J~~~ ~@lft j~ ~@l~~~.~~ ~@~M ~ ~~I~~ ~@@1l 50ft ice- ja pehmytjäätelön laatu Mansikan laatu Mansikan alkuperä J( J( C J( OULUN KAUPUNKI (.!I.I(. (., YMPÄRISTOVIRASTO ~- Raportti 6/2001
SISÄLLYS Johdanto 1 Jäätelöprojekti 1 Jäätelönäytteiden tulokset 2 Mansikkaprojekti 3 Mansikkanäytteiden tulokset 4 Mansikoiden alkuperä 5 yhteenveto 5
1 Johdanto Jäätelön ja mansikoiden laatua selvitettiin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimesta heinäkuussa 2001. Projektissa tutkittiin Oulussa kesän 2001 aikana olleiden tilapäisten myyntipisteiden sekä ns. vakituisten jäätelönmyyntipaikkojen soft iee - ja pehmytjäätelön laatua. Mansikoista tutkittiin aistinvaraista laatua. Näytteet otettiin torilta ja elintarvikemyymälöistä. Jäätelön laatua haluttiin seurata näyttein aikaisempina kesinä todettujen laatuongelmien takia. Mansikkaprojekti toteutettiin, koska ympäristövirastoon tuli valituksia mansikan laadusta alkukesällä. "Mansikoiden laadunvalvonta" -projekti toteutettiin yhdessä Elintarvikeviraston "Mansikoiden alkuperä" -projektin kanssa. Projektin näytteet tutkittiin Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Harjoittelija Henna Pesonen otti näytteet ja laati raportin yhdessä terveystarkastaja Tuula Lumilan kanssa. Mansikoiden alkuperää myyntipaikoissa tarkastivat harjoittelijat Henna Pesonen ja Outi Kankaanpää Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Jäätelöprojekti Näytteitä otettiin heinä- ja elokuussa 2001 yhteensä kaksitoista (12) kymmenestä eri myyntipisteestä. Näytteitä otettiin sekä soft iee - että pehmytjäätelöstä. Mukana tutkimuksessa oli myös yksi pirtelönäyte. 80ft iee -jäätelö valmistetaan "puristamalla" mekaanisesti pehmeämmäksi pakattua jäätelöä. Pehmytjäätelö valmistetaan nimenomaan pehmytjäätelön valmistukseen tarkoitetusta jäätelömassasta, joka sekoitetaan ja jäähdytetään koneellisesti myyntipaikalla. Jäätelönäytteistä tutkittiin kokonaisbakteerit ja koliformiset bakteerit. Jäätelön mikrobiologisen laadun arvostelussa käytettiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen suosituksen 4/43-96 mukaista jäätelölle ja muille pakastetuilie maitopohjaisille tuotteille annettua normitusta. Näytteet luokiteltiin tällä perusteella hyviin, välttäviin ja ala-arvoisiin.
2 Jäätelön mikrobiologinen laatu tulkittiin hyväksi, mikäli bakteerien kokonaismäärä oli alle 100 000 bakteeripesäkettä/g (pmy/g) ja huonoksi, mikäli bakteerien kokonaismäärä oli yli 500 000 pmy/g. Koliryhmän bakteerien perusteella näyte on tulkittu hyväksi, jos bakteeripesäkkeiden määrä oli alle 10 pmy/g ja ala-arvoiseksi, mikäli pesäkemäärä oli yli 100 pmy/g. Jäätelönäytteiden tulokset Kaikki jäätelöistä otetut näytteet saivat yleisarvosanan "hyvä". Seuraavassa taulukossa näkyvät projektin tulokset näytekohtaisesti. Laji Näyte Kohde Kokonais- Koliform. Yleisarvio mo bakteerit Bakteerit pmy/g pmy/g soft iee vanilja 1 2310 300 <10 hyv~ 50ft iee vanilja 1 6311 1200 < 10 hyv~ 50ft iee vanilja 1 6848 3600 10 hyv~ 50ft iee mansikka 2 6848 13000 < 10 hyv~ 50ft iee p~~ryn~ 1 3734 5200 < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja 1 6028 100 < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja 1 1939 < 100 <10 hyv~ pehmytj~~telövanilja 1 6183 200 < 10 hyv~ pehmytj~~telö vanilja 1 6439 < 100 < 10 hyv~ pehmytj~~telö suklaa 2 6439 100 < 10 hyv~ pehmytj~~telö van ilja-mansikka 1 3428 400 < 10 hyv~ pirtelö mansikka-van ilja 1 4062 13000 < 10 hyv~ Taulukko 1. Jäätelönäytteiden tulokset Vaikka kaikki näytteet saivatkin yleisarvosanan "hyvä", oli kokonaisbakteerimäärissä huomattavia eroja erityisesti pehmyt- ja soft ice -jäätelönäytteiden välillä. Soft ice -näytteistä määritetyt kokonaisbakteerimäärät olivat moninkertaisia pehmytjäätelönäytteisiin verrattuna. Arvioinnin kannalta nämä erot eivät ole kuitenkaan merkittäviä.
3 Mansikkaprojekti Heinäkuussa 2001 otettiin mansikkanäytteitä Kauppatorilta eri ulkomyyntipisteistä sekä myymälöistä. Näytteitä otettiin yhteensä 14, joista 12 oli irtomyynnissä olevista mansikoista ja 2 näytettä valmistajan pakkaamista mansikoista. Näytteistä tehtiin aistinvarainen arvio, jossa arvioitiin mansikoiden ulkonäkö, haju sekä maku asteikolla 1-5 siten, että arvosanat 1-2 tarkoittivat huonoa, 3 välttävää ja 4-5 aistinvaraiselta laadultaan hyvää näytettä. Euroopan unioni on vahvistanut yhteiset laatuvaatimukset tuoreille hedelmille ja vihanneksille. Tässä yhteydessä laatuvaatimuksella tarkoitetaan niiden noin kolmenkymmenen kasviksen normeja, jotka EU:n komissio on asetuksilla vahvistanut. Tuotteet ovat vaatimusten mukaisia, kun ne: täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset ovat vaatimusten mukaisesti lajitellut ja luokitellut ovat merkityt vaatimusten edellyttämällä tavalla. Mansikka on laatuluokituksen alainen kasvis, jota koskee Ey-asetus 1435/91. Vähimmäisvaatimukset mansikalle: Mansikoiden tulee olla kaikissa laatuluokissa: eheitä, vahingoittumattomia terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet kulutukseen kelpaamattomiksi, ei sallita puhtaita, käytännössä vailla näkyviä vieraita aineita tuoreita, mutta ei pestyjä vailla vierasta hajua tai makua jne. Jokaisen pakkauksen samalla sivulla tulee olla selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin mm seuraavat merkinnät: tunnistusmerkinnät; pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja osoite tai virallisesti julkaistu tai hyväksytty tunnus
4 tuote; mansikoita tuotteen alkuperä, alkuperämaa ja tarvittaessa tuotantoalue tai kansallinen, alueellinen tai paikallinen kauppanimi laatuluokka Mansikkanäytteiden tulokset Mansikkanäytteiden tutkimustulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Kohde Näytteenotto- Näyte Ulkonäkö Haju Maku Aistinvarainen päivä laatu 2305 160701 mansikka (irto) 3,0 4,0 4,0 välttävä 2305 160701 mansikka (irto) 3,5 4,0 4,0 hyvä 2310 170701 mansikka (irto) 3,5 3,8 3,8 hyvä 6839 170701 mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä 6840 170701 mansikka (irto) 3,7 3,8 4,0 hyvä 6099 180701 mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä 6099 180701 mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä 2311 190701 mansikka (pakattu) 3,2 4,0 3,2 välttävä 2311 190701 mansikka (irto) 3,5 4,0 3,8 hyvä 1831 240701 mansikka (irto) 3,0 3,8 3,3 välttävä 1831 240701 mansikka (irto) 3,8 4,0 4,0 hyvä 1831 240701 mansikka (pakattu) 4,3 4,0 4,0 hyvä 6117 240701 mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä 6117 240701 mansikka (irto) 4,0 4,0 4,0 hyvä Taulukko 1. Mansikkanäytteet Kaikista näytteistä (14 kpl) oli aistinvaraiselta laadultaan hyviä 11 kpl, välttäviä 3 kpl. Mansikkanäytteet olivat peräisin kuudelta eri paikkakunnalta Suomesta.
5 Mansikoiden alkuperä Mansikoiden alkuperän ilmoittamista vähittäismyyntipaikoissa ja torilla tutkittiin Oulussa heinäkuussa 2001 Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. (Kirje no 779/62/01) Elintarvikevirasto on valmistellut mansikan alkuperää koskevan projektin ja ohjannut toteuttamista. Myynnissä olevan mansikan alkuperän ilmoittaminen perustuu hedelmä- ja vihannesalan yhteisistä markkinajärjestelyistä annettuun EU:n neuvoston asetukseen (ETY) No 2200/96. Mansikasta on myynnin yhteydessä ilmoitettava muiden tietojen lisäksi alkuperämaa. Paikkakunnan mainitseminen ei riitä. Mansikan alkuperästä tuli saada luotettava selvitys asiakirjoista. Kartoitus tehtiin 16 myyntipisteessä, joista vähittäismyymälöitä oli 10 kpl ja loput kuusi torimyyntipaikkoja. Alkuperämaa oli ilmoitettu kaikissa tarkastetuissa myyntipaikoissa. Ilmoitettu alkuperämaa oli kaikissa tarkastetuissa tapauksissa Suomi. Mansikoiden alkuperä oli ilmoitettu oikein melkein kaikissa myyntipisteissä. Kahdessa myyntipisteessä mansikoiden alkuperämaata ei voitu todentaa asiakirjoista tarkastushetkellä. Toisessa myyntipisteessä ko. asiakirjojen ilmoitettiin olevan myyntipisteessä seuraavana päivänä. Elintarvikevirasto tekee koko maata kattavan raportin mansikoiden alkuperästä. Yhteenveto Kesällä 1999 toteutettiin Oulussa ympäristöviraston toimesta jäätelöprojekti, jossa tutkittiin mm. pehmytjäätelöiden mikrobiologista laatua. Jäätelönäytteitä otettiin tuolloin kahdestatoista kioskista ja ravintolasta. Kokonaisnäytemäärä oli 40 kpl uusintanäytteineen. Neljän näytteenottopaikan pehmytjäätelö todettiin kesällä 1999 mikrobiologiselta laadultaan ala-arvoiseksi. Yleisimmin näytteet luokiteltiin huonoiksi koliryhmän bakteerien esiintymisen takia (30 %
6 näytteistä). Pehmytjäätelön laatu oli kesällä 1999 huono etenkin, kun jäätelö oli tehty vanhemman mallisella Garpigiani -merkkisellä koneella. Vanhojen koneiden puhdistaminen osoittautui tuolloin hankalaksi. Uusimmissa koneissa puhdistaminen on helpompaa eikä konetta tarvitse pestä päivittäin. Terveystarkastajat ovat kouluttaneet ja opastaneet jäätelökioskien pitäjiä keväällä 2000. He ovat myös jäätelökioskeja hyväksyessään kiinnittäneet huomiota kioskien omavalvonnan toimivuuteen ja mm. velvollisuuteen ottaa omavalvontanäytteitä. Kesällä 2001 kaikki pehmytjäätelöistä ja soft iee -jäätelöistä otetut näytteet olivat hyviä. Soft iee -jäätelönäytteiden kokonaisbakteerimäärät olivat suurempia kuin pehmytjäätelönäytteiden, mutta arvioinnin kannalta erot eivät olleet merkittäviä. Terveystarkastajien antama opastus jäätelökioskien pitäjille ja vanhojen pehmytjäätelökoneiden vaihtaminen uusiin on parantanut merkittävästi pehmytjäätelön laatua oululaisissa jäätelökioskeissa. Heinäkuussa 2001 otettiin mansikkanäytteitä Kauppatorilta eri ulkomyyntipisteistä sekä myymälöistä. Näytteitä otettiin yhteensä 14 kpl, joista 12 oli irtomyynnissä olevista mansikoista ja 2 näytettä valmistajan pakkaamista mansikoista. Kaikista mansikkanäytteistä oli aistinvaraiselta laadultaan hyviä 11 kpl, välttäviä 3 kpl. Mansikkanäytteet olivat peräisin kuudelta eri paikkakunnalta Suomesta. Mansikoiden alkuperän ilmoittamista vähittäismyyntipaikoissa ja torilla tutkittiin Oulussa heinäkuussa 2001 Elintarvikeviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Elintarvikevirasto on valmistellut mansikan alkuperää koskevan projektin ja ohjannut toteuttamista. Mansikoiden alkuperäkartoitus tehtiin 16:ssa myyntipisteessä, joista vähittäismyymälöitä oli 10 kpl ja loput kuusi torimyyntipaikkoja. Alkuperämaa oli ilmoitettu kaikissa tarkastetuissa myyntipaikoissa. Ilmoitettu alkuperämaa oli kaikissa tarkastetuissa tapauksissa Suomi.
7 Mansikoiden alkuperä oli ilmoitettu oikein melkein kaikissa myyntipisteissä (14 kpl). Kahdessa myyntipisteessä mansikoiden alkuperämaata ei voitu todentaa asiakirjoista tarkastushetkellä. Toisessa myyntipisteessä ko. asiakirjojen ilmoitettiin olevan myyntipisteessä seuraavana päivänä. Elintarvikevirasto tekee koko maata kattavan raportin mansikoiden alkuperästä.
Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 5/1992 6/1992 7/1992 8/1992 9/1992 10/1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 6/1993 7/1993 1/1994 2/1994 3/1994 1/1995 1/1996 2/1996 3/1996 4/1996 5/1996 1/1997 2/1997 3/1997 4/1997 5/1997 6/1997 1/1998 2/1998 3/1998 4/1998 5/1998 6/1998 7/1998 1/1999 2/1999 3/1999 4/1999 5/1999 6/1999 Elintarvikkeiden myymäläkohtainen hygieeninen tasoselvitys. Savustettujen ja hiillostettujen kalojen laatu vähittäismyymälöissä, kesä -92. Jauhelihan laatu, kesä -92. Leipomoiden leipien ruokasuola vuonna 1992. Kalojen elohopeapitoisuus vuonna 1992. Pizza täytteet ja salaatiupizzeriat kevät -92. Elintarvike kuljetusautojen ilman lämpömittaukset kesällä 1992. Elintarvike myymälöiden pakastehuoneiden ilman lämpötilamittaukset kesällä 1992. Kasvisten ja vihannesten raskasmetallit 1992. Päiväkotien ja koulujen pakastelaitteiden lämpötilamittaukset syksyllä 1992. Rottasota, syksy 1993. Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta. Lenkki-, nakki- ja leikkelemakkaroiden lisäaineet sekä myyntipäällysmerkinnät 1993. Kinkkujen lisäainetutkimus 1993. Suurtalouksien keittojen ja kastikkeiden sekä pakattujen ruokaleipien ja kalavalmisteiden ruokasuolatutkimus 1993. Tuoteturvallisuusprojektit 1993. Pakkausmerkinnät. Oulun uhanalaiset lajit. Putkilokasvit. Ruokasuola- ja rasvapitoisuus oululaisten koulujen ym. vastaavien laitoskeittiöiden laatikkoruoassa. NikkeIin esiintyminen Oulun kaupungin ala- ja yläasteiden oppilaiden koruissa ym. käyttöesineissä 1994. Muovin käyttö keskustan ravintoloissa ja ruokapaikoissa Oulussa 1995. Jätehuoltotarkastukset kesällä 1996. Ympäristöasioiden hoito auto- ja korjaamoalaila Oulussa 1996. Ympäristöasioiden hoito rakennusalalla Oulussa 1996. Otsonimittaukset Nokelassa kesällä 1996. Hammashoidossa syntyvien ongelmajätteiden kartoitus Oulussa 1996. Ympäristöviraston kestävän kehityksen ohjelma 1997. Rengaskierrätys Oulussa 1996. Selvitys. Ympäristöasioiden hoito elektroniikka-alalla Oulussa 1997. Selvitys.. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa Oulussa 1997 Graafisen alan valokuvauskemikaalijätteet Oulussa 1997. Raportti lihaa käsittelevien elintarvikemyymälöiden hygieniatasosta ja omavalvonnan toteutumisesta Oulussa 1997. Oulun kaupunkilintuatlas. Välituloksia laskentakaudelta 1997. Tuoteturvallisuuskartoitus 1998. Toimintolaskenta Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Solariumien käyttöpaikkatarkastus Oulun kaupungin alueella. Pizzojen suolapitoisuustutkimus ja pizzaraaka-aineiden mikrobiologinen laatu. Markkinavalvontaprojekti 1998. Leikkikentät. Kalaprojekti 1998. Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutumisesta Oulun kaupunkiorganisaatiossa 1998. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen Oulun alueella 1999. Selvitys. Ympäristöasioiden hoito metalli- ja konepaja-alalla Oulussa 1999. Selvitys. Peltiseen päällykseen pakattujen säilykkeiden laatu vuonna 1998. Kasvisten raskasmetallit 1999. Yhteenveto koulujen kestävän kehityksen tuloksista. Kevät 1999.
Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 5/2000 6/2000 7/2000 8/2000 9/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 5/2001 6/2001 Jäätelöprojekti 1999. Oululaisten elintarvikemyymälöiden myyntilämpötilojen valvonta heinäkuussa 1999. Uimahallien puhtausnäyteprojekti 1999. Jauhelihaprojekti 1999. Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Oulussa 2000. Käytettyjen uppopaistorasvojen laatu vuonna 1999. Kalaprojekti 2000. Pizzerioiden omavalvonta ja jauhelihan laatu. Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen salaateissa ja salaattienhygieeninen laatu. Oulujoen suiston arvokkaat luontokohteet. Myymälöiden jätehuolto Oulussa 2000. Selvitys. Asuinkiinteistöjen jätehuolto Oulussa 2001. Kartoitus. Keittiöhygienia ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Selvitys ravintoloissa ja ruokaloissa tarjottujen ruokien suolapitoisuudesta vuonna 2000. Jäätelön ja mansikan laatu kesällä 2001. Oulun kaupunki Ympäristövirasto Kauppatori, PL 34 90015 OULUN KAUPUNKI