Työoppimisen käsikirja OPISKELIJALLE INHIMILLISTÄ JA KULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA

www.humak.edu Työoppimisen käsikirja OPISKELIJALLE INHIMILLISTÄ JA KULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA

Käsikirjan ovat Humanistiselle ammattikorkeakoululle toimittaneet Niina Leinonen Petri Katajarinne Marjukka Nisula Sirpa Teräväinen HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (HUMAK) HUHTIKUU 2006 Tämä käsikirja on Humakin laatukäsikirjan liite N.

SISÄLTÖ 1. TYÖOPPIMISEN PERUSPERIAATTEET 4 2. TYÖOPPIMINEN OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA 5 Opiskelijan tehtävät ennen työoppimisjaksoa 5 Opiskelijan tehtävät työoppimisjakson aikana 6 Opiskelijan tehtävät työoppimisjakson jälkeen 6 Työoppimisen arviointi 7 Mitä opiskelijan tulee edellyttää työoppimispaikaltaan 8 Opiskelijan opintososiaaliset edut työoppimisjaksojen aikana 8 Kansainvälinen työoppiminen 8 3. TYÖOPPIMISEN ASIAKIRJAT 9 Työoppimis- ja harjoittelusopimus 9 Puitesopimus 9 Työoppimisraportti 9

1. TYÖOPPIMISEN PERUSPERIAATTEET Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissa tapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutkimista ja kehittämistä. Työoppimisjaksojen tavoitteena on, että niiden aikana teoreettinen tieto yhdistyneenä työkokemukseen tuottaa oppimista, osaamista ja vähitellen kehittyvää alan asiantuntijuutta. Opintojen alkuvaiheessa työoppimisten pääpaino on työelämään ja ammattialaan tutustumisessa ja loppuvaiheessa työn tarkastelussa, vaativammissa ja itsenäisissäkin työtehtävissä sekä käytännön vertaamisessa alan kirjallisuudesta löytyvään teoreettiseen tietoon ja tarvittaessa uusien käytäntöjen pohtimisessa. Opiskelija voi suorittaa opintojaan työoppimisena ympäri vuoden, myös kesäisin. Kesäaikana tapahtuva työoppiminen ja sen ohjaus sovitaan ja suunnitellaan jo toukokuun aikana. Jokaisen opiskelijan 210 tai 240 opintopisteen laajuisesta tutkinnosta työoppimista voi olla 30-90 opintopistettä, eli 3-9 10 op:n teemaa. Samassa työoppimispaikassa opiskelija voi suorittaa useampia teemoja. Myös aikuisopiskelijat voivat sisällyttää työoppimista opintoihinsa sopimalla tästä tarkemmin ohjaavan lehtorinsa kanssa. Työoppiminen sekoittuu joskus työharjoitteluun. Työharjoittelussa ideana on, että oppilaitoksessa ensin opetellaan asioita teoriassa ja sen jälkeen opittuja asioita harjoitellaan käytännössä. Työoppimisessa asiaan tutustuminen tapahtuu samaan aikaan sekä tekemällä ja kokeilemalla että teoreettiseen tietoon tutustumalla. Jokaiseen työoppimisjaksoon liittyy siksi kirjallisuutta, johon opiskelija perehtyy ja jota hän hyödyntää raportoidessaan työoppimisensa. Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvä ammattitaitoa edistävä harjoittelu suoritetaan Humakissa työoppimisena (Tutkintosääntö 8 ). Onnistunut työoppiminen vaatii kolmen osapuolen eli työpaikan, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä. HUMAK - TEEMAVASTAAVA Kaikille 5-10 op:n teemoille on nimetty Humakin lehtoreista yksi teemavastaava. Hänen tehtävänään on auttaa opiskelijaa työoppimispaikan etsimisessä ja miettimisessä sekä tavoitteiden asettamisessa niin, että opetussuunnitelmaan kirjatut asiat ja opiskelijan omat tavoitteet toimivat yhteen. OPISKELIJA Opiskelijan tehtävä on suunnitella omaa oppimistaan ja hopsiaan sekä valita, mihin osa-alueisiin tai millaisiin työtehtäviin hän haluaa opiskelunsa aikana keskittyä ja mitä asioita hän haluaa oppia nimenomaan työoppimalla. TYÖOPPIMISPAIKKA - TYÖVALMENTAJA Työoppimispaikan tehtävänä on antaa oikea kuva työn vaatimuksista ja työtehtävistä, kun opiskelijaa ohjataan tekemään yhdessä sovittuja työtehtäviä sekä auttaa tarvittaessa opiskelijaa tiedon löytämisessä. Jokaisella osapuolella on omat tavoitteensa ja oppimisen kannalta omat tehtävänsä työoppimisen onnistumiseksi. 4

2. TYÖOPPIMINEN OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA Opiskelijan tehtävät ennen työoppimisjaksoa Työoppimisen suunnittelu alkaa jo, kun opiskelija rakentaa omaa hopsiaan hopsaajansa kanssa. Humakin eri kampuksilla työoppimisen perehdytykseen on omat käytäntönsä ja niistä opiskelija saa tietoa hopsaajaltaan. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa opiskelijan on hyvä keskustella työoppimisesta ja teemaan soveltuvasta työoppimispaikasta teemasta vastaavan lehtorin kanssa. Hopsaaja ja teemavastaava ovat aina tarpeen mukaan opiskelijan apuna työoppimisen suunnittelussa ja valmistelussa, vaikka päävastuu onkin opiskelijalla itsellään. Työoppimiseen on Humakissa valmiina sopimuslomake, jonka opiskelija saa kampukseltaan ja jonka täyttämisestä hän huolehtii. Seuraavassa ovat listattuna ne vaiheet, jotka jokaiseen työoppimiseen liittyvät. Niiden järjestys saattaa joskus vaihdella, mutta kaikki nämä tehtävät kuuluvat työoppimisen valmisteluun. Ennen työoppimisjaksoa: 1. Opiskelija rakentaa omaa hopsiaan ja miettii yhdessä hopsaajansa kanssa, mitkä teemat hän voisi suorittaa työoppimalla. Kunkin työoppimisteeman suunnittelu ja työoppimispaikan etsiminen kannattaa aloittaa viimeistään muutamaa kuukautta ennen suunniteltua työoppimisjaksoa. 2. Opiskelija etsii itseään kiinnostavaa ja suoritettavaan teemaan sopivaa työoppimispaikkaa omien verkostojensa, HumakPron Työtorin ja lehtoreiden avulla tai työpaikka ilmoittaa työoppimismahdollisuuksista Humakille. 3. Opiskelija ottaa yhteyttä työoppimispaikkaan, esittelee itsensä ja kertoo osaamisestaan sekä esittelee tarvittaessa Humakia, omaa koulutusohjelmaansa ja suorittamaansa teemaa työpaikalle. Tässä opiskelija voi käyttää apunaan esimerkiksi ansioluetteloaan, otetta opintokortistaan ja Humakin tuottamia esitteitä. Kampuksilla voi olla tässä erilaisia käytäntöjä, joista opiskelija saa tietoa omalta hopsaajaltaan. 4. Opiskelija selvittää työoppimispaikan kanssa mahdollisuudet työoppimiseen, sopivan ajankohdan, tarjolla olevat työtehtävät ja muut tarpeelliset käytännön seikat. Useat työoppimispaikat toivovat tapaavansa opiskelijan ennen työoppimisen alkua ja ennakkotapaaminen luokin hyvän pohjan onnistuneelle työoppimiselle. 5. Opiskelija hyväksyttää työoppimispaikan teemasta vastaavalla lehtorilla. Opiskelijan ei tule lupautua työoppimiseen ennen kuin teemasta vastaava lehtori on hyväksynyt työoppimispaikan soveltuvuuden teeman suorittamispaikaksi. 6. Opiskelija huolehtii työoppimis- ja harjoittelusopimus ja teemasuunnitelma -sopimuksen tekemisestä. Viimeistään tässä vaiheessa työoppimispaikka nimeää opiskelijalle työvalmentajan. Sopimukseen kirjataan mm. työoppimisen ajankohta, opiskelijan työtehtävät ja työaika sekä mahdollinen työajan käyttäminen oppimispäiväkirjan tekemiseen, tiedonhankintaan tai raportointiin, opiskelijan itselleen asettamat oppimistavoitteet sekä työoppimispaikan sijaintitiedot. Sopimuksen allekirjoittavat työoppimispaikan edustaja, opiskelija ja Humakin edustaja. 7. Opiskelija tutustuu teemakirjallisuuteen ja muuhun teemavastaavan tai työvalmentajan ohjeistamaan materiaaliin ennen kuin aloittaa työoppimisen työpaikalla. 5

Opiskelijan tehtävät työoppimisjakson aikana Työoppimisjakson aikana opiskelija osallistuu työpaikan työtehtäviin työvalmentajansa ohjeiden mukaan, lukee teemaan liittyvää kirjallisuutta ja arvioi omaa oppimistaan koko jakson ajan. Opiskelijan kannattaa pitää oppimis- tai työpäiväkirjaa säännöllisesti työoppimisen ajan ja kirjata omat havaintonsa, oppinsa, kokemuksensa ja kysymyksensä siihen. Päiväkirjan avulla hänen on helpompi arvioida työoppimistaan ja oppimaansa ja tuottaa työoppimisraporttinsa. Joidenkin teemojen suorittamiseen työoppimisena liittyy erillisiä oppimistehtäviä. Näistä opiskelija saa tarkat tiedot teemasta vastaavalta lehtorilta. Ammattikorkeakoulun lehtorit pyrkivät mahdollisuuksien mukaan vierailemaan työoppimispaikoilla, mutta aina tämä ei ole aikataulujen tai pitkien etäisyyksien vuoksi mahdollista. Opiskelijalla on kuitenkin aina käytettävissään lehtorin apu ja tuki työoppimisjakson aikana esimerkiksi puhelimen, HumakPron ja sähköpostin välityksellä. Opiskelijan tehtävät työoppimisjakson jälkeen Työoppimisen oppimistulokset raportoidaan. Raportointi on oppimisen kannalta työoppimisen tärkeä osa, sillä raporttia tehdessään opiskelija arvioi omaa oppimistaan, kirjaa havaintojaan ja etsii niihin liittyvää tietoa kirjallisuudesta. Hyvässä raportissa yhdistyvät käytännön kautta tehdyt havainnot ja kirjallisuudesta sekä muista lähteistä löydetty tieto. Työoppimisraportin voi tehdä myös muussa kuin kirjallisessa muodossa. Varsinkin ei-kirjallisesta raportoinnista opiskelijan tulee sopia etukäteen teemasta vastaavan lehtorin kanssa. Työoppimisraportissa opiskelijan tulee käsitellä seuraavia asioita: lyhyt työoppimispaikan kuvaus (esim. toiminta-ajatus, keskeisimmät tulosalueet, asiakkaat/käyttäjät/ kohderyhmä, organisaatio ja hallinto, talous, työntekijät, tärkeimmät yhteistyökumppanit, toimintaa ohjaavat lait) sekä omien tehtävien kuvaus pääpiirteittäin työoppimispaikan toiminnan tarkastelu (esim. miten työoppimispaikka onnistui perustehtävänsä toteuttamisessa, mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet, minkälaisia taustateorioita sen toiminnassa sovelletaan, mitä yhtymäkohtia löysit kirjallisuuden ja käytännön välillä, minkälaisia kehittämisideoita sinulle syntyi työoppimisen aikana) arvio omasta oppimisesta ja työoppimisen onnistumisesta (esim. miten asetut oppimistavoitteet toteutuivat, mitä opit ja mitä jäi vielä oppimatta) opiskelijan saaman ohjauksen ja perehdytyksen arviointi (työvalmentajat toivovat kommenttejasi ja palautettasi oman toimintansa kehittämiseen) liitteet Työvalmentajan antama kirjallinen palaute Mahdolliset työoppimisen aikana syntyneet tuotokset ja muu materiaali Opiskelijan tulee pyrkiä käyttämään raportissaan lähteitä, kuten teeman kirjallisuutta, työoppimispaikan materiaaleja tai haastatteluja. Lähdemerkintöihin pätevät samat ohjeet kuin muihinkin tuotoksiin. 6

Työoppimisen arviointi Teemasta vastaava lehtori arvioi työoppimisen raportin, mahdollisen vierailun ja mahdollisen suullisen esittelyn perusteella. Kirjallisten ja ei-kirjallisten raporttien arviointiin sovelletaan samoja ohjeita. Raporttien tason eli asioiden käsittelyn syvyyden tulisi kasvaa opintojen aikana. Raportin tasoa arvioidaan seuraavien kuvausten mukaisesti: I Kuvailevan tason raportti vastaa lähinnä kysymykseen MITÄ edellä esitetyt kohdat mainitaan raportissa raportti kuvaa jäsennellysti ja selkeästi, mitä opiskelija teki työpaikalla ja mitä hän oppi (tavoitteiden itsearviointi) edellä esitettyihin kohtiin paneudutaan raportissa riittävän laajasti raportti kuvaa jäsennellysti ja selkeästi, mitä opiskelija teki työpaikalla ja miten hänen tehtävänsä liittyivät työoppimispaikan perustehtävään raportissa selvitetään, minkälaisiin taustakäsityksiin työpaikan toiminta perustuu ja mietitään hieman vaihtoehtoisia toimintatapoja edellä esitettyihin kohtiin paneudutaan raportissa riittävän laajasti raportti kuvaa jäsennellysti, selkeästi sekä perustellen ja analysoiden, mitä opiskelija teki työpaikalla ja miten hänen tehtävänsä liittyivät työoppimispaikan perustehtävään raportissa arvioidaan työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja lähdekirjallisuutta apuna käyttäen ja arvioidaan ja arvotetaan vaihtoehtoisia toimintatapoja opiskelijalle on syntynyt peruskäsitys mitä työ on (alan ammatillinen identiteetti alkaa hahmottua) raportti on tuotettu hyvällä ja selkeällä kielellä II Kartoittavan tason raportti vastaa lähinnä kysymykseen MITEN raportista käy ilmi, miten opiskelijan teemalle asettamat tavoitteet toteutuivat opiskelijalle on syntynyt peruskäsitys, miten hän haluaa työskennellä (oma ammatillinen identiteetti alkaa hahmottua) irralliset lähdeteokset eivät nosta raporttia arvioivalle tasolle III Arvioivan tason raportti vastaa lähinnä kysymykseen MIKSI raportissaan opiskelija osoittaa myös kykyä lähdekriittisyyteen raportista käy ilmi, miten opiskelijan teemalle asettamat tavoitteet toteutuivat sekä minkälaisia uusia oppimis- tai osaamistarpeita hän työoppimisen aikana itsessään havaitsi (kehittynyt kyky itsearviointiin) opiskelijalle on syntynyt peruskäsitys niistä taustaajatuksista ja valinnoista, joihin hänen oma työskentelynsä perustuu (oma ammatti-identiteetti) ihannetapauksessa raportissa hahmotellaan uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja työyhteisön kehittämiseksi Työoppimisraporttien tasovaatimukset kasvavat opintojen aikana. I tason raportteja saa olla korkeintaan yksi ja III tason raportteja tulee olla vähintään yksi. Työoppimisen jälkeen opiskelijat esittelevät työoppimisiaan ja alan työpaikkoja muille opiskelijoille ja lehtoreille työelämäseminaareissa. Näiden seminaarien järjestämiskäytännöt vaihtelevat Humakin eri kampuksilla, joten tästä opiskelija saa tarkempia ohjeita hopsaajaltaan. Työoppimisraportit ovat osoittautuneet hyviksi näytöiksi opiskelijan osaamisesta hänen kootessaan opintojensa loppuvaiheessa omaa portfoliotaan. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun opiskelija miettii omia raporttejaan, niiden rakennetta ja sisältöä. Opiskelijan tulee toimittaa työoppimisraportti myös työoppimispaikalleen. 7

Mitä opiskelijan tulee edellyttää työoppimispaikaltaan Onnistuneen työoppimisen edellytyksenä on, että opiskelija itse on innostunut ja kiinnostunut työoppimispaikkansa toiminnasta ja työtehtävistä. Tämän lisäksi ainakin seuraavien asioiden tulisi toteutua työoppimisen aikana: opiskelijan tavoitteista ollaan kiinnostuneita ja ne ohjaavat työoppimisen suunnittelua opiskelijalle on nimetty työvalmentaja ja hän saa ohjausta työoppimisen aikana opiskelija saa omien taitojensa ja kokemuksensa mukaisia työtehtäviä, ei liian vaikeita tai laajoja, mutta ei myöskään liian helppoja, joiden suorittamisessa ei ole mahdollisuus oppia mitään uutta opiskelija saa työoppimisen jälkeen kirjallisen arvioinnin työvalmentajaltaan Opiskelijan opintososiaaliset edut työoppimisjaksojen aikana Työoppiminen on osa opiskelua ja opiskelijalla on sen ajan oikeus opintotukeen. Opintotukea voi hakea myös kesäajalle, jos opiskelija haluaa käyttää opintotukioikeuttaan tähän. Mikäli työoppimispaikka maksaa korvausta työoppimisen ajalta, kannattaa opiskelijan varmistaa opintotukeen liittyvät asiat joko Kelasta tai opintosihteeriltä. Palkattomassa työoppimisessa opiskelijat on vakuutettu Humakin toimesta, mutta mikäli työoppiminen tapahtuu työsuhteessa, kuuluu vakuutus tällöin työnantajan tehtäviin. Jotkut työoppimispaikat ovat varanneet opiskelijoita varten asunnon ja joissakin tapauksissa on mahdollista saada yksi ilmainen ateria päivässä. Näistä asioista sovitaan Työoppimis- ja harjoittelusopimuksessa. Lisätietoja asunnosta, sen varauksesta sekä vuokrasta opiskelija saa teemasta vastaavalta lehtorilta, HumakProsta tai rehtorin toimistosta Helsingistä. Kansainvälinen työoppiminen Työoppimista voi suorittaa myös ulkomailla alan työpaikoissa, kuten järjestöissä, yrityksissä, kunnissa tai muissa organisaatioissa. Useat Humakin koulutusyksiköt ovat rakentaneet tiiviimpiä yhteistyösuhteita joidenkin maiden tai joidenkin toimijoiden kanssa, ja näistä opiskelija saa lisätietoa Humakin lehtoreilta. Kansainvälisiin työoppimisiin opiskelija voi hakea Humakilta erityistä avustusta. Avustusta haetaan lukuvuosittain ja lisätietoja hakuajoista ja hakemisesta opiskelija saa oman kampuksensa kansainvälisistä asioista vastaavalta lehtorilta. Lisätäkseen pääkaupunkiseudulla eli keskeisissä valtakunnallisissa työoppimispaikoissa tapahtuvaa työoppimista, on Humak vuokrannut Helsingistä asunnon opiskelijoiden käyttöön työoppimisien ajoiksi. 8

3. TYÖOPPIMISEN ASIAKIRJAT Työoppimis- ja harjoittelusopimus ja teemasuunnitelma Sopimus, joka tehdään jokaisesta työoppimisjaksosta ja jonka allekirjoittavat työoppimispaikan edustaja, opiskelija ja Humakin edustaja. Sopimukseen kirjataan mm. työoppimisen ajankohta, työtehtävät, nimetty työvalmentaja ja mahdolliset korvaukset tai etuudet, jotka työpaikka voi tarjota opiskelijalle (esim. ateriaetu) sekä opiskelijan itselleen oppimistavoitteet, teemakirjallisuus ja mahdolliset oppimistehtävät. Työvalmentajan palautelomake Lomake, jolla työvalmentaja antaa kirjallista palautetta opiskelijalle työoppimisen jälkeen. Siihen työvalmentaja kirjaa palautteensa niin opiskelijan oppimistavoitteiden toteutumisesta kuin opiskelijan työelämävalmiuksistakin. Samaan lomakkeeseen opiskelija kuittaa saamansa ohjauksen. Puitesopimus Sopimus, jonka kautta työpaikka ilmoittautuu pysyväksi työoppimispaikaksi ja Humak sitoutuu suosittelemaan paikkaa opiskelijoille. Työpaikkojen suostumuksella sopimuksen tehneiden työpaikkojen yhteystiedot kirjataan Humakin intranettiin, HumakPron Työtorille. Työoppimisraportti Opiskelija kirjoittaa työoppimisjaksostaan raportin, jossa hän, paitsi kuvaa työpaikkaa ja omia tehtäviään, myös vertailee teoriaa ja käytäntöä käyttäen apunaan lähdekirjallisuutta ja kokemuksiaan työpaikalla. 9

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (HUMAK) valtakunnallinen, verkostomaisesti toimiva kaksialainen ammattikorkeakoulu perustajina ja omistajina suomalaiset kansanopistot, opiskelijoita noin 1300 12 kampusta, joissa voi opiskella kolmessa koulutusohjelmassa (kansalaistoiminta ja nuorisotyö, kulttuurituotanto, viittomakielen tulkki) tutkintojen laajuus 210/240 opintopistettä, opintojen kesto 3 1/2-4 vuotta lisäksi aikuiskoulutusta, täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja koulutusyksiköillä lukuisia yhteistyöhankkeita oman alansa ja alueensa sekä työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittämiseksi www.humak.edu