1 LUPAPÄÄTÖS Nro 72/2013/1 Dnro PSAVI/100/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2013 ASIA Kittilän kaivoksen toiminnan laajentaminen ja ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistaminen, Kittilä LUVAN HAKIJA Agnico Eagle Finland Oy Pokantie 541 99250 Kiistala
SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSET... 6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 7 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 7 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 Ympäristö- ja vesitalouslupapäätökset... 8 Muut luvat, päätökset ja lausunnot... 10 Kaivoskirja... 10 Kaavoitustilanne... 11 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)... 11 Natura 2000 -tarveharkinta Ounasjoen osalta... 12 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 12 Ilmasto... 12 Alueen luonto ja suojelukohteet... 13 Asutus... 13 Vesistöt... 14 Kalasto ja kalastus... 14 Maaperä ja pohjavesiolot... 14 Muut elinkeinot ja toiminnot... 15 MALMIN JA SIVUKIVEN MINERALOGIA... 15 Malmiesiintymä... 15 Malmin ja sivukiven alkuainepitoisuudet... 16 TOIMINTA... 19 Yleiskuvaus toiminnasta... 19 Tuotteet ja tuotantomäärä... 20 Avolouhinta... 20 Maanalainen louhinta... 21 Malmin varastointi... 22 Kuilunosto... 22 Murskaus... 22 Malmin jauhatus... 23 Vaahdotus... 23 Rikasteen varastointi... 23 Autoklaavihapetus... 23 Syanidiliuotus ja syanidin kemiallinen tuhoaminen... 24 Kullan talteenotto liuoksesta... 25 Happitehdas... 25 Happitehtaan hukkalämmön talteenotto... 26 Nestekaasulämmitysjärjestelmä... 26 Pastalaitos... 26 Mobiilibetoniasema... 27 Maanpäällinen polttoainejakeluasema... 27 Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema... 27 Polttoaineet ja kemikaalit... 28 Polttoaineet... 28 Kemikaalit ja räjähdysaineet... 28 Energian käyttö... 30 Kittilän kaivoksen energianhankinta... 30 Energiansäästöhankkeet... 31 Veden hankinta... 31 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 32 Muodostuvat vedet ja niiden johtaminen ja käsittely... 32 Kuivanapitovedet... 33 Teollisuusalueen pintavedet... 34 2
Sivukivien läjitysalueen vedet... 34 Prosessijätevedet... 34 Vesien kierrätys... 35 Vesien käsittelyyn liittyvät selvitykset... 36 Talousjätevedet... 37 Kaivannaisjätteet... 37 Rikastushiekat... 37 Sivukivet... 41 Maa-ainekset... 43 Marginaalimalmi... 43 Muut jätteet... 43 Autoklaavin muurausjäte... 44 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus... 44 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 45 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 45 Päästöt pintavesiin... 45 Alkuperäisen hakemuksen mukaiset ja toiminnassa toteutuneet päästöt... 46 Yhteenveto pintavalutuskenttien toiminnasta vuosina 2010 2012... 52 Tutkimus pintavalutuskenttien toiminnasta... 56 Arvio vesistöön johdettavien haitta-aineiden pitoisuudesta vesistössä... 57 Selvitys typpikuormituksesta ja typen poistosta... 57 Prosessiveden sulfaattipitoisuusselvitykset... 58 Poikkeamat luparajoista tai tavoitteista... 59 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 60 Päästöt ilmaan... 61 Liikenne ja lämmitys... 61 Autoklaavin poistokaasut... 61 Pöly... 62 Melu ja tärinä... 63 Päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevia toimia... 64 Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma... 65 Kaivannaisjätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 65 Jätealueet... 66 Jätealueiden luokitukset ja onnettomuusvaarat... 68 Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen... 68 Seuranta ja tarkkailu... 70 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 70 Muiden jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen... 71 Autoklaavin muurausjäte... 71 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 72 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 72 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 72 Vaikutukset porotalouteen... 73 Vaikutukset vesistöön... 73 Vaikutukset kalastoon... 74 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset... 75 Vaikutukset pohjaveteen... 75 Melun ja tärinän vaikutukset... 75 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 75 Käyttötarkkailu... 76 Päästötarkkailu... 77 Päästöt vesiin... 77 Rikastushiekkojen laadun tarkkailu... 77 Päästöt ilmaan... 78 Vaikutustarkkailu... 78 Vesistövaikutusten tarkkailu... 78 Biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu... 78 3
Pohjaveden tarkkailu... 79 Ilman laadun tarkkailu... 79 Luonnon tarkkailu... 79 Melu ja tärinä... 80 Raportointi... 80 Laadunvalvonta... 80 Lämpökattiloiden tarkkailu... 80 Pastatäytön toiminnan seuranta... 81 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 81 Ympäristöriskinarviointi... 81 Jäteveden käsittelyn häiriötilanteet... 81 Syanidin hävitysprosessin epäonnistuminen... 82 Häiriöt neutraloinnissa... 82 Kiintoaineen karkaaminen kuivanapitovesien laskeutusaltaasta... 82 Pintavalutuskenttien toimintahäiriöt... 82 Autoklaavin savukaasun puhdistuksen häiriötilanteet... 82 Kemikaalionnettomuuksiin varautuminen... 82 Maanpäällinen polttoainejakeluasema... 83 Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoainejakeluasema... 83 Pelastussuunnitelmat... 84 Patoturvallisuus... 85 Ympäristövahinkovakuutus... 86 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 86 Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista... 86 Korvausesitys vesistöön kohdistuvista vahingoista... 86 KAIVOKSEN JÄLKIHOITOSUUNNITELMA... 86 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI... 87 Vedenottomäärä ja vesien purkumäärä... 87 Lupamääräysten muuttaminen... 87 MERKINTÄ... 88 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 89 Lupahakemuksen täydennykset... 89 Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen... 89 Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 89 Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema... 89 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 90 Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen... 90 Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 90 Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema... 90 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 90 Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen... 90 Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 107 Maanpäällinen polttoainesäiliö ja maanalainen polttoaineen jakeluasema... 109 Hakijan vastineet lausunnoista ja muistutuksista... 109 Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan laajentaminen... 109 Rikastushiekka-altaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 112 Neuvottelut ja katselmukset... 113 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 113 KÄSITTELYRATKAISU... 113 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 113 VESITALOUSLUPARATKAISU... 114 LUPAMÄÄRÄYKSET... 114 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 114 Yleiset määräykset... 114 4
Muualta vastaanotettava malmi... 116 Päästöt vesiin... 116 Päästöt ilmaan... 120 Melu ja tärinä... 121 Lämpökattilaa koskeva lupamääräys... 121 Jätteet ja niiden haitallisuuden vähentäminen, käsittely ja hyödyntäminen... 121 Jätealueiden patoja ja pohjarakenteita koskevat määräykset... 124 Varastointi ja huoltotoiminta... 125 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen... 126 Energiatehokkuus... 127 Alueiden sulkeminen ja toiminnan lopettaminen... 127 Vesitalousluvan lupamääräykset... 128 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 129 Raportointi... 131 Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu... 131 VAKUUS... 132 Kaivannaisjätealueita koskeva vakuus... 132 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 133 Ympäristölupaa koskeva hanke... 133 Vesitalouslupaa koskeva hanke... 133 RATKAISUN PERUSTELUT... 133 Käsittelyratkaisun perustelut... 133 Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 134 Vesitalouslupa... 135 Lupamääräysten perustelut... 135 Vakuuden perustelut... 144 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 146 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 147 Päätöksen voimassaolo... 147 Lupamääräysten tarkistaminen... 147 Korvattavat päätökset... 147 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 148 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 148 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 148 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 148 KÄSITTELYMAKSU... 149 Päätös... 149 Perustelut... 149 Oikeusohjeet... 150 MUUTOKSENHAKU... 151 5
6 HAKEMUKSET Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 11.6.2008 antamassaan Kittilän kaivosta koskevassa päätöksessä nro 29/08/1 määrännyt, että Agnico- Eagle AB:n (nykyisin Agnico Eagle Finland Oy) on 31.7.2011 mennessä pantava vireille lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemus Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on saapunut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 29.7.2011. Tämän lisäksi hakija hakee lupaa toiminnan laajentamiseksi puolitoistakertaiseksi (4 500 tonniin/vrk eli 1,6 miljoonaan tonniin vuodessa) ja autoklaavijätteen sijoittamiselle CIL-altaaseen tai maanalaiseen louhokseen. Agnico-Eagle Finland Oy on 11.5.2011 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen ympäristöluvan rikastushiekkaaltaiden käyttöä koskevan lupamääräyksen muuttamiseksi. Agnico-Eagle Finland Oy on 14.8.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kittilän kaivoksen maanpäälliselle polttoainesäilölle ja maanalaiselle polttoaineen jakeluasemalle. Aluehallintovirasto käsittelee edellä mainitut hakemukset samanaikaisesti ja antaa niistä yhden päätöksen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Agnico-Eagle Finland Oy louhii Kittilässä malmia, josta se tuottaa vaahdotuksen ja kemiallisen prosessin avulla metallista kultaa. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006, ja kullan tuotanto käynnistettiin vuonna 2008. Vuosittainen tuotanto on noin 5 000 kg kultaa. Kaivosalue sijaitsee noin 35 kilometriä Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kaivosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4 5 km), idässä Rouravaara (0,8 1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km). Tällä hetkellä kaivospiirin alueesta noin kolmasosa on Agnico-Eagle Finland Oy:n omistuksessa ja kaksi kolmannesta jakautuu puoliksi Metsähallituksen ja muiden omistajien kesken. Kaivospiirin ulkopuolella olevien pintavalutuskenttien 2 ja 4 alle jäävistä alueista on tehty vuokrasopimukset. Pintavalutuskentän 4 maa-alue on vuokrattu Metsähallitukselta ja pintavalutuskentän 2 alue yksityiseltä maanomistajalta. Agnico-Eagle Finland Oy:n omistama alue käsittää seuraavat kiinteistöt: Rouravaara RN:o 46:13, Rossinmukka RN:o 9:1 ja Suurikuusikko RN:o 68:6.
7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin mukaan seuraavilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa: 3b) voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen toiminta, jonka polttoaineteho on yli 5 MW, 5a) nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3, 5a) vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3, 7a) kaivostoiminta, 7b) malmin rikastamo, 8b) kiinteä betoniasema, 13a) jätevesien puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtamiseen muualle kuin vesihuoltolaitoksen viemäriin, 13e) kaivannaisjätteen jätealue Vesitalousluvan hakemisen peruste Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi ja 7 :n mukaisesti toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m 3 /vrk, on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa koskevan ympäristölupaasian.
Vesilain 9 luvun 2 ja 7 :n mukaan aluehallintovirasto voi myöntää luvan veden ottamiselle ja toimenpiteeseen, jolla johdetaan vettä pois pohjavesiesiintymästä yli 250 m 3 /vrk. Vesilain 16 luvun 2 mukaisesti vesilain mukainen hakemus ja saman toiminnan ympäristönsuojelulain mukainen vesien pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä. 8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristö- ja vesitalouslupapäätökset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt luvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 25.1.2006 antamallaan päätöksellä, taltionumero 114, muuttanut kalatalousmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen vaatimuksiin selvitysvelvoitteen pintavalutuskenttään kohdistuvista tulvariskeistä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.10.2005 antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.2.2007 antamallaan päätöksellä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttonesteiden jakeluasemalle ympäristöluvan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.5.2007 antamallaan päätöksellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastushiekka-altaiden pohjarakenteen osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 11.6.2008 antamallaan päätöksellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan, joka koskee kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunnitelman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesien määrän lisääntymistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toimintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästöja ympäristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 22.12.2008 antamallaan päätöksellä nro 69/08/1 muuttanut Kittilän kaivoksen ympäristölupaa sivukivien läjitysalueen rakentamisen, käyttämisen ja sulkemisen osalta. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 20 ja 31. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.12.2009 antamallaan päätöksellä nro 66/09/1 myöntänyt ympäristöluvan rikastushiekka-altaan laajentamiseen ja maanalaisten räjäytysten suorittamiseen yöaikaan sekä hy-
väksynyt kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräys 13 ja ympäristölupaviraston 11.6.2008 Agnico-Eagle AB:lle myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräys 19. Lisäksi on annettu toiminnan muutosta koskevia lupamääräyksiä ja kaivannaisjätteen jätealuetta koskevaa vakuutta koskeva lupamääräys. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 5.3.2010 antamallaan päätöksellä nro 12/10/1 myöntänyt luvan Agnico-Eagle AB:lle Kittilän kaivoksen avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivanapitovesien lumettamista koskevalle koetoiminnalle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 2.7.2010 antamallaan päätöksellä nro 61/10/1 myöntänyt Agnico-Eagle Finlandille 31.7.2011 asti voimassaolevan ympäristöluvan käsitellyn prosessiveden johtamiseksi uudelle pintavalutuskentälle ja muuttanut samalla määräajaksi vesien johtamiseen ja tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä. Päätös korvaa ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän ja korkeimman hallinto-oikeuden muuttaman ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 määräykset 2 ja 4 sekä ympäristölupaviraston 11.6.2008 Agnico-Eagle AB:lle myöntämän ympäristöluvan muutosta koskevan päätöksen nro 29/08/1 lupamääräyksen 3. Päätöksellä on korvattu ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 69/02/1 tarkkailua koskevan liitteen 2 osiot, joista on annettu tarkemmat tarkkailumääräykset. Luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa, kunnes Kittilän kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Vaasan hallinto-oikeus on 27.6.2011 päätöksellään nro 11/0171/1 määrännyt, että jos luvan mukaista toimintaa halutaan jatkaa 31.7.2011 jälkeen, asiassa on tehtävä uusi lupaharkinta muutoksen hyväksymisen osalta ja päätöksessä tulee asettaa toimintaa koskevat kaikki lupamääräykset. Tämän luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa siihen asti, kunnes uusi lupapäätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus on 17.1.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 213 pysyttänyt päätöksen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 10.5.2011 antamallaan päätöksellä nro 28/11/1 myöntänyt Agnico-Eagle Finland Oy:lle 31.7.2011 asti voimassaolevan ympäristöluvan kaivosilman nestekaasulämmitysjärjestelmän ja nestekaasun varastoinnille. Luvan mukaista toimintaa saadaan jatkaa, kunnes Kittilän kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai saa lainvoiman. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 16.3.2012 antamallaan päätöksellä nro 22/12/1 muuttanut ympäristölupaviraston 2.12.2009 päätöksen nro 66/09/1 myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen vakuutta koskevan lupamääräyksen 8 kolmannen kappaleen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 16.3.2012 antamallaan päätöksellä nro 23/12/1 muuttanut ympäristölupaviraston 1.11.2002 antaman päätöksen nro 69/02/1 myöntämän Kittilän kaivoksen ympäristölupapäätöksen vakuutta koskevan lupamääräyksen kolmannen kappaleen. 9
10 Muut luvat, päätökset ja lausunnot Kittilän kunnanhallitus on 2.5.2006 tehnyt kaivosta koskevan maankäyttöja rakennuslain 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu 233). Päätöksestä valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on ratkaissut asian 26.1.2007 ja hylännyt valituksen. Lapin ympäristökeskus on 11.5.2007 antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lapin ympäristökeskus on 28.12.2007 antamallaan päätöksellä Dnro LAP- 2007-L-404-254 antanut luvan hävittää lettorikkoja (Saxifraga hirculus), lapinkämmeköitä (Dactylorhiza lapponica) ja verikämmeköitä (Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta) Kittilässä Suurikuusikon kaivospiirin alueella. Turvatekniikan keskus (Tukes) on 14.3.2008 tekemällään päätöksellä 3878/36/2007 antanut Agnico-Eagle Finland AB:lle luvan rakentaa kaivoksen yhteyteen rikastamo sillä edellytyksellä, että päätöksessä määrättyjä kemikaaliturvallisuuteen ja onnettomuuksien estämiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Agnico-Eagle Finland Oy ja Metsähallitus ovat tehneet sopimuksen nro 29129, jonka mukaisesti Metsähallitus on vuokrannut kaivospiiriin rajoittuvan 44 hehtaarin alueen pintavalutuskentäksi ajanjaksolle 1.8.2009 31.12.2011. Lapin ELY-keskus on antanut 29.3.2011 lausunnon Agnico-Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen pastatäyttösuunnitelmasta. Lapin ELY-keskus myönsi 22.6.2011 poikkeusluvan (Dnro LAP- ELY/63/07.00/2010 07.00.11.04) aloittaa CIL-hiekan läjittäminen CIL2- altaaseen (vanhaan NP-altaaseen). CIL-hiekkaa voidaan läjittää siihen saakka, kunnes Agnico-Eagle Finland Oy:n aluehallintovirastossa 11.5.2011 vireille tulleen hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Prosessiveden juoksutus NP-altaasta on ollut voimassa 31.7.2011 saakka. Kaivoskirja Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30.1.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekisterinumero 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivospiirin alueeseen. Nykyinen kaivospiiri käsittää yhteensä 848 hehtaarin alueen. Kaivospiirin laajentamiseksi on vireillä hakemus, joka on jätetty työ- ja elinkeinoministeriölle 29.12.2009. Laajennus sisältää pintavalutuskenttien alle jäävät alueet sekä nykyisen kaivospiirin eteläpuolella olevia alueita. Kaivosoikeudet on 2.10.2004 siirretty Riddarhyttan Resources AB:ltä Agnico-Eagle AB:lle. Agnico-Eagle AB:ltä kaivosoikeudet siirtyivät 1.7.2010 liiketoiminnan siirron yhteydessä Agnico-Eagle Finland Oy:lle.
11 Kaavoitustilanne Kittilän kaivoksen kaivospiirin alueella on voimassa ympäristöministeriön 23.6.2010 vahvistama Tunturi-Lapin maakuntakaava, joka määrittelee kaivospiirin alueen kaivosalueeksi (EK 1906). Aluetta varten on annettu kaavamääräyksiä, jotka suojelevat aluetta kaivostoiminnan harjoittamista vaarantavalta rakentamiselta ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta. Määräyksissä todetaan lisäksi, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei Tornio-Muonionjoen vesistöalueen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen Natura 2000 -verkostoon sisältyviä luonnonarvoja. EK-alueen länsireunassa kaivospiirin ulkopuolella on Kiistala-Pokka moottorikelkkailureitti. Kiistalan alue on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, missä kaavamääräysten mukaan tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ensimmäinen YVA-selvitys on tehty vuonna 2001 silloin suunnitelmissa olleelle vuosituotantotasolle noin 750 000 tonnia malmia. Tuotannon laajentumista varten on tehty uusi ympäristövaikutusten arviointi, jonka YVAselostus valmistui 26.4.2012. Siinä on selvitetty laajennuksen vaikutuksia tuotantomäärälle 4 500 tonnia vuorokaudessa (1,6 miljoonaa tonnia vuodessa). YVA-selostuksen mukaan kaivostoiminnan vaikutukset ilmenevät Seurujoessa ja Loukisessa lähinnä typpi-, sulfaatti-, antimoni-, rauta- ja mangaanipitoisuuden kasvuna. Vesistön tila kalastuksen tai muiden käyttöarvojen näkökulmasta ei ole kuitenkaan merkittävästi huonontunut kaivostoiminnan seurauksena. Tuotannon lisäyksen ei odoteta sanottavasti lisäävän haitallisia vaikutuksia vesistössä. Useiden mittausten mukaan melun ja tärinän vaikutukset kaivoksen lähiympäristössä ovat olleet selvästi suositusrajojen alapuolella, eikä niiden vaikutusten odoteta lisääntyvän tuotantoa lisättäessä. Kaivostoiminnan vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen koetaan yleensä hyvin vaihtelevasti, ja ne eivät kaikilta osin ole mitattavissa. Lapin ELY-keskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta 11.9.2012. ELY-keskus on muun muassa katsonut, että hankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on riittävä. Arviointiselostus vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Arvioinnin perusteeksi on hankittu keskeiset tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ja tehty uusia selvityksiä liittyen muun muassa vesistövaikutuksiin, meluun, pohjavesivaikutuksiin ja porotalouteen. Hankkeen vaikutusten selvittäminen on kohdennettu toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat havaittavissa vesistössä. Haitallisten pinta- ja pohjavesivaikutusten hallitseminen myös kaivoksen mahdollisen laajentamisen jälkeen on kaivoksen pitkäaikaisen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tulee ottaa huomioon, mitä kalataloudesta ja kalastovaikutuksista on tuotu esille. Hankkeen ympäristövaikutuksia tulee seurata. Kaivoksen toiminnan aikana ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyvaiheessa hyvin alkanutta vuoropuhelua alueen muiden toimijoiden kanssa tulee jatkaa. Ounasjoen vaikutusarviointia tulee täydentää laatimalla Natura 2000 -tarveharkinta.
12 Natura 2000 -tarveharkinta Ounasjoen osalta Ounasjoen Natura-alue (FI1301318, SCI) muodostuu Ounasjoesta Ounasjärven luusuan alapuolella ja Ounasjoen suiston tulvasaarista. Natura-alue on 4 730 hehtaaria ja se sijaitsee Enontekiön, Kittilän ja Rovaniemen kuntien alueella. Ounasjoen pituus Ounasjärvestä Kemijokeen on noin 300 kilometriä. Ounasjoki on yläosaltaan luonnontilainen ja Kittilän ja Rovaniemen välillä lievästi kuormitettu. Ounasjoessa on hyvä luontainen harjuskanta, mutta taimenkannat ovat melko heikot joen yläosaa lukuun ottamatta. Ounasjoessa on luontainen siikakanta. Siihen on istutettu myös vaellus-, pohja- ja planktonsiikaa. Ounasjoki on suurin kokonaan maamme rajojen sisällä virtaavista rakentamattomista joista. Ounasjoki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta lailla. Ounasjokivarsi on maisemaltaan vaihteleva. Könkään ja Kaukosen kylät sekä Ounasjokivarsi Molkokönkään ja Sinetän välillä on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemakokonaisuuksiksi. Ounasjoen varrella on edustavia tulvaniittyjä ja tulvametsiä, joista Ounasjoen suiston saaret muodostavat laajimman tulvaniittyalueen. Ounasjokisuisto on myös linnustollisesti arvokas alue. Ounasjoen Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 95 %, pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 4 % ja harmaaleppä- ja saarnitulvametsät 1 %. Luontodirektiivin liitteen II lajina on laaksoarho ja liitteen I lintuja ovat kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, sinirinta, suokukko ja vesipääsky. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut ovat metsähanhi, jouhisorsa, mustalintu, pilkkasiipi, lapinsirri, mustaviklo, punajalkaviklo ja pikkulokki. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on pidetty sitä, että Natura-alue säilyttää olemassa olevat luontotyypeille tyypilliset ominaispiirteensä ja lajistokoostumus tulee säilymään nykyistä vastaavana myös pitkällä aikavälillä. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan Natura-alueen luontotyyppeihin, kalastoon tai kasvillisuuteen siten, että suojelun perusteena olevien lajien lukumääräsuhteet tai määrät muuttuisivat haitallisesti. YVA-vaiheessa ei ole tullut esiin merkittäviä muutoksia, jotka heikentäisivät Natura 2000 -alueen suojeluperusteita. Hakijan mukaan edellä esitettyjen tietojen perusteella Ounasjoen Natura 2000 -alueelle ei ole tarpeen laatia varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ilmasto Vuoden keskilämpötila on alueella alle 0 C. Sadanta on 500 600 mm ja haihdunta 200 300 mm vuodessa. Lumi sulaa normaalisti toukokuussa ja alkaa peittää maata lokakuussa. Alue luokitellaan subarktiseksi.
13 Alueen luonto ja suojelukohteet Kittilän alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Aapa-Lapin seudun ja Länsi- Lapin seudun rajoille. Aapa-Lapin seutu on melko tasaista verrattuna Länsi-Lapin melko jylhään tunturiketjuun: Ounastunturit Pallastunturit Ylläs ja tästä ketjusta itään päin erkanevat Aakenustunturi ja Kätkätunturin Levin jakso. Tuntureiden ja vaarojen välissä on useita pienehköjä järviä ja jokia. Seutujen rajojen tuntumassa virtaa Ounasjoki. Kittilän seutu kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja metsätyypeiltään Peräpohjolan vyöhykkeeseen. Suovyöhykkeeltään Kittilän seutu kuuluu Peräpohjolan aapasoihin. Kunnan pinta-alasta lähes 50 % on rimpistä ja jänteistä aapasuota. Arvokkaimpia ja rehevimpiä suotyyppejä esiintyy Löytöjängän länsiosissa, Suurikuusikon ja Korkeakuusikon välisellä alueella ja Rouravuoman länsi- ja eteläosissa. Näitä ovat muun muassa pienialaiset koivuletot (KoL), lettorämeet (LR, ReLR) ja rimpiletot (ScoRiL). Kaivosalueen metsätyyppi on pääosin tuoretta kangasta. Kuivahkoja kankaita on niukasti, lähinnä korkeammassa maastossa. Kuivat kankaat puuttuvat lähes kokonaan. Rouravaaran ja Pikku Rouravaaran lakialueet ja itäiset rinteet ovat kasvipeitteeltään kuivahkoja kankaita. Metsä on pääosin nuorta kasvumetsää, mutta paikoin, esimerkiksi Rouravaaran kaakkoisosassa, myös varttuneempaa talousmetsää. Pääpuulaji on mänty, mutta alueen pohjoisosassa tavataan myös koivua. Vaarojen alarinteet ja Suurikuusikon alue, Korkeakuusikko ja nimettömät suosaarekkeet alueen länsireunalla ovat metsäkasvillisuustyypiltään tuoreita kankaita. Pääpuulajeina ovat kuusi ja koivu. Maanpinta on seinä- ja kerrossammalen peitossa. Jäkälää esiintyy kohopinnoilla ja kantojen päällä. Matalakasvuisia heinälajeja, metsätähteä, talvikkia ja maitikoita esiintyy paikoin runsaasti. Katajaa, pajuja ja pihlajaa esiintyy pensaskerroksessa. Suurikuusikon alueella on muutama vanha, viljelemättä jäänyt pelto, joille on kehittynyt niittykasvillisuutta. Niittyjä uhkaa umpeenkasvu ja pajuttuminen. Asutus Kaivosalue on harvaan asuttua Lapin maaseutua. Lähimmät kylät ovat Kiistala 4 5 kilometrin etäisyydellä, Lintula 4 kilometrin etäisyydellä ja Rouravaara 0,8 5 kilometrin etäisyydellä. Rouravaaran alueella on kahdeksan pihapiiriä, joista muutama on autioitunut ja yhtä pidetään vapaa-ajan asuntona. Alueella olevat tilat ovat pääosin vanhoja, ja joillakin harjoitetaan maataloutta, lähinnä karjanhoitoa. Parilla tilalla on myös uudempaa rakennuskantaa. Kaivostoiminta ei ole sanottavasti muuttanut rakennettua ympäristöä, koska kaikki kaivostoiminnot ovat sijoittuneet Suurikuusikon, Rouravaaran ja Pikku Rouravaaran muodostaman vyöhykkeen länsipuolelle. Kaivostoiminnan tieltä on lunastettu yksi tila ja purettu siinä olevat rakennukset.
14 Vesistöt Suurikuusikon alue kuuluu Loukisen valuma-alueeseen, joka laskee Ounasjokeen Levitunturin lähellä. Kaivosalue sijaitsee Loukiseen laskevan Seurujoen valuma-alueen alajuoksulla. Seurujoki saa alkunsa Jakovaaran alarinteestä noin 30 kilometriä Kiistalan kylästä koilliseen. Seurujoen pisin sivujoki on pohjoisesta etelään virtaava Nuutijoki. Muita sivujokia ovat Suasjärvenoja, Pahasoja ja Nuutijokeen laskeva Ristinoja. Seurujoen valuma-alueen itäpuolella ovat Leppäojan ja Rourajoen valuma-alueet. Nämä kolme valuma-aluetta ovat Loukisen valuma-alueen osa-alueita. Seurujoki, Leppäoja ja Rourajoki ovat Loukisen sivujokia. Seurujoen valuma-alue on noin 307 km 2 ja järvisyys pieni. Sen veden laatu on melko hyvä, joskin metsätalouden aiheuttaman hajakuormituksen johdosta se poikkeaa luonnontilaisesta. Seurujoella ja Loukisella on tehty uittosäännön kumoamisen jälkeen kunnostustoimia. Kalasto ja kalastus Kittilän kaivoksen kalasto- ja kalastustarkkailu on sisältänyt jatkuvan kalastuskirjanpidon, määrävuosina tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia. Kirjanpitäjien saalis Seurujoella ja Loukisella on ollut pääasiassa harjusta, taimenta ja haukea. Saaliiseen on sisältynyt myös siikaa, ahventa ja vähäisessä määrin madetta ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis on kalastuksen määrä ja luonne huomioiden hyvä, 70 120 kg. Kalastus on tapahtunut pääasiassa verkoilla ja heittovavoilla. Kaivoksen kuormituksen vaikutusta ei ole tuloksissa havaittavissa. Taimenen ja harjuksen yksikkösaaliit kaivoksen alapuolisella Seurujoella ovat olleet samaa tasoa tai hiukan parempia kuin kaivoksen yläpuolisella Seurujoella. Heittovapakalastusta on harjoitettu tarkkailujakson aikana vain vähän, joten eri vuosien yksikkösaaliit eivät suoraan kerro muutoksia kalakannoissa. Kalastustiedustelun mukaan suosituin kalastusalue on ollut Loukinen, jossa yli puolet kalastajista kalasti sekä Seurujoen alapuolisella että yläpuolisella alueella. Kaivoksen alapuolisella Seurujoella kalasti 25 40 % ja kaivoksen yläpuolisella Seurujoella 20 30 % kalastajista. Kaivoksen velvoite istuttaa Seurujokeen ja Loukiseen yhteensä 5 000 yksivuotiasta taimenta on toteutettu vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2006 velvoite on korvattu istuttamalla vuosina 2007 ja 2008 taimenen lisäksi 3 250 kesänvanhaa harjusta. Vuonna 2009 istutettiin vapaaehtoisesti Seurujokeen ja Loukiseen yhteensä 2 500 kesänvanhaa harjusta. Maaperä ja pohjavesiolot Suurikuusikon ja Rouravaaran alueen maaperä on pohjamoreenia, joka on myös vallitseva maalaji koko Kiistalan karttalehden 2743 05 alueella. Pohjamoreeni koostuu pääosin hiekkaisesta ja kivisestä moreenista. Alue on viimeisen jääkauden aikaista jäänjakaja-aluetta. Tästä syystä moreeniaines on enimmäkseen peräisin paikallisesta kallioperästä tai kulkeutumismatkat ovat lyhyitä. Avolouhosalueella ja sen ympäristössä on turvetta enimmäkseen 1 2 metriä ja sen alaisten moreenikerrostumien paksuus pääosin 3 6 metriä. Turpeen alapuolella olevien moreenikerrostumien kosteuspitoisuudet ovat 1 6 metrin syvyydeltä otetuissa näytteissä 7 25 %. Ehjän kallion pinnassa on vaihtelevan paksuinen rapautumakerros, joka useimmiten on rikkonaista, mutta vielä melko kovaa kiveä. Paikoin esiintyy
pehmeäksi rapautunutta, helposti rikkoutuvaa kiveä ja jopa savimaiseksi rapautunutta ainesta. Yleensä maapeitteen paksuudet ovat vain muutamia metrejä, mutta seismisten luotausten perusteella rapautuma- ja ruhjealueella paksuudet voivat olla 20 metrin luokkaa. Maaperä on huonosti vettä läpäisevää (10-9 10-5 m/s). Toisaalta hienoaines voi olla merkittävä kapillaarisuuteen vaikuttava tekijä, nousukorkeudet ovat todennäköisesti useita metrejä. Kapillaarisuus ja hienoaineksen vedenpidätyskyky voivat selittää esimerkiksi seismisissä luotauksissa tavattavia veden kyllästämän maan seismisiä nopeuksia alueilla, joissa ei ole tavattu varsinaista pohjaveden pintaa. Kaivosalueella ei ole merkittäviä tai luokiteltuja pohjavesiesiintymiä eikä vedenottamoita. Lähteitä tai pohjavesipurkaumia ei ole alueelta löytynyt. Syynä ainakin osittain saattaa olla kallioperän rapautuneisuus ja rikkonaisuus sekä maaperän huonosti vettä läpäisevä pohjamoreeni. Alueen pohjavesissä ei ole havaittu tyypillisiä mineralisaatioihin tai kultaesiintymiin liittyviä häiriöitä. Ilmeisesti kaivot sijaitsevat mineralisaation ulkopuolella. Kaivosalueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen kaivovesien laatua on seurattu useamman vuoden ajan ja veden laatu on edelleen hyvä. Kaivosyhtiöllä on vesihuoltoa varten kaksi porakaivoa, joista otetaan noin 7 000 m 3 vuodessa juoma- ja talousvettä. Vesi täyttää talousvesivaatimukset. Kaivospiirin alueelle ja sen ympäristöön on asennettu 18 havaintoputkea, joista on seurattu pohjaveden laatua ja pinnankorkeuksia. Velvoitetarkkailussa on lisäksi mukana neljä lähialueen talousvesikaivoa. Seurannan tulosten mukaan veden laatu on pääosin täyttänyt talousvesivaatimukset. Veden laadussa on kuitenkin esiintynyt huomattavia ajallisia ja paikallisia laatuvaihteluita, jotka ainakin osittain selittyvät kallioperän luontaisilla ominaisuuksilla. Alueilla, joissa kallioperä koostuu sulfidirikkaista kivistä ja maaperässä on kyseistä kiviainesta rapautuneena, pohjavesi voi luonnostaan sisältää korkeitakin metallien pitoisuuksia. Arseenikiisun esiintymisestä johtuen vihreäkivivyöhykkeellä on pohjaveden arseenipitoisuus tavanomaista suurempi. 15 Muut elinkeinot ja toiminnot Kittilän kaivoksen alue kuuluu Kuivasalmen paliskunnan alueeseen. MALMIN JA SIVUKIVEN MINERALOGIA Malmiesiintymä Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee noin 35 kilometriä Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) löysi esiintymän vuonna 1986 ja otti alueella vuoteen 1997 asti geokemiallista näytteitä ja teki geofysikaalisia mittauksia ja alustavia kairauksia. Tutkimusten perusteella GTK arvioi esiintymän noin 1,5 miljoonan tonnin suuruiseksi kultapitoisuuden ollessa 5,9 g/tonni. Riddarhyttan Resources AB on tehnyt jatkotutkimukset. Uusimman malmiarvion mukaan Suurikuusikon mineralisaation kokonaispituus on noin 6 kilometriä, josta louhittavaa malmia on toistaiseksi löytynyt noin 5 kilometrin matkalta. Noin 1,5 kilometrin pituisella ydinalueella tehty-
jen kairausten perusteella malmi jatkuu ainakin 1,3 kilometrin syvyyteen. Ydinalueen ulkopuolella esiintymä jatkuu ainakin 500 metrin syvyyteen. Nykyinen malmiarvio (tilanne 31.12.2012) on seuraava: 16 kulta (g/tonni) Tonneja kulta (unssi) Todetut malmivarat 4,59 1 460 000 216 000 Todennäköiset malmivarat 4,49 31 660 000 4 567 00 Todennäköiset mineraalivarannot 2,65 7 854 000 669 000 Mahdolliset mineraalivarannot 3,88 18 970 000 2 366 000 Rikastamon raaka-aineena käytetään avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta louhittavaa kultamalmia. Malmia louhitaan tällä hetkellä vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia. Tuotantokapasiteettia tullaan kuitenkin lähivuosina lisäämään 1,6 miljoonaan tonniin. Malmin pääasiallisina sulfidimineraaleina ovat rikkikiisu (FeS 2 ) ja arseenikiisu (AsFeS). Kullasta noin 75 % on sitoutuneena arseenikiisuun, 23 % rikkikiisuun ja loput esiintyy vapaana kultana. Malmissa on vähäisiä määriä myös muita mineraaleja, muun muassa kuparikiisua, magneettikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta. Malmin merkittävimpien alkuaineiden keskimääräiset pitoisuudet ovat (ppm = yksi miljoonasosa): kulta 4,5 ppm Zn 107 ppm C (kok.) 4,6 % Fe 8,4 % C (toc) 0,9 % K 1,4 % C (crb) 3,7 % Na 1,2 % S 3,2 % Mg 3,0 % As 0,74 % Mn 0,18 % Ca 6.3 % Ni 179 ppm Cl 158 ppm P 830 ppm Cr 264 ppm Pb 24 ppm Cu 94 ppm Si 20,9 % Sb 181 ppm Malmin ja sivukiven alkuainepitoisuudet Kittilän kaivoksen malmista ja sivukivestä on analysoitu noin 1 100 näytteestä alkuainepitoisuudet normaalia huomattavasti laajemmalla analyysipaketilla (pääosin XRF-menetelmällä). Näistä näytteistä pääosa (74 %) edustaa louhittavaa (As>0.1 %) malmia (MALMI), mikä siis aikanaan kulkee myös kaivoksen rikastusprosessin läpi. Näytteistä 12 % edustaa sellaista sulfidipitoista (S>1 %) sivukiveä (RIKKIRAAKKU), joka on yleensä välittömästi malmin rajan ulkopuolella. Tämä materiaali voi malminlouhinnan yhteydessä osin sortua malmin mukaan raakkulaimennuksena ja siten myös kulkeutua rikastusprosessin läpi. Näytteistä 15 % edustaa sulfidiköyhää (S<1 %) sivukiveä (RAAKKU), joka on yleensä kauempana malminrajasta ja jonka kulkeutuminen rikastusprosessiin on epätodennäköisempää. Näytteet on otettu tunnetun malmiesiintymän eri osista. Määritysrajan alittavien näytteiden osalta on analyysiarvona käytetty lukuarvoa, joka on puolet määritysrajasta. Tästä syystä joidenkin alkuaineiden osalta taulukoissa esitetyt minimi-, keskiarvo- ja mediaani-arvot ovat todennäköi-
sesti hieman todellista korkeammat. Seuraavissa taulukoissa on esitetty edellä mainittujen malmin ja sivukiven analyysitulokset. Malmin (MALMI) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: 17 ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm 100 851 0 476 48 779 50 900 92 090 As ppm 30 812 0 113 8 964 7 064 46 660 Ba ppm 20 833 20 10 186 178 663 Bi ppm 30 812 325 15 33 33 114 Ca ppm 50 851 0 6 575 62 382 63 750 116 900 Ccarb % 0,01 729 0 0,32 3,72 3,79 6,68 Ce ppm 30 812 279 15 37 35 176 Cl ppm 60 658 7 30 158 139 703 Cnoncarb % 0,01 867 0 0,03 0,86 0,65 15,10 Cr ppm 20 838 43 10 261 165 1 534 Cu ppm 20 812 19 10 94 87 682 Fe ppm 40 851 0 120 80 115 81 833 180 400 Ga ppm 20 812 429 10 17 10 41 K ppm 50 851 0 183 14 179 14 440 36 900 La ppm 30 812 786 15 16 15 59 Mg ppm 200 851 0 983 29 849 28 700 82 023 Mn ppm 40 851 0 248 1 885 1 696 30 669 Mo ppm 10 812 812 5 5 5 5 Na ppm 500 851 32 0 12 888 10 300 63 400 Nb ppm 7 812 707 4 5 4 45 Ni ppm 10 812 0 21 179 130 837 P ppm 60 849 14 0 823 663 20 860 Pb ppm 20 812 782 10 24 10 5 719 Rb ppm 10 812 21 5 49 50 91 S ppm 100 867 0 3 400 34 871 31 000 157 000 Sb ppm 100 812 715 50 180 50 18 100 Sc ppm 20 812 412 10 17 10 46 Si ppm 100 851 0 122 002 209 528 197 000 430 045 Sn ppm 10 812 0 10 13 10 40 Sr ppm 10 830 2 5 137 132 366 Th ppm 10 812 411 5 9 5 53 Ti ppm 30 851 1 0 8 905 8 400 20 500 U ppm 10 812 694 5 6 5 21 V ppm 30 812 11 15 239 242 617 Y ppm 7 812 24 4 19 18 82 Zn ppm 20 812 33 10 107 53 4 023 Zr ppm 10 812 7 5 128 101 1 195 Rikkipitoisen sivukiven (RIKKIRAAKKU) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm 100 88 0 3 920 43 088 43 650 70 600 As ppm 30 55 0 74 545 583 995 Ba ppm 20 76 5 10 142 123 679 Bi ppm 30 55 53 15 16 15 32 Ca ppm 50 88 0 10 600 61 764 63 800 120 100 Ccarb % 0,01 594 0 0,92 3,82 3,85 7,19 Ce ppm 30 55 19 15 35 35 98 Cl ppm 60 47 1 30 178 129 1 260 Cnoncarb % 0,01 645 0 0,01 0,99 0,78 14,20 Cr ppm 20 79 1 10 314 200 1 200 Cu ppm 20 55 0 39 146 127 823 Fe ppm 40 88 0 80 60 816 79 720 201 436 Ga ppm 20 55 41 10 13 10 32 K ppm 50 88 0 108 12 689 13 300 28 500 La ppm 30 55 53 15 16 15 43 Mg ppm 200 88 0 3 000 30 384 29 050 75 400 Mn ppm 40 88 0 200 2 555 1 905 23 776
Mo ppm 10 55 54 5 5 5 11 Na ppm 500 88 15 125 6 550 5 358 27 600 Nb ppm 7 55 49 4 5 4 36 Ni ppm 10 55 0 27 228 181 627 P ppm 60 87 0 200 838 733 2 488 Pb ppm 20 55 54 10 12 10 121 Rb ppm 10 55 4 5 40 43 77 S ppm 100 647 0 10 100 37 343 30 800 200 000 Sb ppm 100 55 47 50 288 50 11 600 Sc ppm 20 55 34 10 15 10 33 Si ppm 100 88 0 107 511 203 637 186 050 361 000 Sn ppm 10 55 0 10 13 10 37 Sr ppm 10 69 0 17 106 100 248 Th ppm 10 55 12 5 13 13 22 Ti ppm 30 88 0 500 7 601 7 417 20 080 U ppm 10 55 48 5 6 5 26 V ppm 30 55 1 15 226 242 452 Y ppm 7 55 2 4 20 18 62 Zn ppm 20 55 1 10 102 69 363 Zr ppm 10 55 1 5 95 82 454 18 Vähärikkisen sivukiven (RAAKKU) alkuainepitoisuudet olivat seuraavat: ALKUAINE MÄÄRITYSRAJA NÄYTTEITÄ MÄÄRITYSRAJA MIN KESKIARVO MEDIAANI MAX Al ppm 100 170 0 1 060 56 037 58 950 82 500 As ppm 30 146 0 34 351 257 974 Ba ppm 20 161 3 10 220 182 886 Bi ppm 30 146 146 15 15 15 15 Ca ppm 50 170 0 4 431 61 532 62 107 111 636 Ccarb % 0,01 212 0 0,32 3,72 3,69 7,81 Ce ppm 30 146 50 15 39 35 138 Cl ppm 60 108 9 30 111 98 341 Cnoncarb % 0,01 263 0 0,03 0,58 0,47 3,04 Cr ppm 20 160 18 10 204 101 1 793 Cu ppm 20 146 6 10 80 85 249 Fe ppm 40 170 0 40 73 492 82 530 123 800 Ga ppm 20 146 51 10 19 21 36 K ppm 50 170 0 307 11 466 11 120 29 700 La ppm 30 146 140 15 16 15 59 Mg ppm 200 170 0 645 31 583 30 000 78 800 Mn ppm 40 170 0 372 1 808 1 747 3 570 Mo ppm 10 146 145 5 5 5 14 Na ppm 500 170 5 100 14 545 13 850 44 700 Nb ppm 7 146 107 4 7 4 43 Ni ppm 10 146 0 10 126 88 949 P ppm 60 169 0 70 918 799 3 404 Pb ppm 20 146 143 10 11 10 101 Rb ppm 10 146 6 5 39 39 84 S ppm 100 263 0 100 4 733 4 400 10 000 Sb ppm 100 146 132 50 71 50 1 780 Sc ppm 20 146 40 10 21 22 43 Si ppm 100 170 0 157 000 205 905 196 312 442 000 Sn ppm 10 146 0 10 12 10 35 Sr ppm 10 153 1 5 112 109 229 Th ppm 10 146 26 5 14 14 25 Ti ppm 30 169 0 72 10 906 10 600 21 600 U ppm 10 146 145 5 5 5 11 V ppm 30 146 2 15 279 289 464 Y ppm 7 146 3 4 22 21 67 Zn ppm 20 146 5 10 87 78 350 Zr ppm 10 146 2 5 142 116 653
Analyysitulosten mukaan pääosin sulfideihin sitoutuneista metalleista (As, Bi, Cu, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn) arseeni ja vismutti ovat yleisempiä malmivyöhykkeessä kuin rikkiraakussa ja raakussa. Rikkiraakkuun rikastuneita metalleja ovat kupari ja nikkeli. Sinkin pitoisuustasoissa ei ole suurta eroa. Molybdeeni, lyijy ja antimoni ovat usein alle määritysrajan. Oksideihin sitoutuneiden metallien (Cr, Ti, U ja V) uraanipitoisuus on pieni (useimmiten alle määritysrajan) malmissa, rikkiraakussa ja raakussa. Toriumin arvot ovat myös hyvin lähellä määritysrajaa kaikissa materiaalityypeissä, eikä rikastumista mihinkään tyyppiin ole havaittavissa. Kromi on lievästi rikastunut rikkiraakkuun sekä titaani ja vanadiiniraakkuun. Muista alkuaineista barium, rauta, natrium, strontium ja zirkonium ovat rikastuneet malmiin ja karbonaattihiili ja mangaani rikkiraakkuun. 19 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kittilän kaivoksella louhitaan kultamalmia, joka rikastetaan kaivoksen yhteydessä sijaitsevalla rikastamolla kultarikasteeksi. Siitä erotetaan kemiallisen käsittelyn avulla metallinen kulta. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja kullan tuotanto käynnistettiin vuonna 2008. Kaivoksen nykyinen malmin louhintamäärä on noin 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa, josta tuotetaan kultaa noin 5 000 kg vuodessa. Kaivos työllistää suoraan noin 400 henkilöä. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu tunnettuihin malmivaroihin perustuen noin vuoteen 2044 saakka. Kaivostoiminnan talouden turvaamiseksi kaivosyhtiö on suunnittelemassa tuotannon kasvattamista vaiheittain kaksinkertaiseksi nykyiseen tasoon verrattuna. Myös mahdollisia uusia malmiesiintymiä ollaan aktiivisesti etsimässä. Tässä hakemuksessa haetaan vuosituotannon kasvattamista puolitoistakertaiseksi (1,6 miljoonaa tonnia). Kultaa tuotettaisiin 5 000 7 500 kg vuodessa. Rikastusprosessissa on seuraavat vaiheet: murskaus, jauhatus, vaahdotus, autoklaavihapetus, syanidiliuotus ja adsorbointi aktiivihiileen, aktiivihiilen talteenotto, kullan elektrolyysi ja rikastushiekan käsittely. Murskaus ja jauhatus ovat mekaanisia prosesseja, joilla malmi hienonnetaan vaahdotusprosessia varten. Vaahdotuksessa vesilietteenä olevasta malmista erotetaan halutut mineraalit vaahtona lietteen pinnalle. Rikaste välivarastoidaan lietteenä rikastesäiliöön, ja se käsitellään tämän jälkeen kemiallisesti (autoklaavihapetus ja syanidiliuotus). Metallinen kulta saostetaan liuoksesta elektrolyysin avulla. Rikastamo käyttää nykyisin toiminnassaan vuosittain keskimäärin 3 miljoonaa m 3 vettä, josta noin 65 % on kierrätysvettä ja loput noin 1,1 miljoonaa m 3 otetaan Seurujoesta. Rikastusprosessin jätteet pumpataan kaksiosaiseen rikastushiekka-altaaseen. Vaahdotusprosessin jätteet neutraloidaan kalkilla. Syanidointiprosessin syanidi hävitetään kemiallisesti ennen pumppaamista altaalle. Jätevesi johdetaan vesistöön pintavalutuskentän kautta, jolloin siitä poistuu osa mahdollisista epäpuhtauksista.
20 Tuotteet ja tuotantomäärä Metallinen kulta valetaan kaivoksella noin 25 kg:n harkoiksi. Niiden kultapitoisuus on 90 95 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotetun kullan määrä vuosina 2007 2012 ja arvio tuotannon laajentuessa: Vuosi Kullan tuotanto (kg) 2009 2010 3 925 2011 4 456 2012 5 470 toiminnan laajent. 5 000 7 500 *) *) Määrä riippuu louhittavan malmin pitoisuudesta. Malmin vuotuinen louhinta on nyt 1,1 miljoonaa tonnia. Tuotantotaso tullaan lähivuosina nostamaan tästä mahdollisesti noin puolitoistakertaiseksi (1,6 miljoonaa tonnia). Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen 29/08/1 (11.6.2008) lupamääräyksen 1a mukaisesti: Toiminnassa saadaan murskata ja rikastaa myös Kittilän kaivoksen malmin kanssa laadultaan vastaavia malmeja, joiden käsittelystä ja rikastamisesta ei aiheudu olennaisia muutoksia toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Ilmoitus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kulloisenkin ulkopuolisen malmin ominaisuuksista ja käsittelystä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle viimeistään 6 kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Jos tällaisia luvassa tarkoitettuja ulkopuolisia malmeja tullaan prosessissa käsittelemään, ne sovitetaan yllä oleviin tuotantomääriin niin, että ne eivät tule lisäämään vuosittaisia tonnimääriä, vaan niitä käsiteltäessä vähennetään pääesiintymästä samaan aikaan otettavaa malmimäärää vastaavasti. Avolouhinta Louhinta aloitettiin Suurikuusikon avolouhoksesta kesällä 2006. Vuoden aikana louhittiin noin 2 miljoonaa tonnia sivukiveä, jotka käytettiin kaivoksen rakennustöissä. Malmin louhintaa valmisteleva sivukiven louhinta aloitettiin syyskuussa 2007. Malmin tuotanto avolouhoksesta aloitettiin toukokuussa 2008. Vuonna 2011 malmia louhittiin sekä Suurikuusikon että Rouravaaran avolouhoksista yhteensä 648 000 tonnia. Avolouhinta on loppunut vuonna 2012. Seuraavassa taulukossa on esitetty avolouhinnan määrät vuosina 2006 2012: Suurikuusikko Rouravaara Vuosi Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) 2006-0,8 - - 2007-2,0 - - 2008 0,3 5,2 - - 2009 0,8 9,0 - - 2010 0,8 8,9 0,2-2011 0,4 2,9 0,2 2,8 2012 0,5 1,4 0,1 0,2 Tuotannon laajent. 0 0 0 0
21 Maanalainen louhinta Malmin louhinta maanalaisesta kaivoksesta aloitettiin syksyllä 2010. Sitä edeltävät valmistelevat työt aloitettiin marraskuussa 2006. Päävinotunnelin pituus oli vuoden 2012 lopussa 4 347 metriä tasolla 628 ja kaivoksen kaikkien tunnelien pituus oli vuoden 2012 lopussa noin 29 kilometriä. Seuraavassa taulukossa on maanalaisen louhinnan määrät vuosina 2009 2012: Vuosi Louhintamäärä Malmi (Mt) Sivukivi (Mt) 2009-0,5 2010 0,1 0,5 2011 0,4 0,5 2012 0,6 0,6 Tuotannon laajent. 1,1 1,6 0,5 1 *) *) osa sivukivestä käytetään kaivostäyttöön Alla olevasta kuvasta ilmenee maanalainen louhinta: Maanalaisena louhintamenetelmänä on täyttö-pengerlouhinta, jossa tyhjäksi louhitut louhokset täytetään sivukivellä ja pastalla tyhjän louhoksen rakenteen lujittamiseksi niin, että vieressä oleva malmio voidaan turvallisesti louhia. Louhittu malmi ja sivukivi lastataan dieselkäyttöisillä lastauskoneilla kuorma-autoihin ja ajetaan vinotunnelia pitkin maanpäälliseen murskaamoon. Toiminnan laajentuessa malmi murskataan maan alla 600 metrin syvyydessä. Kaivoksella on käytössä kiinteät räjäytysajat, klo 17 ja 5, jolloin kaikki räjäytykset pyritään tekemään. Pienempiä, lähinnä korjausräjäytyksiä, voidaan tehdä myös työvuorojen aikana. Porauksessa käytetään sähköhydraulista kalustoa. Tunneliporaukset suoritetaan porausjumboilla ja louhosporaukset pitkäreikäporalaitteilla. Muuta kalustoa ovat muun muassa varustelutöissä (putkistot, sähköistys, rakennus) käytettävät erilaiset saksilava- ja kurottajatyyppiset laitteet. Materiaali-
kuljetukset hoidetaan kuorma-autoilla ja henkilökuljetukset pick up -lavaautoilla, maastureilla tai pikkubusseilla. Kalliotiloja tuetaan kalliopulteilla, jännepunoksilla, teräsverkoilla ja ruiskubetonoinnilla. Kuivanapitovedet maanalaisesta kaivoksesta pumpataan uppopumpuista ja moduulipumppaamoista koostuvalla järjestelmällä kahteen pääpumppaamoon (R210, S225), jotka pumppaavat veden edelleen maan pinnalla olevaan selkeytysaltaaseen. 22 Malmin varastointi Toukokuussa 2013 malmia varastoitiin malmin varastointialueella (murskanmäki) noin 181 000 tonnia, väliaikaisella kentällä murskausaseman läheisyydessä 3 300 tonnia ja sivukivialueella noin 439 000 tonnia (josta 76 400 tonnia oli marginaalimalmia). Varastoitu malmimäärä oli normaalia suurempi rikastamon seisokin vuoksi. Myös viime vuosien louhintanopeus on ollut tavanomaista suurempi. Kun rikastamon laajennus valmistuu vuonna 2015, vanhoja malmikasoja ajetaan tuotantoon. Varastoitu malmi vähenisi silloin 5 000 15 000 tonnia vuodessa vuosina 2013 2015 ja 90 000 140 000 tonnia vuodessa vuodesta 2016 alkaen. Kaikki malmivarastot, marginaalimalmi mukaan luettuna, olisi käytetty viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä, ellei kaivoksen mahdollinen tuotannon laajennus (kuilunosto) ole siinä vaiheessa vielä valmis. Jatkossa arvioitu maanpinnalla varastoitava malmimäärä on 200 000 250 000 tonnia. Tästä noin puolet varastoidaan murskanmäellä ja puolet marginaalimalmin varastoalueella, jossa osa on marginaalimalmia. Kuilunosto Kaivoksen kivennostolaitos rakennetaan Suurikuusikon avolouhoksen ja sivukivikasan väliselle alueelle. Nostolaitos koostuu pystysuorasta kallioon louhitusta kuilusta ja maanpinnalle kuilun ympärille ja yläpuolelle rakennettavasta nostotornista. Nostolaitos valmistuu siten, että malmin nosto voidaan aloittaa vuonna 2016. Kuilun pohja ulottuu tässä vaiheessa maanpinnalta kaivoksen tasolle 700 metriä. Tämän jälkeen kuilua syvennetään vaiheittain ensin tasolle 1 200 metriä ja lopuksi 1 600 metriin. Murskaus Ennen kuilunosturin valmistumista maanalaisesta kaivoksesta malmi kuljetetaan kuorma-autoilla maanpäälliselle leukamurskaamolle. Murskattavaa malmia välivarastoidaan murskaamon edessä olevalla kentällä. Murskattavat malmit läjitetään aumoihin niiden pitoisuuksien (Au, As, S, C) perusteella. Malmi syötetään eri aumoilta murskaimeen ennalta määritetyn sekoitussuhteen mukaisesti siten, että syöte on rikastamon kannalta optimaalinen. Kivet, joita ei suuren kokonsa vuoksi voi suoraan syöttää murskaamoon, rikotetaan murskaamon läheisyydessä. Rikotukseen käytetään kaivinkoneeseen liitettyä hydraulivasaraa. Varastoalueelta tulevat valuma- ja suotovedet kerätään talteen ja pumpataan ajoittain rikastamon prosessivesisäiliöön.