2 Käytävä / lapset 1 6.5 m2 23
Käytävät / aulaan liittyvät 4 86.5 m2 Käytävä / yhteistilat 1 11.5 m2 Käytävät yhteensä 155.0 hum2 Tekniset tilat (hum2) Sähköpääkeskus 1 14.5 m2 Lämmönjakohuone 1 14.5 m2 IV-konehuone (vesikaton alap.) 1 Tekniset tilat yhteensä 35.0 m2 64.0 hum2 Kylmät tilat (ei laskettu mukaan huonealaan) Katettu terassi 1 24.5 m2 Ulkovarasto 1 16.5 m2 Kylmät tilat yhteensä yht. 41.0 m2 a.6. Soveltuvuus perhetukikeskuksen paikaksi + Investointirahoitus: uudisrakennus ei sido kunnan investointivaroja + Sijainti: palveluita kävelyetäisyydellä, yhteistyökumppanit välittömässä läheisyydessä, sosiaali- ja terveystoimen palveluiden keskittymässä, metsäalueen läheisyys, piha ja asuintilat avautuvat otollisiin ilmansuuntiin + Synergiaetu: on tilojen ja kunnan muiden toimintojen suhteen + Turvallisuutta lisäävät palvelut: lähellä kunnan muita turvallisuuspalveluita tarvitsevia yksiköitä + Huoltovarmuus: lähellä kunnan muita yksiköitä + Laajentumismahdollisuus: on (sijainti tällä tontilla -> laajennusvara 170 kem2 ilman väestönsuojaa, helpoin laajentumissuunta koillinen, rakennuspaikka on muuten lähellä naapurirakennusta/ rinnettä/ pysäköintialuetta.) + Muuntautumismahdollisuus: hyvä, voidaan huomioida yksikköä suunniteltaessa - Sijainti: rakennuspaikka osittain rinteessä, autopaikkojen väheneminen alueella / korvaavien autopaikkojen rakentaminen - Julkiset kulkuyhteydet: huonohkot 24
25
MUUT SELVITYKSET 5. KUSTANNUSARVIO VE1: VE2: Vaihtoehto sisältää uudisvuokratilan lisäksi nykyisen rakennuksen muutostyöt. Muutostöiden määrätarpeen voidaan arvioida olevan 750.000 euroa. Lisäksi vuokratilojen perustustöihin ja liittymiin tarvitaan 250.000 euron määräraha. Vuokrakauden päätyttyä rakennuspaikan ennallistamiseen tarvitaan noin 50.000 euroa nykyrahassa. Kustannukset tulevat vuokrakustannusten lisäksi. Vaihtoehdon perustustöihin ja liittymiin tarvitaan 300.000 euron määräraha. Vuokrakauden päätyttyä rakennuspaikan ennallistamiseen tarvitaan noin 50.000 euroa nykyrahassa. Kustannukset tulevat vuokrakustannusten lisäksi. 6. AIKATAULU VE1: Nykyisen rakennuksen muutostöiden suunnittelu alkaa syksyllä 2015 ja jatkuu kesään 2016. Muutostyöt toteutetaan syyskauden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. Vuokratila hankitaan käyttöön siten, että se toimii perhetukikeskuksen väistötilana muutostöiden aikana. VE2: Vuokratilan käyttöönotto ajankohta on syyskausi 2016. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Hankeryhmää esittää, että hanke toteutetaan vuokratilaratkaisuna. Vuokratilaratkaisu vähentää investointimäärärahojen tarvetta. Toisaalta se vähentää riskiä siihen, että rakennus jää käyttämättömänä tyhjilleen, jos palvelujen tarve siirtyy johonkin toiseen paikkaan. Tilat sijoitetaan Toreeninmäelle (VE2), jolloin saadaan hyödynnettyä alueella olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukeskittymän synergiaetuja. Uusien tilojen vuokrasopimus solmitaan noin 10 vuodeksi. 26
Työryhmä Ville Könönen Sannamari Nousiainen Mervi Herola Suvi Salin Eija Hildén Risto Huttunen Gunilla Björkqvist Nurmijärven kunta, tilakeskus, rakennuspäällikkö Nurmijärven kunta, Soteli, va. hallintopäällikkö Nurmijärven kunta, Soteli, perhe-ja sosiaalipalveluiden päällikkö Nurmijärven kunta, soteli, sosiaalityön johtaja Nurmijärven kunta, perhetukikeskus johtaja Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy 27